Pääsiäisen paluuliikenne alkaa Liikenneviraston tieliikennekeskuksen mukaan hiljentyä. Liikenne on jatkunut tasaisena koko päivän ajan, eikä erityisiä ruuhkahuippuja ole ollut.

– Liikenne on sujunut pieniä teiltä suistumisia ja kaiteeseen ajoja lukuun ottamatta hyvin. Heikosta ajokelistä johtuneita vakavampia onnettomuuksia ei ole sattunut, kertoi liikennepäivystäjä Ossi Riikonen.

– Eniten kolhimisia on tapahtunut Etelä- ja Itä-Suomessa, missä eniten lunta tuli ja päätietkin olivat jonkin aikaa lumisia.

Riikosen mukaan päätiet ovat kuitenkin pysyneet melko hyvässä kunnossa ja lumisade on jo Etelä-Suomesta loppumaan päin.

– Liikennettä ei ole ollut normaalia sunnuntaita enempää eli ei tästä oikein ruuhkapäivää muodostunut millään lailla, Riikonen sanoi.

Lapissa Ranualla kaksi ihmistä kuoli kahden henkilöauton nokkakolarissa. Puolenpäivän jälkeen tapahtuneessa onnettomuudessa loukkaantui lisäksi vakavasti kolme ihmistä. Poliisi selvittää onnettomuuden syytä. Sää Ranuan onnettomuuspaikalla oli poutainen.

Tiet sohjoisia ja lumisia

Ajokeli on ollut kuitenkin suuressa osassa maata erittäin huono lumisateen ja voimakkaan tuulen vuoksi.

Tieliikennekeskus kehotti kotiin palaajia noudattamaan liikenteessä varovaisuutta ja muistutti, ettei matkaan ole syytä lähteä kesärenkailla.

– Ohitukset ovat aika lailla turhia tällä kelillä, Tieliikennekeskuksen liikennepäivystäjä Timo Rimmi huomautti aiemmin päivällä.

Keski-Uudenmaan poliisin mukaan 4-tiellä on sattunut iltapäivän aikana useampia ulosajoja ja peltikolareita, mutta vakavilta loukkaantumisilta on vältytty. Nelostiellä yksi ajokaista oli kaiteeseen ajon vuoksi suljettuna parinkymmenen minuutin ajan puoli viiden maissa, joka aiheutti nopeuksien hidastumista.

Myös Helsingin poliisi kehottaa liikenteessä malttiin.

Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan lunta on tullut eniten Porvoossa ja Lahdessa, joissa sitä on kertynyt iltaan mennessä 16 senttimetriä.

– Todellisuudessa lunta on tullut enemmänkin koska lumen pinta painuu samalla kun päälle sataa uutta lunta. Runsaimmat lumisateet saatiin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, Hellinen sanoo.

Lumisadealue kulkee pikku hiljaa pohjoisemmaksi. Aamuyöhön mennessä sää poutaantuu Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen twiitti näyttää lumisadealueen saapumisen Suomeen.

Helsinki-Vantaa välttyi pahoilta häiriöiltä

Helsinki-Vantaan lentoasema välttyi lumimyrskyssä pahoilta häiriöiltä, kerrotaan Finavialta.

Finavian mukaan lentoliikenteessä on iltapäivällä ollut noin vartin viivästyksiä päivän mittaan, koska liikennettä on jouduttu rajoittamaan huonon näkyvyyden vuoksi. Nyt Finavia uskoo tilanteen olevan pääosin ohi, sillä satava lumi on nyt entistä märempää ja sulaa siksi nopeasti.

VR:n mukaan keli ei ole aiheuttanut junaliikenteessä pahempia myöhästymisiä. Viivästykset ovat olleet maksimissaan viidentoista minuutin luokkaa.

Muutamassa vuodessa Spotify laittoi musiikkimarkkinat sekaisin.

Tänään tiistaina kello 16.30 Suomen aikaa Spotify ravistelee New Yorkin pörssiä. Kyseisellä kellonlyömällä Spotify listautuu New Yorkin pörssiin (NYSE), eli yhtiön osakkeet ovat ensimmäistä kertaa kaupan pörssissä.

Peruskysymys sinänsä on yksinkertainen: kuka ostaa jättitappioita tekevän yhtiön osakkeita ja mihin hintaan?

Poikkeuksellisen kiihkeäksi tämänkertaisen pörssicocktailin tekevät kaksi asiaa.

Ilmassa on aimo annos hypeä, kun sijoittajat pääsevät ensi kertaa ostamaan Spotifyn osakkeita, ja listautumistapa on kansainvälisessä talousmediassa noteerattu ainutlaatuiseksi.

Kuin basaarikauppaa

Osakkeelle ei ole määritelty valmista antihintaa, vaan hintojen annetaan määräytyä suoraan kaupankäynnissä.

– Vanhat omistajat myyvät osakkeitaan listautumispäivänä suoraan pörssiin, ja osakkeen hinta määräytyy toteutuneiden kauppojen mukaan, osakevälitysyhtiö Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sanoo.

Tämä muistuttaa hiukan basaarikauppaa. Basaaritunnelmaa korostaa, että Spotifyn ensikaupat New Yorkin pörssissä tehdään ihmisvälitteisesti.

– Siellä on lattiameklareita, joista osa edustaa myyjiä ja osa ostajia. Myyjäpuoli tarjoaa aluksi osakkeita korkeaan hintaan, ja ostajat taas tekevät matalia tarjouksia. Reaaliajassa tunnustellaan, mihin markkinahinta asettuu, ja jossain vaiheessa ensimmäinen kauppa syntyy, Paasi kuvaa.

Hän arvioi, että ensimmäisen kaupan syntyyn voi näin mennä hyvin tuntikin. Koneet tekisivät kaupat sekunneissa.

New Yorkin pörssi on asettanut osakkeiden referenssihinnaksi 132 dollaria (noin 107 euroa), mutta todellinen hinta nähdään vasta basaarivaiheen asetuttua.

Rahaa omistajille

Mitä Spotify hakee erikoisella listautumisellaan? Maksimaalisia voittoja vanhoille sijoittajille, Martin Paasi veikkaa.

Tavanomaisesti yhtiöt listautuvat pörssiin osakeannin kautta kahdesta syystä, hän selittää.

– Joko vanhat omistajat myyvät osakkeitaan rahastaakseen elämäntyönsä ja hankkiakseen kaikkea kivaa. Tai sitten myydään uusia osakkeita, millä hankitaan yritykselle lisää pääomaa kasvun tueksi.

Tällöin osakkeille määritetään etukäteen hinta. Yhtiö selvittää isoilta sijoittajilta, paljonko nämä ovat valmiit osakkeista maksamaan. Tältä pohjalta määritellään lähtöhinta, jonka tulisi olla houkutteleva muttei liian kova eikä halpa yrityksen arvoon nähden. Osake pyritään hinnoittelemaan aluksi hiukan lopullisia odotuksia halvemmaksi. Jos arvo ensimmäisenä kauppapäivänä yhtiön toiveiden mukaisesti nousee, ensisijoittajat saavat arvonnousun kautta palkkion ottamastaan riskistä.

Spotifyn tapauksessa tätä kannustinta uusille sijoittajille ei ole. Hinta muodostuu suoraan, minkä odotetaan tuovan myyjille hyvät tuotot.

– Omistajat haluavat varmaan ostaa kaikenlaista kivaa. Voit ajatella, mitä itse tekisit jos sinulla on 300 miljoonaa triljoonaa kiinni osakeomistuksessa, asuntolainat painavat päälle ja kaiken kukkuraksi naapurisi osti juuri ison veneen, Paasi sanoo.

Vertaus on leikillinen, mutta näin logiikka toimii myös Spotifyn tapauksessa. Henkilösijoittajat haluavat nyt muuttaa osakkeet riihikuivaksi rahaksi, ja pääomasijoittajien niskassa on paine kotiuttaa yhtiön arvonnousun tuomat voitot.

Spotify on ollut olemassa yli kymmenen vuotta, ja aika on nyt kypsä.

Pirunsarvet otsaan

Omistajien kannalta näyttää siis hyvältä.

Mutta ceteris paribus, Paasi lisää, eli kunhan ei tapahdu mitään odottamatonta vaan pörssipäivä sujuu ennustetusti.

Eri asia on, mitä yhtiölle tapahtuu listautumisen jälkeen. Spotify on tehnyt vuosi toisensa jälkeen jättitappiot: kolme vuotta sitten 230 miljoonaa euroa, kaksi vuotta sitten 360 miljoonaa euroa ja viime vuonna peräti 1 200 miljoonaa euroa.

Eikä New Yorkin annissa ole luvassa yhtään rahaa suoraan yhtiölle, vaan sen nykyisille omistajille. On mahdollista, että Spotify tekee lyhyellä aikavälillä uuden osakeannin, Paasi veikkaa.

– Nyt on helppo järjestää uusanteja, kun yhtiö on pörssissä. Jos rahat loppuvat, laitetaan uusi anti.

Mikään ei myöskään estä osakkeitaan nyt myyviä sijoittajia ostamasta Spotifyta myöhemmin lisää – halvempaan hintaan, jos kurssi on painunut.

– Jos laittaa pirunsarvet otsaan, niin voi ajatella että vanhat sijoittajat saattavat tulla myöhemmin uudestaan mukaan, kun kurssi on painunut alemmas, Paasi sanoo.

Prospectuksen voimalla

Eikö Spotify ole uusien sijoittajien kannalta siis pelkkä riski? Tappiota tekevä mammutti, jonka kurssiarvosta ei ole tietoa.

Sitäkin.

Erikoinen listautumistapa on lähtökohdiltaan uusien sijoittajien vastainen. Myynnissä on nyt hype, kun Spotifyta päästään ostamaan ensi kertaa, ja vanhoista osakkeista maksettaneen paljon rahaa. Jos yhtiö puolen vuoden päästä toteaa, että rahaa tarvitaankin lisää, voi vuorossa olla uusanti ja kurssin tippuminen, Paasi sanoo.

Spotify yrittää vakuuttaa uudet sijoittajat puheella pitkäjänteisyydestä. Pörssiä varten sen on pitänyt painattaa keskikokoisen puhelinluettelon paksuinen prospectus eli pumaska, jossa se avaa finanssitietojaan potentiaalisille sijoittajille.

Viesti on, että Spotify vahvistaa markkinajohtajuuttaan: kurssit eivät ehkä nouse tänään tai huomenna, vaan ennemminkin vuoden tai kahden päästä.

– Tiistai on vain yksi päivä matkalla tehtävämme täyttämiseksi, Spotifyn perustaja Daniel Ek vakuutti yhtiön tiedotteessa maanantaina.

Kukkulan kuninkaaksi

Spotify pyrkii kukkulan kuninkaaksi samoin kuin lapset koulunpihojen vuorenvalloituksessa. Kun on yksin huipulla, pystyy tuuppimaan huipulle pyrkiviä nurin.

Samalla logiikalla toimivat esimerkiksi Facebook, Netflix ja Amazon. Paasi kutsuu niitä painajaismaisen pitkällä nimellä käyttäjämäärienhaalimisyhtiöt. Ne haalivat mahdollisimman paljon käyttäjiä, koska voittaja on se jolla on näpeissään eniten kuluttajia.

– Tässä bisneksessä on ihan järjellistä toimia niin, että ensimmäiset viisi vuotta menee tappiota tehdessä. Sillä, joka voittaa sadan metrin sprintin, on kaikki käyttäjät, Paasi sanoo.

Kun yhtiö on suuri, se on vahvoilla.

– Kun olet kukkona tunkiolla niin voit ostaa kilpailijoita, kopioida niiden ominaisuuksia ja ajaa ne kumoon. Tämä on suoraan sanoen vähän huolestuttavaa.

Tarvitaan balance of terroria eli kauhun tasapainoa, Paasi sanoo.

Niin kauan kuin muutkin jättitoimijat ovat kiinnostuneita musiikin suoratoistobisneksestä, kukaan ei hallitse markkinaa yksin.

Ei popcorneja mikroon

Odotettu pörssiavaus on käsillä. Mistä Paasi aikoo seurata Spotifyn listautumisen ensitunteja?

– No en ollut ajatellut seurata sitä sen enempää. Katson myöhemmin uutisista, mihin kurssi asettuu. Pitkäjänteisen säästäjän kannalta kyseessä on vähän non-event.

Vuosaaren satamassa suljetulla alueella punaiset valot vilkkuvat ja äänimerkki varoittaa tasoristeystä lähestyvästä tavarajunasta. Äänekoskella lastattu selluloosajuna on saapumassa Vuosaaren satamaan.

Suuren varastorakennuksen pihalla oleva huomiolaitos poikkeaa muista Suomen tasoristeysten varoituslaitoksista merkittävästi. Laitoksen käyttämä energia tuotetaan paikan päällä.

– Ajamme rinnan tuulta ja aurinkoa, ja käytämme sähköverkkoa vain tarvittaessa, kertoo tuotepäällikkö Ilkka Carlstedt Proxion Oy:stä.

Tarvetta ei pitäisi tulla, sillä koelaitoksen on tarkoitus toimia pelkästään aurinkopaneelien ja tuulivoimalan tuottamalla energialla.

– Litium-akusto mitoitetaan kohteen mukaan. Useisiin tyyniin ja auringottomiin päiviin pitää varautua, kertoo tuotepäällikkö Carlstedt.

Laitteen kehittäneen Proxion Oy:n mukaan laitos on ensimmäinen Suomessa ja ainutlaatuinen koko maailmassa.

Uusiutuvalla energialla toimiva on halvempi

Nopeutetulla aikataululla tasoristeysten turvallisuutta parantamaan ryhtyneessä Liikennevirastossa suhtaudutaan asiaan äärimmäisellä mielenkiinnolla.

– Usein sähköliittymän hankkiminen on iso kustannuserä ja näin saadaan kustannuksia alemmas. Se on hyvä asia, sanoo radan parantaminen-yksikön päällikkö Maria Torttila Liikennevirastosta.

Vuosaaren sataman johtaja Jukka Kallio uskoo, että satamassa on tulevaisuudessa useampi vastaava laitos. Kallion mukaan satama tekee näin pieniä tekoja ympäristön hyväksi ja suosittelee vastaavaa muillekin.

– Suomen rautateillä saadaan tästä paljon hyötyä. Ei tarvitse rakentaa pitkiä sähkölinjoja, sanoo johtaja Kallio.

Sähköverkon ulkopuolella olisi tarvetta sadoille varoituslaitoksille

Liikennevirasto kokeilee Proxion Oy:n varoituslaitosta ensi kesästä lähtien. Torttilan mukaan ensimmäinen laitos rakennetaan Lahden ja Heinolan väliselle rataosuudelle.

– Maltillisesti yhdellä kokeilulla lähdetään liikkeelle. Vuoden aikana saatetaan rakentaa toinen testilaitos pohjoiseen, kertoo radan parantaminen-yksikön päällikkö Maria Torttila Liikennevirastosta.

Liikennevirasto testaa varoituslaitosta 12 kuukautta. Jos laitos osoittautuu luotettavaksi ja turvalliseksi, se hyväksytään rataverkolla käytettävien turvalaitteiden joukkoon. Sen jälkeen sitä voidaan asentaa sinne, missä tarvetta ilmenee.

Suomen noin 6000 ratakilometristä sähköistämättömiä on lähes puolet, joten paikkoja, missä varoituslaitteilla voidaan parantaa turvallisuutta on runsaasti.

– Sellaisia paikkoja on varmasti satoja. Kaikki riippuu rahoituksesta. Tänä vuonna tasoristeyksiin on varattu 8 miljoonaa euroa, kertoo päällikkö Torttila Liikennevirastosta.

Poliisi aloittaa rikostutkinnan Porissa käytettyjä insuliinikynän neuloja asiakkaalle vahingossa myyneestä Yliopiston Apteekista, vahvistaa ylikonstaapeli Teemu Äikäs Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Asiakas haki alaikäiselle pojalleen viime viikon tiistaina apteekista neuloja, jotka paljastuivat myöhemmin käytetyiksi. Asiakas teki asiasta rikosilmoituksen torstaina.

Myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tekee apteekkiin tarkastuksen. Lisäksi käynnissä on apteekin oma sisäinen selvitys.

– Tarkastuksessa katsotaan, mitä kyseisessä apteekissa on muutettu ja miten riskit on poissuljettu, ettei tällaista tapahdu uudestaan, kertoo Fimean johtaja Eija Pelkonen.

Apteekeilla oltava omat ohjeet lääkejätteen käsittelylle

Tärkeintä tällä hetkellä on se, että Porin Yliopiston Apteekissa huolehditaan siitä, ettei vastaavaa vahinkoa pääse tapahtumaan uudestaan.

– Mahdollisia seuraamuksia en halua ryhtyä arpomaan. Ne selviävät tarkastuksen jälkeen, kun löydökset ovat selvillä, Eija Pelkonen sanoo.

Lääkejätteiden käsittely on Eija Pelkosen mukaan Suomessa hyvällä tasolla, eikä hän tiedä, että käytettyjen neulojen myymistä asiakkaalle olisi sattunut ennen. Fimea ohjeistaa apteekkeja verkkosivuillaan lääkejätteen hävittämisestä. Ohjeet ovat kuitenkin hyvin yleisluontoiset.

– Jokaisella apteekilla on oltava omat ohjeet, joissa on otettu huomioon paikalliset olosuhteet ja toimintaympäristö. Ei saa olla niin, että apteekki toimii vain Fimean yleisohjeilla.

Ei saa olla niin, että apteekki toimii vain Fimean yleisohjeilla. Eija Pelkonen

Työntekijät töissä tavalliseen tapaan

Porissa käytettyjen neulojen myyminen sattui inhimillisen virheen takia, kun farmaseutti laski apteekkiin palautetun, käytettyjä neuloja sisältäneen pakkauksen pöytätasolle ja toinen työntekijä otti sen siitä myyntiin.

– Tämä on todennäköisin tapahtumaketju, kertoo Yliopiston Apteekin viestintäjohtaja Jenni Tyrni.

Hän ei halua spekuloida, koituuko työntekijöille mahdollisesti jotain seuraamuksia virheestä. Käynnissä on Fimean tarkastuksen lisäksi rikostutkinta ja apteekin oma sisäinen selvitys.

– Työntekijät ovat tällä hetkellä normaalisti töissä. Kaikki mahdolliset yksityiskohdat käydään läpi sekä Porissa että muissa apteekeissamme vastaavien tilanteiden välttämiseksi jatkossa.

Inhimillisiä virheitä sattuu aina

Fimean johtaja Eija Pelkonen korostaa, että apteekkien lääkejätteiden hävityssuunnitelmat ovat ensisijaisen tärkeitä asiakkaiden luottamuksen ylläpitämiseksi.

– Inhimillisiä virheitä ei voi poissulkea. Sen takia onkin tärkeää, että jokainen apteekki käy nyt läpi omat prosessinsa, että ne ovat tarpeeksi hyviä tällaisen välttämiseksi.

Uuden lakiehdotuksen mukaan pääsääntöisesti vain Venäjällä rakennetut alukset saisivat kuljettaa öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Koillisväylällä, kertoo nettijulkaisu The Independent Barents Observer (englanniksi).

Lakiesitys on jatkoa Venäjän Duuman jo hyväksymälle laille, joka kieltää venäläisiltä aluksilta merenkulun ulkomaalaisen lipun alla arktisilla vesillä. Laki säädettiin viime vuonna sen jälkeen, kun presidentti Putin vaati toimenpiteitä venäläisen laivanrakennusteollisuuden suojelemiseksi.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on nyt laatimassa uutta lakiehdotusta, jonka mukaan ei riitä, että arktisilla vesillä seilaavat venäläiset alukset kulkevat Venäjän lipun alla, vaan kaikki arktisen liikenteen alukset pitää rakentaa Venäjällä.

Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2019, kertoo venäläinen sanomalehti Kommersant IBO:n mukaan. Sitä sovelletaan aluksiin, jotka kuljettavat öljyä, maakaasua ja hiiltä Koillisväylällä eli Siperian pohjoisrannikon edustalla.

Lakiin on kuitenkin tarkoitus kirjata joitain poikkeuksia. Ulkomaisten alusten käyttö on edelleen mahdollista tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi Venäjän hallitus voi halutessaan sallia Venäjän ulkopuolella rakennettavien alusten käytön ainakin nesteytetyn maakaasun kuljetuksissa.

Venäjän luonnonvaraministeriö arvioi, että Koillisväylän rahtimäärät saattavat lisääntyä nykyisestä 10 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 67 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Noin puolet tästä olisi nesteytettyä maakaasua, jota tuotetaan muun muassa Jamalin niemimaalla.

Kuohuviinipullo jäi avaamattomana Päivin reppuun.

Oleskeluluvan oli tarkoitus olla vuotta aiemmin solmitun avioliiton sinetti. Hääjuhlia ei ollut juuri vietetty, sillä voimat olivat valuneet paperitöihin.

Irakilaisen turvapaikanhakijan ja suomalaisnaisen liitto vaati ison nipun todistuksia, leimoja ja rahaakin.

32-vuotias Päivi ja samanikäinen Zaid olivat tavanneet baarissa Helsingin Kalliossa syksyllä 2015. He seurustelivat, muuttivat yhteen ja menivät naimisiin.

Lokakuussa arki mullistui.

Pariskunta kuuli poliisiasemalla, ettei Zaid saa oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Zaidin motiiveja pidettiin turvapaikanhakijataustan vuoksi epäselvinä.

Päätös oli Päiville sokki.

– Huutoitkin mieheni sylissä poliisiaseman aulassa. Se, että valtio puuttuu näin meidän suhteeseemme ja haluaa vaikeuttaa yhdessäoloamme, on henkinen raiskaus, hän sanoo.

Päivi esiintyy jutussa pelkällä etunimellään. Hän haluaa varmistaa, ettei hänen aviomiestään voida tunnistaa siinä tapauksessa, että hänet palautetaan Irakiin. Zaidin nimi on muutettu.

Kielteisiä oleskelulupapäätöksiä on viime kuukausina saanut moni suomalais-irakilainen pariskunta.

Vuonna 2017 tehtiin 126 päätöstä tapauksissa, jossa irakilaismies haki oleskelulupaa Suomesta sillä perusteella, että hänellä on suomalainen vaimo.

Näistä 27 prosenttia, eli 34 miestä, sai kielteisen päätöksen.

Yle kertoi helmikuussa muun muassa Hanna ja Bahaa Al-Saedin tarinan.

Maahanmuuttovirasto ei usko Hanna ja Bahaa Al-Saedin avioliittoon: "Eikö riitä, että rakastamme toisiamme?"

Maahanmuuttoviraston linja ei näytä ainakaan löystyneen vuonna 2018. Maaliskuun alkuun mennessä päätöksiä oli tehty jo 39. Niistä kielteisiä oli 19, eli lähes puolet.

Vuodesta 2015 lähtien joka neljäs irakilaismiehen ja suomalaisnaisen väliseen avioliittoon perustuva oleskelulupahakemus on hylätty. Tällaisia avioliittoja kuitenkin solmitaan yhä enemmän.

Kun vielä 2015 solmituissa suomalaisnaisen ja ulkomaalaisen miehen avioliitoissa Irak oli yhdeksänneksi yleisin kansalaisuus, vuonna 2016 se oli yleisin.

Tilastojen mukaan miesten on ylipäätään vaikeampi saada oleskelulupaa avioliiton perusteella kuin naisten.

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Migrin linja irakilaisten nuorten aikuisten turvapaikkapäätöksissä on jyrkentynyt rajusti vain muutamassa vuodessa.

On mahdollista, että kiristynyt linja näkyy myös avioliiton perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.

Irakilaismiehet eivät ole ainoa ryhmä, jotka avioiduttuaan saavat usein kielteisen oleskelulupapäätöksen.

Tilastojen mukaan miesten on ylipäätään vaikeampi saada oleskelulupaa avioliiton perusteella kuin naisten.

Kun 2015–2018 keskimäärin 13,5 prosenttia miehistä sai kielteisen päätöksen, naisista sen sai kuusi prosenttia hakijoista.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Sanna Helariutta on luvuista yllättynyt.

– Tämä on minulle ihan uusi asia. En tiedä, mistä tämä johtuu. Sukupuoli ei voi koskaan olla määrittävä tekijä tässä prosessissa, ja kriteerit ovat kaikille samat. Mutta ehkä tässä voi näkyä se, että turvapaikkataustaiset oleskeluluvan hakijat ovat usein miehiä, hän sanoo.

Lapin yliopiston tutkijan Laura Tarvaisen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että esimerkiksi turvapaikkamenettelyt saattavat suosia naisia.

– Arvaukseni on, että kyse on samasta asiasta. Naisia pidetään haavoittuvampina ja heikompina, ja siis enemmän oikeutettuna suojeluun, sanoo pakolaisoikeutta tutkinut Tarvainen.

Eniten kielteisiä päätöksiä saavat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat puolisot.

Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä saavat irakilaismiesten lisäksi gambialaiset, nigerialaiset ja vietnamilaiset miehet. Heidän kohdallaan kielteisten päätösten määrä ylittää keskiarvon selvästi.

Tarvainen ei ole yllättynyt siitä, että kielteisiä päätöksiä saavat juuri Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat puolisot.

– Syystä tai toisesta joistain maista tulevia ihmisiä pidetään jo lähtökohtaisesti uskottavampina kuin toisia. Tämä näkyy omassakin tutkimuksessani.

Tarvaisen mukaan syynä voi olla esimerkiksi suomalaisvirkamiehille vieras tapa kertoa omista asioistaan hakemukseen liittyvissä haastatteluissa.

– Kertomus voi lähteä jostain kaukaa lapsuudesta ja pompata sitten nykyhetkeen. Tällainenkin totunnaisesta poikkeaminen voi vaikuttaa.

Kielteisten päätösten kärkimaat vaikuttavat olevan suunnilleen samat sukupuolesta riippumatta.

Oleskelulupia myönnetään kuitenkin ankarimmin monien niiden maiden kansalaisille, joiden kanssa suomalaiset naiset usein menevät naimisiin; irakilaisille, gambialaisille, marokkolaisille ja turkkilaisille.

Miehet menevät Suomessa hieman useammin naimisiin ulkomaalaisen kanssa kuin naiset. Vaimo tulee selvästi useimmin Thaimaasta tai Venäjältä.

Vuodesta 2015 lähtien thaimaalaisia puolisoita on tullut Suomeen lähes tuhat. Heistä vain neljä prosenttia on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen.

Venäläisistä naisista sen on saanut vain kaksi prosenttia.

Toisin sanoen suomalaismiehen on helpompi saada ulkomaiselle puolisolleen oleskelulupa kuin suomalaisnaisen.

– Onko niin, että jos irakilainen nuori mies menee vanhemman suomalaisen naisen kanssa naimisiin, ne se on lumeliitto? Mutta sitten toisin päin vanhat suomalaiset miehet voi mennä niiden nuorten thaimaalaisten kanssa naimisiin, ja se on ihan ok ja uskottavaa? Kyllä se vähän patriarkaaliselta kuulostaa, Tarvainen kärjistää.

Viranomainen voi jättää oleskeluluvan myöntämättä, jos se epäilee, että kyseessä on niin sanottu lumeliitto eli tekaistu avioliitto.

Se ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kielteisen päätöksen voi saada myös, jos hakija on pyrkinyt aiemmin Suomeen keinoin, joita viranomainen ei hyväksy.

– Kun kielteisiä päätöksiä on tehty, niin usein ollut perusteltu epäily maahantulosäännösten kiertämisestä. Näitä on muitakin kuin näennäisavioliitto, esimerkiksi hakijan oma menettely. Hakija on aiemmin voinut esiintyä eri henkilöllisyyksillä tai esittää vääriä asiakirjoja, sanoo Maahanmuuttoviraston Helariutta.

Hän arvelee irakilaismiesten saamien kielteisten päätösten määrän liittyvän siihen, että heistä selvästi suurin osa on tullut Suomeen alunperin turvapaikanhakijoina.

– On havaittu, että turvapaikanhakijoiden taustalla on aika paljon maahantulosäännösten kiertämistä. Kyse voi olla myös sekä lumeliittoepäilystä että muista epäselvyyksistä.

Kielteisen päätöksen voi saada, vaikka parisuhde olisi viranomaisen mielestä aito. Jos aiemmat rikkomukset maahantulossa ovat räikeitä, se saattaa painaa vaakakupissa enemmän kuin perheside, Helariutta sanoo.

Yle pyysi tätä juttua varten suomalaisten puolisoiden tarinoita kielteisistä päätöksistä salaisessa sosiaalisen median ryhmässä.

Kertomusten perusteella moni kokee, että todellinen avioliitto ei ole riittänyt myönteisen päätöksen saamiseksi. Myöskään raskaus ja siihen liittyvä lääkärinlausunto eivät ole riittäneet myönteisen päätöksen saamiseksi.

Kielteinen päätös onkin tullut monelle järkytyksenä.

Maahanmuuttoviraston päätöksissä puolestaan painotetaan, että valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta kunnioittaa perheenjäsenen asuinpaikkavalintaa tai hyväksyä ulkomaalaisen perheenjäsenen maahanmuuttoa.

Kielteisen päätöksen voi saada, vaikka parisuhde olisi viranomaisen mielestä aito.

Päivin ja Zaidin saaman päätöksen mukaan Zaid ei olisi puhunut totta turvapaikkapuhutteluissa, eikä häntä sen vuoksi pidetä luotettavana. Hänen epäiltiin muun muassa valehdelleen siitä, mitä hänen passilleen tapahtui matkalla Suomeen.

Päivi pitää päätöstä epäreiluna.

– Hän on vastannut kysymyksiin erittäin raskaan matkan jälkeen ahdistuneena, eikä hänellä ole ollut taustansa vuoksi lainkaan luottamusta poliisiin. Miten sellaiset asiat voivat mitätöidä meidän suhteemme, sitä en ymmärrä.

– Olemme tutustuneet toisiimme ja rakastuneet. Olemme päättäneet elää yhdessä ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Olemme menneet naimisiin perusteellisen harkinnan jälkeen ja tehneet sen rakkaudesta.

Hän ei osannut odottaa, että päätös olisi kielteinen.

Sellainen mahdollisuus ei tullut kahden vuoden seurustelun jälkeen edes mieleen. Siksi kuohuviinipullokin oli poliisiasemalla mukana.

Irakilaismiesten suomalaiset vaimot tai thaimaalaisten naisten suomalaisaviomiehet eivät tietenkään ole yhteinen joukko, eikä niitä sellaisinaan voi verrata toisiinsa.

Jokaisella liitolla on oma tarinansa.

Suomalaiset matkustavat paljon Thaimaassa, ja moni on tavannut puolisonsa lomamatkalla. Thaimaalaisia vaimoja on niin nuorilla reppureissaajilla kuin keski-iän ylittäneillä miehilläkin. Samoin irakilaismiesten suomalaisvaimot ovat eri-ikäisiä ja eritaustaisia.

– Thaimaalainen vaimo tulee Suomeen yleensä nimenomaan tarkoituksena solmia avioliitto. Irakilaiset ja monesta Afrikan maasta tulevat miehet puolestaan ovat alunperin tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina, eikä ensisijainen syy maahantuloon ole ollut avioliitto, Helariutta arvioi.

Tämä vaikuttaa päätöksiin. Maahanmuuttoviraston näkökulmasta on epäilyttävää, jos joku on saanut kielteisen maahantulopäätöksen jotain reittiä, ja sen jälkeen pyrkii Suomeen toisella tavalla kuten perhesiteen perusteella.

Silloin voi herätä epäilys maahantulosäännösten kiertämisestä.

Esimerkiksi ne vietnamilaiset, jotka ovat saaneet kielteisiä päätöksiä suomalaisen kanssa solmitusta avioliitosta huolimatta, ovat usein pyrkineet Suomeen ensin muulla tavoin, Helariutta kertoo.

– Moni haluaisi tulla esimerkiksi töihin, ja solmii pika-avioliiton, jonka avulla saa rajoittamattoman työnteko-oikeuden.

Turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä joutuu kuitenkin yleensä odottamaan pitkään. Harvan elämä pysähtyy käsittelyn ajaksi.

– On luonnollista, että nuoret ihmiset tapaavat toisia ihmisiä ja vaikka rakastuvat. Jotenkin tuntuu, että näissä prosesseissa välillä unohtuu se inhimillinen elämä, Tarvainen sanoo.

Samaa mieltä on valituksen käsittelyä odottava Päivi.

– Meidän tarinaamme pidettiin epäuskottavana, koska esimerkiksi kumpikin meistä oli sitä mieltä, että teki aloitteen avioliitosta: Minä ajattelin, että tein sen, kun sanoin puolisolleni, että olisin valmis menemään naimisiin. Puolisoni ajatteli tehneensä se, kun kosi.

Hän painottaa myös, että harva kirjaa ylös suhteen etenemisen kaikkia päivämääriä ja siihen liittyviä kiemuroita. Vaikkapa yhteen muuttaminen voi tapahtua vähitellen niin, että sen tarkkaa alkamispäivää on vaikea jälkikäteen antaa.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia.

Päätöksissä ei arvioida pelkästään sitä, onko rakkaus “todellista” vai ei.

Mutta pariskunnille itselleen pelkkä ajatus siitä, että joku kyseenalaistaa solmitun liiton, saattaa olla verinen loukkaus.

Oli viranomaispäätös tehty millä perusteella tahansa, sen vaikutukset ovat jatkuvasti läsnä.

– Vaikeinta on elää niin, että rinnalla on puoliso, jonka kanssa ei voi suunnitella tulevaisuutta, Päivi sanoo.

Otteita kielteisen päätöksen saaneiden naisten kertomuksista

Yle pyysi tarinoita salaisessa sosiaalisen median ryhmässä. Ne on mahdollisuuksien mukaan todennettu vastaajien lähettämistä asiakirjoista.

"Olen viidennellä kuulla raskaana"

“Kun menimme mieheni kanssa helmikuun alussa poliisiasemalle kuulemaan negatiivista päätöstä poliisi otti mieheni kiinni käännytystä varten. Hän on nyt säilöönottokeskuksessa. Olen tällä hetkellä viidennellä kuulla raskaana ja tuleva lapsemme joutuu pahimmassa tapauksessa kasvamaan ilman isää.

Minulla on myös 11-vuotias poika, joka on erittäin kiintynyt mieheeni ja heillä on todella läheinen ja rakastava suhde. Myös hänen elämäänsä vaikuttaisi todella negatiivisesti, jos isäpuoli johon hän on luonut vahvan tunnesiteen ja suhteen, nyt vietäisiin häneltä pois.

Migri ei kielteisessä päätöksessä ottanut minkäänlaista kantaa siihen, että meille on tulossa lapsi eikä muutenkaan tuo ilmi että olen heille asiasta lähettänyt todisteita. Nainen, naimisissa helmikuusta 2017

"Ikäeroa on 21 vuotta, se mietitytti paljon"

“Kielteisen päätöksen perusteena oli esimerkiksi, että olimme menneet naimisiin sen jälkeen, kun mieheni oli huhtikuussa 2016 saanut kielteisen päätöksen turvapaikasta. Mutta uskoin silloin koko ajan, että päätös muuttuu valituksen myötä.

Lisäksi esiin oli nostettu muun muassa iso ikäeromme. Ikäeroa on 21 vuotta. Itseäni se alussa mietitytti paljon. Vaikka silloin kun olimme yhdessä, sitä ei huomannut. Samoin ystäväni sanoi, että ei sillä ole väliä, kun näkee että rakastamme ja olemme samanhenkisiä. Mies on ikäistään vanhemman oloinen ja minua monet luulevat paljon nuoremmaksi.” Nainen, Naimisissa joulukuusta 2016

Mikä hääkuva on tae oikealle liitolle?

En vielä ole, “ottanut negaa”, mutta pelkään, että niin tapahtuu.

Haluan kertoa, kuinka järjettömiltä Migrin kysymykset minusta kuulostavat. He kysyvät esimerkiksi, oliko vihkimisen jälkeen hääjuhla. Kuvaile hääjuhlia. Lisäksi sanotaan, että halutessasi voit lähettää muutaman kuvan hääjuhlistanne. Mikä hääkuva on tae oikealle liitolle? Sekö jossa nurkan takana sulhanen vetää lähisuvun kanssa vesipiippua vai se, jossa tarjotaan sahtia. Sekö perinteinen, jossa riisiä heitetään liiveihin. Vai onko studiossa otetut kuvat tae kunnon liitolle?

Toinen esimerkki kysymyksestä.” Olette solmineet avioliiton hakijan saatua kielteisen päätöksen koskien hänen turvapaikkahakemustaan. Miksi solmitte avioliiton tässä vaiheessa?” Tämä on hyvin kinkkinen. Satuttiin saatana näkemään vahingossa! Pitäisikö oikeasti lopettaa eläminen jos on saanut negatiivisen päätöksen. Riistetäänkö minulta mahdollisuus onneen kun tapasin väärään aikaan? Nainen, naimisissa toukokuusta 2017

Datan käsittely: Teemo Tebest

Lue myös:

Analyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota"

Vakavasta vesipulasta kärsivä Etelä-Afrikan Kapkaupunki ilmoitti kotisivuillaan, että kaupungin vesijohtovesi ei sittenkään lakkaa juoksemasta – ainakaan vielä tässä kuussa.

Asiantuntijat olivat arvioineet, että poikkeuksellinen kuivuus sulkee vesihanat miljoonakaupungin asukkailta vielä tämän kevään aikana. Pormestari Patricia De Lille ehti jopa julkistaa tarkan päivämäärän: 22.4.2018.

Nyt alueen vesialtaat ovat kuitenkin täyttymään päin, ja viranomaiset ilmoittivat, että pelätty päivä Day Zero (päivä nolla) siirtyy ainakin ensi vuoteen.

Vaara ei ole ohi

Tärkein yksittäinen tekijä tilanteen parantumisessa on Vaal Damin vesialtaan täyttyminen. Viime viikolla altaassa mitattiin 83,5 prosentin täyttölukemat, ja nyt mittarit näyttävät jo 94,7 prosenttia.

Kapkaupungin vesiongelmat johtuvat alueella kolme vuotta jatkuneesta kuivasta kaudesta, väestönkasvusta sekä kaupunkilaisten lisääntyneestä vedenkäytöstä.

Kapkaupunki yrittää taistellla vaikeaa tilannetta vastaan tiukoilla määräyksillä. Yksikään kaupunkilainen ei saa käyttää päivän aikana yli 50 litraa vettä.

Lue myös:

Kapkaupungin vesivarat ehtymässä

Kapkaupungissa vesijohtovesi uhkaa loppua jo tänä keväänä – ensimmäisenä kaupunkina maailmassa

Ammattikorkeakouluissa lastentarhanopettajaksi opiskelevat joutuvat varhaiskasvatuslakiin valmisteilla olevan muutoksen vuoksi pohtimaan, kelpaako heidän saamansa koulutus enää työnantajille.

Muutoksen mukaan tällä hetkellä jo työssä olevat ja alaa opiskelevat sosionomit saisivat pitää lastentarhanopettajan tittelin, mutta tulevaisuudessa nimike olisi varhaiskasvatuksen sosionomi. Nimike on päiväkodeissa uusi.

Muutoksessa varhaiskasvatuksen opettajana voisi toimia vain kasvatustieteen kandidaatin koulutuksella.

Kaavailtu lakimuutos on aiheuttanut opiskelijoiden keskuudessa hämmennystä, kertoo Oulun ammattikorkeakoulussa lastentarhanopettajaksi opiskeleva Tiia Rikula.

– Kyllähän se huolettaa. Meillä olisi lastentarhanopettajan pätevyys kun valmistumme, mutta pitääkö työnantaja meitä kuitenkin varhaiskasvatuksen sosionomeina?

Myös lastentarhanopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jenna Tapio on urasuunnitelmistaan huolissaan.

– Varhaiskasvatuksen sosionomin titteli kuulostaa tosi sekavalta, kun ei yhtään tiedä, millainen työnkuva olisi. Jotenkin tuntuu, että oma työpaikka olisi jatkuvasti uhattuna.

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin kolmekymmentä sosionomia, jotka saavat lastentarhanopettajan pätevyyden.

Taistelu statuksesta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa sanoo, että käynnissä on lastentarhaopettajan statuksen nosto kyseenalaisin keinoin.

– Eri tahot ovat onnistuneet luomaan mielikuvaa, että kandin koulutus olisi parempi, vaikka siitä ei ole mitään tutkimusnäyttöä, Varsa sanoo.

Varsa näkee, että nyt yritetään tarkoitushakuisesti edistää vain yhden koulutusputken käyneiden eli kandien asemaa. Talentiassa asiaa ihmetellään, sillä heidän näkemyksensä mukaan sosionomien koulutus lastentarhanopettajaksi on pitempi ja se antaa hyvän osaamisen opettajan tehtävään.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on Varsan kanssa eri mieltä. Hänen mielestään kasvatustieteen kandin kolmevuotinen tutkinto antaa paremman pedagogisen pohjan toimia varhaiskasvatuksen opettajana kuin sosionomin koulutus.

– On laajaa tutkimusnäyttöä, että oppimisherkkyys on parhaimmillaan viisivuotiaana. Silloin lasta tulisi ohjata pedagogin koulutuksen ja tutkinnon saanut henkilö, Luukkainen sanoo.

OAJ:n mukaan eron tekeminen kasvatustieteen kandien ja sosionomien välille selkeyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä.

Talentian lisäksi lakiehdotusta on kritisoinut voimakkaasti myös Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto. Molemmat syyttävät ehdotusta sosionomeja syrjiväksi lakiesityksestä antamissaan lausunnoissaan.

Eduskunnan käsittelyyn lakiluonnos on tulossa ennen kesää, ja lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa.

Tutkintovastaava: ammatillinen umpikuja edessä

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkintovastaava Markku Koivisto pitää lakiehdotusta monelta osin ongelmallisena.

Varhaiskasvatukseen suuntautuva sosionomikoulutus olisi hänen mielestä koulutuksellinen umpikuja, josta ei pystyisi erikoistumaan tai etenemään ammatillisesti.

Hänen mukaan kandeilla olisi mahdollisuus kouluttautua erityisopettajaksi, esiopettajaksi tai varhaiskasvatuksen maisteriksi. Jälkimmäinen koulutus mahdollistaisi esimerkiksi päiväkodin johtajan tehtävät.

– Sosionomeille tätä samanlaista mahdollisuutta edetä uralla ei aukaistaisi, Koivisto sanoo.

OAJ:n Luukkaisen mielestä sosionomien olisi mahdollista edetä lastentarhanopettajaksi pedagogisilla lisäopinnoilla. Luukkaisen mielestä erityisopettajaksi ja esiopettajaksi tulee nykyisen mallin mukaan myös jatkossa edellyttää pohjalle varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoa.

Miksi viedä toiselta pätevyys, kun kumpikin on yhtä päteviä? Tiia Rikula

Suomessa työskentelee tällä hetkellä runsaat 13 000 lastentarhanopettajaa, joista yli kolmannes on koulutukseltaan ammattikorkeakoulutettuja sosionomeja tai sosiaalikasvattajia. Vuoden 2023 jälkeen ammattikorkeakoulusta valmistuneille sosionomeille lastentarhanopettajan pätevyyttä ei enää myönnettäisi.

Luukkaisen mielestä sosionomien suhteellinen osuus lastentarhanopettajina on noussut liian suureksi, sillä yliopistokoulutettua henkilökuntaa ei ole ollut saatavilla tarpeeksi.

Tulevaisuudessa sosionomien määrä päiväkodeissa todennäköisesti laskisi, sillä lakiehdotuksessa kuntia ei velvoiteta palkkaamaan sosionomeja. Lakiluonnoksen mukaan vuodesta 2030 alkaen päiväkodin ryhmässä on kaksi korkeakoulutettua ja yksi hoitaja. Sosionomien vakanssien perustaminen on jätetty työnantajan harkintaan.

Talentia: Kiinnostus varhaiskasvatukseen vähentynyt

Talentian mukaan nyt luotu epävarma tilanne on jo vähentänyt sosionomien kiinnostusta varhaiskasvatuksen tehtäviin. Myös Markku Koivisto uskoo varhaiskasvatuksen suosion hiipuvan sosionomien keskuudessa.

Koiviston mukaan päiväkoteihin ollaan luomassa hierarkkista järjestelmää, jossa sosionomien roolia heikennetään. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuviin kuuluu toiminnasta vastaaminen ja sosionomien tehtävänä on toimintaan osallistuminen.

– On vaikea nähdä miten paljon sellainen tehtävänkuva kiinnostaa sosionomeja, jossa molemmilla on korkeakoulututkinto, mutta toinen vastaa toiminnasta ja toinen vain osallistuu, Koivisto sanoo.

Lastentarhanopettajaksi opiskelevan Tiia Rikulan mielestä muutos toisi päiväkoteihin vastakkainasettelua.

– Miksi viedä toiselta pätevyys, kun kumpikin on yhtä päteviä?

Ammattijärjestö povaa työvoimapulaa

Talentian Marjo Varsan mukaan edessä voi olla hillitön työvoimapula, mikäli alan vetovoimaisuus kärsii. Talentian arvion mukaan esitys johtaa siihen, että epäpätevien sijaisten määrä kasvaa huomattavasti varhaiskasvatuksen korkeakoulutettujen tehtävissä.

Talentia perustelee ammattikorkeakoulutaustaisten sosionomien tarvetta myös työntekijöiden alueellisella saatavuudella. Ammattikorkeakouluverkosto on alueellisesti huomattavasti kattavampi kuin yliopistoverkosto. Talentian laskelmien mukaan varhaiskasvatuksen opettajan aloituspaikkoja tulee lisätä yliopiston lisäksi myös ammattikorkeakouluissa.

Varsa ja Koivisto ovat yhtä mieltä siitä, että varhaiskasvatuksen laatu ei parane heikentämällä sosionomien asemaa päiväkodeissa, päinvastoin.

Varsa muistuttaa, että sosiaalikasvattajia on ollut päiväkodeissa 70-luvulta lähtien, ja Suomen mallia on kehuttu maailmalla.

– Nyt halutaan rikkoa hyvä, Varsa sanoo.

Saga Lakeudenlinnan käytävillä Seinäjoella käy tasainen vilske, kun työmiehet tekevät viimeisiä asennuksiaan. Samaan aikaan ensimmäisten asukkaiden tavaroita kannetaan jo sisään.

Kiirettä pitää, sillä Esperi-konsernin Saga-palvelutalo avautuu heti pääsiäisen jälkeen. Vastaavia luksustaloja on tähän mennessä rakennettu Helsinkiin ja Turkuun sekä Raumalle ja Lappeenrantaan, sen sijaan Pohjanmaalla talo on ensimmäinen.

Seinäjokelainen 82-vuotias Sisko Seppälä muutti uuteen palvelutaloon ensimmäisten joukossa. Oma aiempi asunto jäi vain kivenheiton päähän Puskantien kerrostaloon.

Seppälä halusi muuttaa Lakeudenlinnaan etenkin palveltavaksi. Itsenäisyys säilyy omassa 44 neliön asunnossa, ja tarvittaessa talosta löytyy sekä apua että seuraa. Kaukana asuvat pojatkin ovat nyt tyytyväisiä.

– Minkä avun minä tarvitsen, sen minä saan. Se on parasta.

Näissä taloissa rahalla saa ostaa haluamansa, ja mitä ei ole, se pyritään järjestämään, vakuuttaa Saga Lakeudenlinnan johtaja Anne Jylhä. Siis vaikka joogatunnin, jos joku sellaista haluaa.

Seinäjoella yhteistilojen upottavat sohvat ja ruokaryhmät ovat jo paikoillaan, samoin piano kukka-asetelmineen. Hissistä kerroksiin astuvaa tervehtivät erilaiset kukkatapetit, joista on helppo tunnistaa, onko kerros oma vai jonkun muun.

Tuntuu, että jokaista yksityiskohtaa on mietitty tarkoin.

Riskinä korkea hinta

Kilpailu ikäihmisten palveluissa on kovaa, sillä viime vuosina pohjalaismaakuntiin on noussut kymmeniä palvelutaloja. Rakennuttajina ovat valtakunnalliset yritykset, kuten Attendo, Esperi Care ja Mehiläinen.

Eniten yksityisiä taloja on rakennettu Etelä-Pohjanmaalle, noin 40.

Johtaja Anne Jylhän mukaan asuntojen menekki on tästä huolimatta ollut hyvä. Lähes kolmannes noin 80 asunnosta on varattu. Sen sijaan ryhmäkodin 31 paikasta on varattu vasta muutama.

Suurin tekijä lienee hinta: oman asunnon halvimmalla palvelupaketilla saa noin 1400 eurolla, mutta ympärivuorokautisesta hoivasta joutuu maksamaan yli 4000 euroa kuukaudessa. Jos edellytykset ovat kunnossa, kunta voi myöntää kuluihin palvelusetelin.

Viranomaiset valvovat palvelujen laatua, joten asukkaalle suurin riski voikin olla juuri palvelujen hinta.

– Jos asuminen on hyvin pitkää, riittävätkö varat, pohtii ylitarkastaja Aija Ström Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Mikäli mumman tai paapan rahat loppuvat, kyseeseen voi tulla toimeentulotuki. Viimekädessä kunnalla on oikeus siirtää asukas halvempaan paikkaan.

– Kunnalla on aina oikeus, kun he maksavat, ottaa myös kantaa siihen mistä he maksavat, Ström perustelee.

"Meillä on palvelua"

Saga Lakeudenlinna ei olisi nimensä veroinen, ellei se pyrkisi erottumaan juuri palveluillaan. Talon yleisistä tiloista löytyy esimerkiksi kirjasto ja kahvila, ja ruokahuollosta vastaavat oma kokki ja ravintolapäällikkö.

Leivät ja leivonnaiset tehdään itse, samoin ruoka. Vapaa-ajan ohjaajat aktivoivat asukkaita monin tavoin.

– Se voi olla kirjallisuutta, kielituntia, jumppaa. Monenmoista kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Meillä on täällä kylpyläosasto, oma senioreille suunnattu kuntosali ja huippulaitteet siellä. Meillä on kampaaja, jalkahoitaja – meillä on palvelua, johtaja Anne Jylhä listaa.

Vaikka asuntoihin ei ole ikärajaa, asumaan haluavat lähinnä ikäihmiset. Muuttajat ovat usein yksinäisiä, turvattomia tai sairaita. Osa pärjäisi vielä tavallisessa kerrostalossakin, mutta tieto siitä, että tarvittaessa saa apua ja seuraa, helpottaa.

Pohjanmaalla valitetaankin

Ylitarkastaja Aija Strömin mukaan yksityisiä palveluntarjoajia on nykyisin jo niin paljon, että se näkyy myös valitusten määrissä. Suhteellisesti yksityisistä palveluista ei valiteta kunnallisia enempää.

Mitä enemmän palvelusta maksetaan, sitä helpommin siitä myös valitetaan. Ihmisen kohtelu on yleisimmin valituksen syynä.

– Pohjanmaalla ihmiset ovat hyvin taipuvaisia valittamaan ja ottamaan yhteyttä pienistäkin asioista, mikä on toisaalta ihan hyväkin asia. Se voi olla sitä, että ei ole saanut oikeanvärisiä housuja aamulla jalkaan tai kahvia siihen aikaan kuin itse haluaisi, Ström kuvaa.

Isoissa asioissa yhteistyö palvelutalojen kanssa on pelannut. Toistaiseksi vain parin paikan ovi on jouduttu sulkemaan turvallisuuspuutteiden vuoksi.

Ylitarkastaja Ström ei yksityistämistä vastusta. Jokaisen oma asia on, minne hän rahansa käyttää, hän sanoo.

"Maksaahan se muuallakin"

Sisko Seppälä ei moiti uuden palvelutalon kustannuksia.

– Onhan tämä arvokas, mutta maksaahan se muuallakin. Pelkkä vuokra, sekin on jo tällä paikkakunnalla vain yhtä tonnia vähemmän. Ja meneehän se ruoka sielläkin. Sähköt ja vedet ja kaikki, Seppälä miettii.

Entisen yrittäjän ystäväpiiri on jo ehtinyt vinoilla rouvan lompakon paksuudesta.

– Ei meillä kenelläkään eläkeläisellä liikaa rahaa ole. Ei minulla sellaista eläkettä ole kuin tähän menee. Olen sen verran säästänyt, Seppälä napauttaa.

Valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossa talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että esityksestä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty.

Esityksestä ei myöskään käy yksiselitteisesti ilmi odotettua vaikutusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja kestävyysvajeeseen, koska vuoden 2029 jälkeisestä kustannusurasta ei esitetä arviota.

Uumoiltu säästö poikkeuksellinen

Arviointineuvosto toteaa myös, että tavoiteltu säästö olisi jonkinlainen maailmanluokan ihme.

– Rahoituslakiesitys tarkoittaa sote-menojen BKT-osuuden kasvun pysähtymistä 2020-luvulla. Tämä olisi historiallisesti ja kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen kehityskulku, etenkin kun huomioidaan menopainetta tuottava ikärakenteen muutos tällä ajanjaksolla, lausunnossa sanotaan.

Arviointineuvosto moukaroi hallituksen esitystä pitämällä sitä perin ristiriitaisena. Lisäksi sanotaan, että hallituksen oletukset säästöistä eivät perustu mihinkään tutkimustietoon.

– Peruspalvelujen parempi saatavuus voi vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa, mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.

Markkinat liian pienet

Hallituksen rummuttama tuottavuuden paraneminen kilpailua lisäämällä ei sekään saa kehuja.

– Monien alueiden markkinat eivät kuitenkaan ole riittävän suuret ylläpitämään kilpailun kannalta riittävää määrää sote-keskuksia. Yksityinen kilpailu ei myöskään välttämättä takaa tehokasta lopputulemaa terveydenhuollossa.

Perusohjeeksi neuvosto suosittelee hallitukselle malttia uudistusvauhdissa.

– Uudistus olisi syytä toteuttaa vahvemmin vaiheistetusti ja niin, että vaiheistus mahdollistaisi vaikutusten uskottavan arvioinnin jälkikäteen sekä mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisen.

Lue lisää:

Ymmärrätkö, miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Perustuslakiasiantuntijat näyttivät soten valinnanvapaudelle keltaista ja vihreää valoa: Kiire ja yhdenvertaisuus yhä ongelmia

Museokeskus Vapriikin valokuvissa kameraan katsoo lukuisa joukko ryhdikkäitä ja innokkaita nuorukaisia. Valokuvaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori ja valokuvatutkija Olli Kleemola Turun yliopistolta tietää, että kuvia käytettiin muutenkin kuin omaksi huviksi.

Suomen sisällissodan jälkeen punakaartilainen saattoi menettää henkensä valokuvan perusteella.

– On traagista, että monet punaiset kuvauttivat vallankumousinnossa itsensä esimerkiksi valokuvaamossa. Myöhemmin valokuvaa käytettiin ehkä heitä vastaan todisteina kuulumisesta punakaartiin. Kuvien avulla jäljitettiin jopa tiettyjä etsittyjä punakaartilaisia, Kleemola kertoo.

Poseeraus kertoi ajan valokuvakulttuurista

Vuoden 1918 tapahtumista on säilynyt korostetun paljon poseerauskuvia. Tutkija Olli Kleemola arvioi, että kuvia olisi tallessa tuhansia. Kyse on poseerauskuvakulttuurista. 1900-luvun alussa kuvaamossa saatettiin jopa pyöräillä.

– Valkoisilla tai punaisilla ei ollut propaganda- tai valokuvaorganisaatiota tuottamaan sotakuvaa. Valokuvauskalustojen ja tekniikan kehittymättömyys rajoitti toimintaa. Sota ei niinkään näy näyttävinä taistelukuvina vaan yksittäisinä tai ryhmäposeerauksina valokuvaamossa, kertoo Kleemola.

Tutkija arvioi, että valkoisista olisi enemmän kuvia jäljellä kuin punaisista.

– Kamerat olivat kalliita, ja punaisten kuvia tuhoutui paljon. Niitä piilotettiin tai omistajat tuhosivat niitä, kertoo Kleemola.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Osa poseerasi miekat tanassa

Kuvia otettiin myös maastoissa. Vapriikin kuva-arkistossa on useita otoksia, joissa on asetuttu kuvaan maastossa tai jopa hevosen selässä.

– Varsinkin punakaartilta, mutta tietysti myös valkoisilta, tunnetaan sotaromantiikan tai punakaartin kohdalla vallankumousromantiikan siivittämiä kuvia. Olen nähnyt kuvia, joissa miekka on nostettu uhmailevasti tanaan. Se on poseerauskuvakulttuuria, kertoo Olli Kleemola.

Kuvan ei tarvinnut olla aito, kuten nykyään.

– Tuona aikana kysymys ei ollut niinkään autenttisuudesta. Haluttiin havainnollinen ja selkeä kuva. Tällaisia kuvia ei oikeiden taistelutilanteiden aikana tietenkään voitu ottaa, joten tapahtumia näyteltiin uudelleen, Kleemola sanoo.

Vapaat kuvat ovat tervetullut ilmiö

Museokeskus Vapriikin vapaasti käytettäviä kuvia Olli Kleemola pitää hyvänä ideana. Maailmalla on käynnissä sama trendi.

– Monet toimijat British Librarystä lähtien ovat julkistaneet isoja kuva-arkistoja avoimesti käytettäväksi, kertoo Kleemola.

Historiantutkijana hän pitää tätä tervetulleena kehityksenä.

– Valitettavan usein historialliset kuvat päätyvät yksityisille kuvatoimistoille, jotka pyrkivät hyödyntämään niitä kaupallisesti. Esimerkiksi viime sotien kuvissa tietyt kuvat katoavat tutkijoiden ja kirjoittajien ulottuvilta, Kleemola sanoo.

Työsopimuksessa oli alla Dungin nimi. Se oli ainoa asia, jonka hän ymmärsi. Paperissa vilisseet latinalaiset kirjaimet eivät olleet tuttuja – suomen kielestä puhumattakaan.

Dung oli saapunut Suomeen muutamaa viikkoa aikaisemmin. Hän toivoi voivansa asettua maahan, ja aloittaa uuden elämän paikkakunnalla, jossa veli ja sisko jo asuivat.

Dung ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää itsensä ja läheistensä puolesta.

Työpaikka ravintolasta oli löytynyt veljen kautta. Samasta maasta kotoisin oleva yrittäjäpariskunta oli luvannut järjestää Dungin oleskeluluvan. Dungilla ei ollut ravintola-alalta aiempaa kokemusta, mutta hän oli halukas oppimaan.

Työpäivät täyttyivät ravintolan siivoustöistä, tiskaamisesta ja kasvisten pilkkomisesta. Etenkin lounasaikaan riitti kiirettä ja asiakkaita.

Dungin mukaan työpäivät venyivät yleensä 12-tuntisiksi. Dung olisi halunnut joskus vapaapäivän, mutta ei uskaltanut kysyä. Lomia ei ollut.

Kerran kuukaudessa työnantaja antoi Dungin käteen kirjekuoren. Sieltä löytyi 700 euroa.

Faiz keräsi rahaa vanhempien elättämiseen

Faiz oli suunnitellut lähettävänsä palkkansa vanhemmilleen kotimaahansa. Hän oli perheen ainoa lapsi ja tarvitsi rahaa sairaiden vanhempiensa elättämiseen.

Suomessa palkan kerrottiin olevan suurempi kuin kotimaassa. Siellä hän sai 60–70 euroa kuukaudessa. Myöskään Faiz ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää seuraamuksia.

Suomeen Faiz saapui suurin toivein, mutta löysi itsensä asumasta erään ravintolan takahuoneesta. Hän oli ravintolan ainoa kokki ja teki todella pitkiä työpäiviä.

– Luulin, että Suomessa on normaalia, että ihmiset työskentelevät 16–17 tuntia.

Toisinaan pomo tulistui Faizille niin, että läimäytti häntä avokämmenellä poskelle. Pomo oli Faizin sukulaismies. Hän pyöritti ravintolaa yhdessä vaimonsa kanssa.

Työsopimukseen Faizin palkaksi oli kirjattu 1 800 euroa kuukaudessa. Noita rahoja Faiz ei nähnyt.

Palkat menivät tilille, jonka pankkikortti oli vain hänen pomollaan. Pomo väitti, että palkasta yli puolet menee veroihin. Lakisääteisiä lisiä ja ylityötunteja ei maksettu. Faiz uskoi, sillä ei osannut kieltä.

Faizin laskelmien mukaan hänen vanhemmilleen päätyi yhdeksän kuukautta kestäneen työsuhteen aikana noin 2 300 euroa. Se on noin 256 euroa kuukauden työstä.

Ravintola-alalla paljon asiatonta kohtelua

Dungin ja Faizin tarinat ovat äärimmäisiä esimerkkejä, mutta niissä toistuivat samat teemat: Tietämättömyys. Toive uudesta, paremmasta elämästä. Pelko työnantajaa kohtaan.

Nämä kaikki ovat tuttuja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän Katri Lyijyselle.

– Etukäteen työstä on voitu tarjota maat ja mannut, mutta odotukset eivät realisoidu. Halu päästä länsimaihin on valtavan iso, ja sen takia suostutaan heikompiin ehtoihin.

Monella on Lyijysen mukaan huono kielitaito, olemattomat tiedot työntekijän oikeuksista tai palkkatasosta, ja perhettä kotimaassa elätettävänä.

Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, poliisille ja Rikosuhripäivystykselle ravintola-ala näyttäytyykin alueena, jossa on paljon työntekijöiden asiatonta, jopa rikollista kohtelua. Alalla esiintyy useimmiten tunnistettua ihmiskauppaan liittyvää hyväksikäyttöä.

Yle haastatteli tätä juttua varten yli kymmentä ihmistä, joille oli maksettu liian vähän palkkaa ravintola-alalla. Kaikki heistä olivat ulkomaalaistaustaisia.

Moni sanoi, ettei ole tullut väärin kohdelluksi.

Lyijynen uskoo, että osa heistä ei halua puhua epäkohdista seurausten pelossa, mutta osa on aidosti tyytyväinen, vaikka palkkaus ei täyttäisi meidän yhteiskuntamme vaatimuksia.

Ömeriä pienempi palkka ei haittaa

– Ei parilla eurolla voi syrjiä. Pari euroa ei vaikuta ihmisen elämään. Pääasia, että on työpaikka, Ömer Cirik sanoo.

Hän on valmis puolustamaan omalla nimellään työnantajaansa, joka maksoi hänelle ja neljälle muulle ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle pienempää palkkaa kuin ravintolan suomalaisille työntekijöille. Ömer ei kuitenkaan halua kasvojaan julkisuuteen, sillä etsii uutta työtä.

Ömer työskenteli helsinkiläisessä ravintolassa etenkin kiireisinä päivinä. Hän keräili astioita salista, kaatoi vesiä kannuihin ja autteli keittiössä.

Miehen tuntipalkka oli pari euroa pienempi kuin suomalaisten kollegoiden ja alitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason.

Työpaikka oli järjestynyt tuttavan kautta. Ravintolan omistaja oli samasta maasta kotoisin kuin Ömer.

Omistajan mukaan hän antoi työpaikan Ömerille, jotta tällä olisi jotain tekemistä. Ömer oli saapunut reilut kymmenen vuotta sitten Suomeen perheensä kanssa, eikä työnhaku ollut tuottanut tulosta. Ömer osasi suomea vain vähän, ja koulutustakaan ei ollut.

Ömerin mukaan alipalkkaus johtui väärinkäsityksestä. Työnantajan mielestä ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa oli sovittu suullisesti, että he saisivat harjoittelijan palkkaa.

Työehtosopimuksen mukaan harjoittelijan palkkaa saa kuitenkin maksaa vain kuuden kuukauden ajan. Ömer sai liian pientä palkkaa puolentoista vuoden ajan, osa hänen ulkomaalaisista työtovereistaan vielä pidempään.

Suomalainen kollega ei uskaltanut puuttua

Myös Dungin työnantajan palveluksessa oli samaan aikaan suomalaisia.

He saivat omien sanojensa mukaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja tekivät pituudeltaan tavanomaisia työpäiviä. Lisät maksettiin asianmukaisesti – toisin kuin Dungille.

Yksi suomalaisista kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että ulkomaalaiset työntekijät tekivät todella pitkiä päiviä. Kukaan ei kuitenkaan valittanut. Palkka-asioista he eivät puhuneet.

– Nuorena ja kokemattomana annoin asian olla. Tein vain oman osani ja olin hiljaa. Ummistin silmäni, hän muistelee.

Suomalainen ehti työskennellä puolisen vuotta saman työnantajan palveluksessa kuin Dung. Sitten hänet irtisanottiin tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten. Hänen tietojensa mukaan kaikki yrityksen työntekijät ovat olleet tämän jälkeen ulkomaalaistaustaisia.

Dung teki ilmoituksen poliisille itse

Myös Ömer sai lähtöpassit entisestä työpaikastaan muutama vuosi sitten. Ravintola lopetti toimintansa, eikä työnantajan uudessa ravintolassa ollut enää työtä Ömerille.

Ömer joutui kuitenkin mukaan oikeusprosessiin, vaikka hänen mielestään rikosta ei tapahtunut. Työsyrjintä ei ole asianomistajarikos. Tutkintapyynnön poliisille teki Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Vain yksi Ömerin liian vähän palkkaa saaneista työtovereista koki tulleensa väärin kohdelluksi ja vaati työnantajaa maksamaan korvauksia.

Dung teki omasta tapauksestaan tutkintapyynnön poliisille sen jälkeen, kun työnantaja pakotti hänet toistuvasti sairaana töihin. Faizin kohtelun paljastivat viranomaiset.

Sekä Ömerin, Faizin että Dungin työnantajat ovat vastanneet syytteisiin tuomioistuimissa eri puolilla Suomea.

Työnantajat: Maksettiin, mitä oli sovittu

Faizin, Ömerin ja Dungin työnantajat ovat sitä mieltä, että he maksoivat työntekijöilleen heidän kanssaan sovitun palkan.

Ömerin ja Dungin pomot perustelivat työehtosopimuksen alittavaa palkkaa sillä, ettei miehillä ollut kokemusta ravintola-alalta.

Työnantajan mukaan Faiz sai asianmukaista palkkaa, halusi itse muuttaa ravintolan takahuoneeseen asumaan, ja tarjoutui tekemään yli 8-tuntisia työpäiviä. Faizin pomot tuomittiin käräjäoikeudessa ihmiskaupasta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Ömerin työnantaja sai sakkoja työsyrjinnästä. Hän haki tuomiostaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta sai kielteisen päätöksen maaliskuun 2018 lopussa.

Dungin pomot ovat valittaneet tuomioistaan hovioikeuteen. Molemmat saivat käräjäoikeudessa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ehdollista.

Faiz on edelleen Suomessa ja työskentelee toisella alalla. Dung on tällä hetkellä vierailulla kotimaassaan, mutta hän aikoo palata vielä takaisin Suomeen. Ömer jatkaa uuden työn etsimistä.

Dungin ja Faizin nimet on muutettu, sillä he pelkäävät oman ja läheistensä hengen puolesta. Dungin kanssa saman työnantajan palveluksessa työskennellyt suomalaisnainen ei halua nimeään julkisuuteen, sillä hän ei halua leimautua vanhojen tapahtumien takia.

Jutussa on käytetty lähteenä asianosaisten haastatteluja ja tuomioistuinten pöytäkirjoja.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn kertoo STT:lle, että hän on hakenut Suomen Pankin pääjohtajan tehtävää.

– Motivaatio on korkealla jatkaa työtä kestävän kasvun ja talouden vakauden puolesta, Rehn sanoo sähköpostiviestissään.

Pääjohtajan paikka vapautuu Erkki Liikaselta, joka jättää sen heinäkuussa. Liikasesta tuli pääjohtaja vuonna 2004.

Financial Times -lehden mukaan Erkki Liikanen, 67, on noussut mahdolliseksi kompromissiehdokkaaksi, kun Mario Draghin seuraajaa Euroopan keskuspankin johtoon haetaan ensi vuonna.

Lue lisää:

FT: Suomen Pankin Liikanen ehkä EKP:n johtoon – "Siirtynyt tiukalta linjalta keskemmälle"

HUS käyttää potilaskirjeiden lähettämisessä ulkopuolista palveluntarjoajaa, joka tulostaa ja kuorittaa HUSin sähköisesti lähettämät kirjeet sekä toimittaa ne postin kuljetettavaksi.

Viidelle potilaalle on lähetetty maaliskuun alussa heidän omien sairauskertomustietojen lisäksi satojen muiden potilaiden sairauskertomustietoja. Virheelliset lähetykset sisälsivät yhteensä 526 henkilön tietoja.

– Virhe tuli ilmi siten, että yksi virheellisen lähetyksen saaneista henkilöistä oli yhteydessä HUSiin. Kyseinen lähetys noudettiin välittömästi, vs. johtajaylilääkäri Petri Bono kertoo HUSin tiedotteessa.

Virheen taustalla on Bonon mukaan palveluntarjoajan inhimillinen erehdys tietojen tulostamisen yhteydessä. Vastaavaa ei ole HUSissa tapahtunut aikaisemmin.

Myöhemmin kävi ilmi, että vastaavanlaisia virheellisiä lähetyksiä on neljä lisää. HUS on ollut yhteydessä myös muihin virheellisten lähetysten vastaanottajiin ja lähetykset on palautettu HUSille. Osa virheellisten lähetysten saajista ehti avata kuoren, osa ei.

Niille potilaille, joiden tietoja lähetettiin ulkopuolisille henkilöille, on lähetetty kirjeitse tieto tapahtuneesta.

Palveluntarjoaja on tehnnyt muutoksia toimintatapoihin

HUS:n potilaskirjeiden lähettämisestä vastaa yritys nimeltä Ropo Capital. Yrityksen mukaan tietovuoto tapahtui samoihin aikoihin, kun yritys teki järjestelmämuutoksia.

Toimitusjohtaja Artti Aurasmaan mukaan yrityksen toimintatapoja on muutettu tietovuodon jälkeen.

– Tällaisiin aineistokäsittelyihin liittyvä katselmointi tehdään jatkossa aina useamman henkilön toimesta. Lisäksi ohjeistusta ja dokumentaatiota koko HUSin käsittelyketjun osalta on muutettu, sanoo Aurasmaa Ropo Capitalilta.

Aurasmaa mukaan samanlaisen tilanteen syntymisen ei lähtökohtaisesti pitäisi olla enää mahdollista.

– Otamme asiasta täyden vastuun ja olemme hyvin pahoillamme, että näin pääsi käymään, sanoo Aurasmaa.

HUS pohtii mahdollisia sanktioita

HUS on saanut virheen tehneeltä palveluntarjoajalta selvityksen virheeseen johtaneista syistä ja toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että vastaava virhe ei enää toistu. HUS harkitsee virheestä aiheutuvia sopimusoikeudellisia seurauksia palveluntarjoajalle.

– Mahdolliseen sanktioon en halua ottaa kantaa, se on HUSin juristien ja tämän yrityksen välinen asia, Bono toteaa.

Lisäksi HUS on tehnyt tapahtuneesta ilmoitukset sekä Valviralle että tietosuojavaltuutetulle.

– Pahoittelen syvästi palveluntarjoajan tekemää virhettä. Teemme kaikkemme, jotta vastaavanlaista virhettä ei tapahtuisi enää jatkossa, Petri Bono korostaa HUSin tiedotteessa.

HUSista lähtee vuosittain 2,7 miljoonaa kirjettä potilaille. Kirjeet ovat ajanvarauskirjeitä, potilaslaskuja ja niin sanottuja hoitopalautteita, jotka ovat kopioita sairaskertomusmerkinnöistä, epikriiseistä ja tutkimustuloksista.

Juttua täydennetty 3.4.2018 klo 13:51 Lisätty palveluntarjoaja Ropo Capitalin kommentit.

Juttua täydennetty 3.4.2018 klo 12:08. Lisätty neljäs kappale ja Bonon kommentti mahdollisesta sanktiosta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on aloittanut ensimmäisen ulkomaanmatkansa uudelleenvalintansa jälkeen.

Matka suuntautuu Turkkiin, eikä ajankohta tai kohdemaa ole sattumaa. Ankarassa Putin tapaa sekä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin että Iranin presidentin Hasan Ruhanin. Neuvottelujen pääasia on Syyria.

Ensitöikseen Erdogan ja Putin julistavat Turkin ensimmäisen ydinvoimalatyömaan avatuksi. Ydinvoimalan toimittaa Venäjän valtion omistama jättiyhtiö Rosatom, joka toimittaa voimalan myös Pyhäjoelle.

Ydinvoimalatyömaan avaaminen on merkittävä ele kahdestakin syystä. Ensinnäkin se sitoo Rosatomin ja sitä kautta Venäjän hallinnon tiukasti Turkin energiapolitiikkaan. Toisekseen se osoittaa käytännössä miten jättimaat ovat löytäneet jälleen toisensa.

Ydinvoimalahanke jäädytettiin sen jälkeen kun Turkki oli ampunut alas venäläishävittäjän sen loukattua Turkin ilmatilaa vuonna 2015. Kone osallistui Venäjän ilmaoperaatioon Syyriassa, ja tapaus viilensi maiden väliset suhteet pitkäksi aikaa.

Presidentit ovat keskustelleet puhelimitse säännöllisesti kuluneen talven aikana. Kahta itsevaltaisesti hallitsevaa presidenttiä yhdistää käytännön voimapolitiikka.

Iran on molemmille toimiva bonus. Pelinappulat on aseteltu laudalle, jonka toisella puolella istuu länsi – tai lähinnä Yhdysvallat. Pelilautana on Syyria. Sekä Venäjä että Iran tukevat Bashar al-Assadin hallintoa. Turkki ja länsi tukevat eri kapinallisryhmiä ja vaativat al-Assadin eroa.

Syyriasta on muodostunut suurvaltojen pelikenttä, jota myllätessä eri maiden intressit sekoittuvat. Sekä Venäjä että Turkki ovat länsimaiden mielestä hylkiöitä, vaikka Turkki on Naton jäsen. Turkin hallinnon viimeaikaiset ihmisoikeusloukkaukset ovat kiristäneet sen suhteita länteen.

Venäjän ja lännen välejä ruoppaavien asioiden lista on pitkä, uusin niistä on entisen kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkyttäminen Britanniassa ja siitä seurannut diplomaattien joukkokarkotus. Molempien syyttelyissä pääkohde on Yhdysvallat.

Iran kiertyy mukaan, kun Yhdysvallat haluaisi avata kaksi vuotta vanhan ydinsopimuksen. Venäjä on asettunut Iranin puolelle. Venäjä on luonut Lähi-idässä vahvoja liittolaissuhteita siitä lähtien kun EU ja Yhdysvallat asettivat sille talouspakotteita Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia.

Syyria on Venäjälle tärkeä paristakin syystä. Ensinnäkin se on yksi Venäjän sillanpääasemista. Syyriassa Venäjällä on ollut tukikohtia Neuvostoliiton ajoista lähtien. Venäjä haluaa pitää strategisesti tärkeitä tukikohtia mantereensa ulkolaidoilla, sillä niistä käsin se voi hallita laajoja alueita rajojensa ulkopuolella.

Lisäksi Syyria on toiminut Venäjän aseteollisuuden koekenttänä, jossa on testattu uutta aseistusta. Asekauppoja on tehty muun muassa Turkin kanssa.

Iranin, Turkin ja Venäjän presidenttien tapaamista on suunniteltu kauan etukäteen. Se, että tapaaminen järjestettiin näin pian Venäjän presidentinvaalien jälkeen, ei ole sattumaa.

Venäjä on pelannut tiiviisti Lähi-itää sen jälkeen kun sen suhteet länteen viilenivät. Putin petaa itselleen roolia liittolaisten kanssa, joita sillä on, ja jotka eivät eroa arvopohjaltaan Venäjästä. Samalla hän varmistaa, että Venäjää ei voi kansainvälisissä suhteissa ajaa laidalle – vaikka länteen tie onkin tukossa.

Turkin on tärkeää neuvotella erityisesti Venäjän kanssa itselleen sopivat edut Syyriassa.

Turkki on ollut viime kuukausina yhä aktiivisempi Syyriassa, vallaten ensin kurdienemmistöisen Afrinin kaupungin. Turkille on ollut tärkeintä varmistaa, että sen rajalle ei synny kurdijoukkojen hallussa olevaa aluetta.

Turkki aikoo jatkaa operaatiotaan ja se on uhannut edetä jopa Manbijin kaupunkiin asti noin sadan kilometrin päässä Afrinista. Operaation etenemisen varmistamiseksi Turkille on tärkeää säilyttää hyvä suhde Venäjään. Esimerkiksi Afrinin valtaukselle Turkki sai hyväksynnän Venäjältä. Viime viikolla Venäjä ilmoitti myös yllättäen vetäytyvänsä Tell Rifaatin kaupungista, antaen tilaa Turkin tukemille sunnikapinallisille.

Vastineena Turkki on ollut varsin hiljaa Itä-Ghoutan hyökkäyksestä. Venäjä toivoneekin, että vastineena kurdialueista Turkki taipuisi vähentämään tukeaan Syyrian kapinallisille. Molemmat antavat siis toisilleen keppiä ja porkkanaa neuvotteluissa.

Turkki on viime vuodet tasapainoillut lännen ja Venäjän välillä, yrittäen käyttää molempia etujensa saavuttamiseen. Vierailu vahvistaa Turkin ja Venäjän strategista liittolaisuutta.

Turkki on viime vuosina korostanut omaa, lännestä riippumatonta suhdettaan Venäjään. Turkki ei ole suostunut karkottamaan venäläisiä diplomaatteja Salisburyn myrkytystapauksen vuoksi, vaikka Iso-Britannia on sen läheisimpiä länsiliittolaisia.

Ulkopolitiikan lisäksi kyse on myös sisäpoliitikasta. Ensi vuoden vaaleihin valmistautuva presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa näyttää kannattajilleen, että Turkki on vahva ja itsenäinen toimija, joka ei toimi länsimaiden sanelun mukaan.

Iran tuo neuvotteluihin lisää jännitteitä. Syyrian presidentti Bashar al-Assadia tukeva Iran haluaa varmistaa, että sen valtatavoitteet turvataan Syyriassa.

Syyrian sodan alussa Iranille oli tärkeää varmistaa, ettei Syyriassa nouse valtaan siihen vihamielisesti suhtautuvaa hallintoa. Siksi maa alkoi aseistaa shiiamilitioita Syyrian sunnikapinallisia vastaan. Militiat ovatkin saaneet vahvan aseman Syyriassa.

Nyt kun Bashar al-Assadin asema näyttää turvatulta, Iranin tavoitteet ovat siirtyneet laajempiin alueelliseen intresseihin. Iran-tutkija Amir Toumaj arvioi sanomalehti New York Timesille, että Iranin pitkäaikaisena tavoitteena on tehdä Syyriasta puskurivaltio Israelia vastaan.

Osa asiantuntijoista on pelännyt jopa alueellista konfliktia Iranin ja Israelin välillä. Vaikka Syyrian sodassa Turkki ja Iran ovat eri puolilla, maiden välit ovat ainakin näennäisesti lähentyneet viime kuukausina. Maita yhdistää nihkeä suhtautuminen kurdien itsemääräämishaaveisiin.

Tosin tässäkin niiden intressit eroavat, sillä maat pitävät eri kurdiryhmiä suurimpina uhkina. Todellisen yhteistyön sijasta kyse on pikemminkin rajoitetusta yhteistyöstä molempia osapuolia kiinnostavilla alueilla. Venäjä joutuneekin osin toimimaan neuvottelijana Iranin ja Turkin välissä.

Korjattu klo 17.35 kohta, jossa alunperin sanotiin Turkin tukevan al-Assadin hallintoa.

Ruotsalainen suosikkilaulaja Barbro "Lill-Babs" Svensson on kuollut 80-vuotiaana, kertovat useat ruotsalaisviestimet. Hän menehtyi syöpään lyhyen sairauden jälkeen.

Lill-Babs oli Ruotsin kovatasoisen musiikkimaailman kiintotähti 1950-luvulta lähtien. Hän esiintyi ensimmäisen kerran jo 15-vuotiaana 1953. Debyyttialbumi ilmestyi seuraavana vuonna.

Läpimurto tapahtui vuonna 1959 kappaleella "Är du kär i mig ännu, Klas-Göran", joka tunnetaan Suomessa nimellä Mua lemmitkö vielä, oi Kustaa. Laulun säveltäjä oli tuolloin tuntematon Stikkan Andersson, joka myöhemmin luotsasi Abba-yhtyettä.

Lill-Babs oli suosittu ravintolashow- ja musikaalitähti. Hän esiintyi 1950- ja 60-luvuilla myös elokuvissa ja juonsi omaa televisio-ohjelmaa. Lill-Babs esiintyi usein myös Suomessa.

Lill-Babsin maineesta kertoo jotain se, että the Beatles pyysi häneltä nimikirjoitusta, kun he vuonna 1963 esiintyivät samassa tv-ohjelmassa, kertoo Sveriges Radio. Samassa artikkelissa Lill-Babs rinnastetaan Evert Tauben ja Astrid Lindgrenin kaltaisiin ruotsalaisikoneihin.

Alakoulun luokanopettajana työskentelevä Anni Vakkila-Mattinen tunsi itsensä helmikuussa lopen uupuneeksi. Hän oli ollut väsynyt jo ennen joulua, mutta hän sinnitteli töissä eteenpäin.

Vielä joululomalla hän uskoi, että ongelmat työpaikalla hellittävät ja hän pystyy aloittamaan kevätlukukauden omana jaksavana itsenään.

Tammikuu oli kuitenkin vaikea. Luokassa oli hankaluuksia työrauhan kanssa.

Ei riittänyt, että Anni Vakkila-Mattinen teki työnsä niin hyvin kuin osasi. Yhteydenpito vanhempien kanssa vei paljon aikaa ja voimia.

– Ehkä minun virheeni on ollut se, etten ole tarpeeksi selvästi osannut ilmaista oppilaiden huoltajille, että minäkin tarvitsen vapaa-ajan omaan käyttööni.

Kun työterveyslääkäri helmikuussa kirjoitti kolme viikkoa sairauslomaa, Vakkila-Mattinen oli hämmentynyt. Aluksi hän ei edes osannut myöntää levon tarvetta, kun mitään fyysistä sairautta ei ollut.

Hänellä oli myös epäonnistumisen tunteita. Hän olisi halunnut pystyä ratkaisemaan hankalat tilanteet niin, että oppilaat ja vanhemmat ovat tyytyväisiä.

Esimerkkinä vaikeimmista tilanteista Vakkila-Mattinen mainitsee oppilaiden keskinäiset riidat, joihin ei yrityksistä huolimatta löydy sovintoa.

Kysely: Opettajien työrauha on heikentynyt

Anni Vakkila-Mattisen kokemus koulutyön väsyttävyydestä on yleinen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opettajien uupumista kyselytutkimuksella. Selvityksen mukaan opettajien kokema työrauha on heikentynyt aiemmasta tutkimusvuosina 2016–2017.

Kyselyyn vastanneista opettajista joka kolmas koki, että häiriötilanteet koulussa ovat lisääntyneet.

Työrauhaa heikensivät opettajien vastausten mukaan suuret ryhmäkoot. Vastaavasti työrauhaa paransivat pienet ryhmäkoot tai mahdollisuus jakaa luokka useampaan osaan.

Anni Vakkila-Mattinen tietää omakohtaisesti, kuinka tärkeää on, että erityistä tukea tarvitseville oppilaille todella annetaan erityistä tukea.

– Monta kertaa väsymiseeni on liittynyt kuvio, että luokassani on ihmislapsi, jolle ei saada apua järjestettyä. Olen sitä kerta toisensa jälkeen pyytänyt, joskus jopa huutanut, mutta minua ei ole kuunneltu.

– En tiedä, onko se loppujen lopuksi opettajan tehtävä pelastaa.

Sairauslomien syitä ei tiedetä kattavasti

Osa luokanopettajista uupuu Anni Vakkila-Mattisen tavoin niin, että päätyy sairauslomalle.

Luokanopettajien sairauspäivien määrä kasvoi vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna jonkin verran, kertoo Työterveyslaitoksen ylläpitämä tilasto. Vuoden 2017 tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

Tarkkaa tietoa opettajien sairauslomien syistä ei ole olemassa.

Yksittäisistä kunnista ainakin Imatralla Etelä-Karjalassa mielenterveyssyistä myönnettyjen sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt viime vuoden lopussa. Tilastotieto koskee Imatran kaupungin koko henkilöstöä, josta opettajat ovat iso ryhmä.

Imatran henkilöstöpalvelupäällikkö Jouni Urpalainen myöntää, että viime vuoden lopussa mielenterveyssyiden osuus työkyvyttömyyden syynä oli poikkeuksellisen korkea.

Opettajien sairauspäivien määrä kertoo osaltaan myös siitä, miten kouluissa pärjätään suurten muutosten keskellä.

Koulusyksyn alussa 2016 alakouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelman uudistus oli monelle opettajalle kova paikka.

Kouluista eri puolilta maata raportoitiin muutossyksyn aikana monenlaisista ongelmista. Rauhattomuus oli lisääntynyt, kun oppilas ei aamulla löytänytkään vakituista istumapaikkaa. Omasta nimikkopulpetista luopuminen on yksi konkreettinen kohta opetussuunnitelman uudistuksessa.

Uusiin menetelmiin perehdyttäviä koulutuspäiviä ei ollut järjestetty opettajille riittävästi. Koulutuspäivien sisältö ei myöskään ollut sitä, mitä uudistuneessa työssä eniten kaivattiin.

Osa opettajista kertoi kipuilevansa jopa oman ammatti-identiteetin kanssa: pitäisikö oma opettajapersoona yrittää muuttaa jotenkin toisenlaiseksi?

Luokanopettaja Anni Vakkila-Mattinen jaksoi hyvin opetussuunnitelman uudistuksen alkuvaiheet. Hänelle työtapojen muutos ei ollut ongelma, päinvastoin. Hänestä tuntui voimakkaasti siltä, että uudistus on juuri sitä, mitä opettajan ja oppilaan rooleihin on kaivattu jo pitempään.

Rehtoreilla on yhä enemmän alaisia

Myös muutokset koulujen johtamisjärjestelyissä vaikuttavat työrauhaan ja sitä kautta opettajien jaksamiseen. Eri kunnissa on kokeiltu tai pysyvästi siirrytty sellaisiin johtamismalleihin, joissa yksi rehtori johtaa huomattavasti aiempaa suurempaa opettajakuntaa.

Karvin kyselyyn kuuluneista peruskouluista ja lukioista joka viides oli sellainen, jossa rehtorilla on johdettavanaan enemmän kuin yksi yksikkö.

Esimerkiksi Imatralla Etelä-Karjalassa siirryttiin syksyllä kolmen koulukeskuksen malliin. Aiemmin rehtorin nimikkeellä työskenteli kaupungin kouluissa 14 ihmistä. Nyt kolmeen keskukseen keskitettyä työtä johtaa kussakin yksi rehtori.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan järjestön suositus on, että yhdellä rehtorilla olisi enintään noin kaksikymmentä alaista.

Imatran rehtoreilla on nyt johdettavanaan 60–90 alaista. Tosin rehtoreilla on tukenaan apulaisrehtori ja avustavia opettajia.

OAJ:n mukaan johtamismallien ja -kokeilujen vaikutusta opettajien jaksamiseen pitäisi seurata tarkkaan.

Anni Vakkila-Mattisen koulussa Lappeenrannassa opettaja useimmiten tavoittaa rehtorin silloin, kun tarvitsee. Silti hän sanoo, että osa hänen tarvitsemistaan sairauspäivistä olisi ollut paremmalla johtamisella vältettävissä.

– Opettajat tarvitsevat rehtoria oman työnsä tueksi erityisesti silloin, kun he joutuvat puuttumaan häiriötilanteisiin, sanoo koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen AOJ:sta.

Pitkät hiihtolenkit auttoivat jaksamaan

Uupuminen työssä ei tapahtunut Anni Vakkila-Mattiselle nyt ensimmäistä kertaa, vaan hän on jo aiemmin toisinaan tarvinnut tauon opetustyöstä.

– Elämäänsä ja terveyttään on ihan turha uhrata siihen, että ei uskalla sanoa, että nyt väsyttää tai että en pysty enää.

Sairausloman päivät noudattivat samaa kaavaa. Hän voiteli suksensa, veti pipon syvälle päähän ja painui metsään pitkille hiihtolenkeille. Hiihtäessä pystyi ajattelemaan selkeästi.

– Elefantin kokoinen kivi rinnan päällä alkoi siirtyä syrjään.

Lopulta hän myös löysi omat rajansa.

– Jos on aina vahva, niin ei uskalla enää olla heikko. En halua, että minulle kävisi niin, Vakkila-Mattinen pohtii tunteitaan työuupumuksen takana.

Meksikossa on liikkeellä suuri ihmisjoukko, joka pyrkii ylittämään rajan Yhdysvaltoihin.

"Karavaanissa" on nyt noin 1 200 ihmistä, jotka ovat pääosin kotoisin Keski-Amerikasta.

Siirtolaisjoukko saa tukea maahanmuuttoa edistävältä Pueblo sin Fronteras -järjestöltä (suom. Kansat ilman rajoja). Myös paikalliset viranomaiset ovat avustaneet siirtolaisjoukkoa tarjoamalla heille majapaikkoja ja kuljetuksia eteenpäin.

Tuki tosin ei ole täysin pyyteetöntä, arvelee uutistoimisto Reutersin haastattelema järjestön edustaja Rodrigo Abeja. Viranomaiset auttavat siirtolaisia, jotta nämä lähtisivät pois heidän vastuullaan olevalta paikkakunnalta.

Siirtolaisten matka on pituudeltaan 3 200 kilometriä. Se alkoi maaliskuun 25. päivä Tapachulasta, Guatemalan rajalta.

Osa matkalaisista aikoo yrittää Yhdysvaltoihin laittomasti, osa aikoo hakea poliittista turvapaikkaa. Joukossa on paljon guatemalalaisia, jotka pakenevat maansa poliittista kuohuntaa ja rikollisten väkivaltaa.

Trump painostaa Meksikon johtoa

Meksikon hallitus on vaikeassa tilanteessa, sillä se haluaa noudattaa laillisia menettelytapoja siirtolaisten suhteen.

Ne, joilla on oikeus maastamuuttoon, on päästettävä eteenpäin. Osalla ei ole maahantulolupaa Meksikoon, ja heitä onkin palautettu kotimaihinsa jo satamäärin. Meksikon laki sallii keskiamerikkalaisille matkan jatkamisen Yhdysvaltoihin, jos he ovat tulleet Meksikoon laillisesti.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tietoinen siirtolaiskaravaanista. Eilen maanantaina hän lähetti useita tviittejä, joissa syytti Meksikon hallitusta toimettomuudesta siirtolaisvirran pysäyttämisessä. Trump varoitti, että jos mitään ei tapahdu, hän purkaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen, Naftan.

Naftan tulevaisuudestasta käydään paraikaa neuvotteluja Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan kesken.

Meksikon toimiin vaikuttavat myös heinäkuun alussa järjestettävät presidentinvaalit. Vasemmisto-opposition presidenttiehdokas Andres Manuel Lopez Obrador on selvässä johdossa. Hän lupaa tiukentaa maansa linjaa suhteessa Yhdysvaltain painostukseen.

Erityisen viihtyisäksi tätä helsinkiläisravintolaa ei ainakaan voi kutsua.

Ruokasalissa on auringonpolttamat kukkapöytäliinat. Seinien tauluissa seikkailevat orkideat ja keisaripingviinit. Ruokasalin sini-vihreän eteerisyyden sotkevat kassan valomainokset ja niitä ympäröivä kiviseinä, jossa sekoittuvat kirkkaanpunaiset, mustat ja auringonkeltaiset ruudut.

Näkymän täydentää kadulta ravintolaan tulvivat liikenteen äänet ja kovaääninen ilmastointi. Välillä soi puhelin.

Olen saapunut ravintolaan, jossa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) tarkastajat ovat vierailleet viimeisen parin vuoden aikana yhdeksän kertaa. Se on Ylen selvityksen mukaan poikkeuksellisen paljon.

Tarkastajat valvovat käynneillään työnantajan lakisääteisten velvollisuuksien toteutumista. Ravintola työllistää kahden yrittäjän lisäksi Kaupparekisteriin toimittamiensa tietojen perusteella 1–2 ihmistä.

Lukuisat avin vierailut kertovat siitä, että työntekijöiden oloissa on ollut toivomisen varaa – toistuvasti.

"Erittäin huomattavasti" liian pientä palkkaa

Lounasaikaan ravintolan tiskin takaa löytyy toinen paikan omistajista. Hän oli vastassa myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastajaa, kun tämä teki ensimmäisen käynnin ravintolaan melkein täsmälleen kaksi vuotta sitten.

Tuolloin kello kävi jo melkein puolta yötä. Avi käy tarkastuskäynneillä niihin kellonaikoihin, kun tarkastettavaa työtäkin pääasiassa tehdään. Tarkastuksesta ei ilmoitettu ravintolaan etukäteen.

Yrittäjä esitteli ravintolaa tarkastajalle vajaan tunnin ajan. Selvisi, että yksi työntekijöistä majoittui ravintolan tiloissa. Tarkastaja kirjoitti raporttiin, että hänelle maksettiin "erittäin huomattavasti" liian pientä kuukausipalkkaa. Asianmukainen palkka kuukaudessa olisi ollut 1 597 euroa.

Lisäksi tarkastaja ei löytänyt asianmukaista kirjanpitoa työntekijöiden työajoista, eikä työvuoroluetteloa ollut laadittu lainkaan.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus pitää huolta näistä asioista. Työaikojen ja työvuoroluettelon avulla tarkastajat voivat valvoa muun muassa sitä, että palkka maksetaan oikein ja työntekijöillä on riittävästi lepoaikaa.

Laki velvoittaa työnantajaa myös säilyttämään ulkomaalaisten työntekijöidensä tietoja sekä heidän työnteko-oikeuden perusteitaan. Ravintolasta näitä tietoja ei kuitenkaan löytynyt.

Tarkastuksen päätteeksi ravintoloitsija sai ohjeita ja velvoitteen hoitaa havaitut epäkohdat kuntoon.

Työvuoroluettelossa ei näy työaikoja

Paikan ruokalistalla kilvoittelevat lisukkeillaan kebabit, pitsat ja salaatit. Otan fetapitsan. Lounasaikaan sen saa 7,5 eurolla.

Saan kuitin ystävälliseltä yrittäjältä ja suuntaan yhteen ravintolasalin kuudesta pöydästä. Ikkunan takana vilisee autojen, bussien ja taksien jatkuva virta.

Olen paikan ainoa asiakas, mutta yrityksen kaupparekisteriin toimittamien tietojen mukaan täällä on käynyt muitakin. Vuonna 2016 ravintolan liikevaihto oli 214 000 euroa ja se teki hieman voittoa.

Vain parin viikon kuluttua ensimmäisestä tarkastuksesta avi teki uuden tarkastuksen ravintolaan.

Silloin ravintolasta löytyi työvuoroluettelo, mutta tarkastusraportin mukaan se oli laadittu miten sattuu. Lain mukaan luettelo on laadittava tietyllä tavalla. Nyt siitä ei esimerkiksi löytynyt työn aloitus- ja lopetusajankohtia. Myös ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeudet olivat edelleen hukassa.

Tarkastaja kirjasi raporttiin, että asiat tullaan valvomaan erillisellä tarkastuksella.

Lisäksi yhden työntekijän kirjallinen työsopimus oli hukassa. Tarkastaja pyysi toimittamaan sopimuksen aville, mutta se ei saapunut perille määräaikaan mennessä.

Työskentelyä ruokapalkalla

Ravintolan ovi kolahtaa kiinni. Ulkona auton moottori käynnistyy ja ravintolan nimeä kyljessään kantava auto katoaa muun liikenteen joukkoon. Toinen omistajista on ilmestynyt paikalle, ja hän lähtee viemään puhelimitse tullutta tilausta asiakkaalle: pitsa ja rullakebab.

Haen haarukan, veitsen ja lasin. Salaattipöytä on tyhjillään. Salaatti ei kuulemma kuulu enää tarjoukseen. Ei käynyt kaupaksi, tiskin takana seisova omistaja sanoo.

Otan kylmäkaapista vesikannun, mutta yrittäjä vaatii, että saa vaihtaa tuoreen veden tilalle. Pian hän kiikuttaa vesikannun ja valmistamansa fetapitsan pöytääni.

Pitsassa on liikaa juustoa makuuni, mutta muuten se maistuu ihan kelvolliselta.

Kolmas aluehallintoviraston käynti ravintolaan sijoittui toukokuuhun 2016. Tarkastaja kiinnitti huomiota siihen, että yhdelle työntekijälle ei ollut maksettu lainkaan työstä palkkaa. Hänen kanssaan ei myöskään ollut solmittu kirjallista työsopimusta. Työntekijä oli saanut korvauksen ruokana.

Omistaja kertoi tarkastajalle, että ei ollut tullut ajatelleeksi, että satunnaisesta työstä pitäisi maksaa korvaus rahana.

Samalla käynnillä tarkastaja opasti jälleen työaikakirjanpidon kanssa. Lisäksi raporttiin kirjattiin palkkalaskelman antamiseen liittyvistä epäkohdista. Raporttiin merkittiin myös, että ravintolaan tullaan tekemään uusi tarkastus.

Vuonna 2016 ravintolaan tehtiin vielä neljäs, viides ja kuudes tarkastus. Työvuoroluettelosta löytyi kaikilla kerroilla puutteita. Yhdellä käyntikerralla kateissa olivat myös ulkomaalaisten työntekijöiden tiedot.

Varastotiloista löytyi sänky

Toisen omistajan poika on päässyt koulusta. Hän saapuu isänsä ravintolaan ja painuu pian ravintolan takatiloihin.

Isä valmistaa pojalleen rullakebabin. Poika tulee syömään sitä viereiseen pöytään.

Viime vuonna aluehallintoviraston tarkastaja vieraili tässä ravintolassa yhteensä kolme kertaa. Puutteita löytyi jälleen sekä työvuoroluettelosta että työaikakirjanpidosta. Ulkomaalaisten työntekijöiden tiedot olivat edelleen kadoksissa.

Edistystäkin oli kuitenkin tapahtunut – huhtikuussa tehdyllä tarkastuksella kaikkien työntekijöiden palkat olivat ainakin palkkalaskelmien mukaan yleissitovan työehtosopimuksen minimivaatimusten mukaisia.

Yhdellä käyntikerroista tarkastaja ja ravintolan omistaja kävivät varastotiloissa, joista löytyi sänky. Omistaja kertoi lepäilevänsä sängyssä silloin tällöin.

Omistajat kertovat käyntini aikana, että he tekevät pitkiä päiviä yrityksessä. Pääsääntöisesti he kertovat pyörittävänsä ravintolaa kahdestaan. Toisinaan ystävät ja tuttavat ovat apuna.

Yrittäjien mukaan aluehallintoviraston käynnit ja havaitsemat epäkohdat johtuvat lähinnä väärinkäsityksistä.

Asiakkaan mahdotonta tietää

Käyntini perusteella aluehallintoviraston tarkkailuun joutunut paikka ei juuri eroa muista ravintoloista, joita löytyy jokaisesta Helsingin lähiöstä. Hintataso on halpa ja sisustus huono, mutta pitäisikö sen riittää sytyttämään hälytyskellot?

– Aina voi miettiä hintaa, että pystyykö työnantaja huolehtimaan tietyllä hinnalla työnantajavelvoitteista ja maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, sanoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluhallintovirastosta.

Lounasajan jo loputtua ravintolaan saapuu asiakas, joka tilaa tottuneesti annoksen. Hän jää syömään ravintolaan. Poislähtiessään mies kysyy, että kuuluuko tarjoukseen limsa. Omistaja antaa ilmaisen juoman. Mies on kuulemma vakioasiakas, käy pitsalla toisinaan jopa monta kertaa viikossa.

Odotettavissa on, että myös aluehallintoviraston tarkastaja palaa vielä ravintolaan.

Yle ei julkaise ravintolan nimeä, koska vastaavia työnantajan velvoitteiden laiminlyöntejä tapahtuu myös muissa ravintoloissa. Kyse on ääriesimerkistä. Lisäksi Yle ei halua vaikeuttaa ravintolan työntekijöiden arkea, ja työnantaja on jo saattanut hoitaa havaitut puutteet kuntoon.

Teksti: Kaisu Jansson. Ravintoloiden raporttien analysointi: Eemeli Martti, Mikko Airikka ja Tuomo Björksten.

Lue myös:

Kotipizza, Subway ja sadat muut ravintolat maksoivat liian pientä palkkaa – Katso tästä, millaisia puutteita ruokapaikoista löytyi