Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 100377 articles
Browse latest View live

Hanki kunnon tuoli ja käytä kuulakärkikynää – Yrittäjä, tarkista, että ainakin nämä asiat ovat kunnossa, jos haluat välttyä tarkastajan syyniltä

0
0

Avaat uuden ravintolan. Työsuojelutarkastajat saapuvat kolkuttamaan uuden ravintolasi ovelle lähes takuuvarmasti. He selvittävät ravintolasi työolot, mikäli yrityksessäsi työskentelee yksikin työntekijä.

Nämä ohjeet pohjautuvat Ylen selvitykseen, jossa käytiin läpi 1 500 Etelä-Suomen ravintoloihin ja kahviloihin tehtyä työsuojelutarkastusraporttia. Tarvetta neuvonnalle on, sillä vain 15 prosenttia työnantajista sai puhtaat paperit.

Vaikka aineisto koskee ravintola-alaa, aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat kiinnittävät samoihin asioihin huomiota myös muilla aloilla.

Näillä ohjeilla hoidat tyypillisimmät puutteet kuntoon.

1. Teetä työterveyshuollon työpaikkaselvitys

Puolet (51 prosenttia) Ylen aineistossa huomautuksia saaneista työpaikoista ei ollut teettänyt työterveyshuollon työpaikkaselvitystä tai ei ainakaan pitänyt sitä työntekijöiden näkyvillä.

Selvitys on työterveyshuollon tekemä asiakirja, jossa on listattuna työn ja työpaikan olosuhteet sekä niiden terveydellinen merkitys työntekijöille. Sen pituus vaihtelee työpaikan ja alan mukaan, mutta on yleensä joitakin A4-liuskoja.

Selvityksen tekee työterveyshuolto. Työterveyshuollon järjestäjä voi olla esimerkiksi paikallinen terveyskeskus tai yksityinen klinikka.

Siispä huolehdi, että olet teettänyt selvityksen, ja laita se myös työntekijöiden saataville.

2. Laadi työvuoroluettelo oikein – ja kuulakärkikynällä

Työvuoroluetteloon aluehallintoviraston tarkastajat puuttuivat 40 prosentissa niistä ravintoloista, jotka saivat Ylen tarkastelujaksolla huomautuksia.

Pidä siis ravintolayrittäjänä huolta, että työvuoroluettelosta löytyvät työntekijöiden nimet, työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäinen lepoaika. Luettelo pitää laatia yleensä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaan – esimerkiksi ravintola-alalla kolmiviikkoisjaksoittain.

Varmista myös, että työntekijät saavat luettelon kirjallisena viimeistään viikkoa ennen kuin sen ensimmäinen listaan merkitty työvuoro alkaa.

Jos laadit luettelon käsipelillä, käytä kuulakärkikynää. Näin mahdolliset jälkikäteen tehdyt muutokset näkyvät.

3. Järjestä työterveyshuolto ja laita sopimus kansioon tai ilmoitustaululle

Työterveyshuolto oli kokonaan järjestämättä tai ainakaan työterveyshuoltosopimus ei ollut työntekijöiden nähtävillä 29 prosentissa Ylen aineiston kahviloita ja ravintoloita.

Työnantajan ei tarvitse järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa, vaan ehkäisevä työterveyshuolto. Siihen kuuluvat muun muassa työpaikkaselvitys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja joissakin tapauksissa säännölliset terveystarkastukset.

Esimerkiksi ravintola-alalla työnantajan tulee järjestää terveystarkastukset ainakin niille työntekijöille, jotka käsittelevät jauhoja tai tekevät yötyötä. Jauhopöly voi aiheuttaa terveyshaitan, mikäli sitä käsitellään kymmeniä kiloja viikossa.

Siispä allekirjoita työterveyshuoltosopimus ja aseta se työntekijöiden nähtäville, jotta he tietävät, mistä saavat lakisääteistä työterveyshuoltoa.

Monilla työnpaikoilla työntekijöiden nähtävillä pidettävät asiakirjat löytyvät yhdestä kansiosta tai ilmoitustaululta. Asiakirjat voivat olla työntekijöiden saatavilla myös sähköisesti, mutta silloin työnantajan pitää tarjota työntekijöille mahdollisuus tietokoneen käyttöön työpaikalla.

Muita työntekijöiden nähtävillä pidettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi mainittu työterveyshuollon työpaikkaselvitys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, tiedot terveystarkastuksista ja tapaturmavakuutus. Myös työpaikan sisäiset ohjeistukset ja opastus työhön on hyvä pitää työntekijöiden saatavilla.

4. Ota kopiot ulkomaalaisten työntekijöiden passeista ja työluvista

Yhteensä 22 prosenttia huomautuksia saaneista ravintoloista ja kahviloista oli jättänyt täyttämättä lakisääteisen velvollisuutensa säilyttää ulkomaalaisten työntekijöiden työlupia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinun täytyy varmistua ulkomaalaisten työnteko-oikeuden voimassaolosta kyseiseen työhön ennen kuin palkkaat heidät. Lisäksi sinun kannattaa ottaa kopiot heidän passeistaan ja oleskelulupakorteistaan.

Muiden Pohjoismaiden, Euroopan unionin jäsenmaiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. Heidänkin työnteko-oikeutensa sinun tulee varmistaa virallisista asiakirjoista, esimerkiksi passista.

5. Noudata lakia työsopimusten laadinnassa

Työsopimukset täytyy laatia, kuten laki edellyttää. 22 prosentissa Ylen aineiston tapauksista työsopimusten laadinnasta löytyi puutteita.

Työsopimus pitää laatia kirjallisena. Mikäli sitä ei ole tehty, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Pidä huolta, että työsopimuksessa lukee selvästi ainakin työnantajan ja työntekijän tiedot, työsuhteen kesto, koeajan pituus, mahdollisen määräaikaisuuden peruste, sovellettava työehtosopimus, palkka, työaika, vuosiloma ja irtisanomisaika.

Yleensä työsopimuksissa on eniten puutteita siinä, että työaika tai palkkaus on jätetty kirjaamatta tai maininta sovellettavasta työehtosopimuksesta puuttuu.

+ Muista turvallinen työympäristö

Aluehallintoviraston tarkastajat puuttuivat myös lukuisilla tarkastuksilla vaaralliseen tai muuten epäsopivaan työympäristöön.

Tarkista vielä, että kaikki työntekijät tietävät, miten mahdollisissa asiakasväkivallan uhkatilanteissa toimitaan. Varaudu myös näiden tilanteiden jälkihoitoon.

Laadi kirjallinen selvitys siitä, millaisia vaaroja työntekoon liittyy. Järjestä työntekijöille asianmukaiset pukeutumistilat, joissa on lukollinen kaappi henkilökohtaisille tavaroille. Huolehdi, että koneet, laitteet ja ilmanvaihto toimivat turvallisesti. Siivoa ravintolan takahuone, äläkä säilytä ylimääräistä tavaraa kulkureiteillä.

Ja pidä huoli, että työntekijöillä on käytössään toimistotuoli. Puinen keittiötuoli tai baarijakkara ei kelpaa. Sopivan tuolin puutteeseen aluehallintoviraston tarkastajat puuttuivat Ylen aineistossa ainakin neljä kertaa.

Lisää ohjeita löydät aluehallintovirastojen Työsuojelu-sivustolta.

Lue myös:

Kotipizza, Subway ja sadat muut ravintolat maksoivat liian pientä palkkaa – Katso tästä, millaisia puutteita ruokapaikoista löytyi


Reetta Rätyn kolumni: Feministi täällä moi, oon vähän väsynyt

0
0

Ensin me feministit toistelemme vuosikymmeniä, että miehillä on tämän maailman rahat, valta, etuoikeudet. Puhumme rakenteista, patriarkaatista, sovinismista, seksismistä, epätasa-arvosta. Kertaamme lukuja siitä, miten taloudellis-poliittinen valta ja toisaalta hoitovastuu jakaantuvat. Perustamme lehtiä, somekamppiksia, järjestöjä, puolueen. Tarjoamme tilastoja ja tutkimuksia. Vaadimme muutoksia. Kävelemme miesten mukaan nimetyillä kaduilla, liputamme miehille, teemme töitä miesten johtamissa organisaatioissa, ja jauhamme itsestäänselvyyttä: naisen asema on alisteinen suhteessa miehiin. Nainen on naisjohtaja, naisnäyttelijä, naispresidentti. Mies on lähtökohta, itse ihminen.

Tulee #metoo. Naiset kertovat, mitä heille on tehty.

Ei voi olla totta, ihmiset sanovat. Järkyttävää! Tai: Nyt julkinen salaisuus paljastui. Hyvä!

Reaktio suututtaa, väsyttää, hämmentää.

Valta-asemia on käytetty väärin, koko ajan, kaikkialla, vaikka olemme muka vaatineet muutosta ja messunneet.

Kenelle olemme puhuneet kaikki nämä vuodet, jos näin moni on yllättynyt? Ovatko tyypit siis tajunneet vuonna 2018, että toistuva otsikko ”nainen raiskattiin” tarkoittaa, että mies raiskasi naisen.

Entä me, jotka emme yllättyneet #metoo-avautumisista. Mitä olemme saaneet aikaan? Emme paljoakaan. Valta-asemia on käytetty väärin, koko ajan, kaikkialla, vaikka olemme muka vaatineet muutosta ja messunneet.

Onko ”vaikenemisen kulttuurin” loppumisesta hyötyä? Aiommeko viimein kaataa yhdessä patriarkaatin jokaisen linnakkeen? Onko kaikilla jatkossa samat etuoikeudet, velvollisuudet, mahdollisuudet?

Ai ei vai?

Rakenteet ehkä tunnistaa useampi kuin ennen, mutta mitä siitä, jos ne jätetään ennalleen.

Minusta tuli feministi lukemalla. Lapset bordelleissa, naisten kivittäminen, tyttölasten tappaminen, äitiyskuolleisuus, lapsimorsiamet, sukuelinten silpominen, rahan ja vallan jakautuminen globaalisti naisten ja miesten välillä.

Työelämä sinetöi vakaumukseni, mutta feministin työ ei lopu siihen, kun pörssiyhtiön hallitukseen otetaan mukaan rintsikat. Emme ole täällä kinuamassa pääsyä miesten sekaan päättämään strategioista, vaan vaatimassa tasa-arvoista kohtelua. Feminismin kuuluu ajaa kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien asiaa, tehdä maailman tytöistä, pojista, lapsista, aikuisista ihmisiä.

Sinäkin kannatat tasa-arvoa mutta et ole feministi… Et halua lokeroida itseäsi? Et mennä näin pitkälle? Kuulepas nyt, kyse ei ole sinusta. Kyse on tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, jotka ovat globaalisti surkeassa jamassa. Jos et halua leimaantua, kiittele itseäsi ongelmiesi pienuudesta. Olen kyllästynyt houkuttelemaan ihmisiä kutsumaan itseään feministeiksi. Mitä feminismi tekee feministillä, joka joutuu miettimään, onko jokin sana hänelle sopiva?

Kyllästyttää sekin, että aina uudestaan pitää sanoa: yksittäiset miehet eivät ole sortajia tai syyllisiä. #notallmen. Feminismin viesti rakenteista ja patriarkaatista ei ole mennyt lainkaan läpi, kun tätäkin pitää jankuttaa. Miehetkin kärsivät ahtaista malleista. Olen itsekin osa näitä sortavia rakenteita. Emme etsi syyllisiä, vaan vapautta.

Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1994.

Lainaan uutta kirjaa Noin kymmenen myyttiä feminismistä (SKS 2018). Sen ovat kirjoittaneet Eveliina Talvitie ja Maryam Abdulkarim. Abdulkarim kirjoittaa samaistuttavasti: ”Musta kysymys yksilöistä ei ole mitenkään kiinnostavaa. Sen sijaan rakenteet, jotka mahdollistavat joillekin yksilöille tiettyjä asioita mutta toisille ei, ne on loputtoman kiehtovia.”

Talvitie ja Abdulkarim selittävät kärsivällisesti, etteivät vihaa miehiä. Historiaakin kerrataan: Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1994.

Kahdeksan vuotta sitten pappi Hilkka Olkinuora kirjoitti Tulva-lehteen tekstin Vanhan naisen graffiti. Otin sen talteen. ”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vihaisempi olen”, hän sanoi naisena elämisestä. Teksti on täynnä feminististä voimaa. Kuitenkin siinä sanotaan: ”Kolmenkymmenen vuoden rakentavasta suostuttelusta, viisaasta vaikuttamisesta, suoraviivaisesta kamppailusta, perusteellisesta tutkimustyöstä ja tehokkaasta verkottumisesta on jäljellä tämä. Että kaikki on kuin ennen.”

Tie on pitkä.

Niin moni tyttö ei tiedä, millainen elämä voisi olla itsellisenä, tasavertaisena, kesyttämättömänä. Niin moni poika luulee, että pitää olla ”mies”. Minä olen feministi, koska minusta on maailmankaikkeuden ilmeisin asia, että tämän täytyy muuttua.

Kiitos kaikki te rohkeat, jotka olette nyt puhuneet.

Kysymys: Sitoudummeko yhdessä muutokseen? Vallan uusjakoon, jossa on myös häviäjiä? Vai ajattelemmeko, että sortaminen on nyt vaikeampaa, kun joku saattaa kertoa siitä telkkarissa?

Reetta Räty

Reetta Räty on toimittaja, yrittäjä ja kahden tytön äiti. Kasvoi Kuusamossa, asuu Kalliossa, opettelee arabiaa.

Tampereella on käynnissä valtava operaatio siltaremontin takia: Koski tyhjäksi, 150 teräspaalua ja 1100 kiveä merkitään

0
0

Tiistaina aamulla Tammerkoski oli kuivunut silmin nähden vedestä. Tampereen keskustaa halkovan kosken tyhjennys on osa suurta operaatiota, jossa 90-vuotias Hämeensilta remontoidaan.

Hämeensillan alle tehdään remontin ajaksi työtaso sillan korjaamista varten. Kosken pohjaan laitetaan 150 teräspaalua, jonka päälle tehdään työtaso. Työtaso ulottuu koko sillan alueelle ja kymmenen metriä reunojen yli.

Tammerkoski on tyhjennetty Hämeensillan remontin takia.
Tammerkoskeen laitetaan 150 teräspaalua, jotta silta saadaan korjattua.Jussi Mansikka / Yle

Tampereen kaupungin rakennuttamispäällikkö Petri Kantola sanoo, että kymmeneen mennessä Tammerkoski oli tarpeeksi kuiva. Koski puhdistetaan samalla. Se on kuivana kolme päivää. Rakentajat tekevät töitä kellon ympäri, että teräspalkit saadaan asennettua.

– Kosken pohjalta löytyi ainakin kännyköitä, tabletteja ja useita polkupyöriä, Kantola sanoo.

90-vuotias silta rakennetaan uusiksi

Hämeensilta on Tampereen tunnetuin silta. 29 metriä leveän ja 68 metriä pitkän sillan kunto on todettu huonoksi.

Vuonna 1929 valmistunut silta rakennetaan käytännössä kokonaan uudelleen. Se palautetaan alkuperäiseen historialliseen asuunsa.

Sillan Pirkkalaispatsaat vietiin jo aiemmin lokakuussa evakkoon ja kunnostettavaksi.

Hämeensilta ilman veistoksia
Hämeensilta kuvattuna ilman sen kuuluisia patsaita.Marko Melto / Yle

Hämeensilta puretaan yksi puoli kerrallaan kivi kiveltä. Kiviverhoilu tuodaan paikalleen sitten, kun siltarakenteet ovat valmiina.

– Kivet on merkattu ja jokainen niistä palautetaan samalle paikalle takaisin. Verhouskiviä on noin 1 100, Kantola sanoo.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan eteläinen puoli, ja liikenne siirretään kokonaisuudessaan sillan pohjoiselle reunalle.

Tämä työ kestää Kantolan mukaan loppuvuoteen. Toisessa vaiheessa sen jälkeen liikenne siirretään eteläiselle reunalle, kun pohjoista puolta remontoidaan.

Työn aikana silta on joukkoliikenteen ja huoltoajon käytössä, yksityisautoilua ei sallita.

Tammerkoski tyhjennetty Hämeensillan remontin takia.
Tammerkoski puhdistetaan samalla. Kosken pohjalta on löytynyt polkupyöriä, kännyköitä ja tabletteja.Jussi Mansikka / Yle

Tammerkosken yli Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan remontin aikaisen kulkemisen helpottamiseksi katettu, puinen kevyen liikenteen silta. Uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys tulee myös sillan länsipuolelle, nimeltään Tempon tunneli.

Hämeensillan uusiminen maksaa noin viisi miljoonaa euroa. Koko operaatio kestää 1,5 vuotta.

Lentokone laskeutui kiitoradalle ilman lupaa ja aiheutti vakavan vaaran – lentäjää epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta

0
0

Onnettomuustutkintakeskus pitää Kokkola–Pietarsaaren eli Kruunupyyn lentokentällä yli viikko sitten sattunutta vakavaa vaaratilannetta melko selkeänä tapauksena. Koneessa ei ole havaittu teknistä vikaa, sanoo onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Sen sijaan tapausta tutkiva poliisi epäilee lentäjän syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Pohjanmaan poliisi aloitti tutkinnan median uutisoinnin perusteella.

Ruotsalainen, yksityiskäytössä oleva kone laskeutui kiitoradalle, vaikka lennonjohto yritti estää laskeutumisen. Koneessa oli neljä matkustajaa, ja radalla oli laskeutumisen aikaan työkone. Onnettomuudelta vältyttiin täpärästi.

Onnettomuustutkintakeskus on jo päässyt kuuntelemaan äänitallenteen lennonjohdon ja koneen lentäjän välisestä keskustelusta, ja se on valaissut tilannetta hyvin.

Tutkintaryhmä on myös saanut poliisin piirrokset tilanteesta sekä kuvaukset sääolosuhteista. Seuraavaksi selvitetään, näkikö lentäjä työkonetta ja tekikö hän väistöliikkeitä.

Poliisi nojautuu pitkälti tutkimuksissa onnettomuustutkintakeskuksen raporttiin.

– Lentäjä on aiheuttanut vaaraa kentällä olleille, mutta syyteharkintaan juttu menee vasta, kun työryhmän raportti valmistuu, sanoo rikoskomisario Ove Storvall.

Tapauksen tutkinta saataneen valmiiksi jo kesällä eli nopeammin kuin aluksi arvioitiin.

Lue myös: Vakava vaaratilanne Kokkola–Pietarsaaren kentällä: lentokone laskeutui kiitoradalle ilman lupaa

Pekka ei voi virtsata muiden läsnä ollessa: ”Vaiva määrää minne menen ja keitä voin tavata” – ujosta rakosta voi kärsiä lähes 400 000 suomalaista

0
0

Linja-automatka Etelä-Suomesta Lappiin voi kestää reilusti yli kymmenen tuntia. Pitkän matkan aikana luonnollisesti syödään, juodaan ja käydään vessassa.

Turkulainen Pekka, 55, teki tällaisen matkan 16-vuotiaana. Se matka oli hänen elämänsä tuskaisin. Vaikka Pekka kuinka yritti, hän ei onnistunut virtsaamaan kertaakaan matkan aikana.

– Se oli seuramatka, ja jännitin uusia ihmisiä ilmeisesti paljon. Kun pääsimme perille, kävelin pitkälle korpeen, varmaan 500 metrin päähän tarpeilleni. Hyvä ettei tullut karhuja vastaan, Pekka muistelee.

Mies kärsii vähän tunnetusta psyykkisestä ongelmasta, paruresiksestä. Kansankielellä se tunnetaan ujon rakon syndroomana. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi Pekka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Vessa määrää, mies vikisee

Paruresiksestä kärsivä ei pysty käyttämään wc:tä, kun muita ihmisiä on lähellä. Edes yksin lukkojen takana oleminen ei välttämättä riitä, jos muiden läsnäolon tuntee riittävän voimakkaana. Julkiset vessat ovat ujon rakon kanssa painivan pahin painajainen.

Pekka huomasi ongelmansa noin 12-vuotiaana sukujuhlissa. Yläasteella koulupäivät kuluivat pitkälti pidätellen.

Miehen paruresis kehittyi hiljalleen ja saavutti lakipisteensä noin 25-vuoden iässä. Sen jälkeen vaiva on kroonistunut ja jämähtänyt samalle tasolle.

– Kaikkea tekemistäni ohjaa kysymys, voinko käyttää wc:tä. Toisin sanoen vaiva määrää minne menen ja keitä voin tavata. Intiimit tilanteet ihmisten seurassa ovat mahdottomia, jos vessa on muutaman metrin päässä.

Taidetta kansalle myös pisuaarien äärellä.
Baarien julkiset vessat ovat paruresis-kärsijän painajainen. Kuvassa ravintola Torven vessa Lahdessa.Markku Lähdetluoma / Yle

Pekka kertoo, että paruresis on pilannut hänen sosiaalista elämäänsä niin voimakkaasti, että se on vaikuttanut jopa kumppanin löytämiseen.

– Sanotaan vaikka, että menen tanssiravintolaan. Tapaan siellä viehättävän oloisen naisen ja menen hänen kanssaan jatkoille. Jatkot loppuvat lyhyeen, koska minun pitää päästä vessaan.

Työuransa Pekka on pyrkinyt järjestämään mahdollisimman paljon etätöiden varaan. Hän on vaivansa takia asunut ja elänyt paljon yksin, niin kuin nytkin.

– Ja se sopii minulle oikein hyvin, hän nauraa.

Kärsijöitä on paljon, mutta syytä ei tiedetä

Paruresis on melko vaiettu ongelma, sillä siitä voi kärsiä yllättävän moni. Kansainvälisen paruresis-yhdistyksen (Internation Paruresis Association, IPA) arvion mukaan jopa seitsemän prosenttia väestöstä kamppailee vaivan kanssa.

Maamme mittakaavassa se tarkoittaisi liki neljääsataatuhatta ihmistä, mutta Suomessa asiaa ei ole tutkittu. Vertailun vuoksi noin 10 prosenttia väestöstä on vasenkätisiä (Helsingin Sanomat). Kaikilla paruresiksestä kärsivillä vaiva ei kuitenkaan ole yhtä vaikea kuin Pekalla.

Psykoterapeutti Ari Marjovuo
Psykoterapeutti Ari Marjovuon pakeilla käy ujosta rakosta kärsiviä. Valtaosa heistä on miehiä.Pekka Tynell / Yle

Psykoterapeutti Ari Marjovuo on erikoistunut paruresiksen hoitoon. Onko ongelma puhtaasti psyykkinen?

– Siinä mielessä kyllä, että siihen ei löydy mitään fyysistä syytä. Sitä ei tiedetä, johtuuko paruresis elämänhistoriasta vai perinnöllisistä tai synnynnäisistä syistä.

Vaiva ei juonnu esimerkiksi paniikkihäiriöstä, pakko-oireisesta häiriöstä tai julkisiin vessoihin liittyvistä traumaattisista kokemuksista. Myöskään sosiaalinen ahdistuneisuus tai yksinkertainen ujous eivät selitä ongelmaa.

Monet paruresis-potilaani ovat hyvin sosiaalisia ja esiintymiskykyisiä. Ari Marjovuo

– Monet paruresis-potilaani ovat hyvin sosiaalisia ja esiintymiskykyisiä. Vain pieni osa heistä kärsii sosiaalisesta jännittämisestä muuten. Mitään yhteistä tekijää ei ole.

Marjovuon mukaan hänen pakeilleen tulevista ujorakkoisista selvä enemmistö on miehiä. IPA:n mukaan paruresiksestä voi kuitenkin yhtä hyvin kärsiä myös nainen. Ongelman leimautumista miesten harmiksi on selitetty sillä, että he hakevat vaivaan herkemmin apua.

Monelle avun hakeminen ei kuitenkaan ole helppoa.

– Jotkut pystyvät puhumaan vaivasta hyvinkin avoimesti ja ovat kertoneet siitä esimerkiksi kavereilleen. Suurimmalle osalle se kuitenkin aiheuttaa häpeää, Marjovuo valottaa.

”Fakiirin taitoja se vaati”

Myös Pekka on tuntenut häpeää. Hän uskalsi puhua vaivastaan vasta kolmekymppisenä, silloinkin vain harvoille. Pekan elämässä valtaosa ihmisistä ei edelleenkään tiedä vaikeasta ongelmasta.

– Ihmiset suhtautuvat asiaan vaihtelevasti. Joskus naureskellaan, joskus ymmärretään täysin. Nuorempana huomasin, että kavereiden naureskelu kapakan vessassa tai muualla pisti lisää lukkoon ja vähensi entisestään halua kertoa asiasta.

Kuinka sitten kiusallisen ja elämää rajoittavan vaivan kanssa voi tulla toimeen – etenkin, jos siitä ei edes uskalla puhua? Jaksottamalla ja tarkkaan ajastamalla, Pekka vastaa. Vaikka mies viihtyy paruresiksen takia paljolti omillaan, on hän elänyt myös parisuhteissa.

– Olen ollut kuukausia suhteessa ilman, että nainen tietää ongelmastani mitään. Ihmettelen itsekin, miten olen niistä selvinnyt. Fakiirin taitoja se vaati. Odotin sellaisia hetkiä, että toinen ei ole paikalla tai on vähän kauempana, ja käytin tilanteen hyväkseni.

Menin useisiin tilaisuuksiin saunan kautta. Pekka

Pekka kertoo kehittäneensä itselleen ”diplomaatin rakon”. Sillä hän tarkoittaa kykyä olla virtsaamatta pitkiäkin aikoja, vaikka hätä muuttuu fyysiseksi tuskaksi.

Tuntikausien pidättely voi olla vaarallista. Terveyskirjaston mukaan täyden pinkeään virtsarakkoon saattaa tulla repeämä, jos alavatsaan osuu tarpeeksi kova isku. Terve.fi-sivustolla kerrottaan, että rakko voi äärimmäisissä tilanteissa venyä niin suureksi, että sen normaali toiminta häiriintyy. Tällainen tila voi jopa vaurioittaa munuaisia.

Pidättely ei toistaiseksi ole aiheuttanut Pekalle vammoja. Tuntien pidättämistuskaa hän on helpottanut poistamalla nestettä kehostaan toisella tavalla: hikoilemalla.

– Menin useisiin tilaisuuksiin saunan kautta. Sen avulla pystyin olemaan virtsaamatta jopa neljä tuntia. Samalla tietysti säännöstelin juomista, mitä teen edelleen, mies kertoo.

Matkustaessaan Pekka käyttää silloin tällöin rauhoittavia diatsepaami-lääkkeitä, joihin hänellä on resepti. Niiden välinpitämättömäksi tekevä vaikutus auttaa häntä jossain määrin. Hän on yrittänyt myös itsekatetrointia siinä kuitenkaan onnistumatta.

Terapeutti: Älä vetäydy kotiisi

Ujosta rakosta kärsivän vippaskonstit ovat siis monenkirjavat. Yksi keino, johon paruresis-yhdistys IPA:kin sivuillaan opastaa, on hengityksen pidättäminen niin pitkään, että ihminen rentoutuu väkisin.

Psykoterapeutti Ari Marjovuo ei tuomitse lääkkeiden käyttöä saati erilaisia tekniikoita, joiden avulla virtsa alkaa virrata. Ne eivät kuitenkaan paranna vaivaa tai toimi kaikille.

– Usein tämän tyyppisillä konsteilla on taipumus ajan mittaan menettää tehonsa, Marjovuo sanoo.

Virtsaamisongelmaisten potilaidensa kanssa Marjovuo ei palaa kauas lapsuuteen, kuten terapiassa usein on tapana. Paruresis-ongelmaa pitää käsitellä nykyhetken kautta eikä se parane asiakkaan menneisyyttä tonkimalla.

– Vaiva vaatii, että ihminen lopettaa vetäytymiskäyttäytymisen, joka tähän usein liittyy.

Vessa.
Pahimmassa tapauksessa paruresis sulkee ihmisen oman kodin ja vessan turvaan. Kuvituskuva.Petri Aaltonen / Yle

Vetäytymiskäyttäytymisellä Marjovuo tarkoittaa, että ujon rakon syndrooma voi supistaa ihmisen elämän kehän hyvin pieneksi. Lopulta koko elämä pyörii oman kodin ja vessan välittömässä läheisyydessä.

Marjovuo auttaa potilaitaan muuttamaan vessassa käymiseen liittyviä ajatusmalleja.

– Esimerkiksi ajatus siitä, että vessassa on huomion keskipisteenä voi olla hyvin voimakas, vaikka näin ei ole. Tavallisen julkisen vessan käyttäjän mielessä on jotain ihan muuta, kuin mitä muut siellä tekevät.

Surua ja stressiä

Ongelman äärimmäisin muoto on, että ihminen voi käyttää ainoastaan oman kotinsa vessaa. Pekan paruresis ei ole äitynyt ihan niin pahaksi.

– Esimerkiksi omien vanhempieni seurassa minulla ei ole mitään ongelmaa. Kaikki heitä vieraammat ihmiset tuottavat enemmän tai vähemmän ongelmia, jos he ovat lähellä.

– Myös vessan sijainnilla on merkitystä. Jos se on tarpeeksi syrjässä, saattavat paikat toimia.

Olen esimerkki siitä, miten ei saisi käydä Pekka

Pekka on puhunut paruresiksestään useille lääkäreille. Hän on keskustellut terapiasta ja hypnoosista, muttei ole tarttunut vielä kumpaankaan.

– Olen esimerkki siitä, miten ei saisi käydä. Vaiva pitäisi kitkeä heti, kun se ilmenee. Jos olisin ottanut asian puheeksi esimerkiksi kaksikymppisenä, olisin voinut päästä tästä eroon.

– En koe, että paruresis on suoranaisesti mielenterveyttäni horjuttanut, mutta surua ja stressiä se on aiheuttanut, Pekka miettii.

Patria menetti Iso-Britannian miljardien arvoiset AMV-kaupat: "Työ ei ole tuottanut tulosta"

0
0

Patria on kolme vuotta aktiivisesti tutkinut mahdollisuutta päästä sisään tarjouskilpailuun brittien panssaroiduista ajoneuvoista. Tieto Britannian päätymisestä suorahankintaratkaisuun (Britannian puolustusministeriön tiedote) tuli maaliskuun viimeisenä päivänä.

– Alusta asti on tunnistettu riski, että vaunut hankitaan suorahankintana. Patria on tehnyt töitä, että päästäisiin tarjouskilpailuun ja nyt valitettavasti uutiset pääsiäiseltä näyttävät, että työ ei ole tuottanut tulosta, vaan britit hankkivat Boxer-ajoneuvoja OCCARin kautta, kertoo Patria Landin liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen.

OCCAR eli Organisation for Joint Armament Cooperation on useiden eurooppalaisten valtioiden puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestö, joka pyörittää erilaisia yhteistoiminnallisia aseohjelmia. Boxer on mukana yhtenä monista.

Toisena brittien yhteistyökumppanina on Artec, jonka taustalta löytyvät saksalainen Rheinmetall ja Krauss-MaffeiWegmann (KMW). Artec on jo ennakkoon solminut yhteistyösopimuksia brittiläisten BAE Systemsin, Pearson Engineeringin ja Thales UK:n kanssa.

Suorahankintaan on tyytyminen

Jo kesästä 2017 lähtien brittilehdissä ja niiden teollisuussivuilla on ennakoitu, että Britannia saattaa tehdä suorahankintaratkaisun. Osa brittipoliitikoista on samalla epäillyt suorahankinnan perusteita: kilpailua ei synny ja kustannukset veronmaksajille voivat nousta.

Suomalainen Patria kuitenkin tyytyy ratkaisuun, eikä ala käydä kilpailuttamisen takia EU-oikeutta.

– Patrialla ei ole asiaa kohtaan mitään vaatimuksia. Totta kai me toivomme vapaata kilpailua ja olemme vakuuttuneita siitä, että silloin, kun ollaan kilpailussa mukana, meillä on kilpailukykyiset tuotteet, hinta ja ratkaisut. Kun isot eurooppalaiset maat hankkivat suorahankintana puolustustarvikkeita, silloin kuitenkin Patrian vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät, kertoo liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen.

Suunnittelu Suomessa, kokoaminen muualla

Patrian tarkoituksena ja tarjouksena on ollut se, että suunnittelu ajoneuvoista olisi suomalaista. Työt ja kokoonpanot tehtäisiin Englannnissa ja tarjottaisiin näin työtä saarivaltakuntaan. Brittikauppa on suuri: miljardeja, niin punnissa kuin euroissakin.

– Kun puhutaan miljardeista, pitää erottaa se, että puhutaan kokonaisarvosta. Ajoneuvojen osuus ei ole yhtä iso kuin kokonaisarvo, vaan siinä on myös asejärjestelmää, mahdollisesti tukea mukana.

Kyse on noin 600:sta kahdeksanpyöräisestä vaunusta, joihin liittyy vaativaa tietotekniikkaa ja myös aseistusta.

– Suoraan ei voi ajatella, että koko hankinta olisi tullut Patrialle, jos olimme päässeet mukaan tarjouskilpailuun ja voittaneet sen, muistuttaa Järvinen.

Takaiskuista myös opitaan

Patria koki vastikään takaiskun Australiassakin, mutta siellä oltiin jo eri vaiheessa kuin Iso-Britanniassa. Australia oli kuitenkin tärkeä amv-ajoneuvojen kehitys- ja testaushanke kolmen vuoden ajan.

– Näitä kahta hankintaa ei voi niputtaa. Australiassa Patria teki aktiivisesti töitä useamman vuoden ja se oli meille kirvelevä tappio, mutta siinä kehitettiin uusia ominaisuuksia ajoneuvoon, mitä voidaan heti myydä asiakkaalle. Pystyttiin kasvattamaan myös organisaation osaamista ja saatiin kokemusta pitkässä ja isossa tarjouskilpailussa mukana olemisesta.

– Briteissä olimme vasta siinä vaiheessa, että pyrimme saamaan tarjouskilpailua aikaiseksi, kertoo asiaa Patria Landin liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen.

Nyt katse kotimaahan

Patrian ajoneuvojen suunnittelu- ja kehitystyö tehdään Suomessa. Vaunujen kokoonpano taas tapahtuu aina paikallisesti. Kokemusta tästä on useilta vuosilta. Yhtiön suurin näin toteutettu kauppa on ollut Puolaan jo yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007.

– Meidän kilpailukykyyn olennaisena liittyy, että meillä on kokemusta teknologian siirrosta muihin maihin. Olemme tehneet sen Puolaan, parhaillaan tehdään Etelä-Afrikkaan, se on meidän selkeä kilpailuvaltti. Mekin olisimme ajoneuvoja todennäköisesti briteissä valmistaneet, Jussi Järvinen kertoo.

Kotimaassa Patria uudistaa ja huoltaa Suomen maavoimien käytössä olevia Pasi-vaunuja.

– Meillä jatkuu siis edelleen XA-ajoneuvojen eli Pasien uudistaminen Hämeenlinnassa. Siitä saimme lisätilauksen alkuvuodesta.

Yhtiön toiveissa on myös se, että Suomeen hankittaisiin uudempia ajoneuvoja kuin Paseja. Hämeenlinnassa vaunujen uusimisessa työskennellään, mutta varsinainen tuotantolaitos Hämeenlinna ei enää ole. Asentajien päätyö onkin olla rakentamassa uusia versioita ajoneuvoista ja kouluttaa kauppojen onnistuessa asentajia ja vaunujen kokoajia ostajamaihin.

– Tavoitteena on, että saadaan vielä kotimaasta lisää tekemistä tässä kevään aikana Hämeenlinnan tontille, kertoo Patria Landin liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen.

Facebookilla oli suuri rooli Myanmarin kansanmurhan synnyssä – tutkimus tukee YK:n syytöksiä

0
0

Facebookilla on voinut olla jopa ratkaiseva osuus Myanmarin rohingya-vähemmistöön kohdistuneen vainon synnyssä. YK esitti syytöksiä Facebookia kohtaan jo maaliskuussa. The Guardian -lehden julkaisema tutkimus näyttää vahvistavan Facebookin osuuden.

Islamilaiset rohingyat joutuivat ennennäkemättömän vainon kohteiksi viime vuoden syksyllä sen jälkeen, kun rohingya-militantit olivat tehneet iskuja poliisiasemille. Yli puoli miljoonaa rohingyaa häädettiin väkivaltaisesti Myanmarin länsilaidalta, Rakhinen osavaltiosta naapurimaahan Bangladeshiin.

Tuhansia ihmisiä sai surmansa puhdistuksissa, joita on kutsuttu jopa kansanmurhaksi.

Myanmarissa toimivat YK:n tarkastajat totesivat maaliskuussa, että Facebookilla on ollut ratkaiseva rooli vihamielisyyksien synnyssä. Tämä johtui siitä, että monille myanmarilaisille Facebook on ainoa internetin uutiskanava. Lisäksi monet myanmarilaiset pitivät kaikkia Facebookiin linkitettyjä viestejä luotettavina uutisina.

YK:n mielestä Facebook ei täyttänyt lupauksiaan poistaa asiaton aineistoa sivuiltaan, vaan vihamielinen materiaali sai jäädä muokkaamaan lukijoiden mieliä.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pieni ääribuddhalaisten ryhmä lietsoi vihaa

Rohingyat ovat olleet syrjitty vähemmistö Myanmarissa kautta historian, mutta viime elokuussa heihin kohdistunut vihakirjoittelu kasvoi nopeasti.

Digitaaliseen viestintään erikoistunut tutkija Raymond Serrato on selvittänyt Myanmarin kansallismielisen ja buddhalaisen Ma Ba Tha -ryhmittymän Facebook-kirjoittelua.

Tutkimuksesta ilmenee, että rohingyoihin kohdistunut vihakirjoittelu alkoi kesällä 2016, kasvoi voimakkaasti elokuussa 2017 ja huipentui elokuun lopussa heti rohingyojen ARSA-kapinallisryhmän tekemien iskujen jälkeen.

Rohingyoihin kohdistuneet väkivaltaisuudet alkoivat pian tämän jälkeen.

Myanmarissa on noin 53 miljoonaa asukasta. Heistä Ma Ba Tha -järjestöön kuuluu noin 55 000.

Myanmarin vihapuhetta tutkinut Institute for War and Peace Reporting -tutkimuslaitoksen analyytikko Alan Davis totesi jo elokuussa, että "viesteistä oli tullut entistä organisoidumpia, vastenmielisempiä ja sotaisampia".

Hänen mukaansa Myanmarissa levitettiin tekaistuja uutisia rohigyoista. Heidän väitettiin keränneen aseita räjäyttääkseen buddhalaisten pyhiä temppeleitä. Rohingyoja nimitettiin halventavilla haukkumanimillä ja vaatimukset "muslimivapaista" alueista levisivät.

Kun Davis otti yhteyttä viranomaisiin, nämä kiistivät tietävänsä asiasta mitään. Toimittajat kieltäytyivät tutkimasta vihakampanjaa, koska pelkäsivät oman turvallisuutensa puolesta, Davis kertoo Guardianille.

Syytöksiä Facebookia kohtaan

Maaliskuussa 2018 YK:n Myanmarin erityisraportoija Yanghee Lee sanoi "Facebookin muuttuneen pedoksi".

– Sitä [Facebookia] on käytetty välittämään julkisia viestejä, mutta me tiedämme, että äärinationalistisilla buddhisteilla on omat Facebook-sivunsa ja he todella lietsovat paljon väkivaltaa ja vihaa rohingyoja ja muita etnisiä vähemmistöjä kohtaan, hän totesi.

Facebook-yhtiölle syytökset tulevat hankalaan aikaan, sillä sitä on viime viikkoina syytetty valeuutisten leviämisen sallimisesta sekä luvattomasta käyttäjätietojen luovuttamisesta Donald Trumpin ja Britannian brexit-mielisten vaalikampanjoihin.

Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi eilen maanantaina Vox-uutissivuston haastattelussa yhtiön kiinnittäneen paljon huomiota vihapuheen leviämiseen Facebookin kautta Myanmarissa. Hänen mukaansa Facebook ponnistelee samalla tavalla kuin muutkin sosiaalisen median välineet, jotta se kykenisi erottamaan toisistaan vihapuheen ja asiallisen poliittisen viestinnän.

Facebookin tiedottaja kertoo Guardianille, että yhtiö tehostaa toimiaan poistaakseen vihapuhe-sisällöt ja niitä levittävät henkilöt sivuiltaan. Toimintaan värvätään lisää henkilöstöä.

Analyytikko Raymond Serrato kehottaa Facebookia olemaan avoimempi. Hänen mukaansa tällä hetkellä tutkijoilla ei ole mahdollisuutta jäljittää disinformaation ja vihapuheen levittäjiä.

Epäselvyyksiä muuallakin

Myanmarin ohella myös muun muassa Sri Lankan saarivaltiossa on ollut raju etninen konflikti, johon Facebookin sanotaan olleen osallinen.

Kansallismieliset ääribuddhalaiset mellakoivat maaliskuussa Kandyn alueella asuvia muslimeja vastaan ja sytyttivät heidän rakennuksiaan tuleen.

Sri Lankan viestintäministeri Harin Fernando kertoi Guardianille, että hallitus määräsi tuolloin Facebookin ja muut sosiaalisen median sivustot suljettaviksi, koska "koko maa olisi syttynyt muutamassa tunnissa tuleen".

Lue lisää:

Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – Keskushahmoina kolme miestä

Lehdet: Trumpin kampanjaan liitetty yhtiö keräsi tietoa salaa Facebookissa – kohteena 50 miljoonaa somekäyttäjää Yhdysvalloissa

Essee: Miksi Suomi avasi lähetystön maahan, jota syytetään rotuerottelusta? Rauhannobelistin johtama Myanmar sai rumat kasvot

Kotipizza, Subway ja sadat muut ravintolat maksoivat liian pientä palkkaa – Katso tästä, millaisia puutteita ruokapaikoista löytyi

0
0

Kotipizza maksoi työntekijälleen liian pientä palkkaa. Subwayn ravintolasta löytyi luvatonta työvoimaa. Eräässä helsinkiläisessä ravintolassa työpaikan sisälämpötila saattoi nousta hengenvaarallisesti yli 50 asteeseen.

Muun muassa tällaisia rikkeitä löytyi eteläsuomalaisista ravintoloista.

Räikeimmät epäkohdat ravintola-alan työoloissa keskittyvät nyrkkipajoihin, mutta edes nimekäs ketju ravintolan taustalla ei ole tae lainmukaisesta työntekijöiden kohtelusta.

Yle kävi tätä juttua varten läpi noin 1 500 Etelä-Suomen aluehallintoviraston raporttia vuosilta 2016 ja 2017.

Liian pienen palkan maksamisesta jäi tarkastuksissa kiinni Etelä-Suomessa yhteensä 169 ravintolaa tai kahvilaa. Se tarkoittaa sitä, että useampi kuin joka kymmenes tarkastuksilla toimintaohjeita tai kehotuksia saanut ravintola maksoi työntekijöilleen liian vähän palkkaa.

Suurin osa näistä oli yksityisyrittäjien tai pienien ketjujen paikkoja.

Ylen tiedustelukierros kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävimpiin ravintolaketjuihin vahvisti sen, että franchising-periaatteella toimivissa ketjuissa yksittäinen yrittäjä vastaa työnantajavelvoitteistaan itsenäisesti. Ketjutason valvontaa ei juuri ole.

Sekä Arnoldsin että Jungle Juice Barin johto myönsivät, että he saivat ensimmäistä kertaa tiedon aluehallintoviraston tarkastuksilla havaituista puutteista Ylen kautta.

Juttu jatkuu koneen jälkeen.

Subway ja Kotipizza maksoivat liian vähän palkkaa

Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia ravintolayrittäjiä maksamaan työntekijöilleen tiettyä palkkaa.

Aluehallintoviraston tarkastusraportin mukaan yksi Kotipizzan Etelä-Suomessa toimiva ravintola maksoi viitisen prosenttia liian pientä tuntipalkkaa työntekijöilleen. Kotipizza-ravintolat ovat yksittäisten yrittäjien omistuksessa, ja nämä vastaavat työnantajan velvoitteista ketjun mukaan itsenäisesti.

Kotipizza-ketjun mukaan yrittäjät vastaavat työnantajavelvotteiden hoitamisesta. Ketju velvoittaa yrittäjiä korjaamaan ilmenneet epäkohdat.

Eräässä Subwayn Etelä-Suomessa sijaitsevassa ravintolassa aluehallintoviraston tarkastaja ei puolestaan voinut tarkastella palkan oikeellisuutta, sillä työpaikalla ei ollut työsopimuksia tai työaikakirjanpitoa nähtävillä. Samasta paikasta löytyi myös luvatonta ulkomaalaista työvoimaa.

Lisäksi toisessa Subway-ketjun ravintolassa maksettiin yleissitovan työehtosopimuksen vastaisesti koeajalta vain 80 prosentin palkkaa. Pienempää palkkaa voidaan maksaa vain perustellusta syystä harjoittelijalle. Kolmannessa Subway-ketjun paikassa tarkastaja epäili, ettei siellä maksettu riittävästi palkkaa.

Subway-ketju vakuuttaa, että palkanmaksun epäkohdat on hoidettu kuntoon.

Ravintoloiden lukumäärässä mitattuna Suomen suurimmat ravintolaketjut ovat Hesburger, Kotipizza ja Subway. Hesburger-ketjun ravintoloihin 2016 ja 2017 tehdyissä tarkastuksissa kymmenestä ravintolasta löytyi yhteensä 20 epäkohtaa. Ne kohdistuivat lähinnä työterveyshuollon järjestämiseen ja työympäristön puutteisiin.

Työympäristön epäkohdat korostuivat ketjuravintoloissa

Isoilla ravintola-alan toimijoilla oli eniten puutteita hukassa olevien asiakirjojen ja turvallisen työympäristön tarjoamisessa.

Eniten merkintöjä työympäristön puutteista kertyi S-Ryhmälle. Aluehallintoviraston tarkastajat kirjasivat epäkohtia muun muassa sotkuisista ravintoloiden takahuoneista, wc-tiloista löytyneistä huumeneuloista ja epäergonomisista työasennoista. S-Ryhmän ravintola- ja kahvilabrändejä ovat esimerkiksi Rosso, Coffee House ja Chico’s.

Ketju kertoo ottavansa työturvallisuuden vakavasti, ja havaittuihin epäkohtiin on sen mukaan puututtu.

Grafiikka
Mikko Airikka | Yle

Työsopimukset oli pääsääntöisesti laadittu kirjallisesti ketjuravintoloissa. Yhdessä Restamaxin ravintolassa ravintolapäällikkö joutui kuitenkin työskentelemään suullisella työsopimuksella. Restamaxin ravintoloita ovat muun muassa Bella Roma, Classic American Diner, Stefan’s Steakhouse ja Wayne’s Coffee.

Yhtiön mukaan se suhtautuu työsuojeluasioihin vakavasti, eikä se ole koskaan saanut aluehallintovirastolta velvoittavaa kehotusta.

Picnicin eräässä kahvilassa työntekijät joutuivat toisinaan pyytämään työsopimusta erikseen kirjallisena. Franchising-mallilla toimiva Picnic-ketju kertoo korjanneensa puutteen.

Valvontaa tehdään paikkoihin, joissa epäillään olevan puutteita

Noin 15 prosenttia tarkastetuista kahviloista ja ravintoloista selvisi viime vuonna Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskäynnistä kokonaan ilman huomautuksia. Alhainen läpäisyprosentti kertoo kuitenkin enemmän aluehallintoviraston toiminnasta kuin ravintola-alan huonoista työoloista.

Alhaista tarkastusten läpäisyprosenttia selittävät viraston neuvova ote, moninaiset kirjauskäytännöt sekä tulosmittarit, jotka ohjaavat tarkastuksia etenkin uusiin yrityksiin sekä paikkoihin, joissa on odotettavissa puutteita.

Tarkastuskertomusten perusteella uudet yrittäjät eivät ole aina ehtineet hoitaa kuntoon työnantajavelvoitteitaan, kun tarkastaja on jo saapunut ravintolaan. Ravintola-alalle perustetaan päivittäin useita uusia yrityksiä ja vastaavasti vanhoja lopetetaan. Yritysten vaihtuvuus on suurta ja yrittäjien osaaminen hyvin kirjavaa.

Lisäksi tarkastuksia tehdään asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden viranomaisten vihjeisiin perustuen, jolloin tarkastuksella on odotettavissa epäkohtia.

Satunnaistarkastuksia tehdään Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ylitarkastaja Riku Rajamäen mukaan vuosittain satoihin ravintoloihin.

Oman lisänsä vähäiseen tarkastusten läpäisyprosenttiin tuo se, että suurin osa ravintoloihin ja kahviloihin kohdistetusta työsuojeluvalvonnasta tehdään ennalta ilmoittamatta. Työnantaja ei ole aina paikalla, ja työnantajan edustaja ei välttämättä aina löydä tarvittavia asiakirjoja.

Suurin osa ravintoloitsijoista haluaa hoitaa työnantajavelvoitteensa kuntoon. Tästä kertoo se, että suurin osa puutteista korjataan välittömästi sen jälkeen, kun tarkastaja on niistä huomauttanut.

Kaikki Ylen haastattelemat yrittäjät pitävät työntekijän hyvinvointia tärkeänä ja kertovat pitävänsä aluehallintoviraston tarkastuksia hyvänä tapana päivittää omien tietojensa ajantasaisuus.

Matkailu- ja Ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi näkee, että alan lukuisia puutteita selittävät yritysten pieni koko, alan yrittäjien suuri vaihtuvuus sekä yrittäjien epärealistiset odotukset.

– Moni yrittäjä, joka tulee toiselta toimialalta, ei tiedä miten raskaat kustannukset tällä toimialalla on. Kun rahat loppuvat, ne loppuvat, ja siinä varmasti esimerkiksi tämmöinen palkanmaksu viivästyy, sanoo Lappi.

Noin 20–30 prosenttia ravintola-alan yrityksistä kuuluu MaRaan. Liiton mukaan sen jäsenyrityksissä on yli 80 prosenttia alan liikevaihdosta.

Lisätty 3.4.2018 kello 11.30 MaRaan kuuluvien yritysten liikevaihdon osuus.

Korjaus 3.4.2018 klo 15.58: Aamun kello 7 ja 8 radiouutislähetyksessä todettiin tämän jutun yhteydessä virheellisesti, että valtaosa ravintoloista maksoi työntekijöille liian pientä palkkaa. Valtaosassa tutkituista ravintoloista oli erilaisia työsopimus- ta työympäristöongelmia, mutta valtaosalla ei ollut palkkaukseen liittyviä rikkeitä.

Lue myös:

Työntekijä asui ravintolassa ja puursi ruokapalkalla – Tarkastaja vieraili yhdessä ravintolassa 9 kertaa ja joka kerta löytyi huomautettavaa

Hanki kunnon tuoli ja käytä kuulakärkikynää – Yrittäjä, tarkista, että ainakin nämä asiat ovat kunnossa, jos haluat välttyä tarkastajan syyniltä


Oikeusministerin erityisavustaja Tapani Mäkinen irtisanoutui tehtävästään: kertoo syyksi häneen kohdistuvan rikosepäilyn

0
0

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustaja Tapani Mäkinen (kok.) on irtisanoutunut tehtävästään. Mäkinen kertoo asiasta omalla Facebook-sivullaan.

Päivityksessään Mäkinen kertoo irtisanoutumisensa syyksi sen, että tuntematon henkilö on tehnyt hänestä rikosilmoituksen. Poliisi tutkii ilmoituksen johdosta Mäkiseen kohdistuvaa epäilyä lahjoma- ja virka-aseman väärinkäyttörikoksista.

– Olen tänään irtisanoutunut tehtävästäni ministerin erityisavustajana, koska tutkinnasta johtuen, en pysty täysipainoisesti hoitamaan työtehtävääni, Mäkinen kirjoittaa Facebook-sivullaan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen vahvistaa tiedon Twitterissä.

Mäkisen mukaan tutkinta ei liity hänen tehtäväänsä ministerin erityisavustajana, vaan alkuvuoden 2015 tapahtumiin hänen toimiessaan Vantaan kaupungin luottamustehtävässä.

Mäkinen oli Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2017.

– Totean vain sen, että en ole syyllistynyt näihin väitettyihin tekoihin. Samalla totean, että käynnissä olevan tutkinnan takia pidättäydyn kunnallisten ja muiden luottamustehtävieni hoitamisesta asian käsittelyn ajaksi, hän kirjoittaa.

Päivityksessään Mäkinen sanoo, ettei voi vielä kommentoida tutkintaa tämän enempää ja haluaa antaa poliisille työrauhan. Hän pahoittelee asiasta aiheutuvaa julkisuushaittaa puolueelleen ja kaupungille, sekä hänen perheelleen ja läheisilleen.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoi STT:lle, että poliisi on aloittanut esitutkinnan Vantaan kunnallispolitiikkaan liittyvästä epäillystä korruptiotapauksesta. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko kyseessä Mäkiseen liittyvä asia.

Mäkinen nimitettiin oikeusministerin erityisavustajaksi viime vuoden toukokuussa.

Yle on tavoitellut Mäkistä, mutta häntä ei ole toistaiseksi tavoitettu kommentoimaan asiaa.

Lue myös:

Mäkinen sai puhtaat paperit Vantaan kaupungin tarkastuksessa

Vedenkeittimestä käsirysy Viking Linen turvatarkastuksessa – Ruotsalaispariskunta jätettiin pois Cinderellan risteilyltä

0
0

Ruotsalaispariskunta pysäytettiin lauantaina Tukholman Viking Linen terminaalin turvatarkastuksessa matkalaukussa olleen vedenkeittimen takia. Varustamon turvaohjeissa kerrotaan, että vedenkeittimiä ei saa ottaa mukaan risteilylle.

Risteilylle aikonut Hua Dong kertoi turvatarkastuksen henkilökunnalle ottaneensa mukaan vedenkeittimen, koska aikoi lämmittää sillä vettä raskaana olevalle vaimolleen. Hua Dongin mukaan turvatarkastuksen henkilökunta ilmoitti, että vedenkeitin on heitettävä roskiin, jos pariskunta haluaa päästä risteilylle.

Hua Dong ei halunnut luopua häälahjaksi saamastaan vedenkeittimestä, vaan kysyi, voiko sen jättää säilytykseen Tukholman satamaan. Henkilökunta kutsui paikalle esimiehen, joka pyysi pariskuntaa poistumaan huonon käytöksen johdosta terminaalista.

Kiista vedenkeittimestä kuumentui Hua Dongin mukaan niin, että turvatarkastuksen vartijat lopulta kuljettivat hänet käsistä pitäen ulos terminaalista. Raskaana olevaa puolisoa kiellettiin kuvaamasta tilannetta, ja tilanteesta järkyttynyt pariskunta jätettiin satamaan.

Hua Dong kertoo muuttaneensa Ruotsiin 90-luvulla ja olleensa Viking Linen matkustajaklubin jäsen vuodesta 2009. Varustamon turvatarkastuksen henkilökunnan käyttäytymistä hän pitää käsittämättömän epäoikeudenmukaisena.

Viking Linen mukaan tapaus selvitetään perinpohjin. Yhtiö aikoo tarkastaa kamerataltioinnit tapahtuneesta. Risteilyjen turvatarkastukset ovat tiukentuneet, koska vedenkeittimistä ja muista matkustajien omista sähkölaitteista on koitunut ongelmia.

Markkinointijohtaja Kaj Takolander kommentoi tapahtunutta laajemmin Svenska Ylen TV-Nyttin lähetyksessä klo 19.30.

"Homma jäi kesken, voisitko sairauslomalta kuitenkin hoitaa sen loppuun"– Saako pomo sanoa nämä viisi asiaa?

0
0

Valta-aseman väärinkäyttö työelämässä on puhuttanut paljon viime viikkoina. Elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaiset metodit ja kansallisbaletin johtajan Kenneth Greven epäasiallinen käytös ovat synnyttäneet keskustelua suomalaisessa työkulttuurissa piilevistä ongelmista.

– Aikaisemmin meillä oli paljon enemmän tällaista autoritääristä johtamista, että esimiehet käyttivät enemmän valtaa. Nyt ollaan tultu enemmän sellaiseen vuorovaikutteisempaan johtamiseen. Se on ikään kuin tämmöinen ajan henki, sanoo ammattiliitto SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Myös työtuomioistuimen jäsenenä toimiva Lehto painottaa, että Louhimies ja Greve ovat ääritapauksia. Tavallisesti työelämän ongelmat ovat pieniä erimielisyyksiä, jotka jäävät kytemään, jos työpaikalla ei ole avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Tämän ilmapiirin luominen on työnantajan vastuulla, vaikka myös työntekijöillä on siihen vaikutusta.

Haukku ei tee haavaa, mutta pomoasemassa ei voi räksyttää miten tahansa. Mitä pomo saa sitten sanoa? Ja milloin epäasiallinen käytös muuttuu myös juridisesti tuomittavaksi? Kysytään Lehdolta.

Saako pomo sanoa:

"Olet vähän lihonut, yritä laihduttaa, niin työt sujuvat paremmin."

Näin ei saa sanoa. Lähtökohta on, että esimies voi huomauttaa työhön liittyvistä asioista. En näe tilannetta, jossa tämän kaltainen kommentti liittyisi työhön. Jos vaatimus laihduttaa liittyy työhön, vaikkapa mallin työhön, niin voidaan sanoa, että emme voi käyttää sinua, koska tarvitsemme sellaista ja sellaista mallia. Mutta sanominen pitää aina perustella työn kautta.

"Nyt olisi paljon töitä, mutta paikalla näyttää olevan vain naisia."

Tässäkin tuntuu siltä, että harvassa tilanteessa tätä voi perustella työn kautta. Työhön on kuitenkin valittu molempia sukupuolia, joten sukupuolen ei pitäisi vaikuttaa työn suorittamiseen. Jos taas lainsäädäntö asettaa rajoituksia, esimerkiksi aiemmin alaikäinen ei saanut tarjoilla alkoholia, niin silloin tämän voi sanoa.

"Homma jäi kesken, voisitko sairauslomalta kuitenkin hoitaa sen loppuun."

Kyllä näin voi kysyä. Se on sitten asianomaisen omassa harkinnassa, tuntuuko hänestä siltä, että hän voi sen työn tehdä. Käskeä esimies ei voi.

"Lopettakaa lapsistanne puhuminen ja tehkää ahkerammin töitä."

Sanoisin, että tämä on huonoa johtamista. Jos töiden tekeminen on liian hidasta, niin siihen pitäisi puuttua toisella tavalla. Jos on selkeästi arvioitavissa, että töissä menee keskimääräistä kauemmin, työnantaja voi tietenkin siihen puuttua. Yksittäistapauksena tämä kommentti on huonoa käytöstä, mutta jos tämä on jatkuvaa toimintaa, niin silloin tämä ei ole sallittua.

"Tuolla on kyllä tekijöitä odottamassa."

Tämä on uhkailua. Työnantajan täytyy selvittää, mitä varten työt eivät sujua. Jos työt eivät tavanomaisista opastuksista, neuvonnasta ja varoituksista huolimatta ala sujua, työnantaja voi irtisanoa työntekijän. Mutta uhkailla ei saa.

Tammerkoskesta on löytynyt naisen ruumis – Koskea siivoavat löysivät

0
0

Tampereen Tammerkoskesta on löytynyt naisen ruumis. Asian Ylelle vahvistaa Sisä-Suomen poliisin tilannekeskus.

Ilmoitus hätäkeskukseen tuli kello 12.41 tiistaina.

Tutkinnanjohtaja Juha Myllymäki Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että ruumiin löysivät Tammerkoskea tyhjentävät ja siivoavat henkilöt.

Tammerkoskea on tyhjennetty vedestä viime yön aikana Hämeensillan remontin takia.

Poliisi on aloittanut asian tutkinnan ja vainajan henkilöllisyyden selvittämisen. Ruumis löytyi Kanavaraitin päästä voimalaitoksen läheltä.

Poliisi käy tarvittessa läpi myös kadonneet henkilöt henkilöllisyyden selvittämiseksi. Sitä ei vielä tiedetä, kauanko ruumis on ollut Tammerkoskessa.

Ruumiista kertoi ensin Aamulehti.

Poliisi sai Aamulehden mukaan aiemmin ilmoituksen, jonka mukaan Tammerkoskessa on nähty ruumis tai nukke. Tämän jälkeen vahvistui, että kyseessä on ruumis.

Potilastietoja päätyi vääriin käsiin – HUS vaatii korvauksia

0
0

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS aikoo vaatia vahingonkorvauksia potilaidensa tietojen päätymisestä vieraisiin käsiin, kertoo HUS-kuntayhtymän vs. hallintojohtaja Jaana Vento tiedotteessa.

HUS kertoi eilen tiistaina, että viisi ihmistä on saanut käsiinsä yhteensä yli 500:n potilaan sairauskertomukset virheellisen kirjelähetyksen takia.

HUS käyttää potilaskirjeiden lähettämisessä ulkopuolista palveluntarjoajaa, joka tulostaa ja kuorittaa sähköisesti lähetetyt kirjeet sekä toimittaa ne postin kuljetettavaksi.

HUS pitää tapahtunutta olennaisena sopimusrikkomuksena. HUS vaatii vähintään palvelumaksuihin kohdistuvaa sanktiota ja vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi on varattu mahdollisuus muihin sopimusoikeudellisiin seuraamuksiin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Johanna Kantola kertoo Ylelle, että virasto on ottanut asian käsiteltäväksi valvontana.

– Eli HUSin toiminta otetaan selvittelyyn.

Kantolan mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähettää selvityspyynnön HUSille lähipäivinä.

– Sen jälkeen arvioidaan HUSin antama vastaus ja heidän toimenpiteet, Kantola sanoo.

Juttua päivitetty: 4.4. klo 14.35: Lisätty ylitarkastaja Kantolalta saatu tieto.

Lue myös:

Tietosuojavaltuutettu HUSin kirjesekaannuksesta: Toukokuussa nähdään, kuinka paljon tietovuotoja oikeasti tapahtuu

Laura Hagert ei saanut työtä millään – vaihtoi sukunimensä, firmat vastasivat heti sähköposteihin

0
0

Kymmenisen vuotta takaperin Laura Hagert oli juuri aloittanut ravintola-alan ammattiopinnot Lahdessa. Samalla tuli ajankohtaiseksi kerätä kimpsut ja kampsut, muuttaa omilleen.

Laura kiersi asuntonäytöissä vuoden verran.

Työnhakukin takkusi. Sähköpostitiedusteluihin ei edes vastattu.

– Eräs kiinteistövälittäjä oli näyttämässä minulle asuntoja parikymmentä kertaa. Joskus olin siellä jopa yksin. Hän esitteli kylmästi asuntoa, mutta oli selvää, etten saa sitä.

Ongelma oli sukunimi.

– Ne varmaan olettivat, että koko suku tulee sinne asumaan.

nainen istuu rappusilla
Meeri Niinistö / Yle

Laura syntyi Hagertin ja Grönbergin perheeseen vuonna 1991. Laura huostaanotettiin, ja hän on asunut koko ikänsä orimattilalaisessa perheessä.

Sen jälkeen hän ei ole juuri ollut tekemisissä oikean perheensä kanssa. Perhe ja sen kulttuuri ovat jääneet vieraaksi Lauralle.

Romaniperheestä muistoksi jäi vain sukunimi.

Ala-asteelta asti koulukavereiden vanhemmilla on ollut ennakkoluuloja Lauraa kohtaan.

Älä oo sen mannepennun kanssa, se vie huonoille teille, varoiteltiin kylällä.

Laura ei pukeudu romanien perinnepukuun. Ruskeat, isot silmät hänellä kyllä on. Ja tumma, paksu tukka, jota voisi kadehtia.

– Mistä ne aina koulussa tiesi, että olen romanitaustainen, kun en sitä itse kertonut? Se on mielestäni aina ollut lähtöisin kavereiden vanhemmista. Ei ne kaverit ole itse siitä tienneet. Ja ne, jotka tiesivät, eivät välittäneet.

Sähköpostiin on liian helppo olla vastaamatta

Lähes 70 prosenttia Suomen romaneista kokee syrjintää arjessaan. Naiset hieman miehiä enemmän.

Asunnon vuokraus ja työpaikan saaminen ovat kaksi suurinta ongelmaa, sanoo Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi.

– Ammattiin opiskelevilta nuorilta jää todistus saamatta, koska he eivät saa työharjoittelupaikkoja.

– On jopa sanottu, että on moraalisesti rappeuttavaa tai arveluttavaa ottaa romani töihin, tai että asiakaskunta kaikkoaa, jos palkkaamme romanin.

Kodin hankinnassa syrjintää kokee yli 16 prosenttia romaneista, selviää Ihmisoikeusliiton tekemän selvityksestä.

Sähköpostin välityksellä eriarvoista kohtelua kokee saavansa yli 22 prosenttia. Kun romani taas hankkii asuntoa puhelimitse, eriarvoista kohtelu kokee vain vajaat 13 prosenttia.

Raportissa arvellaan, että sähköpostiin on helppo jättää vastaamatta, ja toisaalta suorassa puhelinkontaktissa on vaikea valehdella.

Lähes 90 prosenttia heistä, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi työelämässä, jättää myös ilmoittamatta syrjinnästä.

Ei Laura Hagertkaan ilmoittanut. Hänellä vain tuli mitta täyteen.

Nykyään Lauran papereissa lukee Grönberg.

nimikyltti ovessa
Meeri Niinistö / Yle

Lauralle oli ehdoteltu nimenvaihtoa jo aiemmin. Sekä biologinen äiti, Hagert, että sijaisperheen vanhemmat olivat sitä mieltä, että elämä saattaisi olla helpompaa tavallisena virtasena, mattimeikäläisenä. Turhaa, ajatteli Laura, jolla kuitenkin oli tunneside sukunimeensä.

Kymmenien turhien asuntonäyttöjen ja työpaikkahakemusten jälkeen Laura luovutti. Hän vaihtoi nimensä maistraatissa viisi vuotta sitten.

Ensin hän yritti vaihtaa itse keksimäänsä sukunimeen. Maistraatti torppasi nimen, ja ehdotti, että kenties vanhempien suvuista löytyisi Lauralle mieluinen sukunimi.

Nimenvaihtoa on Suomessa helpotettu vuosien saatossa. Ennakkoluulojen takia hakemuksia tulee vuosittain noin kouralliselta maahanmuuttajia, jotka haluaisivat vaihtaa nimen suomalaisempaan, esimerkiksi Virtaseen. Tämä ei nimilain puitteissa ole kuitenkaan mahdollista.

Laura haki käyttöönsä biologisen isänsä sukunimeä. Maistraatti hyväksyi nimenmuutoksen. Kirje tipahti postiluukusta: "Olet nyt Grönberg."

Ensimmäisenä Laura vaihtoi nimensä Facebookissa. Olo oli helpottunut.

Sen jälkeen moni asia on helpottunut; esimerkiksi puhelimeen vastaaminen.

– Ennen jouduin jo puhelimessa selittämään, että kun minulla on tämmöinen tausta, että kun olen ollut sijoitettu lapsi. Vedin sen koko stoorin siihen. Joka kerta, kun joku soitti, olisin halunnut sanoa jotakin muuta kuin Hagert.

– Se tekee hirveän huonon itsetunnon siinä tilanteessa, kun joutuu selittelemään omaa lapsuuttaan, vaikkei se kuulu heille.

Romaneita syrjitään – vuodesta toiseen

Uuden sukunimen myötä Lauralle löytyi työpaikka viikossa.

– Paikat, joista en aiemmin ollut saanut vastausta, laittoivat saman tien viestiä. Kävin haastattelussa ja sain töitä.

Romanivastaisuus on suomalaisen rasismin kovaa ydintä, sanoo rasismia historiallisesta näkökulmasta tutkinut Miika Tervonen Helsingin yliopistolta.

Eurooppalaisellakin tasolla suomalaiset ovat vahvasti romanivastaisia. Syrjintäkokemuksista ja nuorison asenteista saaduissa tuloksissa Suomi vertautuu Unkarin ja Tsekin kaltaisiin maihin, joissa on romanivastaisuudella ratsastavia poliittisia liikkeitä, sanoo Tervonen.

Tervosta ei yllätä lainkaan, että esimerkiksi Laura on kohdannut syrjintää pelkän sukunimensä perusteella.

– Se puhetapa ja ajattelutapa, joka romaneihin liittyy, ei vaikuta juuri muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Siinä missä muihin vähemmistöihin liittyvät keskustelut ovat menneet monin tavoin eteenpäin, romanivastaisuus elää sitkeästi ja on myös huonosti tunnistettu rasismin muoto.

Laura uskoo, että romanit ovat tavallaan loputtomassa kierteessä. Heitä kohdellaan kuin eläimiä, ja ennakkoluulot ajavat tekemään asioita, joista heitä sitten kritisoidaan, Laura miettii.

Tavallaan asia on niinkin, myöntää Romaniyhdistyksen Majaniemi. Myös romanit ovat uhriutuneet näistä ennakkoluuloista, ja heillä on ennakkoluuloja kantaväestöä kohtaan, hän sanoo.

– Se näkyy sitten kohtaamisissa.

Majaniemi kritisoi sitä, että suomalaiset haluavat kovin vahvasti määritellä, kuka tähän yhteiskuntaan on integroitunut. Se on sellainen henkilö, joka ei kovasti näytä ulkomaalaistaustaiselta – esimerkiksi pukeudu eri tavalla.

Samalla kuilu hyvin ja huonosti voivien romanien välillä on myös kasvanut. Reilulla puolella romaniväestöstä menee hyvin, samaan aikaan reilu kolmannes on joko vankilakierteessä tai elää erilaisilla sosiaalituilla, arvioi Majaniemi.

– Ei ole vielä keksitty, miten huono-osaiset saataisiin revittyä mukaan. On tiettyjä sukuja, jotka voivat huonosti, ovat neljännessä polvessa rikollisia, huumeidenkäyttäjiä tai omastakin kulttuuristaan syrjäytyneitä.

Paljon hyvääkin on vuosien varrella tapahtunut. Tietoisuus romanikulttuurista on lisääntynyt koko maassa, ja romaneita on mukana myös kunnallispolitiikassa.

Majaniemi uskoo, että osallistuminen ja osallistaminen ovat ainoita keinoja päästä iänikuisista ennakkoluuloista lopullisesti eroon.

– Kuinkahan monta vuotta tätä keskustelua pitää vielä käydä?

laura grönberg ja vauva vaunuissa
Meeri Niinistö / Yle

"Kun vaihdoin sen taakan pois, osaan olla ylpeä siitä, mitä olen"

Nyt Laura Grönberg on 26-vuotias, kahden pienen pojan kotiäiti. Nimenvaihtoa hän ei kadu hetkeäkään.

– Nimenvaihto oli elämäni parhaimpia päätöksiä. Sukunimi vaikuttaa ihan kaikkeen.

Pienempi, tummasilmäinen poika on parin kuukauden ikäinen. Vielä ei ole aika täyttää työhakemuksia, mutta on Laura sitä jo ehtinyt miettimään.

Ammattikoulun todistuksessa hän on edelleen Hagert. Tämän takia hän joutuu edelleen työnhakutilanteessa todistelemaan ja selittelemään taustaansa ja edellistä sukunimeään.

– Se on taas edessä, että kaivan paperit esiin ja todistan, kuka minä olen, kun papereissa lukee eri nimi. Kyllä se siitä sitten, kun ihmiset kohtaa minut.

Laura on hävennyt sukunimeään ja juuriaan ala-asteelta asti. Nykyään hän kantaa omaa taustaansa ylpeydellä.

– Sukunimi oli pakko vaihtaa, jos haluaa tehdä töitä tässä maailmassa, ja minä kyllä haluan. Sen jälkeen, kun vaihdoin sen taakan pois itsestäni, osaan olla ylpeä siitä, mitä olen.

Lähteinä on käytetty Ihmisoikeusliiton selvitystä vuodelta 2014 sekä Vähemmistövaltuutetun julkaisua vuodelta 2012

Vapaavuori pelkää peruuttamatonta vahinkoa – Helsingiltä luvassa tyrmäävät terveiset sote-uudistukselle

0
0

Helsingin kaupunginvaltuustolta on tänään luvassa tyrmäävät terveiset sote-uudistuksesta, ennakoi pormestari Jan Vapaavuori (kok.) vieraillessaan Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Helsingin valtuusto kokoontuu tänään ylimääräiseen kokoukseen, jossa käsitellään käytännössä vain kaupungin lausuntoa sote- ja maakuntauudistuksesta, joka toimitetaan eduskunnalle.

Esityslistan mukaan lausunnossa muun muassa todetaan, että ehdotettu järjestelmä on monimutkainen ja monitahoinen ja vaarantaa erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelujen jatkuvuuden.

Helsingin näkemyksen mukaan uudistusta ei ole perusteltua toteuttaa.

– Uudistus ei tuo lisäarvoa kunnille, vaan pirstoo niiden tehtäväkenttää ja vaikeuttaa esimerkiksi väestönkasvun ja maahanmuuton haasteisiin vastaamista, väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämistä sekä eriytymiskehityksen torjumista. Uudistus ei ole Suomen pääkaupungin, helsinkiläisten tai uusmaalaisten näkökulmasta hyväksyttävä, todetaan Helsingin kaupunginhallituksen jo hyväksymässä lausunnossa.

Vapaavuori kuvaili asian olevan tärkein, jota valtuustossa käsitellään. Aiemmin kaupunginhallitus on torjunut hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistuksen.

Poikkeuksellinen kokous luvassa

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat viritelleet myös yhteistä sote-hätäkokousta, jonka koollekutsujana on Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.). Hän kuvaili kokousta poikkeukselliseksi, viimeksi vastaava yhteiskokous on pidetty kymmenen vuotta sitten.

Lindtman muistutti aamu-tv:n keskustelussa, että Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun näkemykset on sivuutettu sote-uudistuksen valmistelussa. Hän kuvaili kokousta viimeiseksi hätähuudoksi hallitukselle tältä seudulta.

Kokouksen tarkka paikka on parhaillaan haussa. Ajankohta selvinnee huhtikuun 13. päivä, kun pääkaupunkiseudun päättäjien yhteistyöelin kokoontuu.

Keskustan Kaikkonen: Riittävän hyvä

Vapaavuoren mukaan Suomi menee kansainvälistä kehitystä vastaan, kun nykyisestä kaksiportaisesta hallintomallista vaihdetaan kolmiportaiseen luomalla uusi maakuntatason hallinto. Hänen mukaansa muualla on menty nimenomaan suuntaan, jossa suurilla kaupungeilla on parempia mahdollisuuksia hoitaa niissä syntyviä vaikeuksia.

Vapaavuori kuvaili syntyvän peruuttamatonta vahinkoa, jos Suomeen synnyteään kolmiportainen hallintomalli. Lindtman puolestaan kuvaili ettei paluuta ole, kun miljardien eurojen arvoiset terveysmarkkinat avautuvat yksityisille yrityksille.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Tuusulan kunnanvaltuuston jäsen, kuvaili pääkaupunkiseudun kuntien huolia ylimitoitetuksi pelotteluksi ja puolusti uudistuksen tarpeellisuutta. Hän katsoo, että ongelmia voidaan korjata myöhemmin.

– Olemme sitä mieltä että tämä on riittävän hyvä, en väitä tätä täydelliseksi. Menee pitkälle ensi vuosikymmenelle, jos nytkin tämä kaadetaan, Kaikkonen totesi.

Vapaavuori taas kuvaili uudistuksen riskien olevan olennaisesti suuremmat verrattuna toteuttamatta jättämiseen.

Lue myös

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun - Kokeile Ylen pelillä

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Sote-säästöt eivät ole uskottavia

Perustuslakiasiantuntijat näyttivät soten valinnanvapaudelle keltaista ja vihreää valoa: Kiire ja yhdenvertaisuus yhä ongelmia

Helsingin liikkeelle panema sote- ja maakuntauudistus-kapina levisi kaikkien alueen kuntien puitavaksi

Omaishoidon siirtyminen maakunnille soten mukana yhtenäistäisi käytäntöjä – mutta osa tuensaajista voi menettää etujaan


Neuvonantajat käänsivät Trumpin pään – Syyriasta ei vetäydytä aivan heti

0
0

Yhdysvaltalaisten joukkojen vetäytyminen Syyriasta ei tapahdukaan niin rivakasti kuin presidentti Donald Trump vielä tiistaina arveli.

Tosin päätös vetäytymisestä on tehty. Ilmoitusta asiasta odotetaan vielä keskiviikon aikana.

Trump on keskustellut turvallisuusneuvonantajiensa kanssa ja päätynyt siihen, että joukot jäävät Syyriaan ainakin siksi aikaa kunnes Isis-järjestö on saatu lopullisesti kukistettua Syyriassa.

Presidentti Trump on kuitenkin sanonut, ettei hän halua Yhdysvaltain joukoille enää pitkää komennusta Syyrian maaperällä.

Tehtävä lähes suoritettu

Presidentti Trump sanoi tiistaina, että hän haluaa yhdysvaltalaissotilaat takaisin rakentamaan kotimaataan.

Trumpin mukaan Yhdysvaltain päätehtävä on Syyriassa ollut päästä eroon Isisin taistelijoita. Tiistaina hän arvioi, että tehtävä on nyt lähes tulkoon suoritettu.

"Lex Malmi" on kaatunut, mutta eduskunta vaatii toimenpiteitä korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi

0
0

Lakia Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä käsiteltiin eilen tiistaina eduskunnan täysistunnossa toistamiseen. Lex Malmi -nimellä kulkevaa kansalaisaloitetta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa, jolloin eduskunta hylkäsi sen sisällöltään perustuslain vastaisena.

Liikenne- ja viestintävaliokunta teki lausumaehdotuksen, jossa eduskunta edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäistyyksien päässä.

Lausuma hyväksyttiin tänään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta ei muuttanut aiempaa kantaansa kansalaisaloitteen hylkäämisestä.

Valiokunnan mietinnön perusteluissa nostettiin muun muassa esille Malmin kentän kansallinen merkitys yleisilmailulle, ja korostettiin hallituksella ja kaupungilla olevaa vastuuta kentän jatkuvuuden varmistamisessa.

Tiistaisen käsittelyn yhteydessä käydyissä keskusteluissa nousi esille yleisilmailun tukikohdan tarve lähellä pääkaupunkia, sekä kentän kulttuurihistoriallinen merkitys.

Valtio luopui Malmin lentokentästä vuoden 2016 lopussa. Finavian vetäydyttyä kentältä sen ilmailutoimintaa on jatkanut Malmin lentokenttäyhdistys.

Helsingin kaupunki on suunnitellut alueelle 25 000 asukkaan uutta kaupunginosaa. Jos rakennussuunnitelmat toteutuisivat tässä laajuudessa, ilmailutoimintaa ei voitaisi jatkaa.

Lue myös:

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämiseksi

Malmin lentokenttäaktiivi: Pyyhettä ei ole heitetty kehään – kentällä tarvetta tulevaisuudessa

Miten käy kiistellyn Malmin lentokentän? Nyt asia on eduskunnan käsissä

Tarkennus klo 19.46: eduskunnan kantaan kansalaisaloitteen hylkäämisestä.

Näinkö helppoa tämä olikin? Espoolaiskouluissa kuunnellaan masentuneita teinejä, olo paranee eikä erikoissairaanhoitoa välttämättä tarvita

0
0

Aluksi hyviä uutisia: lähetteiden määrä nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on laskenut alkuvuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Viime vuoteen verrattuna HUS nuorisopsykiatrialle tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä laski tammi–maaliskuussa kolmessa kaupungissa yhteensä reilut 11 prosenttia.

Helsingissä ero edellisvuoteen on jopa 16 prosenttia, Espoossakin noin yhdeksän prosenttia ja Vantaalla kolmisen prosenttia.

Sitten huonommat uutiset: määrä näyttäisi olevan laskussa, mutta varsinaisesta käänteestä ei voida puhua, vaan pikemminkin pienestä taitteesta. Koko maassa lähetemäärät nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan.

Muilla terveydenhuollon aloilla on toimivammat lähipalvelut. Klaus Ranta, HYKS nuorisopsykiatrian linjajohtaja

HYKS Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannalla on selkeä näkemys siitä, missä kohtaa järjestelmä ontuu.

– Nuorten mielenterveyspalveluissa lähipalvelut ovat huonosti kehittyneitä. Hoidon mielletään monesti tapahtuvan lähes kokonaan erikoissairaanhoidossa, kun kokonaisuudessa nimenomaan lähipalveluissa tarvittaisiin lisää hoitoa, hän lataa.

Nuoret eivät saa mielenterveyspalveluita riittävän läheltä

Ranta tietää mistä puhuu, sillä Uudellamaalla noin joka kymmenes 13–17-vuotias on erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluiden piirissä. Viime vuonna HUS:ssa hoidettiin noin 6500 pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kunnista kotoisin olevaa nuorta.

Rannan mielestä on ongelmallista, ettei nuorille ole tarpeeksi tarjolla koordinoidusti tarjottuja lähipalveluita mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi terveyskeskuksissa aikuiset saattavat saada apua depressiohoitajilta tai terveyskeskuspsykologeilta, mutta vastaavia palveluja ei ole välttämättä tarjolla nuorille.

Nuorille annettava varhaisen vaiheen tuki puuttuu, ja he saavat apua usein vasta erikoissairaanhoidossa. Moni nuori onkin erikoissairaanhoidon piiriin tullessaan jo pahasti solmussa.

Klaus Ranta.
HYKS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta toteaa, että hoidon viivästyminen ja erikoissairaanhoidon kuormittuminen ovat tällä hetkellä nuorten mielenterveyspalveluiden pahimmat ongelmat.Ronnie Holmberg / Yle

Ranta uskoo, että varhainen puuttuminen vähentäisi tilanteiden kärjistymistä.

– Ehkä kaikkein hankalin asia on hoidon alkamisen viivästyminen. Ongelmat vaikeutuvat ja hoidon aloittamisen viivästyminen voi johtaa huonompaan hoitovasteeseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä asiaan on koetettu etsiä ratkaisua tuomalla palvelut lähemmäksi nuoria.

Espoossa järjestettiin vuosina 2016–2017 hanke, jossa noin 60 opiskeluhuollon työntekijää koulutettiin antamaan interpersoonallista ohjausta eli IPC:tä.

Se on kuusi tapaamiskertaa sisältävä menetelmä, jossa tarkastellaan nuoren ihmissuhteita ja masennusoireita sekä niiden yhteyttä. Hoitoa voidaan antaa lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiville nuorille.

Koulukuraattori Arja Heinonen on tarjonnut IPC:tä viime syksystä lähtien. Nuoria on saapunut hänen vastaanotolleen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Tapaamisissa nuorten kanssa keskustellaan heidän ihmissuhteistaan ja tehdään erilaisia harjoituksia.

– Nuori kertoo oman elämäntarinansa esimerkiksi verkostokartan ja aikajanan avulla. IPC:n ajatus on, että masennusoireet vaikuttavat ihmissuhteisiin ja toisaalta ihmissuhteet vaikuttavat masennukseen, Heinonen selittää.

Ohjauksen tulokset ovat olleet vakuuttavia. Hankkeen aikana huomattiin, että nuorten lievää tai keskivaikeaa masennusta kyetään hoitamaan kouluissa. Nuorten oireet helpottuivat siinä määrin, että vain kahdeksan prosenttia kaikista hoidetuista lähetettiin erikoissairaanhoitoon.

IPC käytössä kaikissa Espoon yläkouluissa

Väsymys, univaikeudet, kaveriongelmat, syrjään jäämisen kokemus, poissaolot koulusta ja riidat kotona tai kavereiden kanssa.

Heinonen luettelee työhuoneessaan Espoon Viherlaaksossa tavallisimpia oireita, joita masentuneella nuorella voi olla. Hän on ollut positiivisesti yllättynyt IPC-tuen vaikuttavuudesta.

– Minut yllätti se, miten nopeasti mittarit lähtivät näyttämään toimintakyvyn paranemista. Se oli ihan huikeaa, kun nuorten täyttämät mittarit alkoivat näyttää paremmalta. Kyllä se oli yhteinen ilo, Heinonen kertoo.

Koulukuraattori Arja Heinonen.
Nuoret ovat suhtautuneet IPC-menetelmään positiivisesti, kertoo koulukuraattori Arja Heinonen.Kari Ahotupa / Yle

Onnistuneen kokeilun myötä IPC-ohjausmenetelmä otettiin Espoossa osaksi kaikkien yläkoulujen opiskeluhuollon työkalupakkia.

– Tämä on varhaisen tuen ja ehkä osittain ehkäisevänkin tuen toimintamalli. Lähdemme siitä, että opiskeluhuolto on ensisijainen tukitoimi koululla ja kaikki opiskeluhuollon keinot pitää käyttää ennen kuin nuori mahdollisesti lähtee ulkopuolisiin tukitoimiin, Espoon kaupungin opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz toteaa.

Työntekijöiltä on tullut hyvää palautetta IPC:n käytöstä. Haasteena on kuitenkin jo ennestään kuormitetun opiskeluhuollon kantokyky.

– Miten saadaan sovitettua viikoittaiset tapaamiskerrat siihen omaan kiireeseen aikatauluun. Tietysti toivotaan lisäresursseja. Sehän on haaste, että suurella osalla meidän työntekijöistä on monta koulua, von Schantz sanoo.

Koulu on oikea paikka nuorten tavoittamiseen

Töölössä HYKS psykiatriakeskuksen tiedekirjastossa Klaus Ranta huokaisee. Hän toivoo, että resursseja todella alettaisiin ohjata lisää nuorten mielenterveystyön lähipalveluihin.

– Muilla terveydenhuollon aloilla on toimivammat lähipalvelut. Tämä asia täytyisi Suomessa vakavasti hoitaa kuntoon. Mielestäni toimivat ja koordinoidut lähipalvelut on ihan ykkösasia nuorten mielenterveyspalveluissa.

Palveluista pitäisi saada myös nykyistä yhtenäisemmät, sillä nyt lähipalvelut voivat vaihdella kunnasta riippuen.

Koululla on erityinen rooli nuorten elämässä, mikä pitäisi huomioida myös lähipalveluja suunniteltaessa.

– Olemme kysyneet suurelta koululaisjoukolta, missä he mieluiten haluaisivat saada mielenterveyspalveluja. Vastauksissa ykkösenä oli koulu, Ranta kertoo.

Espoon kaupungin opiskeluhuollon vastuupäällikkö Merja Von Schantz.
Espoon opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz kertoo kaupungin pohtivan IPC-menetlmän laajentamista myös toisen asteen koulutukseen.Kari Ahotupa / Yle

Koulumaailmassa masentunut nuori on helpompi tavoittaa kuin perusterveydenhuollossa. Koulussa järjestetään jo valmiiksi erilaisia kouluterveyskyselyitä ja -kartoituksia. Kun kouluterveydenhuollossa ollaan tietoisia IPC-menetelmästä, voidaan masennusoireista kärsivät nuoret ohjata jo varhaisessa vaiheessa tuen piiriin ja tarpeen vaatiessa eteenpäin.

– Mielialaa ja toimintakykyä mittaavat kartoitukset tuovat jämäkkyyttä nuoren tilanteen seuraamiseen. Tämä voi olla myös perustelu jatkohoitoon pääsylle, jonne itse asiassa voi olla todella hankala muutoin päästä, Heinonen summaa.

IPC-menetelmää aletaan seuraavaksi kokeilla Vantaalla. Espoossa pohditaan menetelmän laajentamista toisen asteen koulutukseen.

Lue myös:

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

Kokenut opettaja väsyi koulun levottomuuteen: "Vaikeinta on, kun en saa apua erityistä tukea tarvitsevalle lapselle"

Helsinkiin avataan itsemurhien ehkäisykeskus – "Itsemurhaa yrittäneet ovat usein myöhemmin hyvin kiitollisia, etteivät kuolleet"

1 339 työtöntä kertoi Ylelle, miksi ei ole töissä: Neljän tunnin työviikko, palkaton harjoittelu, pätkätyö kaukana kotoa

0
0

Yli 1 330 ihmistä kirjoitti Ylelle, miksi he eivät ole töissä. Sadat kertoivat, että työttömille tarjotaan töitä uskomattoman huonoilla työehdoilla. Työttömät eivät halua tai yksinkertaisesti pysty ottamaan sellaista työtä vastaan.

Työttömien kirjoituksista heijastuu usein nöyrä asenne. Työlle ei juurikaan nyrpistellä nenää. Sillä vain halutaan tulla toimeen ja töissä halutaan tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Filosofian maisteri kirjoittaa, että töistä saatavalla palkalla voi olla mahdoton elää.

– Jos työtä on tarjolla 0-4 tuntia viikossa, on selvää, että palkalla ei pärjää, maisteri kertoo.

Myyntitöitä tarjotaan työttömille pelkällä pienellä provisiopalkalla. Myös nolla-tuntisopimukset eli tarvittaessa töihin kutsuminen on kirjoitusten perusteella monille työttömille tuttu tarjous.

Grafiikka
Vastauksissa nousi vahvasti esiin, että tarjotun työn ehdoissa on usein jotain vikaa. Puolet vastaajista kertoi työttömyyden syyksi sen, että hakijoita on runsaasti ja avoimia työpaikkoja vähän. "Muusta syystä" vastanneet viittasivat enimmäkseen siihen, etteivät saa töitä ikänsä takia.Yle Uutisgrafiikka

Vanhuksia paljon hoitanut työtön paheksuu sitä, että työttömille tarjotaan myös töitä ilman palkkaa.

– Miksi työkkäri voi panna ihmisiä palkattomaan työhön nimellä työkokeilu? Jos ei mene, joutuu karenssiin ja tuet loppuvat, hoitoavustaja kirjoittaa. Hänen mielestään kyse on suorastaan kiristämisestä.

Hitsaaja pyöräilee töihin pakkasessa palkan takia

Levyseppä-hitsaajaa harmittaa, että julkisessa keskustelussa sivuutetaan palkan tärkeys. Työllään on elettävä.

– Ei yksikään siivooja, hitsaaja tai koneenkäyttäjä pyöräile joka aamu naama jäässä pakkastuiskussa töihin siksi, että se olisi hauskaa, vaan palkan takia, levyseppä sanoo.

Kokeneet työntekijät kertovat, että työnantajat voivat tarjota heille palkatonta harjoittelupaikkaa.

– En voi ottaa vastaan palkatonta harjoittelua, sillä jollakin rahallahan on elettävä, filosofian maisteri toteaa.

Suuri osa Ylen kyselyyn vastanneista henkilöistä oli korkeasti koulutettuja. Tutkijakoulutuksen saanut fyysikko olisi tyytyväinen hyvin vaatimattomaankin tienestiin.

– Palkkaa pitää saada sen verran, että kuluineen jää saman verran kuin peruspäivärahasta, fyysikko kirjoittaa.

Liian vanha tai liian nuori töihin

Jos työehdoissa on vikaa, niin vikaa tuntuu löytyvän myös työntekijöistä. Ylen kyselyyn vastanneet työttömät tuntevat usein olevansa jollain tavalla vääränlaisia työnantajien silmissä.

Kokeneet työntekijät arvelevat, että työnantajat pitävät heitä liian vanhoina tai liian kokeneina.

Yli 50-vuotiailla ei ole mahdollisuuksia, kun jokaista työpaikkaa hakee 30-200 hakijaa, tilastointiasiantuntija harmittelee.

Työttömät nuoret ihmiset taas kirjoittavat siitä, kuinka vaikeaa työelämään pääseminen voi olla. Työpaikat menevät heidän mukaansa kokeneimmille.

Vastavalmistunut kokki kirjoittaa lähettäneensä neljässä kuukaudessa yli sata hakemusta. Kokki kertoo soittaneensa turkulaiseen ravintolaan ja kysyneensä, miksi ei päässyt edes haastatteluun.

Hakemuksia olit tullut yli 200 ja kokeneet kokit olivat etusijalla, kokki kertoo.

Yhtä työtä hakee jopa satoja

Suurin osa vastanneista kuvaili työnhaun toivottomuutta. Puolet työttömistä piti syynä työttömyyteensä yksinkertaisesti pulaa työpaikoista. Kilpailijoita on liikaa.

Mikko Heikkinen
Yksi kyselyyn vastanneista oli oululainen rakennusmies Mikko Heikkinen. Hän on yksi heistä, jotka eivät ole vielä löytäneet paikkaansa työmarkkinoilla, kun oma ala on täytynyt hylätä terveysongelmien vuoksi.Antti Leinonen / Yle

Yhtä avointa työpaikkaa saattavat hakea jopa sadat ihmiset.

– Jos toimistosihteerin osa-aikaiseen työhön on yli kaksisataa hakemusta, niin ei voi kuin todeta, että hakijoita on liikaa, alemman korkeakoulutuksen saanut henkilö sanoo.

Diplomi-insinööri ja kääntäjä kertoo, ettei hän pääse edes haastatteluihin. Hakijoita on paljon pätkätöihinkin. Työnantajilta sentään tulee kirje, jolla he ilmoittavat valinneensa jonkun toisen hakijoista.

– Jotkut työnantajat oikein ihmettelevät kirjeissään, että miten paljon hyviä hakijoita on tarjolla, diplomi-insinööri raportoi.

LM: Sukupuolensa mieheksi korjannut synnytti vauvan

0
0

Suomessa on tiettävästi ensimmäistä kertaa syntynyt lapsi, jonka on synnyttänyt lapsen isä. Asiasta uutisoivan Lännen Median mukaan laskettu aika oli maaliskuun alkupuolella, mutta vauva antoi odottaa itseään pari viikkoa pitempään.

Lapsen synnyttänyt isä on määritetty syntyessään naiseksi, mutta hän on käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin ja saanut toissa vuonna miehen henkilöllisyystunnuksen.

Hän päätti keskeyttää tilapäisesti hormoniterapiansa, jotta voisi kokeilla lapsen hankkimista puolisonsa kanssa.

Raskaus sujui lapsen synnyttäneen isän mukaan ongelmitta.

– Vauvalla oli painoa melkein neljä kiloa ja pituutta 53 senttiä, isä kertoo.

– Pari viimeistä viikkoa olivat aika tuskaisia, silloin alkoi vähän huumori loppua. Synnytys meni kuitenkin tosi hyvin, hän jatkaa.

Pariskunta kertoi lokakuussa Lännen Median haastattelussa, että paperityö oli ollut heille ongelmallista. Terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tunnista tilannetta, jossa raskaana olevalla on miehen henkilöllisyystunnus.

Ongelmia oli tämän takia sekä neuvolassa että sairaalassa, pariskunta kertoi.

Lue myös:

Lännen media: Mies on ensimmäistä kertaa raskaana Suomessa

HS: Aleksi on suomalainen mies, joka synnyttää pian lapsen – Lain mukaan hänen ei pitäisi olla raskaana, mutta Aleksi päätti tehdä kehollaan mitä haluaa

Viewing all 100377 articles
Browse latest View live