Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 100377 articles
Browse latest View live

Kaupunkilaiset eivät selviäisi sähkökaaoksesta, väittävät asiantuntijat – asenne ja kotivara pelastivat kainuulaiset

0
0

Vuodenvaihteessa Kainuun sähkökatkokriisin aikana pahoilta ongelmilta vältyttiin maalla asuvien ihmisten asenteiden, kotivarojen ja varalämmitysjärjestelmien ansiosta.

– Elämäntapa opettaa pärjäämään sähkökatkojen aikana. Ihmiset tietävät, että tällaisia katkoksia saattaa tulla, joten niiden aikana osattiin toimia, sanoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tutkija Heikki Laurikainen.

SPEK toteutti helmikuun alkupuolella kyselyn liittyen Kainuun tykkylumien aiheuttamiin sähkökatkoihin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka ihmiset selviytyivät poikkeustilanteessa. Tulokset julkaistiin maaliskuun lopussa. Muun muassa tällaisista kokemuksista kainuulaiset kertoivat:

"Lämmitys loppui, (maalämpö), yksi leivinuuni ja sitä ahkerasti lämmitettiin, mutta se ei toista päätä taloa enää lämmitä. Alimmillaan talo jäähtyi 16 asteeseen. Välillä ei ollut kuuluvuutta kännykässä, onneksi ei kiireellistä apua tarvittu."

"Yöllä tarvitsen sähköä hengityslaitteeseen. Täytyi valvoa katkosten aikana."

"Pakasteet olivat naapurissa. Mönkijän kärryllä vietiin ne sinne. Saunassa naapurissa. Evakossa tuttujen luona. Kännyköitten lataamista tuttujen luona, autolaturia ja aggregaatteja käyttivät puhelimien lataukseen ym. Pesuveden sulatusta lumesta. Sähkölliset ihmiset kutsuivat luokseen syömään ja saunomaan sähköttömiä. Näin meidän kylällä pelasi hommat."

SPR:n Pentti Remes.
Suomen punaisen ristin vapaaehtoinen Pentti Remes auttoi sähkökatkojen aikana Hyrynsalmen kunnantalolla.Niko Mannonen / Yle

Kainuun sähkökatkojen aikana korostui ihmisten rauhallinen toimiminen. SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävän Aikku Eskelisen mukaan ihmiset luottivat toisiinsa ja naapurit auttoivat toisiaan.

– Ihmisillä oli vahva usko myös viranomaisten antamaan tukeen. Ei ollut syytä mennä paniikkiin, sillä ihmiset löysivät monenlaisia selviytymiskeinoja.

Huoli karjatiloista, lapsiperheistä ja ikäihmisistä

Sähkökatkot osoittivat, kuinka laajat vaikutukset sähköttömyydellä ovat. Suurimmalle osalle kodeista sähköt saatiin palautettua nopeasti, mutta osa ihmisistä joutui elämään ilman sähköjä useita vuorokausia. Kaikkiaan Kainuun alueella oli tuhansia sähköttömiä kotitalouksia.

– Toisen auttamishalu nousi tutkimuksissa keskiöön, mutta kyllä viranomaisten apua tarvittiin muun muassa erityisryhmien kohdalla. Tilanteesta selvittiin pääosin hyvin, koska pahimmat sähkökatkot sattuivat alueilla, joiden väestöllä oli tulisijoja ja varavedenlähde, kertoo SPEK:n tutkija Heikki Laurikainen.

Esa Kemppainen puhdistaa aggregaattia lumesta.
Sähkökatkot aiheuttivat ongelmia etenkin maatiloilla. Kemppaalan tilan isäntä Esa Kemppainen sai navettaan virtaa traktoriin kytketyllä aggregaatilla.Julia Sieppi / Yle

Varautumisesta huolimatta turvallisuuden tunne horjui. 78 prosenttia vastaajista oli huolissaan ikäihmisistä, karjatiloista ja lapsiperheistä. Laurikaisen mukaan ihmisten huoli pitäisi ottaa jarkossa paremmin huomioon.

– Kunnan pitäisi tiedottaa siitä, että se käy katsomassa vanhuksia. Etteivät ihmiset ajattele, ettei kukaan tee mitään, sanoo Laurikainen.

Kyselyyn vastaajista 59 prosenttia ilmoitti havainneensa verkkoliikenteessä jonkinlaisia häiriöitä, kuten etteivät puhelut yhdistyneet. Sähkökatkojen aikana osa tukiasemista sammui, mikä aiheutti verkkoliikenteen häiriöitä, jotka huolestuttivat asukkaita. Kainuuseen annettiin myös vaaratiedote.

– Turvallisuuden tunne luodaan myös verkkoliikenteen kautta. Jos ei ole mahdollisuutta olla yhteydessä muihin puhelimella tai netin kautta, niin pidän sitä erittäin huolestuttavana. Se ahdistaa ihmisiä, sanoo Laurikainen.

"Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään"

Kainuun maaseudun elämäntapa tukee kriiseihin varautumista. Mutta mitä jos vastaava kriisi olisi tapahtunut kaupungissa?

– Kaupunkikodeissa on erilainen varustus ja niitä ei pystytä pitämään lämpimänä sähkökatkon aikana. Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään, kun mitään ei tapahdu, kertoo Heikki Laurikainen.

– Meillä on kaupunkien osalta olemassa pieni riski. Pienellä alueella paljon ihmisiä, joilla ei ole kokemuksia sähkökatkoista, joten niihin varautumista ei pidetä tärkeänä.

Taivas näkyy tykkylumen takaa.
Sähkökatkot johtuivat lumesta, joka kertyi sähkölinjojen päälle.Jarmo Nuotio / Yle

Vakava sähkökatkokriisi suuressa kaupungissa toisi enemmän ongelmia. Esimerkiksi lämmitystä on vaikeampaa pitää kerrostalossa yllä sähkökatkon aikana.

– Kaupungeissa sähkökatkot eivät ole mitenkään tavallisia, joten kokemus ei ole opettanut kuinka niiden sattuessa toimitaan. Silloin kun sähkökatkoja pitää epätodennäköisinä, niihin varautumista tulee ajateltua harvemmin.

Kaupunkiasunto ei lämpeä pitkän sähkökatkon aikana, eikä juomavesi riitä

Mitä kauemmas taajamasta mennään, sitä paremmin ihmiset ovat varautuneet, sanoo SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävä Aikku Eskelinen.

– Maalla kaupassa käydään harvemmin ja ruokaa ostetaan kerralla enemmän. Kaupungeissa taas kauppaan pääsee vuorokauden ympäri, jolloin ei tule ajatelleeksi varautumista. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikkea on koko ajan tarjolla.

Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia? Aikku Eskelinen

Eskelinen pitää kaupungeissa suurimpana ongelmana juomaveden puutetta. Lähikauppojen juomavesihyllyt tyhjenevät nopesti jos vaikkapa hanavesi saastuu. Kaupunkiolosuhteissa asuvan tilanne on haavoittuvampi.

– Olen puhunut erilaisissa tilaisuuksissa paljon siitä, kuinka naapuriapu toimii hätätilanteessa muun muassa taloyhtiöissä. Onko sovittu joitakin käytänteitä, jolloin kaikki tulevat autetuksi? Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia?

Suomen pelastusalan keskusjärjestön järjestämään kyselyyn vastasi 118 henkeä. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia ja miehiä 41 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 ja vanhin 89. Eniten vastauksia kerättiin Suomussalmen, Kuhmon, Hyrynsalmen ja Sotkamon kunnista.


1990-luvun tätityyli henkilöityi Laura Voutilaiseen – nyt nuoruutta venytetään nelikymppiseksi

0
0

Iskelmätaivaalle singahtanut Laura Voutilainen kiinnitti uransa alussa 1993 huomiota pikkuvanhalla pukeutumistyylillään. Laulaja näyttää habitukseltaan nyt 42-vuotiaana melkeinpä nuoremmalta kuin 17-vuotiaana.

Polkkatukkainen Voutilainen ehostautui 1990-luvulla aikuismaisesti. Hän pukeutui jakkupukuihin ja helminauhaan. Tyylin ajateltiin sopivan iskelmiin, joilla tavoiteltiin vanhempaa kuulijakuntaa. Voutilaisen managerina oli tuolloin lahtelainen Hannele Laurila, joka rakensi systemaattisesti laulajan imagoa.

Nyt musiikkilinjana on nuorekas pop.

Voutilainen kokee olleensa 17-vuotiaana kokeilunhaluinen tyylissään, eikä kukaan pakottanut häntä tiettyyn pukeutumismuottiin. Hän ajattelee aikakauden suurena leikkinä ja roolipelinä. Kun kuvattiin levynkantta, Voutilaisen eteen tuotiin iso läjä vaatteita ja ryhdyttiin kokeilemaan.

– Aivan kuin nykyäänkin. En vain silloin aina tiennyt, mikä toimii. Nyt minun ei enää tarvitse kokeilla kaikkia maailman vaatteita ja tyylejä.

Laura Voutilainen pitelee mukia kädessään.
Laura Voutilainen valmistautuu parhaillaan Helsingissä nähtävään Mamma Mia -musikaaliin.Hannu Kinnunen / Yle

Voutilainen kertoo olleensa kameleonttimaisen monipuolinen pukeutuja jo varhaisessa vaiheessa.

– Koulussa pukeuduin kuin hippityttö. Minulla oli leveät lahkeet ja rauhanristit. Se tyyli ei oikein toiminut promootiokuvissa, joissa markkinoitiin Kerran-kappaletta. Nyt minulla on arsenaali vaatteita, joissa näkyy kokemus.

Vaatekaupoissa Voutilainen ei mielellään ramppaa, eikä hänellä oli vakituista stylistiäkään. Jussi-gaalan lähestyessä laulaja havahtui äkisti siihen, että tarvitsee mustan mekon.

– Soitin kauhealla kiireellä tutulleni, että onko kellään mustaa mekkoa. Sitten sain siihen iltaan lainaan mekon.

Vastuunsa mittainen aikuinen

Vuosikymmeniä sitten nuoret ihmiset saattoivat hakea uskottavuutta aikuismaisella pukeutumisella. Muodin tutkimuksen dosentti Ritva Koskennurmi-Sivonen teki mielenkiintoisia löydöksiä Eeva-Lehden pukeutumisohjeista vuosilta 1954–1964.

– Hämmästyin, kuinka samanlaisia nuorten tyttöjen ja naisten kysymykset olivat ja kuinka ne koskivat aikuismaista pukeutumista. Vaikka kyllä joku halusi olla tyttömäinen ja nuorekaskin.

Tuolloin oli tavallista, että nuoret jäljittelivät aikuisia. Moni 20–30-vuotias oli jo äiti ja vastuussa perheen taloudesta.

– Nuori nainen halusi näyttää tietoisesti tai tiedostamattaan vastuunsa mittaiselta aikuiselta. Aikuisuus oli jotain tavoiteltavaa ja arvostettavaa.

Kuva Valion Seinäjoen tehtaan 50-vuotisnäyttelystä.
Antti Kettumäki / Yle

1960-luvulla suuret ikäluokat tulivat kuluttajaksi. Nuoruus piteni, kun elintaso nousi, matkat halpenivat ja kielikurssit ulkomailla yleistyivät.

– 1970-luvulla tavat löystyivät. Myös pukeutuminen sai sekavia muotoja. Vaikka jotkut yrittivät pitää kiinni pukeutumissäännöistä, Suomessa esimerkiksi presidentin vastaanotolla nähtiin jo hyvin arkisiakin iltapukuja.

1980-luvulla yhdisteltiin sekä konservatiivista että nuorekasta pukeutumista. Vuosikymmen muistetaan paitsi muhkeista olkatoppauksista ja lepakkohihoista myös merkkibrändätyistä liikuntavaatteista.

Kiikkustuoli saisi päreet palamaan

Kolmekymppinen miellettiin vuonna 1980 jo melkoiseksi kehäraakiksi. Ainakin jos on Frederikin hittiä uskominen.

"Mä oon kolmekymppinen, oon kolmekymppinen. Takana on luja putki rilluvuosien. Olen kolmekymppinen, kolmekymppinen. En oo enää sinisilmäinen, mä oon kolmekymppinen"

Entisaikaan 50-vuotiaalle saatettiin antaa keinutuoli syntymäpäivälahjaksi. Nyt moinen lahja saattaisi olla loukkaus ja vihjaus vanhuudesta.

– Kosteusvoiteet ja muut hoitavat kauneudenhoitotuotteet eivät olleet yhtä laajalti käytössä ennen, joten ikä näkyi, kun ihmiset ehtivät 50-vuotiaiksi 1980-luvulla. Eliniän odote oli myös matalampi, sanoo muodintutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen.

Ihmiset haluavat nykyisin näyttää freesiltä mahdollisimman pitkään.

– Ihmiset eivät vain stailaa itseään nuorekkaiksi, vaan ovat paremmassa kunnossa kuin ennen.

Tähän ovat johtaneet kevyemmät työt, ravitsemustietoisuus, ihonhoitotuotteet, muodin seuraaminen, terveet elämäntavat ja estoton asenne pitävät olemuksen nuorekkaana.

Aikuisuus oli jotain tavoiteltavaa ja arvostettavaa. Ritva Koskennurmi-Sivonen

Lääkäreiden toteama "nykyinen viisikymppinen vastaa entistä kolmekymppistä" pitää tutkijan mukaan hyvin paikkansa, vaikkakaan ei naisten hedelmällisyyden suhteen.

Onko jopa niin, että lapsentekoa viivästetään, jotta saisi elää nuorena mahdollisimman pitkään?

– Vapaaksi koetun nuoruuden pidentyminen on kasvanut yhteiskunnalliseksi ongelmaksi asti. Syntyvyys on erittäin alhainen eikä helposti kohennu, jos lasten yrittäminen aloitetaan vasta lähes 40-vuotiaaksi venyneen nuoruuden jälkeen.

Nyt äidit, tyttäret ja mummut saattavat pukeutua melko samalla tavalla etenkin vapaa-ajalla ja kesällä.

– Stereotyyppinen näky ovat legginsit ja tunikamekko sekä jalassa crocsit tai tennarit.

Legginsit ovat nykyään katumuotia.
Legginsit ovat tuttu näky kesäkadulla.Stoianov / AOP

Nuorekas vaikka väkisin

Muodintutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen on huolissaan siitä, että ulkonäkö voi olla nykyihmiselle pakkomielle.

– Pahimmillaan ulkonäkö on projekti, jota täytyy hoitaa vaikka hampaat irvessä. Varsinkin kun työelämässä arvostetaan yhtä aikaa nuoruutta ja kokemusta.

Laura Voutilainen tunnistaa erityisesti naispuoliselle viihdeartistille asetetut ulkonäköpaineet. Artisti on jatkuvasti arvosteltavana. Voutilainenkin on miettinyt uransa varrella, riittääkö hän itselleen.

Hän on päätynyt armollisuuteen itseään kohtaan: kun riittää itselleen, se saa riittää yleisöllekin.

– Ehkä varoittava esimerkki ylisuorittajasta on Madonna. Kaikki muistavat, kun hän veti itsensä aivan kuivaksi ja lihaskimpuksi. Se oli jo vähän luotaantyöntävää. En haluaisi vetää niin överiksi.

Kehitysvammaisille täyttä palkkaa maksava salolaiskahvila sinnittelee ilman kaupungin tukea – liian iso liksa voi haukata työntekijöiltä eläkkeen

0
0

Ihme ja kumma -kahvilassa Salossa on vipinää. Iso keittokattila porisee ja samalla pitää lohkaista isosta kakusta siivuja asiakkaille. Kahvikupit kilisevät, tiskialtaassa vesi solisee kulhon kylkeä pitkin ja puhe sorisee eloisasti.

Salolaisten hyvin tuntema kahvila vetää mukavasti asiakkaita ja kehitysvammaisten nuorten työinto on korkealla. Silti tulevaisuus pohdituttaa.

Kahvila ei saanut kaupungilta anomaansa 54 000 euron työllistämisrahaa. Sillä oli tarkoitus palkata kaksi ohjaajaa, jotka olisivat tukeneet neljää uutta erityisnuorta.

Kun tukea ei saatu, piti yksi ohjaaja irtisanoa ja toisen tunteja vähentää. Kahvila pystyi kuitenkin työllistämään kaksi uutta nuorta.

Kahvilan tukiyhdistystä johtavan Jorma Nurmisen ajatuksissa on myydä nuorten työpanosta myös talon ulkopuolelle. Muutama nuori on jo menossa maalaamaan yhden asiakkaan aitaa. Toimintaa aiotaan esitellä myös Turun Rekry-messuilla. Sitä Nurminen ei osaa sanoa, riittääkö se.

– Tämä on koko ajan tällaista hakemista ja ihmettelemistä. Ei sellaista selkeää mallia ole missään olemassa, mitä voisi kopioida. Kaikki tehdään kantapään kautta, Nurminen tilittää.

Täyttä palkkaa maksetaan

Suomessa vain harva kehitysvammainen on ansiotyössä. Kun työpaikka löytyy, palkka on yleensä vaatimaton.

Ihme ja kumma -kahvilassa nuorille maksetaan täyttää palkkaa. Se tarkoittaa yli 700 euroa kuussa, kun työaika on kolme päivää viikossa.

Suuri osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita 737,45 euroa kuukaudessa. Jos palkka on suurempi, eläkettä ei makseta. Kehitysvammaliitto muistuttaakin, että työnteko on kehitysvammaiselle kannattavaa vain, jos palkka on alle 737,45 euroa tai yli 1 700 euroa kuukaudessa. Jälkimmäinen vastaa jo täyttää palkkaa useissa ammateissa.

Kahvilan työntekijöille eläkkeen säilyttävä palkkaraja voi tulla vastaan, kun PAM neuvottelee palkankorotuksista.

Kehitysvammaisilla halua oikeisiin töihin

Aikaisemmin kehitysvammaiset työllistettiin työpajoissa ja sosiaalisissa yrityksissä. Nyt Suomessa pyritään siihen, että he työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön samalla tavoin kuin muutkin. Ja oikeasta työstä pitää maksaa oikeata palkkaa.

Nuorille kehitysvammaisille tehdyn kyselyn mukaan nuoret haluavat nykyisin oikeisiin töihin työtoiminnan sijaan.

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista vuodelta 2006 sanoo, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma puolestaan linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

Tuhansilla kehitysvammaisilla suomalaisilla on sekä halua että kykyä tehdä palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Tällä hetkellä palkkatyössä on noin 400 – 500 kehitysvammaista nuorta ja aikuista. Heistä suuri osa on työllistynyt tuetun työllistymisen valmennuksen avulla.

Lue lisää:

Kehitysvammainen Markus Lehtonen, 25, sai palkkatyön – vielä ei tosin tiedetä, mistä palkkarahat revitään

Työpaikka on kehitysvammaiselle lottovoitto – Kaarisillan koulu näyttää muille mallia Porissa

Hallituksen pitkään sorvattu yritystukiuudistus kaatuu – Pekkarinen: "Ei löytynyt yhteistä näkemystä"

0
0

Hallituksen asettama parlamentaarinen yritystukityöryhmä kokousti tänään liittyen yritystukiuudistukseen.

Yritystukityöryhmää johtavan eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) odotettiin hyväksyvän tänään työryhmän kanssa yhteinen lista yritystukiin tulevista muutoksista.

Toisin kuitenkin kävi: kaavailtu ehdotus kaatui kokonaan.

– Ei löytynyt riittävää yhteistä näkemystä yritystukien karsimiseksi ja tukien uudelleen suuntaamiseksi, vahvisti Pekkarinen Ylelle kokouksen jälkeen alkuillasta.

Yle tavoitti Pekkarisen tänään keskiviikkona jo ennen työryhmän kokousta. Pekkarisen odotukset kokouksen lopputulemasta olivat jo ennen kokousta hänen mukaansa "aika lähellä nollaa".

– Kyllä tästä aika vähän jää käteen valitettavasti. En kovin toiveikas ole, Pekkarinen luonnehti iltapäivällä ennen kokousta.

Jos esitys olisi hyväksytty, tukien karsiminen olisi tuonut noin 60 miljoonan euron säästöt valtiontaloudelle.

Sopuun työryhmä pääsi kuitenkin kriteeristöstä, jolla uusia ja poistuvia tukia arvioidaan jatkossa.

Työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa virallisesti huomenna aamupäivällä elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).

Yritystukien leikkauslistaa on sorvattu jo viime vuoden syyskuusta alkaen, ja parlamentaarisen työryhmän oli aiemmin tarkoitus antaa loppuraporttinsa jo maaliskuussa.

Lue lisää:

Raskaan teollisuuden tukipotti kasvaa – matkailuautojen veroja korotetaan

Analyysi: Valtio syytää miljoonia risteilyihin ja tuulimyllyihin – 8 syytä, miksi poliitikot eivät uskalla kajota yritystukiin

Posti nostaa hintoja – kirjeiden ja postikorttien lähetys kallistuu ensi kuussa

0
0

Posti korottaa korttien ja kirjeiden postimaksuja toukokuussa. Esimerkiksi enintään 50 gramman kotimaan postikorttien ja kirjeiden hinnat nousevat 10 sentillä 1,5 euroon.

Jos kirje painaa enintään 100 grammaa, niin sen postitushinta nousee 20 sentillä. Ulkomaan enintään 20 gramman kirjeiden hinnat nousevat saman verran.

Ulkomaan maksikirjeluokat yhdistyvät niin, että halvempi Economy-luokka poistuu.

Muutos koskee postimerkillä maksettuja kotimaan ja ulkomaan kirjeitä, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

Vanhat ikimerkit kelpaavat sellaisenaan myös hinnankorotusten jälkeen. Muutokset astuvat voimaan 4. toukokuuta.

Postin kuluttajapalvelu muistuttaa tiedotteessaan, että Postin toimintaa ei ylläpidetä verovaroin.

– Hintoja joudutaan tarkistamaan, jotta postimaksujen riittävällä tasolla voidaan varmistaa yleispalvelun toimintavalmiudet koko maassa sekä kattaa jakeluverkoston kustannukset. Posti myös tehostaa toimintaansa monilla tavoilla kustannusten hillitsemiseksi, mutta yleispalvelukirjeiden käsittely on kalliimpaa manuaalisen työn takia, sanoo Laura Luoma kuluttajapalveluista.

Myös osa osoitteenmuutos- ja postinohjauspalveluista kallistuu kesäkuun alussa. Kesän osoitteenmuutokset ehtii vielä vanhalla hinnalla ennen toukokuun loppua.

Uusi kirjepalveluiden hinnasto (pdf-tiedosto)

Lue myös

Kiinalaisista verkkokaupoista vyöryvien tavarakirjeiden jakelusta Postille merkittävät tappiot – Ruotsissa aletaan samasta syystä kerätä lisämaksua Kiinasta tilatuille pikkutavaroille

Posti kiihdyttää pakettitoimituksia – alkaa toimittaa tilauksia samana päivänä pääkaupunkiseudulla

Kevät keikkuen tulevi – etelästä tuleva parin päivän lämpö sulattaa etelän lumet

0
0

Suomessa saadaan vuoden ensimmäinen tuntuma kevätsäästä loppuviikon aikana.

Lämpötilat saattavat nousta torstain aikana rannikkoseudulla jo lähellä kymmentä astetta ja sisämaassakin reilusti plussan puolelle. Lämpimämpi ilma tulee kuitenkin lounaisten tuulien saderintamien ryydittämänä, joten poutainen sää muuttuu epävakaiseksi.

Saderintamia pyyhkii melko lailla koko maan pituudelta lounaasta koilliseen, mutta ennusteet eivät lupaa jatkuvaa sadetta. Lähipäivien aikana sadetta saadaan kohtalaisesti keskiviikkoillasta alkaen. Keski-Suomesta alkaen vesi voi tulla räntänä. Pohjoisessa sataa lisää lunta.

Lämpimämpi ilma ja sade sulattavat kuitenkin rannikkokaistaleen ja eteläisen Suomen lumet lähes kokonaan. Suomen ympäristökeskus ennustaa, että lämpenevä ilma aiheuttaa ensimmäiset kevättulvat.

Lähipäivien päivälämpötilat
Lähipäivien päivälämpötilatMatti Huutonen / Yle
En kyllä lähtisi vielä vaihtamaan kesärenkaita alle Matti Huutonen

Lumien sulamista vauhdittaa myös yölämpötilojen pysyminen muutamien päivien ajan selvästi plussan puolella laajoilla alueilla.

Lähipäivien yölämpötilat
Lähipäivien yölämpötilatMatti Huutonen / Yle

– Baltiassa on lämmintä ja kesäistäkin ilmaa ja sitä pikkusen pääsee kurkottamaan Suomen puolelle. Se kuitenkin jää sateen alle, ennustaa meteorologi Matti Huutonen.

Huutosen mukaan etelässä on tyrkyllä lämmintä ilmaa, jota virtaa jonkin verran eteläiseen Suomeen. Ensi viikolla saattaa olla luvassa jo tuulta kylmältä puolelta, joten kevät keikkuen tulee vähitellen Euroopan lämmetessä.

– En kyllä lähtisi vielä vaihtamaan kesärenkaita alle, Huutonen neuvoo.

Lunta on pääsiäisen jäljiltä aina rannikkoa myöden sen verran, että vedenkorkeudet nousevat ennusteen mukaan kevättulvien korkeudelle. Lumet sulavat lähipäivien aikana lähes kokonaan Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta, Satakunnasta ja osin Kaakkois-Suomesta.

Ympäristökeskuksen mukaan lumi sulaa loppuviikosta myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla, mutta mahdollinen ensi viikon sään viileneminen hidastaa sulamista ja ennustettuja runsaita kevättulvia.

Kiina iskee heti uusilla vastatulleilla – listalla amerikkalaisia autoja, viskiä, tupakkaa ja soijapapuja

0
0

Kiina aikoo määrätä 25 prosentin lisätullit 106 amerikkalaistuotteelle. Tullimaksuja olisi tulossa muun muassa autoille, joillekin lentokoneille sekä kemikaaleille. Tullien piiriin tulisi myös monia maataloustuotteita kuten soijapapuja, maissituotteita ja appelsiinimehuja, Kiinan valtiovarainminsteriö kertoi.

Uusien tullien kohteena ovat myös viski, sikarit ja tupakka sekä jotkut oluet. Lisäksi listalla joitakin sähköisiä kulkuneuvoja, voiteluaineita ja muovituotteita.

Kiina kertoo ilmoittavansa myöhemmin, milloin uudet tullit tulevat voimaan.

Kiinan kauppaministeriön mukaan lisätulleja tulee Yhdysvaltain tuotteille noin 50 miljardin dollarin arvosta eli noin 40 miljardin euron edestä.

Uudet tullit ovat vastaus Yhdysvaltain Kiinalle juuri määräämiin lisätulleihin. Yhdysvallat asettaa tulleja noin 1 300 tuotteelle yhteensä 50 miljardin dollarin edestä. Lista on 30 päivän ajan arvioitavana ennen sen voimaantuloa.

Kiinan kauppaministeriö arvostelee Yhdysvaltoja kansainvälisen kaupan sääntöjen loukkaamisesta ja sanoo Kiinan puolustavan laillisia oikeuksiaan. Yhdysvallat syyttää Kiinaa muun muassa tekijänoikeuksien rikkomisesta.

Kauppa on Yhdysvalloille tuntuvasti alijäämäistä. Yhdysvallat vie Kiinaan 130 miljardilla dollarilla samaan aikaan, kun se tuo sieltä 505 miljardilla dollarilla vuodessa.

– Kiina ei ole koskaan antanut periksi ulkoisen paineen edessä, Kiinan varavaltiovarainministeri Zhu Guangyao sanoi. Hänen mukaansa se luo ennemminkin painetta kehitykseen ja innovaatioihin.

Zhu toivoo, että kauppasuhde palaisi normaalille raiteelle.

Yhtiöt ja sijoittajat pelkäävät, että uhkaava kauppasota hidastaa kauppaa maailmanlaajuisesti ja haittaa talouskasvua.

Lue myös:

USA julkaisi listan tuontitullien kohteeksi joutuvista kiinalaistuotteista

Tekeekö Trump Kiina-tulleillaan palveluksen kansainväliselle kaupalle?

Trumpin Kiinalle määräämät tullit saivat sijoittajat paniikkiin - "kaikki pörssin toimialat ovat punaisella"

Kiina vastaa Yhdysvaltain asettamiin alumiini- ja terästulleihin

Aiheesta muualla:

China matches US $50-billion tariff threat

Salamannopea myyjä käärii irtohedelmät muovipussiin pyytämättä – Pekingissä muoviton maaliskuu vaatii kärpän nopeutta ja taisteluvalmiutta

0
0

Maaliskuun alussa päätin yrittää.

Mahdoton tehtävä, ajattelin ja kaduin päätöstäni lähes välittömästi. Kuten kuka tahansa arkipäivän vedonlyöjä, vihaan epäonnistumista haasteiden edessä. Nyt näin katkeran tappion häämöttävän edessäni.

Suomessa moni aikoi viettää muovittoman maaliskuun eli selvitä kuukauden ilman kertakäyttöistä muovia. Tarkoitus on vähentää ympäristöön ja mereen päätyvän muoviroskan määrää.

Mietin, voisiko sama onnistua Kiinassa: voisinko unohtaa hedelmäpussit, kertakäyttöastiat ja ostaa ruokani muovittomissa pakkauksissa?

Ensimmäinen tunne oli lievä masennus.

Kiina on muovin suurkuluttaja, ja arki täällä on pitkälti kyllästetty kertakäyttötuotteilla. Ravintoloissa puhtaat posliiniastiat kääritään muovikalvoon ja mehun saa usein muovikuppiin, vaikka istuisi ravintolan pöytään juomaan sen.

Nettikaupasta tilatut tuotteet hukutetaan niin syvälle kuplamuoviin ja styroksipalleroihin, että paketin voisi heittää seinään sen sisällön hajoamatta.

Noloa kyllä, tiesin että kiire ja hankaluus tulisivat aikeeni tielle. En ehtisi juosta Pekingissä palashampoon perässä tai jaksaisi pitkän työpäivän jälkeen yrittää selittää kaupan myyjille, miksi haluan ostaa irtoriisini omaan astiaan.

Kerran sain erään myymälän koko tiskin hämmentyneeseen lamaannustilaan, kun yritin selittää, ettei ostamaani posliinilautasta tarvitse kääriä muovipehmusteeseen. Hävisin sen väittelyn.

Suomessa kaikki olisi niin helppoa, puhisin.

Päätin kuitenkin tehdä parhaani. Moni asia oli jo kunnossa: käytän kankaisia kauppakasseja, lasista vesipulloa ja vältän noutoruokaa. Olen myös lopettanut kokonaan paprikan ostamisen. Välillä kieltäydyn myös tomaatista, porkkanoista ja kukkakaalista.

Lähikaupassani vihannekset ovat nimittäin usein pakattu yksitellen styroksilautaselle ja kieputettu sen jälkeen muovikelmuun. Omenatkin ahdistavat: jokainen niistä on sujautettu vaahtomuoviseen verkkosukkaan.

Aina kun päätän, että olen saanut tarpeekseni parsakaalista, joka sentään on vain kääritty kelmuun, ja olen ojentamassa kättäni kohti styroksipaketissa kiiltäviä paprikoita, ääni päässäni alkaa kiljua.

Pakattu mansikka.
Japanista lennätetty mansikka on pakattu muoviin, paperisuikaleisiin, styroksiin ja kartonkilaatikkoon kiinalaisessa ruokakaupassa.Jerome Favre / EPA

Mieleni valtaavat kuvat valtameren jättimäisestä muovipyörteestä ja linnuista joiden kaulaan pullonkorkin kiertorengas on kasvanut kiinni. Käännyn taas parsakaalin puoleen.

Rehellisyyden nimissä hieman kauempaa löytyy kyllä kauppa, jossa vihannekset saavat pyöriä vapaampana. Siellä uhkana on ainoastaan salamannopea punnitsijarouva, joka usein kääräisee irtohedelmäni muovipussiin ennen kuin ehdin älähtää.

Jos haluaa elää muovittomana kielipuolena Kiinassa, pitäisi olla kärppänä ja kasvattaa pinnaa.

Kerrotun valossa ei ole vaikea arvata, että epäonnistuin noin kolmantena päivänä. Oli kiire ja nälkä ja piti saada ruokaa kioskilta. En ollut muistanut ottaa omaa kuppia mukaan. Sorruin.

Mutta kuten kuka tahansa arkipäivän vedonlyöjä, aion kääntää tämän voitoksi.

Kampanja nimittäin teki tehtävänsä: jokainen kertakäyttöinen muovinpala on tästä lähtien tietoinen valinta. Samalla jokainen lukemani uutinen merten muoviroskasta ajaa minut lähemmäksi tilaa, jossa olen valmis kohtaamaan punnitsijat selkkauksenkin pelossa.

Tai syömään taas lisää parsakaalia.


Ainakin 14 loukkaantunut lähetystörakennuksen tulipalossa Tukholmassa

0
0

Tukholman Östermalmin kaupunginosassa palaa vanha arvokas kerrostalo. Palo sai alkunsa Portugalin suurlähetystöstä. Kiinteistössä on kaksi muutakin suurlähetystöä ja ravintola.

Pelastushenkilökunnan mukaan palossa on loukkaantunut 14 henkilöä. Poliisi etsii tuhopoltosta epäiltynä noin 50-vuotiasta miestä, kertovat ruotsalaismediat.

kartta
Yle Uutisgrafiikka

Iltapäivällä Ruotsin poliisi kertoi ottaneensa kiinni yhden henkilön, jota epäillään tulipalon sytyttämisestä.

– Palo on voimakas ja vakava. Tuli on levinnyt kerroksiin kolme, neljä ja viisi ja voi levitä vielä katolle. Tuli riehuu vapaana, sanoi viestintäpäällikkö Roger Steffen Tukholman pelastuskeskuksesta Ruotsin televisiolle.

Hänen mukaansa ei tiedetä, kuinka monta henkilöä asunnoissa oli.

Osa asukkaista poistui itse rakennuksesta. Joitakin pelastuslaitos pelasti parvekkeiden kautta. Palolaitos tarkastaa asuntoja.

Sammutustöissä on 60-70 palomiestä.

Tulipalo sai alkunsa lounasaikaan lähetystörakennuksessa Narvagatanilla lähellä Karlaplania.

Rakennustuoteteollisuus menossa lakkoon

0
0

Suomen rakennustuoteteollisuus on menossa lakkoon kahden viikon kuluttua, Rakennusliitto tiedottaa. Liiton mukaan lakon syy on työnantajien neuvotteluhaluttomuus.

Liitto julisti lakkoon seitsemän rakennustuoteteollisuuden yritystä. Mukana olevat yritykset ovat Betonimestarit Oy, Betset Oy, Parma Oy, Rajaville Oy, Parmarail Oy Ab, Rudus Oy ja Ruskon Betoni Oy.

Lakossa ovat myös kyseisten yhtiöiden tytäryhtiöiden työt, joissa työntekijöiden työehtoihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Lakkopäivät ovat 19., 20.,23. ja 24. huhtikuuta sekä 3.,4.,7. ja 8. toukokuuta. Lakko alkaisi kunakin päivänä puolilta öin ja kestäisi koko vuorokauden.

Lakon piirissä olevat työntekijät eivät tee mitään töitä, joihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan työnantajat haluavat Rakennusliiton hyväksyvän jälkikäteen kikysopimukseen sisältyvät heikennykset, sunnuntailisien poistot ja vuokratyön täydellisen vapauttamisen.

Rakennusliitto ilmoittaa, että elleivät nämä toimet tuota riittävää tulosta, liitto ilmoittaa uusista vauhditustoimista.

"Lakko aiheuttaisi suurta vahinkoa"

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari puolestaan sanoo tiedotteessa, että lakko aiheuttaisi suurta vahinkoa koko rakennusalalle ja taloudelle. Näin siksi, että betonitoimitusten merkitys on rakentamisessa kriittinen, hän sanoo.

– Ennen lakoilla pyrittiin luomaan painetta kiistojen ratkaisemiseksi, nyt tavoitteena näyttää olevan mahdollisimman suuren vahingon aiheuttaminen, työantajia edustavan Rakennusteollisuuden Tapio Kari sanoo.

Rakennusteollisuuden mukaan eniten kiistaa on ollut palkankorotusten tasosta, ja työnantajien näkökulmasta Rakennusliitto ajaa lakolla ylisuuria palkankorotuksia.

Rakennusliiton vaatimat korotukset nostaisivat rakentamisen palkkoja kahden vuoden sopimuskaudella yhteensä lähes 6 prosenttia, kun muut ovat yleisesti päässeet sopuun 3,2 prosentin korotuksista, sanotaan Rakennusteollisuuden tiedotteessa.

Yrittäjä: "Joku oli jopa närkästynyt, kun kehtasin tarjota töitä"– 4 tarinaa työvoimapulasta ja 4 ratkaisua

0
0

1. Kun palkkatyöhön lähteminen ei kannata tai haluta

Meiltä jäi pitkäaikainen myyjä eläkkeelle, joten soitin TE-toimistoon ja pyysin ehdokkaita. Niitä löytyi 15 ja soitin jokaiselle itse. Sain törkeitä vastauksia. Joku oli jopa närkästynyt, kun kehtasin tarjota töitä, hän kun haluaa olla kotona. Yhdellä oli pimeä työ, toinen ei vain halunnut jatkaa myyjän työtä, vaikka oli siihen kouluttautunut. Niin vain kävi, ettei löytynyt myyjää meille.

Tarinoita tukien menettämistä pelkäävistä tai muuten haluttomista työnhakijoista tuli kymmeniä, kun Yle pyysi yrittäjiä kertomaan vaikeuksistaan rekrytoinnissa. Kaikkiaan vastauksia tuli hiukan yli 1 200.

Monesti tapauksissa oli kyse osa-aikaisista töistä, joita hakijat eivät pitäneet tukien vähenemisen tai työttömyyskassan kanssa käytävän paperisodan arvoisina. Työntekijöiden näkökulmaa tähän on esitelty esimerkiksi tässä vuoden 2016 jutussa.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan tarinat kertovat ongelmasta, joka tulee pysymään niin kauan kuin meillä on myös sosiaaliturva. Työttömiä on yritetty aktivoida ja kannustinloukkuja purkaa esimerkiksi työttömyysturvan suojaosalla ja nyttemmin aktiivimallilla, ristiriitaisin tuloksin.

– Jokainen tuki menee lopulta siihen, että kun euro tulee, euro menee, tiivistää nykytilanteen Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malisen mielestä etuuksien ei pitäisi työtulon kasvaessa laskea ainakaan niin jyrkästi kuin nyt. Yhteiskunnan tukia tarvitaan hänestä tulevaisuudessakin, jotta myös matalan tuottavuuden töille saadaan tekijät.

Sen sijaan PTT:n Huovari muistuttaa, että yrittäjillä on tässä myös peiliin katsomisen paikka. Riski kannustinloukkuun jäämisestä pienenee, jos yrittäjä maksaa työntekijälle enemmän.

– Tukien ja palkan yhdistäminen on yksi vaihtoehto. Mutta tukeeko yhteiskunta silloin yritystoimintaa, joka ei ole kannattavaa? Toinen vaihtoehto on kouluttaa ihmisiä niin että tuottavuus paranee, tai korvata matalan tuottavuuden työtehtäviä teknologialla.

Myös työnvälityksen tehostaminen auttaa työvoimapulaan, vaikka se ei suoranaisesti kannustinloukkuun vaikuttaisikaan. Huovarin mukaan esimerkiksi työttömien määräaikaishaastattelut näyttävät vaikuttaneen siihen, että tekijöitä on saatu työvoiman ulkopuolelta, eli piilotyöttömistä, opiskelijoista tai lastenhoidon parissa olleista.

– Työvoiman määrä on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana todella nopeasti, hän huomauttaa.

Ylen kyselyssä monet yrittäjät kertovat myös saaneensa vuokrafirmoista apua vaikeasti täytettävien työtehtävien hoitamiseen.

2. Kun henkilöstökulut ja paperisota ovat este

Tarjoaisimme enemmänkin työtunteja, mutta työnantajakulut ovat niin suuret, ettemme enää edes ajattele ylimääräisiä vapaapäiviä itselle. Maksut, ilmoitukset ja velvollisuudet ovat raskaita eikä niistä voi tinkiä, eikä oikeuksiakaan tunnu olevan.

Henkilöstökulut ja paperityöt ovat este lisätyövoiman palkkaamiselle etenkin pienissä yrityksissä, tietää matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Työaikalainsäädäntö, elintarvikelainsäädäntö… pienelle yrittäjälle se on läpipääsemätön ryteikkö.

Työnantajamaksuja alennettiin jo kilpailukykysopimuksessa eikä uusien ratkaisujen löytäminen sen lisäksi ole helppoa. Yksi vaihtoehto voisi Lapin mukaan olla Ruotsissa kokeiltu malli, jossa alle 26-vuotiaiden työntekijöiden henkilöstön sivukuluja alennettiin. Kokeilun toimivuudesta on Ruotsissa erilaisia näkemyksiä, mutta esimerkiksi juuri matkailu- ja ravintola-alalle se toi uusia työpaikkoja.

– Ratkaisu olisi yhteiskunnallisesti kallis, mutta toisaalta on kallista pitää ihmisiä työttömänä, Lappi punnitsee.

Pienelle yrittäjälle se on läpipääsemätön ryteikkö. Timo Lappi

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan tämäntyyppisisten kokeiluiden Akilleen kantapää on, että jossain vaiheessa maksut ja byrokratia pitää kuitenkin normalisoida.

– Kasvavan yrityksen näkökulmasta määräaikainenkin huojennus sivukuluihin saattaa olla toimiva. Se mahdollistaa sen, että saadaan laajennettua toimintaa ja vakiinnutettua kassavirtaa. Kokonaisuutena meillä on kuitenkin kohtuullisen toimiva järjestelmä monesta näkökulmasta katsottuna.

3. Kun järjestelmän hitaus estää maahanmuuttajan palkkaamisen

Edustan johtavaa designvalaisinten valmistajaa. Olemme ansioituneet vajaakuntoisten sekä maahanmuuttajien työllistämisessä. Tämänhetkinen tarveharkintapolitiikka on yritykselle kestämätöntä. Meillä on tälläkin hetkellä vireillä prosessi, jossa vakituinen työntekijämme on saanut päätöksen maasta poistamiseksi. Olemme tilanteessa, jossa olemme menettämässä meidän parhaimman tuotannon työntekijän. Inhimillisten tekijöiden lisäksi yrityksemme tulee kärsimään taloudellisesti.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden palkkaamisen helpottaminen on asia, jota monet työvoimapulasta kärsivät yritykset toivovat. Ekonomisti Petri Malinen näkee maahanmuuton pitkän tähtäimen ratkaisuna työvoimapulaan. Siksi työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää.

– Edistää tai vähemmän estää, hän täsmentää.

Jos me ei saada omia työttömiä töihin, olisi tärkeää saada joku töihin. Petri Malinen

EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden tiukan tarveharkinnan lieventäminen voisi olla yksi ratkaisu. Tarveharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa Suomesta tai EU:n sisämarkkinoilta. Selvitys voi kuitenkin viedä kuukausitolkulla.

Esimerkiksi Helsingin kauppakamarin viimevuotisen lausunnon mukaan tarveharkintaa voitaisiin lieventää ammateissa, joissa ammattitaitoisista osaajista on pulaa. Uudellamaalla näin on tehtykin.

– Jos me ei saada omia työttömiä töihin, olisi tärkeää saada joku töihin, Malinen sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi kausityölaki on jo helpottanut ulkomaalaisten kausityöntekijöiden palkkaamista.

Sen sijaan rakennusalan työntekijäjärjestössä ei hyväksytä tarveharkinnan lieventämistä EU:n ulkopuolelta tuleville. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi pelkäisi sen johtavan alalla ainoastaan suomalaisten syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

– En näe sitä ratkaisuna, vaan ongelmana. Jos vaikka tuleva Hanhikiven ydinvoimalatyömaa alkaa, eikä tarveharkintaa ole, kaikki työntekijät ovat entisestä Neuvostoliitosta, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

4. Kun kouluista ei valmistu valmiita tekijöitä

Vanhan ajan kirvesmiehiä ei enää ole olemassa, semmoisia, jotka osaisivat kaikki rakennusalan työt. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän perässävedettäviä.

Tyytymättömyys varsinkin alalle tulevien valmiuteen kalvaa joitakin yrittäjiä rakennusalalla. Alan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mielestä arvostelulle on osin syytäkin. Tosin hänestä vika ei ole niinkään nuorissa, vaan ammatilliseen koulutukseen tehdyissä uudistuksissa, joissa lähiopetuksen määrää on vähennetty.

– Ajattelepa, mitä tekee 16- tai 17-vuotias kaveri, jolla on etäpäivä ammattikoulusta, hän heittää.

Jos ammatilliseen opetukseen ei saada lisää rahaa, rakennusfirmojen on itse otettava enemmän vastuuta. Harjuniemen mukaan jokaisen yrityksen pitäisi ottaa työssäoppimaan tai kesätöihin ainakin yksi nuori, isompien yritysten enemmänkin. Näin nuoret oppivat ammattinsa ohella pitämään kiinni työajoista ja tauoista.

– Vähän kuin ennen muurari-isä tai kirvesmies otti poikansa mestalle ja alkoi opettaa alaa. Se on minun ratkaisu, mutta se ei ole helppo.

Lue myös: 1 339 työtöntä kertoi Ylelle, miksi ei ole töissä: Neljän tunnin työviikko, palkaton harjoittelu, pätkätyö kaukana kotoa

Juttua muutettu 12.36: Muutettu ensimmäinen väliotsikko. Nykyinen väliotsikko "Kun palkkatyöhön lähteminen ei kannata tai haluta" edustaa sen alla olevaa osiota totuudenmukaisemmin kuin aikaisempi väliotsikko "Kun kotona olemisesta maksetaan paremmin".

Pikkukunta myy terveys- ja hoivarakennuksiaan Attendolle 1,5 miljoonalla eurolla – maakunnan sote-yhtymä näreissään kaupoista

0
0

Hirvensalmen kunnanhallitus on hyväksynyt rakennuskaupat ja yhteistyösopimuksen Attendon kanssa. Kunnanvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa viime vuoden puolella. Sopimuksen mukaan Attendo ostaa kunnan palvelukeskuksen, terveyskeskuksen ja palveluasumista tarjoavan Heikinkodin rakennukset 1,5 miljoonalla eurolla ja varautuu tuottamaan palveluita kunnassa.

Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavassa kuntayhtymässä Essotessa sopimus herättää närää. Hirvensalmen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vuoden 2017 alusta saakka ollut Essotella.

Hirvensalmen kunnanjohtajan Seppo Ruhasen mukaan Attendo-yhteistyöllä halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen kunnassa, kun palveluita uudistetaan. Sopimuksessa on ehtoja, joiden mukaan yhteistyön laatu riippuu siitä, toteutuuko sote- ja maakuntauudistus vuonna 2020. Sopimuksen mukaan Attendo rakentaa esimerkiksi 60-paikkaisen hoivakodin.

– Odotuksena on, että uusi sote tuo säästö- ja tehostamisvaatimuksia. Koska Hirvensalmi on lähellä Mikkeliä, pelkona on, että palvelut keskitetään yhä enenevissä määrin Mikkeliin, ja siksi turvaamme näin toimintaedellytyksiä tuonnemmaksikin, kertoo Ruhanen.

Sopimus on palveluiden turvaamisen lisäksi kunnan tapa torjua kiinteistöriskiä, jonka sote- ja maakuntauudistus heittää kuntien niskoille.

– On arvioitu, että kolmasosa sotekiinteistöistä jää uudistuksen myötä tyhjäksi, ja meillä nämä rakennukset ovat elinkaarensa päässä. Valtuusto päätti, että rakennukset myydään ilman maapohjia, muistuttaa Ruhanen.

Kunta ja kuntayhtymä eri mieltä vaikutuksista

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa Hirvensalmen päätös nostattaa kritiikkiä. Kuntayhtymän hallitus pohtii ensi viikolla, ryhtyykö Essote vastatoimiin.

– Hallituksessa pohditaan, lähteekö Essote tekemään tästä valituksen. Itse harkitsen nyt loppuviikosta, mitä tulen esittämään hallitukselle, toteaa kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essote ei ole ollut mukana neuvottelupöydässä, kun Hirvensalmen ja Attendon kauppoja on hierottu.

– Kun Kangasniemellä tehtiin vastaavia suunnitelmia, Essote oli mukana. Meillä on kymmeniä työntekijöitä Hirvensalmella, muistuttaa Kortelainen.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen kiistää, että Hirvensalmen ja Attendon välinen sopimus vaikuttaisi Essoteen, vaikka kaupan kohteina olevissa rakennuksissa on parhaillaan Essoten toimintaa.

– Emme ole neuvotelleet Attendon kanssa Essoten palveluista. Kunta ei sotkeennu Essoten ja Attendon välisiin asioihin, Ruhanen muotoilee.

– Olen eri linjoilla. Asia kuohuttaa työntekijöitämme ja he kaipaavat tietoa. Tämä on herättänyt huomattavaa huolestuneisuutta, vaikka muutokset tapahtuisivat vasta parin vuoden päästä. Siksi olemme tänään järjestäneet henkilöstölle tiedotustilaisuuden, kun meille selvisi sopimuksen sisältö, toteaa kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Lue aiheesta lisää: Kolme terveysjättiä kilpasilla Hirvensalmen sote-kiinteistöistä – kunta myöntyi Attendon kosintaan

Peruskoululle moite uskonnollisista aamunavauksista – Rehtori: "Hyvin paljon ihmetellään, eikö meillä ole tässä maassa suurempia asioita huolehdittavana"

0
0

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on saanut apulaisoikeusasiamieheltä huomautuksen, kun oululaisessa koulussa ei tarjottu vaihtoehtoa uskonnollisille päivänavauksille. Oulunsalon Pitkäkankaan koulussa soitettiin uskonnollisia päivänavauksia, jotka lähetettiin keskusradion välityksellä.

Sinänsä uskonnollisissa tilaisuuksissa ei ole lain mukaan ongelmaa. Kyse oli siitä, että niille ei Pitkäkankaan koulussa tarjottu vastaavaa mielekästä vaihtoehtoa, ainakaan apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan.

Tässä kohtaa emme ole ymmärtäneet, että siinä olisi jotain vikaa. Seppo Pasanen

Kaupungin selvityksen mukaan oppilaat olisivat voineet hakeutua tilaan, jonne aamunavaukset eivät kuulu.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kaupunki ei kuitenkaan ole kertonut, miten tämä järjestely käytännössä toteutuisi ja miten siinä vältettäisiin leimautuminen tai se, että oppilaiden olisi ollut pakko paljastaa vakaumuksensa. Lisäksi kaupunki ei ole osoittanut sitäkään, miten tilaisuuksista olisi etukäteen kerrottu oppilaille tai heidän huoltajilleen tai onko tilaisuuksille millään lailla tarjottu vaihtoehtoja.

Huomautus ihmetyttää koulua

Pitkäkankaan koulun rehtori Seppo Pasanen kertoo, että kaupungin saama huomautus kummastuttaa koulun henkilökuntaa.

– Hyvin paljon ihmetellään sitä, että eikö meillä ole tässä maassa suurempia asioita huolehdittavana kuin tällainen asia.

Pasanen kertoo, etteivät he ole koululla ymmärtäneet, että heidän toiminnassaan olisi jotain kiellettyä. Etenkään kun kukaan oppilaiden huoltajista ei ole ollut asiaan liittyen yhteydessä.

– Jos joku huoltaja olisi ottanut yhteyttä, olisimme tietenkin ottaneet huomioon sen mahdollisuuden, ettei oppilaan tarvitse osallistua päivänavaukseen. Hyviin tapoihin kuuluu, että huoltaja, joka on vastuussa oppilaan asioista, olisi yhteydessä koululle tällaisissa asioissa.

Asiasta käydään vakava keskustelu, koska ei tällaista voi enää tapahtua. Mika Penttilä

Pasanen myöntää, että Pitkäkankaan koulun toiminnassa on ollut moitittavaa siltä osin, että päivänavauksista olisi pitänyt tiedottaa paremmin. Koululla ollaan oltu tietoisia siitä, että jos koululla järjestetään jonkinlaista uskonnollista toimintaa, täytyy sellaisille oppilaille, jotka eivät siihen halua osallistua, järjestää jotain korvaavaa opetusta.

– Totta kai meidän täytyy noudattaa lakia. Mutta tässä kohtaa emme ole ymmärtäneet, että siinä olisi jotain vikaa.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan päätös ja huomautus ovat yksiselitteisiä ja hyvin perusteltuja.

– Niissä ei ole mitään epäselvää. Syystä tai toisesta Pitkäkankaalla ei kuitenkaan ole toimittu tämän selkeän ohjeistuksen mukaan, mikä meillekin on annettu.

Oulun kaupunki aikoo Penttilän mukaan kerrata ja antaa tarkennetut ohjeet Pitkäkankaan koululle sekä valvoa että ohjeita noudatetaan. Koululle tai rehtorille ei ole tulossa asian vuoksi sanktioita, tärkeintä Penttilän mielestä on se, että koulun toiminta muutetaan vallitsevan lainsäädännön mukaiseksi.

– Totta kai asiasta käydään vakava keskustelu, koska ei tällaista voi enää tapahtua, Penttilä painottaa.

Aamunavauksia ei lopeteta

Uskonnollisia aamunavauksia on järjestetty Pasasen mukaan noin kerran kuukaudessa ja ne ovat sisältäneet lauluja, virsiä, runomuotoisia rukouksia tai siunauksen työpäivään.

– En ole ikinä ajatellut, että niissä olisi mitään erikoista, Pasanen sanoo.

Joku huoltaja on ilmeisesti ollut tekemisissä valituksen kanssa, mutta meihin kukaan ei ole ollut yhteydessä. Seppo Pasanen

Pitkäkankaan koulu aikoo huomautuksen takia tarkentaa käytäntöjä niin, että jatkossa uskonnollisesta toiminnasta tiedotetaan paremmin. Uskonnollisia päivänavauksia ei kuitenkaan aiota lopettaa. Pasanen sanoo, että oppilaille, jotka eivät halua kuulla päivänavauksia, järjestetään korvaavaa toimintaan.

– Joku huoltaja on ilmeisesti ollut tekemisissä valituksen kanssa, mutta meihin kukaan ei ole ollut yhteydessä. Se aiheuttaakin eniten ihmetystä, kun on lähdetty niin sanotusti isolla vaihteella liikkeelle, ilman koulun kanssa keskustelua.

Pitkäkankaan koulussa on noin 800 oppilasta, joista parikymmentä opiskelee elämänkatsomustietoa.

Selvityspyyntöön ei vastattu kunnolla

Apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisussaan moitteita myös siitä, että koulun rehtori ei ollut kunnolla vastannut selvityspyyntöön. Selvityspyynnön antoi ensin vain Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja, ja rehtorilta tuli vain lyhyt osuus. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan sekin oli ylimalkainen, eikä siinä vastattu tai otettu kantaa konkreettisiin tilanteisiin tai väitteisiin.

Lain mukaan oikeusasiamiehelle kuuluu antaa tämän tarvitsemia tietoja.

Vastaavia ratkaisuja uskonnonvapauden puutteellisesti toteutumisesta peruskouluissa ei ole ollut pariin vuoteen, muistelee vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä. Täysin tavattomia vastaavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole..

Skottman-Kivelä muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on jo vuodesta 1982 todennut, että kenenkään ei tarvitse osallistua vieraan uskonnon harjoittamiseen.

Presidentti Niinistö Tampereella: Poika kastetaan pian, nimi kerrotaan kirkossa – Seurasimme vierailua hetki hetkeltä

0
0

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vieraillut Tampereella tänään keskiviikkona. Hän kunnioittaa vierailulla sisällissodan muistovuotta.

Presidentti Niinistö piti Tampereen yliopistolla yleisölle avoimen luennon otsikolla "Sodasta sovintoon".

Tampereella käytiin tasan sata vuotta sitten veristä taistelua. Tampereen taistelusta huhtikuussa 1918 tuli sisällissodan käännekohta.

Luennon jälkeen Niinistö tutustui Tampere 1918 -näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Presidentti Niinistö osallistuu Vapriikissa myös historioitsija Teemu Keskisarjan Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918? -luennolle.

Venäjän arvoituksellinen laivastoharjoitus alkoi Itämerellä – testaako Venäjä uutta supertutkaa?

0
0

Venäjän laivaston korvetit Stereguštši, Stoiki ja Sobrazitelni ovat lähteneet Itämerelle harjoituksiin. Venäjän harjoitukset ovat etukäteen herättäneet huomiota lähinnä siksi, että yksi harjoitusalueista on lähellä Ruotsia.

Venäjän ilmoittamia harjoitusalueita on myös Latvian ja Puolan lähellä.

Venäjän ilmoituksen mukaan ainakin Ruotsin ja Latvian aluevesien lähellä olevilla harjoitusalueilla suoritetaan ohjusammuntoja. Ruotsin edustalla ilmatilaa on varattu 18 kilometrin korkeuteen.

Stereguštši, Stoiki ja Sobrazitelni ovat Venäjän laivaston uutta aluskalustoa. Niiden aseistuksena on Kh-35 Uran -meritorjuntaohjuksia ja Redut-ilmatorjuntaohjuksia. Redut on pitkän matkan S-300 -ilmatorjuntaohjuksen laivastoversio.

Alusten kotitukikohta on Baltijsk Kaliningradin alueella. Harjoitukseen osallistuu Venäjän ilmoituksen mukaan kaikkiaan kymmenkunta sotalaivaa Venäjän Itämeren laivastosta.

Ohjuksista ihmettelyä

Ilmoitus ohjusammunnoista Ruotsin lähivesillä on nostattanut monenlaista arvuuttelua siitä, mistä on kysymys. Jotkut olettavat, että Venäjä aikoo ampua ballistisen Iskander-ohjuksen Kaliningradista Itämereen, Ruotsin nenän eteen.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu ei pidä tätä todennäköisenä, koska tarkkuudestaan kehuttujen Iskander-ohjusten ampumisella mereen ei saavutettaisi koulutuksellisia hyötyjä.

Lalu ei myöskään usko, että Venäjän Itämeren laivasto tekisi ilmatorjuntaohjusammuntoja Redut-järjestelmällä.

– Ruotsin lähelle ilmoitettu harjoitusalue on varsin pieni aluksilla olevien pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusten ammuntoihin. Lyhyemmän kantaman ohjusammunnat ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä, sanoo Lalu.

Venäjä on varannut mereltä Ruotsin edustalta parikymmentä kilometriä kanttiinsa olevan alueen harjoituksia varten. Redut-ohjuksen kantama on versiosta riippuen 60–120 kilometriä.

Venäjä laivaston sota-harjoitus Itämerellä.
Venäläisen Boiki-korvetin miehistöä harjoituksissa kesällä 2017.Vitaly Nevar / AOP

Toinen harjoitus Kaspianmerellä

Sotilasprofessori Lalun mukaan Itämeren laivaston tämänkertaisen harjoituksen alueet ovat normaalia kauempana sen tukikohdista. Varsinkaan yhtä kaukana lännessä Ruotsin edustalla ei ole aikaisemmin harjoiteltu.

Syy voi Lalun mukaan olla poliittinen koepallo tai joku harjoitukseen liittyvä seikka.

– Sellainen voisi olla esimerkiksi horisontin yli näkevän tutkan testaaminen harjoituksissa.

Horisontin yli näkevä Podsolnuh (Auringonkukka) -tutka on venäläisten lehtitietojen mukaan sijoitettu viime vuonna Itämerelle, eli Kaliningradin alueelle. Samanlaisen tutkan käyttöön liittyvä laivaston ohjusharjoitus pidettiin maanantaina Kaspianmerellä.

– Merelle lähteneet laivat voisivat olla maaliosasto, joka menisi Ruotsin lähelle eli riittävän kauas Kaliningradista. Sitten katsottaisiin, näkyvätkö ne uudella tutkalla. Kaliningradiin jääneet ohjusalukset voisivat sitten harjoitella maaliosaston torjumista, sanoo Lalu.

Venäjä laivaston sota-harjoitus Itämerellä.
Boiki-korvetin miehistö ottaa vastaan aluksen helikopteria viime kesän harjoituksissa.Vitaly Nevar / AOP

Kalibr-ohjuksia Kaliningradissakin

Kaspianmeren harjoituksessa venäläisiltä sotalaivoilta laukaistiin Kalibr-risteilyohjuksia sen jälkeen, kun horisontin yli näkevä tutka oli havainnut maaliosaston.

Kalibr-ohjus tuli tunnetuksi pari vuotta sitten, kun Venäjä ampui niitä aluksistaan Kaspianmereltä ja Välimereltä Syyriaan.

Myös Venäjän Itämeren-laivastossa on kaksi Kalibr-ohjuksilla varustettua sotalaivaa: korvetit Serpuhov ja Zelenyi Dol. Niiden ei ole kerrottu lähteneen merelle harjoituksiin, mutta ne voivat esimerkiksi simuloida ohjusten laukaisua Kaliningradista käsin.

Tästä pääset lukemaan sotilasprofessori Lalun tweettejä asiasta.


Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin muutoksia ensi viikolla

0
0

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä muutetaan. Sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi on kerätty myös kansalaisadressi, jota eduskunta käsittelee parhaillaan.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) tapasi keskivikkona eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Kokouksen jälkeen puhemies oli keskustelujen sisällöstä niukkasanainen.

– Lisätietoa saamme heti, kun ryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet asiat ryhmissä. Se tehdään mahdollisimman pikaisella aikataululla, Risikko totesi.

Risikon mukaan nyt käydään läpi etenkin niiden kansanedustajien tilanne, jotka kärsivät uudistuksesta, ettei osa kansanedustajista joudu tämän jälkeen kohtuuttomaan tilanteeseen.

– Meillä on yhteinen näkemys siitä, että muutoksia tehdään ja ne tehdään tämän kevään aikana, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Sopeutumisrahaa vai eläkettä?

Ennen vuotta 2011 kansanedustajana ollut voi saada sopeutumiseläkettä, jos hän ei työllisty työmarkkinoilla. Ehtona on, että henkilö on toiminut kansanedustajana vähintään seitsemän vuoden ajan.

Niille kansanedustajille, joiden edustajantoimi on alkanut maaliskuun 2011 jälkeen, ei makseta sopeutumiseläkettä, vaan sopeutumisrahaa.

Sopeutumisrahaa maksetaan edustajantoimen pituudesta riippuen enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä.

Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot. Kokopäivätyöhön siirtymisestä on aina ilmoitettava eläkelaitokselle, jotta sopeutumisrahan maksaminen keskeytetään.

Lue myös:

Sopeutumiseläkkeen porsaanreiät kuohuttivat eduskuntaa – Yle seurasi keskustelua kansalaisaloitteesta hetki hetkeltä

Risikko: Kansanedustajien koko eläkejärjestelmä uudistetaan – Ei vielä kantaa mahdollisiin leikkauksiin

ETK tutkii: Jättikö osa sopeutumiseläkettä saavista ex-kansanedustajista pakollisen vakuutuksen ottamatta?

Oikeusministerin erityisavustajan tehtävästä irtisanoutunut Tapani Mäkinen Ylelle: "Olen tehnyt elämäni aikana monia virheitä"

0
0

Tapani Mäkinen kertoo, että poliisi oli kyseisestä rikosepäilystä häneen yhteydessä ensimmäisen kerran ennen pääsiäistä. Mäkinen ei suostu kommentoimaan asiaa millään tavalla. Mäkisen uralle mahtuu kuitenkin monia sotkuja. Mäkinen vetoaa yksityiselämänsä vaikeuksiin.

– Virheitä on tullut tehtyä, mutta elämääni kuuluu paljon myös tragediaa, mikä on osaltaan varmasti aiheuttanut sen, että muiden aisioita olen hoitanut pyytettömästi enemmän, kun omat asiani ovat jääneet rempalleen.

Mäkisen mukaan politiikka on kova laji.

– Näkyviin poliitikkoihin, kuten minuun Vantaalla kohdistuu paljon kaikenlaista, Mäkinen sanoo.

– Hyvin herkästi ihmiset tekevät tutkintapyyntöjä ja selvityspyyntöjä, Mäkinen jatkaa ja kertoo kohtaamastaan vihapuheesta ja muusta epäasiallisesta käytöksestä.

Epäilyjä seksuaalisesta häirinnästä 2008

Helsingin Sanomat kertoi eduskunnassa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Jutussa eduskunnan naiset kertoivat eduskunnassa tapahtuvasta epäasiallisesta käytöksestä. Tuolloin huonosti käyttäytyvien miesten joukossa oli myös kansanedustajana toiminut Tapani Mäkinen.

HS:n haastattelussa Mäkinen kommentoi toimintaansa niin, että hän on pyrkinyt olemaan hauska seuramies. "Joskus jutut ovat sitten ilmeisesti menneet liian pitkälle”, Mäkinen sanoi.

Helsingin Sanomien jutusta nousi kohu, ja siitä tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostolle. Silloiset kansanedustajat Lyly Rajala ja Lauri Oinonen tekivät asiasta tutkintapyynnön poliisille. Mäkinen ei tuolloin jättänyt kantelua eikä tutkintapyyntöä.

Talousongelmia vuodesta 2013

Vuosina 2013–2014 esille nousivat Mäkisen talousongelmat. Vantaan Sanomat kertoo kuinka vuoden 2013 lokakuussa Vantaan käräjäoikeus tuomitsi hänet maksamaan vanhoja vaalivelkoja, joita oli kertynyt vajaan 4 000 euron edestä. Kyseessä oli ulosottoon päätynyt velka vaalivuodelta 2012.

Vantaan Sanomien mukaan Mäkinen oli ajautunut syksyllä 2014 ulosottokierteeseen, joiden taustalla oli rikkeitä pysäköintivirhemaksuissa, jätehuoltomaksuissa, liikennevakuutuksissa ja kiinteistöveroissa. Ulosottoon määrättyjä laiminlyöntejä oli kertynyt vuodelta 2013 ja 2014 yhteensä noin 1 500 euron edestä.

Mäkisellä oli ulosottovelkaa vuonna 2015 yli 28 000 euroa. Mäkinen kuitenkin maksoi velkansa maaliskuuhun 2017 mennessä.

Hyvä veli -verkostoepäilyä 2014

MTV uutiset kertoi helmikuussa 2014 , että Vantaan kaupunginjohtajana tuolloin toimiva Mäkinen olisi ottanut liikemiesystävältään Tommi Valtoselta vastaan tuhansilla euroilla ilmaista työtä. Lisäksi Mäkinen olisi MTV:n uutisen mukaan vaikuttanut tuttavansa nimitykseen Vantaan Energian hallituksen johtoon. Mäkinen kiisti hyvä veli -järjestelyt ja väitti puheita kostoksi.

Vantaan kaupunki teetti tarkastuksen kaupungin sekä kaupungin yhtiöiden sähköurakkahankinnoista ja rakennuslupa-aikojen jatkamisesta samana vuonna. Mäkisen toimista ei löydetty väärinkäytöksiä. Selvityksen mukaan kaupungin sisäisiä ohjeita tuli kuitenkin täsmentää.

Korruptioepäilyjä 2018

Oikeusministeri Antti Häkkäsen erityisavustaja Tapani Mäkinen irtisanoutui tehtävästään tiistaina rikosilmoituksen takia. Mäkinen kertoi itse Facebookissa, että häntä epäillään lahjoma- ja virka-aseman väärinkäyttörikoksista. Mäkinen toimi Häkkäsen erityisavustajana kesäkuusta 2017.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho vahvisti Yle Uutisille, että Keskusrikospoliisissa on käynnissä Vantaan kunnallispolitiikkaan liittyvä korruptioasia. KRP ei kertonut keitä asia koskee eikä se antanut asiasta muutakaan yksityiskohtaista tietoa.

Mäkinen kirjoittaa, että tutkinta ei liity hänen tehtäväänsä ministerin erityisavustajana, vaan alkuvuoden 2015 tapahtumiin hänen toimiessaan Vantaan kaupungin luottamustehtävässä. Mäkinen kirjoittaa, että ei ole syyllistynyt väitettyihin tekoihin.

Koulu sai pienellä oivalluksella kiroilun kuriin – "Tapahtui iso muutos"

0
0

9.-luokkalaiset Veera Pylväinen ja Ruusu Martikainen ovat tyytyväisiä. Vielä muutama kuukausi sitten koulun käytävillä kokoontuneiden koululaisporukoiden keskusteluissa vilisivät kirosanat tuhkatiheään. Nyt kaikki on toisin.

– Ihan selvästi kuuluu vähemmän kiroilua, tuumivat molemmat tytöt.

Lappeenrannan Kimpisen koulun opettajakunta alkoi viime talvena olla huolissaan, kun osa yläkoululaisista äityi kiroilemaan koulun käytävillä poikkeuksellisen innokkaasti. Opettajat joutuivat jatkuvasti puuttumaan kiroiluun, mutta puhuminen ei enää auttanut.

Lopulta koulu päätti, että opettaja tekee merkinnän jokaisesta kuulemastaan kirosanasta. Jos yhdelle oppilaalle tulee kolme merkintää, seuraa puhuttelu opettajan kanssa. Jos kiroilu vielä jatkuu, ovat seuraavassa keskustelussa mukana myös rehtori ja oppilaan vanhemmat.

– Kiroilun vastainen kampanjan puri oikein hyvin. Yhdenkään oppilaan ei tarvinnut tulla kiroilun takia rehtorille saakka, kertoo Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa.

Myös oppilaan ja opettajan välisiä kasvatuskeskusteluita jouduttiin pitämään odotettua vähemmän.

Käytäväkiroilulle stoppi

Kiroilulle piti koulussa saada loppu, pelkkä huomauttaminen ei enää riittänyt. Ärräpäitä ja v-sanoja kuului erityisesti silloin, kun oppilaat innostuvat kertomaan juttuja toisilleen isoon ääneen. Kirosanat kaikuivat käytävillä kauas.

– Kimpisen koulussa halusimme saada jokaisen oppilaan tarkastelemaan kielenkäyttöään ja pohtimaan sitä, että miksi kiroilee, sanoo koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Iina Niemi.

Niemi myöntää, että jokaiselle voi sattua lipsahduksia ja suusta voi joskus vahingossa päästä kirosana. Sellaista sattuu.

– Mutta sitten, kun kirosanojen avulla tarkoituksella loukataan toista ihmistä tai joku tahallisesti herättää kiroilemalla huomiota, niin se ei ole sopivaa kohteliasta käytöstä.

Vaikka kirosanat ovat vuosisatojen ajan olleet osa suomen kieltä, pitää niitä äidinkielen opettaja Iina Niemen mielestä osata käyttää oikein ja oikeassa paikassa. Koululaistenkin pitää tietää, milloin voi kiroilla ja milloin ei.

– Täysin turha täytesanamainen v-sanojen viljely on mielestäni täysin typerää ja tarpeetonta. Mutta sitten on se kiroilun perimmäinen merkitys voimasanana, kun tapahtuu jotain ikävää, yllättävää, jotain hajoaa tai johonkin sattuu. Silloin kiroilu ei mielestäni ole tuomittavaa.

Roope Lakka, Nestori Sirenne ja Niklas Gröhn
7.-luokkalaisten Niklas Gröhnin, Nestori Sirenteen ja Roope Lakan mielestä kiroilua kuuluu nyt selvästi vähemmän kuin ennen.Petri Kivimäki /Yle

Typerää kuunneltavaa

Kimpisen koulun 7.-luokkalaiset Roope Lakka, Nestori Sirenne ja Niklas Gröhn ovat kaikki havainneet kiroilun vastaisen kampanjan tehonneen. Kiroilu on poikien mielestä vähentynyt ja ne kirosanat, joita jotkut suustaan päästävät, kuuluvat ainakin tavanomaista hiljaisemmalla äänellä.

Pojat eivät kiroilusta piittaa, eivätkä halua sitä koulussa kuulla.

– Onko siinä muka jotain järkeä kiroilla koulun käytävillä, tuumaa Nestori Sirenne.

Niklas Gröhn tunnustaa kuulleensa kiroilua, mutta ei niin paljon kuin ennen. Kokonaan se ei ole koulusta hävinnyt.

– Jotkut yrittävät esittää kovempaa, kuin mitä todellisuudessa ovatkaan.

9.-luokkalaiset Veera Pylväinen ja Ruusu Martikainen ovat myös tyytyväisiä kiroilun vastaiseen kampanjaan.

– Oli typerää kuunnella, kun jotkut kiroilivat kovaan ääneen, sanoo Ruusu Martikainen.

Tyttöjen mielestä kiroiluun syyllistyivät sekä pojat että tytöt, mutta enemmän kuitenkin pojat.

Iso muutos

Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaan mukaan samassa koulurakennuksessa olevat alakoululaiset eivät kiroiluun syyllisty, eikä alakoululaisten kiroilu ole koulussa ongelma. Alakoulun oppilaat kun ovat enemmän oman opettajansa valvonnassa.

Peltomaa korostaa, että suurella enemmistöllä koulun yläkoululaisista ei ole ollut mitään ongelmaa kiroilun kanssa. Hänen arvion mukaan noin kymmenesosa yläkoululaisista on sellaisia, joiden puheeseen kirosanat ovat kuuluneet.

Kimpisen koulussa on 600 oppilasta, eikä apulaisrehtorikaan usko, että kiroilua saataisiin kokonaan kitkettyä. Aina tulee olemaan yksittäisiä oppilaita, jotka kiroilevat.

– Heillä on sitten elämässään muitakin haasteita, että se kiroilu on varmaan pienimmästä päästä.

Kaiken kaikkiaan apulaisrehtori Santtu Peltomaa tuntee koulun arjen muuttuneen nyt entistä paremmaksi. Oppilaiden käytös on entisestä muuttunut.

– Oppilailla ei keskinäisessä puheessaan enää selvästikään ollut sellaista kontrollia, että voiko täällä koulussa käyttää kirosanoja vai ei. Siihen saatiin se iso muutos, toteaa Peltomaa.

Miksi Sanni saa kiroilla?

Lapsia ja nuoria ei mitenkään voi estää kuulemasta kirosanoja. Niitä kuulee lauluissa, TV-sarjoissa, internetin Youtube-kanavilla ja huoltoaseman kahviossa.

Kimpisen koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Iina Niemi muistuttaa, että kirosanat tulevat vastaan myös äidinkielen tunnilla, kun käsitellään vaikkapa vaikuttavia tekstejä tai laulujen sanoja. Niemi ei niitä ala sensuroida, vaan ottaa tekstit rohkeasti käsittelyyn.

– Esimerkiksi artistit Sanni tai Cheek ovat tosi monen minun oppilaan suuria idoleja. Kyllä heidän lyriikoissaan on paljon voimasanoja. Olisi tosi teennäistä, jos me emme voisi keskustella siitä, mitä se voimasana tarkoittaa juuri siinä yhteydessä tai millaisen viestin kirjoittaja haluaa siinä välittää.

Niemi haluaa, että hänen oppilaansa selvittäisivät syyn, miksi saa tai miksi ei saa kiroilla.

– Ei asioita tyhjän päiten kielletä.

Iina Niemi
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Iina Niemi kehottaa jokaista pohtimaan, missä voi kiroilla ja missä ei.Petri Kivimäki /Yle

Kilpailu jatkuu

Kiroilun vastainen kampanja päättyi Kimpisen koulussa vajaa pari viikkoa sitten. Vaikka kiroilu väheni merkittävästi, on koulu päättänyt jatkaa taisteluaan kiroilua vastaan.

Opettajat laittavat edelleen muistiin merkinnät oppilaiden kiroilusta, mutta kolmesta kiroilusta ei enää tule kasvatuskeskustelua. Sen sijaan luokat kilpailevat, mille luokalle tulee kaikkein vähiten merkintöjä. Keväällä oppilaskunta palkitsee 30:stä yläkoulun luokasta parhaimmat luokat.

– Juuri nyt opettajat ovat koonneet merkintöjä, ja mikä ilahduttavinta, siellä on kymmenkunta luokkaa, joilla on nolla merkintää, kertoo apulaisrehtori Santtu Peltomaa.

Äidinkielen opettaja Iina Niemi on myös erittäin tyytyväinen kampanjan tulokseen. Tärkeintä on ollut se, että lapset itse huomaavat millaista kieltä käyttävät.

Niemi kertoo, miten hän eräänä päivänä huomasi, kun eräs tyttö kiroili. Tyttö hypähti ilmaan ja Niemi kysyi, mitä tyttö pelästyi. Tyttö oli vastannut, että hän oli päättänyt olla kiroilematta. Kuitenkin kirosana oli suusta päässyt, ja hän oli säikähtänyt sitä.

– Siinä tavoite onnistui, että jokainen tarkkailee omaa kielenkäyttöänsä.

Osa Kimpisen koulun opettajista on toivonut kampanjasta pysyvää käytäntöä. Toistaiseksi on kuitenkin päädytty siihen, että kiroiluun puututaan ja samalla toivotaan, että asiaton kielenkäyttö ei pääsisi lisääntymään.

– Sitähän tämä on – jatkuvaa valistusta, tuumaa apulaisrehtori Santtu Peltomaa.

Tammerkoskesta löytyneen vainajan henkilöllisyys selvisi – ei liity rikosta

0
0

Tammerkoskesta tiistaina löytyneen vainaja henkilöllisyys selvisi keskiviikkona. Vainaja on tamperelainen 79-vuotias nainen.

Omaiset olivat ilmoittaneet naisen kadonneeksi 23. maaliskuuta. Heille on jo kerrottu naisen löytymisestä.

Kuolemaan ei liity rikosta. Poliisi jatkaa asian tutkintaa kuolemansyyn tutkintana.

Ruumiin löysivät Tammerkoskea tyhjentävät ja siivoavat henkilöt. Tammerkoski tyhjennettiin vedestä maanantain ja tiistain välisenä yönä Hämeensillan remontin takia.

Asukkaiden viiden vuoden kampanja kannatti pikkukaupungissa – legendaarinen nakki palasi lihapiirakan väliin

0
0

– Mitä ihmettä, onko ekstranakki palannut takaisin?

Tämä on ollut viime päivinä yleisin ja iloisin palaute, jonka Haminassa toimiva grilliyrittäjä Satu Lampikari on asiakkailtaan saanut. Lihapiirakan ostava asiakas on saanut pääsiäisestä lähtien taas piirakkansa väliin ylimääräisen nakin ilmaiseksi.

Pikkukaupunki vavahti viisi vuotta sitten, kun Torigrillin uusi yrittäjä päätti haudata vuosikymmeniä vanhan nakkiperinteen. Grilli oli tunnettu perinneherkustaan, "lihatsusta kahel nakil". Se oli lihapiirakka, jonka väliin asiakas sai yhden ylimääräisen nakin – kaksi nakkia oli siis oikeasti kolme. Samaa logiikkaa hyödynnettiin kaikissa lihapiirakoissa, joihin asiakas jonkin määrän nakkeja halusi: yhdellä nakilla tilattuun lihikseen tuli kaksi nakkia, kolmen nakin annokseen neljä ja niin edelleen.

Haminalaisille ilmaisnakin katoaminen oli suoranainen katastrofi. Nakille perustettiin oma Facebook-ryhmä ja sille sävellettiin laulu. Monet uhkasivat torigrilliä boikotilla. Nakki nousi puheenaiheeksi monessa mediassa ja sitä käsiteltiin Ylen Uutisvuotoa myöten.

Naljailua

Yrittäjä Satu Lampikari on saanut kuluneiden viiden vuoden aikana huomata, että asiakkailla on pitkä muisti.

– Kyllä siitä on aina silloin tällöin naljailtu.

Maaliskuun lopussa Lampikari laittoi grillinsä Facebook-ryhmään täkyn: jos sivu saisi 10 000 tykkäystä, ekstranakki palautettaisiin lihapiirakan väliin. Määrä vastaa puolta Haminan asukkaista.

Joillekin nakki on ollut elämääkin isompi kysymys. Satu Lampikari

Tavoite ei ole lähelläkään täyttymistä, mutta päivitys keräsi nopeasti yli 800 reaktiota ja lähes 200 jakoa. Se riitti Lampikarille, ja ekstranakki teki paluun.

– Päivityksellä on jo 51 000 näyttöä ja se toi paljon mainosta. Joillekin nakki on ollut elämääkin isompi kysymys.

Uusia työntekijöitä

Nakin palauttaminen valikoimiin liittyy myös grillin uusiin, suurempiin tiloihin. Asuntovaunussa Haminan torilla toiminut grilli muutti vuodenvaihteessa kiinteään kahvilarakennukseen, joka rakennettiin torin remontin yhteydessä. Kun Lampikari luopui nakista, hän perusteli sitä aikaavievillä tukkureissuilla ja varastointivaikeuksilla. Nyt tilanne on toinen.

– Tilat ovat paremmat ja tukku toimittaa tavarat suoraan tänne, joten minulla ei mene enää aikaa niihin käynteihin. Tukussa käyminen vei aina 1,5 tuntia kerrallaan. Lisäksi saan tänne pian kaksi uutta työntekijää.

Lampikari laski viisi vuotta sitten, että ilmaiseksi jaettavat nakit aiheuttaisivat vuosittain 10 000 euron lisäkustannukset. Tämäkin asia on muuttunut, mutta yrittäjän kannalta huonompaan suuntaan. Lampikari lupaa, että lihapiirakan hinta pysyy ektranakin paluun myötä samana kuin ennenkin.

– Nakkien hinta on noussut, mutta se on sitten omasta palkasta pois.

Nakki pesi maailman korkeimman lipputangon

Torigrillin Facebook-ryhmässä haminalaiset iloitsevat nakin paluusta täysin rinnoin.

Hienoa! Pitääpä alkaa taas jatkossa koukata Haminan kautta ohikulkumatkalla.

Nakki paikalleen vaikka millä hinnalla.

Nakkia on verrattu kommenteissa muun muassa Haminan aikeisiin hankkia kaupunkiin maailman korkein puinen lipputanko, jonka latvassa liehuisin maailman suurin Suomen lippu. Lipputangon rakentaminen on tosin tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa.

Nakki on paljon tärkeämpi asia kuin se lipputangon kanssa häslääminen.

Ekstranakki vai pakkonakki?

Asiakkaat uhosivat viisi vuotta sitten, etteivät ostaisi grillistä lihapiirakkaa ennen kuin nakki tulee takaisin. Tuolloin lihapiirakoita myytiin päivittäin 100–150 kappaletta. Kuinka kävi?

– Talvella on ollut hiljaisempaa, mutta yleisesti ottaen määrä on pysynyt suunnilleen samana, sanoo yrittäjä Satu Lampikari.

Ja löytyy Haminasta sellaisiakin asiakkaita, joille ekstranakki onkin pakkonakki.

– On ollut niitäkin, jotka eivät ylimääräistä nakkia halua. He pyytävät lihapiirakan ilman ekstranakkia.

Viewing all 100377 articles
Browse latest View live