Vuodenvaihteessa Kainuun sähkökatkokriisin aikana pahoilta ongelmilta vältyttiin maalla asuvien ihmisten asenteiden, kotivarojen ja varalämmitysjärjestelmien ansiosta.
– Elämäntapa opettaa pärjäämään sähkökatkojen aikana. Ihmiset tietävät, että tällaisia katkoksia saattaa tulla, joten niiden aikana osattiin toimia, sanoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tutkija Heikki Laurikainen.
SPEK toteutti helmikuun alkupuolella kyselyn liittyen Kainuun tykkylumien aiheuttamiin sähkökatkoihin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka ihmiset selviytyivät poikkeustilanteessa. Tulokset julkaistiin maaliskuun lopussa. Muun muassa tällaisista kokemuksista kainuulaiset kertoivat:
"Lämmitys loppui, (maalämpö), yksi leivinuuni ja sitä ahkerasti lämmitettiin, mutta se ei toista päätä taloa enää lämmitä. Alimmillaan talo jäähtyi 16 asteeseen. Välillä ei ollut kuuluvuutta kännykässä, onneksi ei kiireellistä apua tarvittu."
"Yöllä tarvitsen sähköä hengityslaitteeseen. Täytyi valvoa katkosten aikana."
"Pakasteet olivat naapurissa. Mönkijän kärryllä vietiin ne sinne. Saunassa naapurissa. Evakossa tuttujen luona. Kännyköitten lataamista tuttujen luona, autolaturia ja aggregaatteja käyttivät puhelimien lataukseen ym. Pesuveden sulatusta lumesta. Sähkölliset ihmiset kutsuivat luokseen syömään ja saunomaan sähköttömiä. Näin meidän kylällä pelasi hommat."
Kainuun sähkökatkojen aikana korostui ihmisten rauhallinen toimiminen. SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävän Aikku Eskelisen mukaan ihmiset luottivat toisiinsa ja naapurit auttoivat toisiaan.
– Ihmisillä oli vahva usko myös viranomaisten antamaan tukeen. Ei ollut syytä mennä paniikkiin, sillä ihmiset löysivät monenlaisia selviytymiskeinoja.
Huoli karjatiloista, lapsiperheistä ja ikäihmisistä
Sähkökatkot osoittivat, kuinka laajat vaikutukset sähköttömyydellä ovat. Suurimmalle osalle kodeista sähköt saatiin palautettua nopeasti, mutta osa ihmisistä joutui elämään ilman sähköjä useita vuorokausia. Kaikkiaan Kainuun alueella oli tuhansia sähköttömiä kotitalouksia.
– Toisen auttamishalu nousi tutkimuksissa keskiöön, mutta kyllä viranomaisten apua tarvittiin muun muassa erityisryhmien kohdalla. Tilanteesta selvittiin pääosin hyvin, koska pahimmat sähkökatkot sattuivat alueilla, joiden väestöllä oli tulisijoja ja varavedenlähde, kertoo SPEK:n tutkija Heikki Laurikainen.
Varautumisesta huolimatta turvallisuuden tunne horjui. 78 prosenttia vastaajista oli huolissaan ikäihmisistä, karjatiloista ja lapsiperheistä. Laurikaisen mukaan ihmisten huoli pitäisi ottaa jarkossa paremmin huomioon.
– Kunnan pitäisi tiedottaa siitä, että se käy katsomassa vanhuksia. Etteivät ihmiset ajattele, ettei kukaan tee mitään, sanoo Laurikainen.
Kyselyyn vastaajista 59 prosenttia ilmoitti havainneensa verkkoliikenteessä jonkinlaisia häiriöitä, kuten etteivät puhelut yhdistyneet. Sähkökatkojen aikana osa tukiasemista sammui, mikä aiheutti verkkoliikenteen häiriöitä, jotka huolestuttivat asukkaita. Kainuuseen annettiin myös vaaratiedote.
– Turvallisuuden tunne luodaan myös verkkoliikenteen kautta. Jos ei ole mahdollisuutta olla yhteydessä muihin puhelimella tai netin kautta, niin pidän sitä erittäin huolestuttavana. Se ahdistaa ihmisiä, sanoo Laurikainen.
"Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään"
Kainuun maaseudun elämäntapa tukee kriiseihin varautumista. Mutta mitä jos vastaava kriisi olisi tapahtunut kaupungissa?
– Kaupunkikodeissa on erilainen varustus ja niitä ei pystytä pitämään lämpimänä sähkökatkon aikana. Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään, kun mitään ei tapahdu, kertoo Heikki Laurikainen.
– Meillä on kaupunkien osalta olemassa pieni riski. Pienellä alueella paljon ihmisiä, joilla ei ole kokemuksia sähkökatkoista, joten niihin varautumista ei pidetä tärkeänä.
Vakava sähkökatkokriisi suuressa kaupungissa toisi enemmän ongelmia. Esimerkiksi lämmitystä on vaikeampaa pitää kerrostalossa yllä sähkökatkon aikana.
– Kaupungeissa sähkökatkot eivät ole mitenkään tavallisia, joten kokemus ei ole opettanut kuinka niiden sattuessa toimitaan. Silloin kun sähkökatkoja pitää epätodennäköisinä, niihin varautumista tulee ajateltua harvemmin.
Kaupunkiasunto ei lämpeä pitkän sähkökatkon aikana, eikä juomavesi riitä
Mitä kauemmas taajamasta mennään, sitä paremmin ihmiset ovat varautuneet, sanoo SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävä Aikku Eskelinen.
– Maalla kaupassa käydään harvemmin ja ruokaa ostetaan kerralla enemmän. Kaupungeissa taas kauppaan pääsee vuorokauden ympäri, jolloin ei tule ajatelleeksi varautumista. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikkea on koko ajan tarjolla.
Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia? Aikku Eskelinen
Eskelinen pitää kaupungeissa suurimpana ongelmana juomaveden puutetta. Lähikauppojen juomavesihyllyt tyhjenevät nopesti jos vaikkapa hanavesi saastuu. Kaupunkiolosuhteissa asuvan tilanne on haavoittuvampi.
– Olen puhunut erilaisissa tilaisuuksissa paljon siitä, kuinka naapuriapu toimii hätätilanteessa muun muassa taloyhtiöissä. Onko sovittu joitakin käytänteitä, jolloin kaikki tulevat autetuksi? Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia?
Suomen pelastusalan keskusjärjestön järjestämään kyselyyn vastasi 118 henkeä. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia ja miehiä 41 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 ja vanhin 89. Eniten vastauksia kerättiin Suomussalmen, Kuhmon, Hyrynsalmen ja Sotkamon kunnista.