Tapaninpäivänä 2004 sttunut Aasian tsunamikatastrofi kosketti myös useita suomalaisia. Viranomaisten kriisiviestintä ei tuolloin toiminut ja tärkeimmäksi tietolähteeksi muodostui vapaaehtoisten ylläpitämä sukellussivusto netissä.
Tämän jälkeen parannusta luvattiin, mutta toistaiseksi asiat ovat pahasti kesken.
- Kun tää katastrofi tapahtui 2004 luvattiin muun muassa tällaista hätätekstiviestijärjestelmää, jota on vuodesta 2004 kehitetty ja se ei vielä tänä päivänäkään ole käytössä, sanoo IT-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Vuonna 2005 alkoi myös kriisiviestintään tarkoitetun kansalaisportaali-nettisivuston valmistelu, mutta valmista ei ole tullut sen paremmin siitäkään.
- Näyttää siltä, ettei meillä suomessa ole edelleenkään sellaista verkkosivua, joka kestää samanaikaisesti suuren määrän käyttäjiä. Ja erittäin huolestuttavaa on se, että jos poliisilla ja keskeisillä turvallisuusviranomaisilla ei tämmösissä tilanteissa edes verkkosivut pysy pystyssä, niin asiat on aika huonosti tässä valtakunnassa, Voutilainen arvostelee.
Tsunamin jälkeen toimivalle hätätiedotukselle olisi ollut käyttöä mm. Jokelan ja Kauhavan koulusurmien, Nokian vesikriisin sekä Sellon ampumatapauksen yhteydessä.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä luvataan hätätekstiviestipalvelua aikaisintaan ensi vuoden loppupuolelle. Nettisivusto olisi valmis käytettäväksi, mutta sen jatkuvaan ylläpitämiseen ei ole löytynyt rahoitusta.
Sisäministeriössä tehdyn lakiesityksen mukaan viranomaiset antaisivat vaaratiedotteet mm. televisiossa ja radiossa suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi saamelaisalueilla vaaratiedotteet annettaisiin myös saamen kielellä.
Kokonaan lakiesityksen ulkopuolelle jää mamme kieliryhmistä mm. viittomakieliset, jotka hätätilanteissa joutuvat turvautumaan vieraskieliseen informaatioon.
Kuurojen Liitto on antanut sisäministeriölle lausunnon, jossa vaaditaan asiaan muutosta.
- Kuurojen Liitto on arvioinut tiedottamisen tilaa, ja se on huono. Visuaalinen tieto puuttuu ja viittomakieltä ei käytetä tai sitä käytetään vain poikkeustapauksissa. Esimerkiksi 112-numeroon ei vieläkään voi lähettää hätäilmoitusta, toteaa kehittämispäällikkö Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta.
Lakiesityksen valmistelun on määrä päättyä vuoden loppuun mennessä. Silloin myös tiedetään, saadaanko viittomakielisille hätätiedotteille lainvoima.