Tammikuusta lähtien Cygnaeuksen koulun tiloihin on kerran viikossa kokoontunut kolmentoista lapsen ryhmä opettelemaan suomalaista viittomakieltä.
- Tavoitteena on äidinkielenomainen opetus. Alussa yritetään kannustaa käyttämään vuorovaikutustilanteissa viittomakieltä, eli nyt rohkaistaan sen käyttöön. Lapset opettelevat viittomakielen rakennetta, sitä mistä viittoma koostuu, analysoi yksittäisiä viittomia sekä katsovat viittomakielisiä loruja ja satuja, kertoo Jyväskylän yliopiston viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen koulutuspäällikkö Jaana Keski-Levijoki.
Suurin osa oppilaista on normaalisti kuulevia, mutta useimmat puhuvat viittomakieltä kotonaan.
- Äidin ja isosiskon kanssa viitomme aina yhdessä, kertoo Janita Hämälä
- Minun veljeni on huonokuuloinen, sanoo Juulia Peltomaa.
Opetuskokeilun tavoitteena on saada viittomakieli valinnaisaineeksi peruskoulu- ja lukio-opetukseen.
- Nykyäänhän viittomakieltä opetetaan pääasiassa vapaan sivistystyön puolella kansalaisopistoissa, mutta minusta sen tulisi tulla myös kouluihin valinnaisaineeksi. Sitä kautta viittomakielisten kuurojen tunne tasa-arvosta paranisi, koska voisimme käyttää viittomakieltä eri tilanteissa eri ihmisten kanssa, sanoo Keski-Levijoki.
Suomalainen viittomakieli on yksi maamme kansallisista vähemmistökielistä, joten sen opetusta pitäisi tarjota sitä äidinkielenään käyttäville. Kunnista ei kuitenkaan rahaa tähän löydy. Jyväskylän opetuskokeilukin päättyy toukokuun lopussa.