Vuosien tauon jälkeen suomenruotsalaisille järjestetty kurssi keräsi viikko sitten noin 20 osanottajaa, heidän joukossaan muutama suomenkielinenkin. Kurssi järjestettiin Kurssin tarkoituksena oli tarjota tietoa suomenruotsalaisten kuurojen historiasta ja keskustella siitä miten oma saataisiin elinvoimaiseksi.
Suomenruotsalainen viittomakieli on entistä uhanalaisempi sen käyttäjien ikääntyessä. Kurssilla keskusteltiin tästä syystä paitsi vahvasta identiteetistä, myös valtakielen vaikutuksista suomenruotsalaiseen viittomakieleen. Kurssilla olleista suomenruotsalaisista osa on käynyt Porvoon kuurojen koulua, osa tavallista kuurojen koulua ja osa kävi koulunsa Ruotsissa. Kaikilla on kuitenkin vahva identiteetti.
– He haluavat säilyttää suomenruotsalaisuuden, mutta kaipaavat tietoa. Päätimme järjestää kurssin ja jatkamme niitä, koska tarve on kova. Olen huomannut, että monella on epävarma olo valtakielen eli suomenkielen vaikutuksesta omaan identiteettiin. Tästä on keskusteltu paljon, kertoo projektityöntekijä Magdalena Kintopf Finlanssvenska teckenspråkiga r.f.:stä.
"Pitää puskea eteenpäin"
Täällä kotimaassa suomenruotsalaisia kuuroja ja heidän omaisiaan on noin 150, kun taas Ruotsissa asuu noin sata suomenruotsalaista kuuroa.
Uusikaarlepyyläinen Ellinor Westerlund lähti Ruotsiin koulutuksen perään, kun Suomen ainoa ruotsinkielinen kuurojen koulu Porvoossa suljettiin vuonna 1993. Hän palasi Suomeen neljä vuotta sitten. Samalla hän huomasi suomenruotsalaisten kuurojen aseman muuttuneen.
– Minusta tuntui silloin muuttaessani takaisin, että kuulevien suomenruotsalaisten tilanne on pysynyt samana, mutta kuurojen heikentynyt. Nyt tilanne on minusta parantunut hieman. Monet ovat heränneet ajamaan asioita verrattuna neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, Ellinor kertoo.
Suomenruotsalaiset kuurot kaipaavat enemmän tietoa siitä, miten omaa viittomakieltä käytetään tai suojellaan. Nyt järjestetyn kaltaisia kursseja aiotaankin järjestää myös muualla Suomessa. Ellinor kehuu kurssia hyödylliseksi ja kertoo saaneensa siitä lisää voimia.
– Kyllä tuntuu siltä, että pitää puskea eteenpäin. Minusta täällä on ollut pitkään epävarmat ajat. Nyt pitää tarttua toimeen, Ellinor toteaa.