Viime viikonloppu oli jännittävä Kuurojen Liiton toiminnanjohtajalle Markku Jokiselle, kun EUD:n puheenjohtajuus ratkaistiin Kuurojen Euroopan unionin yleiskokouksessa Irlannissa.
Puheenjohtajavaalissa Jokisen vastaehdokkaana oli EUD:n varapuheenjohtaja, kreikkalainen Yannis Yallouros. Jokinen voitti vaalin täpärästi saamalla 56 prosenttia äänistä. Jokisen mukaan vaali paljasti kahtiajaon euroopan kuurojen järjestökentässä.
- Eräs aktivisti lähetti twitter-viestin jälkeenpäin ja sanoi että kaksi Eurooppaa täytyy yhdistää. Olen samaa mieltä. Pitää olla yksi Eurooppa, jossa ajamme kuurojen asioita. Minusta vaalissa oli kaksi leiriä: länsi ja itä. Korostan, että EUD työskentelee koko Euroopan kuurojen puolesta, Jokinen kertoo.
EU on tehokas vaikutuskanava
EUD:n puheenjohtajan toimikausi on nelivuotinen. Jokinen on aiemmin toiminut järjestön varapuheenjohtajana. Hänellä on kansainvälistä kokemusta myös työstä Kuurojen maailmanliiton puheenjohtajana. Jokinen korostaa kansainvälisyyden olleen aina osa hänen työtään.
- Lähdin EUD:hen, koska Kuurojen Liiton hallitus esitti minut puheenjohtajaehdokkaaksi. Keskeinen syy on se, että EU vaikuttaa yhä enemmän kansalaisvaltioihin. On direktiivejä ja vammaisstrategiaa sekä tulossa olevia saavutettavuusasetuksia ynnä muuta. On parempi olla mukana vaikuttamassa EU:ssa kuurojen puolesta, jolloin myöhemmin valtiotasolla asiat sujuvat helpommin, Jokinen pohtii.
EUD:n hallituksen muut jäsenet ovat Ruotsista, Unkarista, Espanjasta ja Italiasta. Jokinen kehuu EUD:n kehittyneen nopeasti 10 viime vuoden aikana.
- Nykyinen sihteeristö on todella ammattitaitoinen ja heillä on enemmän resursseja, eli hyvinkoulutettuja työntekijöitä. Olen huomannut edustajien koulutustason nousseen. He osaavat esimerkiksi antaa kritiikkiä. Uuden hallituksen jäsenet ovat ilmeisesti myös kaikki akateemisesti koulutettuja. Heillä on vahva tausta ja he ovat aktiivisia. Muutokset ovat tapahtuneet siis positiiviseen suuntaan, Jokinen ylistää.
Henkilöstö innoissaan tulevasta hallituskaudesta
Kuurojen Euroopan unioni EUD seuraa EU:n tavoitteita mm. saavutettavuuden ja YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen kannalta, mutta viittomakielten ehdoilla.
EUD:n toiminnanjohtaja Mark Wheatley kertoo, että EU:ssa on paineita parantaa viittomakielisten asemaa.
- Nykyään Euroopan parlamentilla ja komissiolla on yhä enemmän poliittisia paineita kunnioittaa viittomakieliä. WFD on ajanut ihmisoikeusnäkökulmaa ja EUD on päätynyt samaan, koska se on tehokkaampi tapa kuin pelkästään viittomakieliin keskittyminen, Wheately kertoo skype-haastattelussa.
Kuurojen Euroopan Unioni elää parhaillaan kukoistuskauttaan. Järjestö hyötyy suuresti unkarilaisesta kuurosta EU-parlamentaarikosta Adam Kosasta, jonka avulla kontaktit EU:n parlamenttiin ja komissioon ovat parantuneet. Myös sosiaalisen median yleistymisellä on ollut vaikutusta.
- Facebook on tärkeä työkalu järjestöllemme. EUD:n tehtävänä on ollut tiedottaa maiden kuurojen liitoille, jotka levittävät tietoa eteenpäin. Jotkut liitot ovat hyvin aktiivisia, jotkut eivät. Facebook on tehokas väline välittää tietoa siitä, mitä Euroopan kuurojen eteen tehdään. Esimerkiksi jos saan 13 000 tykkäystä, ja tykkääjien kaveritkin kliikkaavat, tulee summaksi jopa kolme miljoonaa tykkäystä. Kun EUD tekee status-päivityksen, saa se paljon tykkäyksiä, Wheatley kertoo.
Vuonna 1985 perustettuun järjestöön kuuluu 27:n jäsenmaan lisäksi myös EU:hun kuulumattomat maat. Islanti, Norja ja Sveitsi. Ne ovat kuitenkin täysivaltaisia jäseniä, mikä takaa tiedonkulun ja yhteistyön sujuvuuden euroopan eri kuurojen liittojen välillä.