Helsingissä on aiemminkin yritetty toteuttaa viittomakielisille lapsille omaa hoitopaikkaa, mutta haave kaatui mm. kiistaan hoitopaikan sijainnista. Nyt hankeidean takana on kotiäiti Ulla Sivunen, joka sai muita kuuroja vanhempia kiinnostumaan asiasta. Hankkeeseen mukaan on saatu jo 11 lasta.
- Minusta kaksikielisyys on luonnollinen ja hieno asia, jota pitää tukea. Kaksikielisyyteen kasvamista pitää edistää. Haluan edistää myös viittomakielen asemaa sekä pitää sen vahvana ja elinvoimaisena, Ulla Sivunen viittoo Yle Uutisten haastattelussa.
Helsingin kaupunki haluaa kartoittaa uuden viittomakielisen hoidon järjestämistä rauhassa. Selvityksessä pitää huomioida niin kuurojen, implantoitujen kuin kuulevienkin lasten tarpeet. Aloittamisen arvioidaan olevan mahdollista aikaisintaan vuonna 2014.
Suomessa viittomakielen opetuksen järjestäminen kuurojen vanhempien kuuleville lapsille ei ollut helppoa mm. viranomaisten asenteiden ja kuntien tiukan taloustilanteen takia.
"Vastuu myös vanhemmilla"
Jyväskyläläisen Outi Ahosen kaksi kuulevaa lasta saavat viittomakielen opetusta Jyväskylän opetusviraston järjestämänä kolmen lapsen ryhmässä. Opetuksen järjestäminen vaati kuitenkin vuosien taistelun. Ahosen mielestä opetuksen järjestämisessä vastuu on kuitenkin kaikilla osapuolilla.
- Voi olla, että meillä vanhemmilla ei ole riittävästi ja oman äidinkielen arvostus on puutteellista. Tämä vaikuttaa siihen, että koululle ei osata esittää vaatimuksia. Jos oman kielen tärkeyttä ei tiedä eikä osaa vaatia, niin kuinka koulu sitten voi toteuttaa mitään, jos vanhemmat eivät ole siltä mitään vaatineet? On myös mahdollista, ettei kaikki vanhemmat tiedä vaikutusmahdollisuusksistaan koulun suuntaan. Yhteiskunta pitää kuurojen vanhempien kuuleviea lapsia, joista käytetään siis nimitystä CODA, normaaleina kuulevina lapsina, mikä ei ole kuitenkaan totta, Ahonen kertoo.
Tutkimustietoa vain vähän
Kuurojen vanhempien kuulevien lasten yhdistyksestä kerrotaan, että Suomessa ei ole koskaan tehty kunnon tutkimusta Kuurojen vanhempien kuulevien lasten eli coda-lasten tilanteesta ja lukumäärästä. Coda-lapsia arvioidaan olevan tuhansia. Heidän tarpeensa saada tukiopetusta vaihtelee suuresti, tästäkään ei ole tutkimustietoa. Kuurojen yhteisöön syntyvistä lapsista yli 90 prosenttia on kuulevia.