Uutta kansalaisuuslakia valmistellessa oli Suomen kansalaisuutta hakeville kuuroille käydä kalpaten. Hallituksen esitykseen oli jäänyt muotoilu, jonka perusteella kuurojen olisi pitänyt opiskella kaksi vierasta kieltä, kun yleensä vaaditaan vain yhden kielen riittävää hallintaa.
- Tässä oli vain tapahtunut tällainen tai jonkinlainen virhe tai huolimattomuus myös ministeriön puolella, kun ei oltu ymmärretty sitä, että viittomakieli on oma kielensä, ja sillä pystyy esittämään kaikki asiat kuin muillakin kielillä - siinä on oma kielioppinsa ja se on kokonainen kieli, ei joku avustava merkistö, kertoo perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Antti Vuolanne (sd.).
Lakiesitys korjattiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta. Korjatun esityksen mukaan kansalaisuutta hakevien kuurojen tulee hallita riittävän hyvin joko suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli. Tämä riittää sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon osoittamiseksi.
- Tämä oli erittäin merkittävä ja tärkeä päätös myös siltä kannalta, että viittomakieli nähdään tasavertaisena kielenä muitten kielten kanssa. Näin tässä alkuperäisessä hallituksen esityksessä nimeomaan ei ollut, mutta nyt se asia on korjattu, Vainikka sanoo.
Käytäntö on jatkossa siis sama kuin nykyisin. Kielitaidon tarkistamisesta vastaa aina kuurojen liiton asiantuntija. Muita muutoksia kansalaisuuslakiin on mm. se, että velvoitus Suomessa asumisesta lyhennettiin kuudesta vuodesta viiteen
Valiokunnan tekemien korjausten jälkeen lakialoite hyväksyttiin eduskunnassa ja se tulee todennäköisesti voimaan vielä tänä vuonna.