Kunniatohtorin arvon myöntämisen taustalla on Jokisen työ kuurojen yhteisön hyväksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Jokiselle kunniatohtorin arvonimen saaminen oli kunnia-asia.
- Olen todella ollut yllättynyt, että kotiyliopistoni, jossa olen opiskellut ja tehnyt työtä, suo minulle tämän kunnian. Se oli hyvin suuri yllätys ja koskettavaa. Tämä on huomionosoitus myös koko meidän yhteisöllemme Suomessa, Jokinen kertoo.
Jokiselle kunniatohtorin arvonimi myönnettiin hänen työssä kuurojen yhteisön hyväksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Jokinen sai kunniatohtorin arvonimen jo toisen kerran - edellisen hänelle myönsi amerikkalainen Gallaudetin yliopisto.
Kotimaassa Jokinen on ollut mm. luomassa Jyväskylän yliopiston viittomakielistä luokanopettajakoulutusta, joka sittemmin on muuttunut laaja-alaiseksi akateemiseksi koulutukseksi.
Monista edistysaskelista huolimatta tuore kunniatohtori löytää Suomen viittomakielisten asemasta vielä myös paljon parannettavaa.
- Esimerkiksi omakielistä koulutusta voitaisiin vielä huomattavasti parantaa. Lisäksi viittomakielistä tiedonsaantia pitäisi edelleen lisätä ja parantaa. Kuurot pitäisi saada paremmin mukaan myös politiikkaan, Jokinen linjaa.
"Huomattava kunnianosoitus"
Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen oli myös läsnä juhlallisuuksissa.
Kauppinen itse sai kunniatohtorin arvon Jyväskylän yliopistolta vuonna 2004. Hän pitää Jokisen saaman kunnianosoituksen erittäin tärkeänä.
- Se, että tiedemaailma arvostaa kuurojen työtä, on mielestäni paitsi suuri asia, myös positiivinen palaute. Minua ilahdutti myös nähdäkaksi rohkeaa kuuroa maisteria.Toivon, etteivät kuurot jää pois tiedemaailmasta. Heitä tarvitaan, koska tiedemaailmassa tehdään opetus- ja tutkimustyötä, joka on tärkeä pohja meidän työllemme sekä kehittämis- ja vaikuttamistyölle. Sen takia tarvitsemme yliopistomaailmaa, Kauppinen viittoo Yle Uutisten haastattelussa.