Syrjintä on asia, johon Suomessa puututaan heikommin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Ongelmana on mm. se, että vähemmistövaltuutetulle kuuluvat vain etnistä syrjintää koskevat tapaukset. Tämän lisäksi syrjinnän taustalla voi kuitenkin olla mm. kieli, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus. Kuurot kokevat tulevansa syrjityksi paitsi vammaisuuden myös kielen vuoksi.
- On vaikeaa sanoa milloin syrjintä tapahtuu kuurouden ja milloin viittomakielen perusteella. Kuurojen tietoisuu asiasta on lisääntynyt ja he tunnistavat aiempaa helpommin itseensä kohdistuvan syrjinnän, sanoo Kuurojen liiton kehittämispäällikkö Kaisa Alanne.
Hallitusohjelman mukainen ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma on tarkoitus laatia vuosille 2012-2013. Ohjelmaa valmistellaan ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Mukana valmistelutyössä on mm. kuurojen liitto.
- Kuurojen liitto seuraa, kuinka oikeusministeriön ohjelma toimii. Sitä vasta valmistellaan työryhmässä, -ja haluamme olla mukana valmistelutyössä. Viittomakielisiltä puuttuu myös oma neuvottelukunta, joka valvoisi viranomaisten toimintaa ja sitä toteutuvatko viittomakielisten oikeudet lainsäädännön mukaan. Se yksi asia, jota yritämme esittää toteutettavaksi. Alanne kertoo.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaisi Suomeen myös syrjintävaltuutetun, jonka toimenkuva olisi samankaltainen kuin vähemmistövaltuutetulla. Kuurojen Liitossa ajatusta kannatetaan, kunhan valtuutettu voi ottaa kantaa myös viittomakielen vuoksi tapahtuvaan syrjintään.
Yhdenvertaisuuslakia pohdittaessa mietittiin sitä, tulisiko nimikkeen olla vammaisvaltuutettu vai syrjintävaltuutettu. Vammaisvaltuutettu voisi puuttua syrjintään kuurouden perusteella, mutta ei viittomakielen. Syrjintävaltuutetulle tämäkin olisi todennäköisesti mahdollista, Alanne kertoo.