Tänään päättyneen liittokokouksen julkilausumassa kerrotaan, että Kuurojen Liiton lailla monen muun kansalaisjärjestön toimintaedellytykset ovat viime vuosina kaventuneet taloussyistä. Yhdistysväki toivoo, että päättäjät ottavat huomioon viittomakielisten tarpeet. Kuurojenyhdistysten toivotaan puolestaan olevan aktiivisempia kuntien viranomaisten yhteydenotossa
Helsingissä pidetyssä kaksipäiväisessä liittokokouksessa keskusteltiin vilkkaasti liiton taloudesta, kuurojen palveluista ja edunvalvonnasta.
Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokisen mukaan kokouksen tärkeimmät päätökset liittyvät ensi vuoden talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan. Säästötoimenpiteet menivät siis läpi liittokokouksessa. Liitto joutuu säästämään ensi vuonna 400 000 euroa.
Liiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Keski-Levijoen mukaan talousrasitteiden takia pitää toimintaa laittaa tärkeysjärjestykseen. Yksi tärkeistä painopisteistä on Keski-Levijoen mukaan viittomakielisten palvelut. Kentältä on tullut huolestuttavia viestejä vanhuksista, yksinäisistä ja avuntarvitsijoista, joita palvelut eivät tavoita.
Viittomakieltä pitää jatkossa suojella entistä tarkemmin, viittoo toiminnanjohtaja Jokinen. Myöskin kielen omistajuutta pitää valvoa. On tärkeää pohtia eri toimenpiteitä, jotta kieli säilyy elävänä/elinvoimaisena. Kuurojen liitto ajaa viittomakielilakia seuraavaan hallitusohjelmaan.