Kuulovammaisten lasten oikeuksien toteutumisesta Suomessa tekeillä ollut kartoitus julkaistiin virallisesti perjantaina Oulussa. Kartoitus on jatkoa saamen- ja romanikielisten parissa tehdyille vastaaville kyselyille. Selvityksen tilaaja on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Kuulovammaisten lasten tilannetta on mullistanut sisäkorvaan asennettava kuulokoje, sisäkorvaimplantti. Nykyisin yhdeksän kymmenestä kuurona tai vaikeasti huonokuuloisena syntyvästä lapsesta saa implantin, joka avulla asavutetaan ainakin osittainen kyky kommunikoida puheella.
Tämä on mm. voimistanut kiistaa siitä, tulisiko lasten kuntoutuksessa käyttää pelkästään puhetta, vai pitäisiko mukana olla myös viittomakieli. Lapsiasiamies Maria Kaisa Aulan mielestä kentän pitäisi nyt yhdistää voimansa lasten parhaaksi.
- On paljon semmoista joko-tai -ajattelua ja jännitteitä, kun tarvittaisiin enemmän sekä-että -ajattelua aikuisten toimijoiden välille. Esimerkiksi näyttäisi siltä, että kaksikielisyys-ajattelun tukeminen, viittomakieli - puhuttu suomen kieli, olisi hyvin otollinen ja tärkeä asia lasten näkökulmasta. Vanhemmat saisivat tietoa näistä asioista monipuolisesti ja kaikki kuntoutus- ja tukiratkaisut olisivat mahdollisimman joustavia, vanhempien ja lapsen omaakin näkökulmaa arvostavia, Aula summaa.
"Aikuiset liian korvakeskeisiä näissä asioissa"
Kartoitusta varten haastateltiin lähes 90:ää vaikeasti huonokuuloista tai kuuroa lasta ja 24:ää perhettä. Sen valmistuminen viivästyi lähes vuodella, sillä mukaan haluttiin myös mm. sairaaloiden kuulokeskukset.
Kuulovammaisen lapsen syntyminen perheeseen on aina alku vuosia kestävälle kuntoutukselle, jonka tavoitteena on taata kasvavalle lapselle mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun ja osallistumiseen.
Usein keskitytään kuntoutukseen ja kuulemiseen, mutta unohdetaan lapsille ja nuorille tärkeät asiat.
- Kuuron tai huonokuuloisen lapsen arki, tai hyvä arki ei tavallan kierry pelkän sen kuulon ympärille. Että lapset on lapsia ja heille on tärkeätä kaverit, vanhemmat, mukavat koulupäivä, harrastukset, vapaa-aika. Joskus se kuulo ja kuuleminen voi tuntua niin rasittavalta, että haluaa laittaa kojeet kiinni ja jättää joskus kojeet kotiin, että me aikuiset ollaan usein liian korvakeskeisiä näissä asioissa. Että lapsi voi olla äärimmillään niin kun iso korva, jos hänellä on huono kuulo tai kuulovamma. Täytyisi ajatella lapsia lapsina ja tukea niitä lapsille tärkeitä asioita, Aula muistuttaa.