Vantaalainen Eleonora Kari on yksi kuurojen palvelusäätiön Kotiväylä-palvelun asiakkaista. Maahanmuuttajataustainen yksinhuoltaja tarvitsee ulkopuolista apua arjesta selviytymiseen. Kotiväylän työntekijä tapaakin hänet pari kertaa viikossa.
Tällä kertaa Eleonora tarvitsee viittomakielentaitoisen työntekijän Marja Narmalan apua paperiasioiden hoitamisessa.
– Kaikki paperit ovat suomeksi, enkä osaa suomea. Ne liittyvät lääkäri- ja Kela-asioihin ja kaikkeen sellaiseen, Kari kertoo.
Tukea arkeen viittomakielellä
Yli kymmenen vuotta toiminut Kotiväylä-palvelu tarjoaa viittomakielisille asiakkaille erilaisia palveluja kotona asumiseen ja arjessa selviytymiseen.
Käytännössä palvelu on viittomakielinen vaihtoehto kuntien tarjoamalla kotipalvelulle ja se toimii säätiön palvelukeskusten yhteydessä.
Suurin asiakasryhmä on viittomakieliset vanhukset, mutta käytännössä palvelu on avoin kaikenikäisille, kaikissa elämäntilanteissa.
On paljon erilaisia asiakkaita; lapsiperheitä, vanhuksia, keski-ikäisiä, nuoria ja nyt on tullut paljon lisää maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat apua siinä, kuinka suomalaisessa kulttuurissa toimitaan, lainsäädännöstä, hakemuksisten tekemisessä ja kaikessa sellaisessa, Narmala luettelee.
Palvelu jatkuu kuntien rahoituksella
Kotiväylä-palvelu tulevaisuus näytti vielä vuoden alussa epävarmalta, kun Raha-automaattiyhdistys lopetti sen rahoittamisen. Syynä oli se, että palvelu kuuluu lain perusteella kuntien järjestämisvastuulle.
Palvelun jatkuminen kuitenkin varmistui hiljatt,ain, kun kunnat vahvistivat ottavansa palvelun vastuulleen.
– Onneksi nyt on tilanne, että kaikki asiakkaat, ketkä ovat saaneet tätä kotipalvelua aikaisemmin ja jotka sitä nyt tarvitsevat, ovat saaneet kunnilta maksusitoumuksen, kertoo palvelupäällikkö Eeva-Marja Loukola Kuurojen palvelusäätiöstä.
Loukola myös muistuttaa siitä, että kaikilla vaikeassa tilanteessa olevilla on oikeus hakea palvelua.
– Viittomakielisillä on mahdollisuus ja oikeus saada omankielistä kotipalvelua. On tärkeää, että he sitä myös osaavat vaatia ja pyytää kunnilta yhdessä, ja vaikka kuurojen liiton kuntoutussihteerien kanssa lähestyä sitten sosiaalityöntekijää, kotipalvelutyöntekijöitä ja pyytää viittomakielistä kotipalvelua.