KM Outi Ahosen muistitietotutkimuksen tavoitteena on kerätä suullista perimätietoa ja tarinoita Karjalan alueella asuneilta kuuroilta ja heidän jälkeläisiltään.
– Haastattelen heitä heidän kokemuksistaan evakkoon lähtemisestä luovutetuilta alueilta. Sitten merkittävät karjalaiset kuurot perustivat yhdistyksen nimeltään Karjalan kuurojen heimotuki ry, ja näistä henkilöistä haluan kerätä ja tallettaa myös tietoa. Pelkään, että 10 - 20 vuoden päästä voi olla jo myöhäistä, ja siksi haluan tehdä keräämistä, Ahonen kertoo.
Karjalaistaustaisten kuurojen tutkimuksen mahdollistaa Ahosen Karjalan kulttuurirahastolta saama rahoitus.
– Kirjoitin hakemuksen ja viimeistelin sen yhdessä Kuurojen museon kanssa. Yllätyksekseni ja ilokseni se hyväksyttiin ja sain 12 000 euroa, minkä ansiosta voin jäädä virkavapaalle tulkkikouluttajan työstäni ja pystyn matkustamaan eri puolilla maata, Ahonen viittoo.
Karjalan evakkoon lähteneitä oli aikanaan noin 420 000. Ahosen mukaan kuurojen evakkojen määrää ei tiedetä. Tänä päivänä facebookissa on karjalaistaustaisten kuurojen ryhmä, johon kuuluu 70 jäsentä.
Ahosen mukaan tutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä on saada selville heidän kokemustensa vaikutus koko suomalaiseen kuurojen yhteisöön nimenomaan perimätiedon avulla.
– Tutkimukseni on muistitietotutkimus, jossa tärkeintä on kerätä kuurojen tarinat, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kokemukset kovasta elämästä ja menestymisestä. Ei tiedetä, että monet kuurot aktiivit olivat taustaltaan karjalaisia, Ahonen kertoo.