Opiskelutulkeista on edelleen paha pula erityisesti eteläisessä Suomessa. Kuurojen Liiton tulkkisihteeri Virpi Thurén kertoo, että 15 opiskelijaa on edelleen vailla vakituista opiskelutulkkia. Muualla Suomessa samassa tilanteessa olevia opiskelijoita on muutamia. Yhtenä syynä tilanteeseen on se, että opiskelijoita on tänä syksynä enemmän kuin etukäteen oletettiin. Lisäksi päänvaivaa tuottaa edellisessä tulkkiyritysten kilpailutuksen yhteydessä tehdyt tulkkiprofiilit.
- Jos kohdasta "erityisosaaminen" puuttuu merkintä opiskelutulkkauksesta, ei tulkkia voida käyttää opiskelutulkkina. Olemme kyllä yrittäneet selittää, että opiskelutulkkaus ei sinänsä ole erityisosaamista, vaan se, minkä alan opiskelutulkkaamisesta löytyy kokemusta, Thurén kertoo Yle Uutisten viittomakielisen toimituksen verkkohaastattelussa.
Tulkkiprofiilien tiukan tulkinnan vuoksi pystyviä ja halukkaita viittomakielen tulkkeja ei voida tekemään opiskelutulkkausta. Opiskelutulkkauksen tilanne heijastuu nyt myös yleiseen tulkkien saatavuuteen, kun opiskelijat hätäratkaisuna tilaavat itselleen asioimistulkkeja oppitunneille viikoksi kerrallaan.
Pulaa myös asioimistulkeista
Yleinen tulkkien saatavuus on heikkoa muutenkin. Thurénin mukaan tilanne on ehkä hieman parempi eteläisessä Suomessa, mutta vaikeampi muualla Suomessa. Kaikkein vaikein tilanne on pohjoisessa, missä asiakkaat asuvat hyvin kaukana toisistaan laajalla alueella. Tällöin tulkkien ajasta suurin osa kuluu työmatkoihin.
- Jos tulkki lähtee ajamaan Oulusta vaikkapa Rovaniemelle tai kauemmaksikin, missä hän tulkkaa puoli tuntia tai tunnin, menee siihen matkoineen koko päivä, Thurén kertoo.
Yksi ratkaisu harvaan asutun alueen ongelmiin voisi olla etätulkkaus, jota Pohjois-Suomessa on aiemmin kokeiltu menestyksekkäästi. Etätulkkauksessa asiakas ottaa kuvayhteyden tulkkiin, joka puolestaan soittaa paikkaan, jonne asiakas haluaa olla yhteydessä. Parhaassa tapauksessa kenenkään ei tarvitse tällöin matkustaa minnekään.
Ongelmana on kuitenkin se, että Kela ei hyväksy olemassa olevia yhteystekniikoita tietoturvan puutteisiin vedoten. Myöskään Kelan omilla laitteistoilla ja ohjelmilla tehtävä etätulkkauskokeilu ei ole vielä edennyt siihen pisteeseen, että etätulkkaus voitaisiin ottaa käyttöön.
- On asiakkaita, joiden on hyvin vaikea saada tulkkia hyvin tärkeitä asioita, kuten lääkärikäyntejä varten. Yritimme saada heille määräaikaisen erityisluvan, mutta siihen ei suostuttu vedoten siihen, että Kelan oma etätulkkaus otetaan pian käyttöön. Kuitenkin sitä on testattu jo viime vuoden syksystä, eikä mitään ole vielä tapahtunut. Siellä näyttäisi olevan jotain teknisiä ongelmia, Thurén kertoo.
Tilausjärjestelmässä ja tulkkauksen laadussa kehittämisen varaa
Virpi Thurénin mukaan tulkkeja ei ole riittävästi yleensä, mutta ongelmana on myös se, ettei aina saada oikeaa tulkkia oikeaan paikkaan. Tähän vaikuttaa se, että tilausjärjestelmä on liian jäykkä.
- Kelassa noudatetaan hyvin tiukasti kilpailutuksessa määriteltyä järjestystä, jonka perusteella tulkkeja tilataan. Siinä voisi käyttää maalaisjärkea ja hoitaa tilauksia joustavammin, jolloin tulkkien sijoittaminen ja tilausten toteuttaminen onnistuisi helpommin. Yrityksillä olisi halukkuutta joustoon, mutta Kela on tätä vastaan, Thurén kertoo.
Thurénin mukaan tulkkauspalvelun laadun valvominen on hyvin vaikeaa. Asia tulee olemaan yhtenä teemana tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kokouksessa marraskuun lopulla.
- Pohdimme, kuinka voisimme ohjata ja neuvoa Kelaa siinä, kuinka se voi tarkkailla ja arvioida laatua. Se ei ole helppoa, mutta yksi luotettava mittari on mielestäni asiakkailta tuleva palaute.
Tarvetta laadun valvonnalle kuitenkin Thurénin mielestä on, sillä Liiton saaman palautteen perusteella laatuasiat ovat viime aikoina olleet huonossa jamassa.
- Valitettavasti näyttää selvästi siltä, että tulkkauksen laatu on laskenut paljon parin viime vuoden aikana. Tai oikeastaan se alkoi jo ennen kilpailutuksen alkamista, mutta nyt asiakkaat eivät voi vaikuttaa siihen, kuka tulkki paikalle saapuu. Se häiritsee hyvin paljon, Thurén sanoo.
Tyytymättömyys yleistä
Thurénin mukaan sekä Kuurojen Liitto että Kela ovat saaneet melko vähän palautetta Kelan tulkkauspalveluista. Hän kuitenkin kummeksuu sitä, että Kelan mukaan palaute on ollut pelkästään positiivista.
- Kun olen keskustellut ihmisten kanssa, ovat he järjestään olleet tyytymättömiä, Thurén kertoo.
Osaa häiritsee se, että enää ei voi esittää toivomusta tulkista. Aiemmin, kun näin saattoi tehdä, lisäsi se turvallisuuden tunnetta. Nyt tulkin määrää välityskeskus oman järjestelmänsä ja Kelan asettaman kilpailutusjärjestyksen perusteella.
- Tämä sotii lain kymmennettä pykälää vastaan, jossa sanotaan, että yksilölliset tarpeet tulee huomioida. Näin ei kuitenkaan tapahdu, kun toimitaan vain listan mukaan.
Yksi Kuurojen Liiton havaitsemista puutteista on tulkkipäivistystys, joka toimii tällä hetkellä arkisin kello 16 - 20 ja viikonloppuisin muutaman tunnin päivässä. Kuitenkin tulkkia saatetaan tarvita mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ihanteellista olisikin ympärivuorokautinen päivystys läpi viikon, Thurén sanoo.
- Voi joutua kolariin tai kotona voi sattua paha vesivahinko, mutta tulisi olla mahdollisuus myös lähteä spontaanista vaikkapa teatteriin, Thurén toteaa.