Selvityksen tekijä, tutkija Tuomas Tuure kaipaa lisää vammaisnäkökulmaa ja tehokkaampaa yhteistyötä eri viranomaisten kesken.
- Lyhyellä tähtäimellä toivomme, että nämä asiat saataisiin organisoitua eri ministeriöiden sisälle. Meillä on hirveän vähän vammaisiin liittyvää osaamista julkisen sektorin sisällä. Esimerkiksi Yhdysvalloista ja muualta on kokemuksia siitä, että kun nämä asiat on kerran integroitu virastoihin ja ministeriöihin, ne otetaan automaattisesti huomioon, eikä niistä tarvitse olla koko ajan keskustelemassa, Tuure kertoo.
Selvitys sisältää 75 eri suositusta. Esimerkiksi vammaisyhteistyön halutaan näkyvän mm. kauppavaltuuskuntien edustuksissa, rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa.
- Me olemme jo pari vuotta jo tehneet aktiivista vaikuttamistyötä siitä, mitä kriisi- ja katastrofitilanteissa tehdään. Ne lisäävät vammaisten ihmisten lukumäärää ja esimerkiksi kenttäsairaalat eivät ole esteettömiä. Pitää miettiä millaisia tarvikkeita kriisialueille pitää viedä ja miten vammaisten ihmisten selviytymistä kriisialueella tulee auttaa, Tuure sanoo.
Suomi on viime vuosina ottanut kansainvälisessä toiminnassa vammaisten asiat entistä enemmän mukaan. Suomi on myös tukenut kansainvälisiä vammaisjärjestöjä, kuten Kuurojen Maailmanliitto ja vammaisten kansainvälinen järjestö DPI.
Syrjintä otetaan huomioon kehitysyhteistyössä
Ulkoministeriön ministereiden erityisedustajana vammaiskysymyksissä on ollut viittomakielinen rap-artisti Signmark. Ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Erik Lundberg kehuu ratkaisua hyödylliseksi.
- Muut hallitukset huomaavat, miten tärkeitä nämä vammaisasiat ovat Suomen hallitukselle. Samalla tämä konsepti herättää mielenkiintoa. Signmark on käyttänyt keskusteluissa erittäin hyviä puheenvuoroja vammaisasioiden haasteista ja ongelmista, mutta myös myönteisistä asioista, Lundberg sanoo.
Lundberg korosti että syrjintä on hyvin keskeinen aihe ministeriön ihmisoikeustyössä. Etenkin vammaisia naisia ja tyttöjä syrjitään eniten. Lisäksi ulkoministeriöllä on kolmivuotinen sopimus Abilis-säätiön kanssa. Sopimus sisältää mm. vammaisten asiantuntijoiden valmentamisen nimenomaan kansainvälisiin asioihin ja kehitysyhteistyökysymyksiin.
Suomalaiset vammaisjärjestöt ovat vuosia olleet aktiivisia mukana kehitysyhteistyössä, mutta selvitys ehdottaa erityisen vammaisasiantuntijan nimittämistä ulkoministeriöön. Ludberg suhtautuu ehdotukseen varovaisesti.
- Jos jokaiselle ryhmälle nimitettäisiin oma asiantuntija, se voisi olla vaikeaa ja jopa hajottaa sitä toimintaa, Lundberg sanoo.
Vammaiset myös odottavat tasavallan presidentiltä nykyistä suurempaa roolia vammaisten oikeuksien edistäjänä. Raportissa mainitaan myös useaan otteeseen kuurojen oikeus viittomakieleen, koulutukseen, viittomakieliseen tiedonsaantiin sekä tulkin saantiin.
Suomi ei ole vielä ratifoitunut YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että sopimus aiotaan ratifoida kuluvan hallituskauden aikana.
