Viittomakieliset Etelä-Suomessa ovat hätää kärsimässä tulkkipulan vuoksi. Erityisen hankala tilanne on opiskelijoille, joiden opinnot takkuavat, kun vakituista tulkkia ei ole löytynyt. Yksi tulkkipulan kanssa kamppailevista opiskelijoista on Miia Laurila-Kluk, joka opiskelee Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä.
- Tilaan joka viikolle erikseen tulkin. Ei ole varmaa, saanko tulkin joka päivälle. Viime aikoina on ollut ihan hyvä tilanne, mutta silloin tällöin olen ollut pari päivää ilman tulkkia. Tulkki myös vaihtuu koko ajan. Se on uuvuttavaa, sillä jokaisella on oma tyyli ja jokaiselle joutuu erikseen opettamaan oikeat viittomat, Laurila-Kluk kertoo.
Monen tekijän summa
Kelan mukaan mukaan koko maassa on 167 opiskelijaa, jotka käyttävät Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. 61 opiskelee Etelä-Suomen alueella, ja heistä 14 on vailla vakituista tulkkia. Muualla Suomessa tulkittomia opiskelijoita on muutama.
Opiskelijat ovat tulkkipalvelun suhteen myös keskenään epätasa-arvoisia, sillä mm. toiseen asteen opiskelijat saavat tiedon opiskelupaikastaan ja hyvissä ajoin, kun taas korkeakouluihin pääseiden opiskelupaikat varmistuvat vain hieman ennen opintojen aloittamista.
Opiskelutulkkipula on kaikkiaan monen tekijän summa.
- Aiemmin kilpailutuksessa on tehty Kelan tulkkiprofiili. Jos tästä profiilista puuttuu merkintä opiskelutulkkauksesta, niin silloin ei voi siirtyä tekemään opiskelutulkkausta. Tulkeista on myös yleisesti pulaa. Sitten opiskelijoita on nyt enemmän kuin etukäteen oletetiin. Lisäksi on muutama opiskelija, jotka eivät saaneet tulkkia viime vuonna ja siirsivät sen vuoksi opintojensa aloittamista tähän syksyyn. He puolestaan vievät nyt tulkin uusilta opiskelijoilta, kertoo tulkkisihteeri Virpi Thurén Kuurojen Liitosta.
Yrityksillä rekrytointikielto
Merkittävä ongelmien aiheuttaja on myös se, että Kelan määrittelee tiukasti alalla työskentelevien tulkkien määrää. Tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset voivat lisätä väkeään ainoastaan Kelan luvalla pari kertaa vuodessa. Kuurojen Liitto haluaisi luopua rekrytointikiellosta kokonaan.
Yksi Etelä-Suomen suurimmista tulkkipalvelujen tuottajista, Omnivis kertoo, että heilläkin on auki useampi tulkin paikka, mutta tulijoita ei pääkaupunkiseudulla ole.
- Tulkkeja ei oo valmistunut tarpeeksi ja sitten tää on naisvaltainen ala joten ihmisiä on paljon äitiys- ja vanhempainvapailla. Jos haluttaisiin rekrytoida lisää niin ainoa keino olisi rekrytoida naapuriyrityksistä. Toinen vaihtoehto on tuottaa tulkkeja muualta Suomesta. Esimerkiksi Turun seudulla ei ole sellaista tulkkipulaa kuin Etelä-Suomen alueella, kertoo Omnivisin toimitusjohtaja Raija Jukarainen-Mäkinen.
Kelasta kerrotaan, että tulkkauspalvelun tarve on kasvussa mm. paritulkkauksen yleistymisen myötä. Kelasta vakuutetaan, että tilanteen parantamiseksi se pyrkii löytämään toimivia yhteistyömalleja alan yritysten kanssa.
Kela tapasi hiljattain tulkkausalan yrityksiä ja muita sidosryhmiä syyskuun lopulla. Tapaamisen tuloksena Kela antoi palvelua tarjoaville yrityksille ja tulkkivälitykselle hieman vapaammat kädet tulkkien rekrytoimiseen mm. eri alueiden välillä.
Kuurojen liiton mukaan näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että osa opiskelijoista jää tänäkin syksynä ilman opiskelutulkkia.