Perjantaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) luovutetussa mietinnössä esitetään suppeaa viittomakielilakia, jonka lisäksi eri hallinnonaloille jäisivät viittomakieltä ja sen käyttäjiä koskeva lainsäädäntö.
Mietintö koskee niin suomalaista kuin suomenruotsalaista viittomakieltä.
Uusi erillislaki vahvistaisi viittomakielisten oikeuksien huomioimista yleisestä sekä eri hallinnonaloilla.
– Laissa nostetaan esille viittomakielisten kielellisiä oikeuksia. Tällä tavalla hallitus haluaa edistää sitä, että viittomakieliset saavat enemmän tietoa kielellisistä oikeuksistaan ja että myös viranomaiset kiinnittävät niihin huomiota toisella tavalla ja paljon aktiivisemmin kuin tänä päivänä, sanoo ministeri Henriksson.
Oikeusministeriön tavoitteena on saada viittomakielilaki eduskunnan käsittelyyn ja hyväksytyksi vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Sitä ennen esitys käy lausuntokierroksella. Lakia valmistelleessa työryhmässä mukana ollut Kuurojen Liitto harkitsee esittävänsä lakiin vielä muutoksia ja tarkennuksia, vaikka onkin esitykseen pääosin tyytyväinen.
– Viittomakielilaista voitaisiin saada paljon parempikin, mutta ongelmana oli aikataulu, samoin valtion vaikea taloustilanne. Eri ministeriöiden näkökulmat vaikuttivat myös siihen, että tämä on vähän suppeampi. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että laki ei kohdistu vain kuuorihin, vaan myös CODA-lapsiin ja muihin, jotka kuuluvat viittomakieliseen kulttuuriryhmään. Se on sidottu kieliryhmään, ei vain vammaisuuteen, kertoo Kuurojen Liiton kehittämispäällikkö Kaisa Alanne.
Suomenruotsalainen viittomakieli lain suojiin
Erityisen hyödylliseksi uusi viittomakielilaki nähdään suomenruotsalaisen viittomakielen kannalta, sillä se saisi lain myötä vastaavan turvan kuin suomalainenkin viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on vaarassa kadota kokonaan, sillä sen käyttäjiä on enää muutamia satoja.
– Suomenruotsalainen viittomakieli on ollut niin pitkään uhattu kieli. Sillä ei ole ollut minkään lain säätämää turvaa ja usein näitä kahta kieltä ei ole käsitelty rinnakkain. Tämän lainsäädännön kautta meillä on mahdollisuus esittää esimerkiksi koulutuksen kehittämistä ja tulkkikoulutuksen lisäämistä, kiittelee Finlandssvenska Teckenspråkiga rf:n varapuheenjohtaja Janne Kankkonen.
Suomalaista viittomakieltä käyttää Kuurojen liiton arvion mukaan 4 000 - 5 000 kuuroa tai huonokuuloista henkilöä. Lisäksi kuulevia kielenkäyttäjiä, kuten kuurojen vanhempien kuulevia lapsia (CODA), on arviolta 6 000 - 9 000. Uhanalaisen suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on noin 300, joista puolet kuuroja.