Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi kokoontui marraskuun lopulla Brysselissä vauhdittamaan EU:n jäsenmaiden köyhyyden vastaista työtä.
Mukana oli edustajia mm. EU:n komissiosta, jäsenmaiden hallituksista ja kansalaisjärjestöistä. Kokouksen teemoja olivat erilaiset köyhyyden torjunnan keinot, kuten syrjinnän vähentäminen sekä työllisyyden ja koulutuksen parantaminen. Köyhiä itseään ei kokoukseen ollut kutsuttu.
Komission julkistamat tuoreet tilastot paljastavat, että EU:ssa tälle vuosikymmennelle asetettu tavoite köyhyyden vähentämisestä on karkaamassa käsistä: Vuodesta 2011 vuoteen 2012 köyhien määrä EU:n alueella kasvoi seitsemällä miljoonalla. Kaikkiaan köyhiä on nyt noin 120 miljoonaa.
Suunta on aivan toinen, kuin EU:n tavoite, jonka mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2020 köyhien määrän pitäisi vähetä 20 miljoonalla.
Vaikein tilanne on talouskriisin pahiten runtelemissa Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kyproksessa ja Italiassa, kertoo EU-komission sosiaaliasioiden ja työllisyyden pääosaston johtaja Lieve Fransen.
– Tilanne on hyvin huolestuttava. Olemme jäsenmaiden kanssa sopineet näiden tavoitteiden toteuttamisesta vuoteen 2020 mennessä, ja emme oikeastaan ole menossa nyt oikeaan suuntaan.
Suomessa köyhien määrä on jumittunut reiluun 900 000:een.
– Meidän tavoitteenamme on ollut vähentää köyhyysriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla. Nyt tästä hyvästä trendistä ollaan poikettu siten, että meillä on noin 914 000 henkeä köyhyysriskin alueella, kun sen pitäisi olla noin 880 000, sanoo köyhyyskokoukseen osallistunut Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari.
Lieve Fransenin mukaan Suomen suurin haaste on työurien pidentäminen, jotta hyvinvointipalvelut pystyttäisiin rahoittamaan myös jatkossa.
Työllisyyden parantaminen avainasemassa
Suurimpana köyhyyden aiheuttajana on työttömyys, joka koskettaa mm. maahanmuuttajia ja eri tavoin vammaisia ihmisiä.
Vammaisten työllistämisestä on saatu hyviä kokemuksia Espanjassa. EU:n komissio on antanut 40 miljoonaa euroa vuodessa paikalliselle hankkeelle, joka on todistanut, että vammaisten työllistäminen on taloudellisesti kannattavaa.
– Työpaikkoja on luotu paljon ihmisille, jotka ovat vaikkapa sokeita, vammaisia, puoliksi halvaantuneita, mutta jotka on saatu otettua mukaan osaksi yhteiskuntaa ja työvoimaa. Olemme luonee 20 000 työpaikkaa, joista kukin on maksanut 2000 euroa. Saatu hyöty on ollut paljon suurempi, kun he maksavat veroja ja sosiaaliturvastaan eivätkä käytä niin paljon sosiaalipalveluja. Voidaan laskea, että kullekin sijoitetulle on saatu vastineeksi 1,4 euron tuotto, Fransen kertoo.
"Köyhyys on uhka koko EU:lle"
EU:n komissio yrittää Espanjan esimerkin kaltaisia hankkeita tukemalla luoda uusia tapoja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen. Lisäksi komissio ohjaa jäsenmaita antamalla kullekin maalle sille räätälöityjä ohjeita. Toisin sanoen käytössä on vain pehmeitä keinoja.
20 vuotta EU:n sosiaalipolitiikkaa seurannut Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen verkoston portugalilainen puheenjohtaja Sérgio Aires vaatii voimakkaampia toimia tai kaltoin käy koko Euroopan Unionille.
– Euroopan unionin ja sen instituutioiden – komission, parlamentin ja neuvoston – pitäisi tunnustaa, että EU-kansalaiset suhtautuvat yhä kriittisemmin siihen visioon, mikä meillä on. He eivät usko enää Euroopan unioniin ja alkavat pitää sitä näiden vaikeuksien syynä. Jos jatkamme samalla tavalla, vaarannamme vapaan demokratian sellaisena kuin sen käsitämme.
Aires kuitenkin piti tämänkertaisen komission köyhyyskokouksen tärkeimpänä antina sitä, että kaikki jäsenmaiden, instituutioiden ja järjestöjen edustajat suostuivat nyt myöntämään , että köyhyys ja epätasa-arvo lisääntyvät Euroapassa, ja että aiemmin sovitut toimenpiteet eivät riitä tilanteen korjaamiseen.