Suomenruotsalaisen viittomakielen aseman odotetaan nousevan suomalaisen viittomakielen rinnalle esitetyn uuden viittomakielilain myötä.
Asia oli esillä myös viittomakkielilautakunnassa, missä on parin viimeisen vuoden ajan käytetty kokouskielinä sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä.
Suomenruotsalaiset viittomakieliset ovat innoissaan lakiehdotuksesta, sillä heidän kielensä nousisi lain myötä suomalaisen viittomakielen rinnalle.
– Viime viikon perjantai oli suuri päivä. Mietintö on iso harppaus suomenruotsalaisille, sillä nyt suomenruotsalainen viittomakieli tunnustettaisiin ensimmäisen kerran. Kansalaislaissa mainitaan toki molemmat viittomakielet, mutta se onkin ainoa, kertoo viittomakielen tutkija Karin Hoyer.
Kehitettävää kaikilla osa-alueilla
Uutta viittomakielilakia koskeva työryhmämietintö luovutettiin oikeusministerille syyskuun lopulla.
Suomenruotsalaiset viittomakieliset odottavat lain kautta paljon edistymistä käytännön tasolla. Kehitettävää riittää etenkin suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksessa, tulkkikoulutuksessa ja lasten koulutuksessa.
Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on yli sata. Tarkempaa lukumäärää kartoitetaan parhaillaan. Kartoituksen tulos julkaistaan vuonna 2015.
– Aiemmin saimme onneksemme lyhyitä projekteja. Niiden lyhytaikaisuuden vuoksi on ollut vaikeaa edistää tilannettamme ja palveluja. Nyt toivomme saavamme tulkkikoulutuksen, joka järjestettiin viimeksi 20 vuotta sitten. Oman koulu meillä on ollut viimeksi 20 vuotta sitten. Olisi tärkeää turvata lasten oikeus koulutukseen ja kaksikielisyyteen. Lapsilla on vaikeuksia ymmärtää suomalaista viittomakieltä käyttävää tulkkia, kuvaille nykytilannetta Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n varapuheenjohtaja Janne Kankkonen.