Helmikuussa viittomakielen päivänä järjestetty seminaari eduskunnassa herätti kansanedustajissa kiinnostuksen viittomakieliin. Seminaari keräsi jopa 200 osanottajaa. Idean verkoston perustamisesta eduskuntaan esitti seminaarissa suomenruotsalaisten kansanedustaja Mikaela Nylander. Hänestä tuli myös viime viikolla perustetun verkoston puheenjohtaja. Nylanderin mukaan yhteistyössä on voimaa.
– Vahvuus on siinä, että mukana on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmäst. Meillä on edustajia jokaisessa valiokunnassa täällä ja saamme suoran yhteyden ministereihin, kun mukana on edustajia jokaisesta eduskuntaryhmästä, Nylander sanoo.
Eduskunnassa on lukuisia erilaisia verkostoja eri asioiden edistämiseksi. Uuden verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa suomalaisesta ja suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Verkoston asiantuntijoina on viittomakieltä käyttävien asioita ajavien yhdistysten ja liittojen edustajia. Kokoomuksen edustaja Sari Sarkomaa odottaa paljon verkostolta.
– Odotukset on kyllä suuret. Tavoitteemme on viedä eteenpäin ja lisätä tietoa viittomakielisten asioista ja vahvasti parantaa viittomakielisten asemaa ja myöskin vaikuttaa lainsäädäntöön. Erityisesti opetussuunnitelman perusteet ja uusi varhaiskasvatuslaki ovat sellaisia asioita, joissa halutaan tehdä yhteistyötä ja siihen tämä verkosto on mainio väline, Sarkomaa sanoo.
Verkoston tärkein hanke on tuleva viittomakielilaki. Viittomakielisten oikeuksia koskevat lait ja säännökset ovat hajallaan, siksi erillislakia tarvitaan. Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla erillisen viittomakielilain säätäminen. Viittomakielilakiesitys menee näillä näkymin syksyllä eduskunnan käsittelyyn.
– Olen ymmärtänyt, että ministerin tavoitteena on saada se eduskuntaan vielä tällä kaudella. Tulemme myös korostamaani, että juuri nyt tulee toimia, koska lailla luodaan juridinen perusta sitten, mitä tulee palveluihin, Nylander kertoo.