Kuurojen opetusken ongelmat nousivat esille 14. maaliskuuta Helsingin Sanomien yleisönosastossa julkaistussa yleisönosastokirjoituksessa. Kirjoituksessa kuuron, viittomakieltä käyttävän lapsen äiti kertoo siitä, kuinka hänen lapsensa ei saa kuulovammaisten koulussa opetusta omalla äidinkielellään, vaan opetuksessa käytetään Suomen kielen mukaista viittomista. Äidin mukaan tämä tarkoittaa sitä, ettei lapsi ymmärrä mitä tunneilla opetetaan.
Kun perhe on selvittänyt mahdollisuutta vaihtaa toiseen kuulovammaisten kouluun tai kuulevien kouluun, missä lapsi opiskelisi tulkin kanssa, ei siihen olla suostuttu. Myöskään tulkin käyttö omassa koulussa on äidin kertoman mukaan torjuttu resurssipulaan vedoten
Kaupungin opetustoimessa opetuksen laatuun ei katsota liittyvän ongelmia, mutta asian uudelleen avaamista pidetään kuitenkin mahdollisena.
- Meillä on kuulovammaisten koulupalvelut ja varsin hyvätasoiset opettajat. Mitä enemmän haluaa ja tarvitsee tukea, niin sitä todennäköisemmin sitten se tarkoituksenmukaisin koulu on tämä kuulovammaisten koulu, mutta kyllä meillä on mahdollista päästä tietyin edellytyksin myös yleisopetuksen kouluun, jos avuntarve on niin valtavan raskas, sanoo Helsingin koulutoimen johtaja Rauno Jarnila.
Kuurojen liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mukaan viittomakielisten lasten oikeudet riittävän tasokkaaseen omankieliseen opetukseen on turvattu Suomen lainsäädännössä.
- Opetusratkaisuja mietittäessä tärkeintä on lapsen oma etu. Toisekseen on oikeus saada opetusta omalla äidinkielellä, mikä on mainittu mahdolliseksi Suomen perustuslaissa. Jos lapsella on vaikeuksia koulussa ja vanhemmat ovat huolissaan, on heillä oikeus vaihtaa koulua. Se on lapsen etu. Mikäli äidinkielistä opetusta ei ole tarjolla ja kuulovammasiten koulusta sitä ei saa, lapsi voi mennä kuulevien kouluun huipputasoisen tulkin kanssa, jolloin hän ymmärtää opetusta ja tilanne helpottuu. Se on lapsen etu ja se mahdollisuus hänelle pitää myös antaa.
Yle uutisten viittomakieliselle toimitukselle lähettämässään sähköpostissa äiti pitää loukkaavana sitä, ettei heidän vaatimuksiaan lapsensa tilanteen kohentamisesta ole otettu vakavasti. Kuurojen lasten opettamista viitotulla suomella hän pitää syrjivänä.
Markku Jokisen mukaan ongelman taustalla on kuulovammaisten koulutuksessa tapahtunut voimakas muutos; viittomakielisten oppilaiden määrä on romahtanut ja tilalle on tullut suomen kieltä käyttäviä oppilaita, joista suurimmalle osalle on leikattu sisäkorvaimplantti. Samalla painopiste on siirtynyt pois viittomakielisestä opetuksesta.
Etujärjestön näkökulmasta asiaan voidaan parhaiten vaikuttaa lainsäädännön kautta.
- Asiaan puututaan lainsäädännön kautta. Suomi ei ole vielä ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta, jonka avulla voi todella hyvin vaikuttaa moneen seikkaan lainsäädännössä ja jonka avulla voi vaikuttaa myös opetussuunnitelman perusteisiin. Ja tietenkin tulevaan uuteen tuntijakoon voimme myös yrittää vaikuttaa, Jokinen arvioi.