Helsingin kuurojen yhdistyksellä on hiljaista, sillä syyskausi ei ole vielä päässyt kunnolla alkamaan. Silti täälläkin on nähtävissä, ettei perinteinen kahvittelu juuri nuoria kiinnosta.
– Nuoret eivät juuri kokoonnu tänne Helsingin kuurojen yhdistykselle. Mutta heillä on oma Helsingin kuurojen yhdistyksen alla toimiva nuorten kerho "METKAA!", johon nuoret kokoontuvat yhdistyksen ulkopuolella eri paikoissa. Heillä on bileitä, sählyä ja kaikkea sellaista, mikä heitä kiinnostaa, kertoo HKY:n varapuheenjohtaja Satu Worseck.
Kun aiemmin kuurojen yhdistys oli kuuroille ainoa paikka tavata kaltaisiaan, muodostavat nuoret nykyisen viestintäteknologian avulla omia verkostojaan, kertoo aiheesta pro gradu-tutkielman Jyväskylän yliopistolle tehnyt Antti Kronqvist.
– Nuoret näkevät kuurojen yhdistyksen vanhojen ihmisten paikkana. Nuoret kokoontuvatkin enemmän kahville ja vierailevat kavereilla. Kun ennen kuurot olivat vahvasti koolla yhtenä joukkona, ovat nuoret muutaman hyvä kaverin kesken eikä tarvitse olla kaikkien kaveri. Tämä ilmiö on peräisin kuulevilta, jotka viettävät aikaansa lähinnä kavereiden, eivät kaikkien kanssa.
Kuurojen yhdistykset ovat edelleen tärkeitä paikkoja mm. siksi, että siellä viittomakielinen perimätieto ja kieli välittyvät seuraaville sukupolville ja erityisesti nuoret saavat aineksia oman identiteettinsä rakentamiselle.
Kronqvistin mielestä yhdistysten elinvoimaisina pitäminen vaatii työtä juuri yhdistyksiltä itseltään. Parannettavaa olisi hänen mukaansa mm. edunvalvonnassa ja yhteistyössä nuorten kerhojen kanssa. Tärkeintä olisi kuitenkin pitää ovat auki aidosti kaikille.
– Tämän päivän yhdistys on vahvasti kuurojen oma paikka. Kuurojen ryhmään kuitenkin kuuluvat myös implantin käyttäjät, kuurojen vanhempien kuulevat lapset ja kuurosokeat, jotka eivät aina ole tervetulleita yhdistykselle. Tämän nuoret mainitsevat yhtenä perusteluna: Vaikka sanotaan, että kaikki ovat tervetulleita, niin käytännössä asenne ei ole ihan kunnossa ja he eivät ole tervetulleita.