Kulttuurialan kattojärjestöt perustivat tammikuun lopulla uuden yhdistyksen ajamaan alan yhdenvertaisuutta.
Järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin presidentti Tarja Halonen. Uusi yhdistys ryhtyy luotsaamaan Kulttuuria kaikille -palvelua, joka tähän saakka on toiminut valtion taidemuseon yhteydessä. Yhtenä syynä yhdistyksen perustamiselle on se, että palvelu ulottuu nykyisellään paljon taidemuseoiden toiminnan ulkopuolelle.
erustajajäsenet ovat Finland Festivals ry, Lukukeskus ry, Suomen kirjastoseura ry, Suomen museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Suomen Teatterit ry ja Teatterikeskus ry. Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Organisaatiomuutoksesta huolimatta toiminta jatkuu entisellään.
- Me jatkamme yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kanssa sekä sidosryhmien, eli näiden asiantuntijoiden, joita edustaa mm. kuurojen liitto ja kaikki kolmannen sektorin järjestöt, kertoo erityisasiantuntija Sari Salovaara Kulttuuria kaikille -palvelusta.
Saavutettavuus edistyy, mutta hitaasti
Kulttuuria kaikille palvelu on ollut toiminnassa lähes kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana se on auttanut kulttuurialan toimijoita kehittämään kulttuurin saavutettavuutta ja moninaisuutta.
Viittomakielisille kulttuurin saavutettavuus tarkoittaa mm. viittomakielisiä opastuksia museoissa ja tulkattuja teatteriesityksiä. Samalla esitys- ja näyttelytilat halutaan saada esteettömiksi. Moninaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että erilaiset vähemmistöt ovat myös esillä eri taidemuodoissa. Edistystäkin on tapahtunut, kertoo Sari Salovaara.
- Saavutettavuus ja esteettömyys ja moninaisuus tunnetaan käsitteinä ja niihin liittyen tehdään paljonkin kokeiluja. Yleisötyön käsite on tullut myös tänä aikana. Se tarkoittaa, että kulttuuritoimijat ottavat yleisönsä vakavasti eli sen mitä yleisö oikein haluaa.
Vaikka eteenpäin on menty, riittää Kulttuuria kaikille-palvelulle vielä runsaasti tehtävää ennen kuin saavutettavuus ja moninaisuus ovat kulttuurissa arkipäivää.
- Siinä on paljon tekemistä, että saataisiin sellainen aika pysyvä taso, että esimerkiksi just toimintarajotteinen ihminen voisi etukäteen jo olla suhteellisen varma esimerkiksi siitä, että esimerkiksi syyskaudella on tulossa kaksi viittomakielistä esitystä ja vain tarkistaisi milloin ne ovat. Tässä kohtaa ei olla vielä, Salovaara sanoo.