YK.n yleissopimus vammaisten oikeuksista valmistui vuonna 2007. Tähän mennessä yli 70 valtiota on ratifioinut sopimuksen.
Suomi allekirjoittanut sopimuksen yli kaksi vuotta sitten, mutta maamme lainsäädännön saattaminen sopimuksen vaatimalle tasolle vie aikaa odotettua enemmän, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön vammaislainsäädäntöä selvittänyt lakimies Jaana Huhta.
- Kotikuntalaissa on nykyisin säännös, joka osin rajoittaa laitoksissa ja esimerkiksi asumispalveluyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa, ja tämä on se kohta, joka edellyttää muutosta.
Toinen, vielä suurempi lainmuutosprosessi liittyy laitoksissa liittyvään tahdonvastaiseen hoitoon, kertoo Huhta.
- Rajoitetoimenpiteitä koskeva sääntely vammaisten henkilöiden osalta, joka liittyy erityisesti kehitysvammaisten tahdovastaiseen laitoshoitoon, joka tällä hetkellä varsin pienessä mitassa täällä tapahtuukin.
Tahdonvastaiseen laitoshoitoon liittyvä lakimuutos liittyy myös vanhusten laitoshoitoon, joka on saanut viime aikoina moitteita joissakin laitoksissa paljastuneiden vakavien puutteiden vuoksi.
Ulkoministeriön vastuulla on pohtia, kuinka vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista tullaan sopimuksen ratifioinnin jälkeen valvomaan. Myös tämä pohdinta on vielä kesken.
Lainsäädäntöuudistusten valmistuttua ulkoasiainministeriö valmistelee hallituksen esityksen vammaissopimuksen ratifioimiseksi. Lopullisesti ratifioinnista päättää eduskunta.
YK:n yleissopimus vammaisten ihmisoikeuksista täydentää YK:n muita ihmisoikeussopimuksia ja korostaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava samat oikeudet kuin muilla ihmisillä.
Vammaisjärjestöt: Ratifiointiprosessi hidas
Suomalaiset vammaisjärjestöt ovat moittineet vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointiprosessia Suomessa liian hitaaksi. Järjestöjen mielestä asian valmisteluun on keskitetty liian vähän resursseja.
Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen hyväksyy sen, että Suomessa on tapana saattaa maan lainsäädäntö YK-sopimusten vaatimalle tasolle ennen niiden hyväksymistä. Prosessi on silti liian pitkä myös viittomakielisen yhteisön näkökulmasta, kertoo Jokinen.
Jokinen pitää sopimuksen ratifiointia kaiken kaikkiaan erittäin myönteisenä asiana.
- Tähän mennessä viittomakielen asemassa lainsäädännössä on edennyt ihan hyvin. Perustuslain kautta on turvattu koulutus ja palvelut. Mutta sopimus pitää sisällään monin verroin enemmän. Pari artiklaa sisältää esimerkiksi kuurojen kielen ja identiteetin sekä kulttuurin tukemisen, Jokinen viittoo.