Kuurojen Liiton järjestämä työllisyysseminaari keräsi Helsinkiin joukon kuuroja työttömiä jakamaan kokemuksiaan työttömyydestä ja työllistymisestä.
Paikan päällä seminaarilaisia oli muutamia kymmeniä, mutta moninkertainen joukko ihmisiä osallistui seminaariin internetin välityksellä.
Kiteeläisen Jukka-Pekka Variksen ja Järvenpääläisen Harri Konttisen kokemukset työllisyydesta ovat samat - työhaluja olisi, mutta työn löytäminen ei ota onnistuakseen.
- Olen yrittänyt etsiä muualta, mutta vaikeaa löytää kun osalla on huono asenne. Nyt olen ollut vuoden työttömänä, Varis kertoo.
- Olen nyt työttömänä, olin ennen tätä lomautettuna melkein puolitoista vuotta. Tulkkitilanne on ollut ok ja saatavilla, mutta en valitettavasti päässyt koulutukseen. Anoin kahteen eri paikkaan, mutta ei tärpännyt, kertoo puolestaan Konttinen.
Seminaarin järjestänyt kuurojen liitto on hyvin huolissaan kuurojen työllisyystilanteen heikkenemisestä entisestään. Kuurojen työttömyysaste on nyt 24 prosenttia, eli kolme kertaa niin suuri kuin valtaväestöllä. Taustalla on viimeisin lama.
- Työpaikkoja on edelleen paljon vähemmän kuin mitä on hakijoita. Se ei ole näin vain kuuroilla, vaan se on monille muillekin ryhmille, joka on nyt tässä lamassa jäänyt työttömäksi. Vaikka työpaikkojen määrä lisääntyy, niitä työpaikkoja ei ole vielä kaikille, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Kaarina Ruotsalainen.
Ongelmana usein työnantajan asennevamma
Kuurojen työllistymisen vaikeuksia eivät selitä kuitenkaan pelkät taloussuhdanteet.
Työnantajien ennakkoasenteen vuoksi kuurojen on usein vaikeaa päästä edes työhaastatteluun. Jos joku työtä onnistuu saamaan, on se yleensä määräaikaista. Talouden tiukentuessa ovea näytetään ensimmäisenä kuuroille työntekijöille.
Lisänä sopassa on se, että työvoimapalveluiden taso vaihtelee huomattavasti.
- Vanhan kotikaupungin työvoimapalvelu toimii hyvin, uudessa kotikaupungissa sen sijaan ei. Vanhassa kotikaupungissa oltiin enemmän aktiivisia, he esimerkiksi lähettivät minut ammatinvalintapsykologille. Uudessa sovittiin vain tapaamisesta kolmen kuukauden päästä. Palvelut eroavat paljon toisistaan, kertoo Konttinen kokemuksistaan.
Tukirahan puutteen vuoksi hyvin ohueksi käynyt kuurojen Liiton työasiamiesverkosto ei ole kyennyt vastaamaan niihin tarpeisiin joita kentällä nyt olisi.
Työvoimahallinnon puolella pulaa ei ole niinkään rahasta kuin osaavista tekijöistä. Myös yhteistyötä järjestöjen kanssa halutaan lisätä.
Tässä tarvitaan näitä räätälöityjä palveluja eli ihmisiä jotka osaisi palvella. Meillä on riittävästi näitä työllisyysmäräärahoja, , mutta minä kaipaisin tehokkaammin sellaista verkostoyhteistyötä näiden erityisryhmien, kuten kuurojenkin kohdalla. Tiedän, että on näitä työasiamiehiä, joiden kanssa voisi olla enemmän yhteistyötä, Ruotsalainen sanoo.
Myös kuurojen liitossa on pistetty merkille osaavien tekijöiden puute. Tästä syystä liitto esittää, että kuurojen työllisyyspalvelut keskitettäisiin muutamaan alueelliseen TE-toimistoon.