Suomenruotsalaiset viittomakieliset kokoontuivat viime viikonloppuna juhlimaan Vaasaan oman etujärjestönsä kymmenvuotisjuhlaa.
Suomenruotsalaiset kuurot joutuivat järjestäytymään vuonna 2002, koska suomenruotsalainen viittomakieli sekä sen kulttuuri ja identiteetti olivat uhattuina. Päätös on osoittautunut oikeaksi, sillä se on poikinut erilaisia selvityksiä pienen vähemmistön tilanteesta sekä tukea eri järjestöiltä.
- Yhdistyksemme on saanut paljon tukea erityisesti Kuurojen Liitolta ja myös Ruotsalaiselta kansanpuolueelta. Tuki on ollut hyvin tärkeää yhdistyksen toiminnan kannalta, kertoo puheenjohtaja Håkan Westerholm Finlandssvenska teckenspråkig -yhdityksestä.
Suomen ainoa ruotsinkielinen kuurojenkoulu Porvoossa suljettiin vuonna 1993, minkä jälkeen moni suomenruotsalainen perhe joutui muuttamaan Ruotsiin. Westerholmin mielestä koulun sulkeminen oli virhe.
- Mielestäni oli väärä ratkaisu sulkea koulu. Vuonna 1993 huomattiin oppilaiden määrän vähentyneen ja monen muuttaneen Ruotsiin paremman opetuksen perään. Tämän seurauksena identiteettimme on katoamassa.
Ruotsissa asuu noin sata suomenruotsalaista kuuroa. Täällä kotimaassa suomenruotsalaisia kuuroja ja heidän omaisiansa on enää noin 250. Uhkakuvista huolimatta puheenjohtaja uskoo suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien määrän kasvavan tulevaisuudessa kielisuunnitelman avulla.
- Mielestäni tulevaisuus riippuu siitä, miten kielisuunnitelma tutkimuksineen saadaan toteutettua. Uskon, että kielen käyttäjiä tulee lisää, Westerholm kertoo.