Vuodenvaihteessa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki antaa paremmat mahdollisuudet yhdenvertaisuuden ajamiseen ja syrjintään puuttumiseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo lain toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimivan Eva Biaudet'n mukaa tapauksia ei ole toistaiseksi tullut ruuhkaksi asti.
– Asiakkaat ei ole kaikki vielä oppineet käyttämään meitä muutoin kuin vanhalla toiminnan alueella, joka on ollut syrjintä etnisyyden perusteella. Vähitellen varsinkin järjestöt ovat olleet meihin yhteydessä ja alkaa tuoda sellaisia asioita, jotka liittyvät myös muihin syrjintäperusteisiin, Biaudet kertoo.
Valtuutetun puuttumismahdollisuudet laajemmat
Vähemmistövaltuutetun toimisto toimii eduskunnan alaisuudessa. Kun vähemmistövaltuutettu puuttui lähinnä etnisyyden perusteella tapahtuvaan syrjintään, yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle kuuluvat kaikki muutkin syrjinnän syyt mukaan lukien kieli tai vammaisuus.
Yksi YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointia viime aikoina hidastaneista asioista on ollut itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön muuttaminen.
Biaudet pitää yhtenä syynä asian vaikeuteen sitä, ettei sitä tunneta.
– Näistä asioista puhutaan niin vähän, että tieto vammaisten elämästä on hyvin ohutta. Mitkä ovat ne tilanteet, joissa vammaiset eivät saa päättää itse asioistaan. Me kuvittelemme helposti, että heidän asiansa ovat aivan kuten muillakin. Mielestäni on tärkeää, että näistä asioista puhutaan. Se lisää varmasti sitä ymmärrystä ja myöskin voimaa lain muuttamisen taakse, Biaudet arvioi.
Viittomakielilaki on hyvä asia
Valmisteilla olevaan viittomakielilaki yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hyvänä, vaikka kyseessä on yleislaki ilman tarkkoja sääntöjä.
– Mielestäni se tuo varmasti vähitellen parannuksia hyvinkin laajasti ja siksi sen hyväksyminen on mielestäni tärkeää, Biaudet sanoo.