Kemiönsaarella asuva pariskunta teki kesällä 2020 suuren tutkimusretken.
Saaristoekologi, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Panu Kunttu ja ympäristösuunnittelija, eräopas Sanna-Mari Kunttu toistivat kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan vuonna 1974 tekemän meriretken halki Suomen lounaissaariston.
Ennen retkeä Kuntut haastattelivat Pentti Linkolaa ja saivat käyttöönsä hänen lintumuistiinpanonsa ja merikorttinsa. Matka oli pituudeltaan 1 100 kilometriä Salosta Poriin, ja se noudatteli Linkolan aikataulua ja reittiä.
Seitsemän viikon aikana Kuntut laskivat linnut 600 luodolta. Tavoitteena oli vertailla linnuston ja ympäristön muutoksia 46 vuoden jälkeen.
- Panu Kunttu ja Sanna-Mari Kunttu kertovat kokemuksistaan suorassa lähetyksessä kello 9.00 alkaen. Voit katsoa lähetystä tässä artikkelissa tai Yle Areenassa. Lähetys on katsottavissa myös jälkikäteen. Toimittajana on Kalle Mäkelä, kuvaajana Paula Collin.
Kymmenet lajit hävinneet
Kaksi vuotta sitten tehdyn retken tulokset on julkaistu nyt kirjana Kaikki luodon linnut. Havainnot olivat pysäyttäviä.
– Meiltä jäi näkemättä peräti 27 lintulajia, jotka Linkola näki. Lisäksi noin 50 lintulajin kannat olivat vähentyneet tässä ajassa, Panu Kunttu kertoo.
Luodoilta hävinneitä lajeja olivat muun muassa riekko, keltavästäräkki, punasotka, nokikana, peltosirkku ja hömötiainen. Voimakkaasti vähentyneitä lajeja puolestaan olivat muun muassa tukkasotka, karikukko, selkälokki, pilkkasiipi, räyskä, tuulihaukka ja käenpiika.
– Linnuston häviämiseen ja vähentymiseen vaikuttavat muun muassa Itämeren rehevöityminen ja elinympäristöjen umpeenkasvu, metsien hakkuut, ilmastonmuutos, lisääntynyt veneliikenne ja häirintä, mökkirakentaminen sekä vieraspedot minkki ja supikoira.
Toisaalta saaristolinnustoon on tullut myös uusia tulokkaita vuosikymmenien aikana. Kuntut havaitsivat muun muassa kaulushaikaroita, harmaasorsia, kurkia, laulujoutsenia, valkoposkihanhia ja kanadanhanhia, joita Linkola ei havainnut.
Vastaavasti runsastuneita lajeja olivat merikotka, kyhmyjoutsen, harmaahaikara, merimetso, merihanhi ja pikkuvarpunen.
– Osa näistä lajeista on hyötynyt vesien rehevöitymisestä ja osa taas on hyötynyt metsästyksen lopettamisesta, jolloin kannat ovat päässeet kasvamaan. Myös ilmastonmuutos on tuonut eteläisiä lajeja Suomeen.
Kielteistä kehitystä lintukannoissa oli siis Panu Kuntun mukaan havaittavissa merkittävästi enemmän kuin myönteistä kehitystä.
Kirjallaan Kuntut haluavat nostaa esille ihmisen aiheuttamia haitallisia muutoksia ympäristössä, jotka ovat johtaneet saaristoluonnon monimuotoisuuden heikentymiseen.
– Useita lajeja on kuitenkin pystytty pelastamaan sukupuutolta niitä aktiivisesti suojelemalla, ja ihmistoiminnalta on saatu turvaan useita alueita, joissa lintukannat voivat elpyä. Näitä suojelutoimenpiteitä tarvittaisiin nyt vain moninkertaisesti lisää ja ripeästi.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1. heinäkuuta kello 23:een asti.
Lue myös: