Korkein oikeus (KKO) antoi torstaina ennakkopäätöksen niin kutsutuista kiky-tunneista.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät vuonna 2016 kilpailukykysopimuksena (kiky) tunnetun työehtosopimuksen, jossa vuosittaista työaikaa kokoaikatyössä pidennettiin keskimäärin 24 palkattomalla tunnilla. Tarkoituksena oli muun muassa parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja lisätä talouskasvua.
KKO:n käsiteltävänä oli tapaus, jossa työnantaja pidensi suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä olleen työntekijänsä työaikaa puolella tunnilla viikossa. Työajan pidennyksestä tehtiin työpaikalla työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus.
Työntekijä vei työajan pidennyksen oikeuteen. Aiemmin käräjä- ja hovioikeus katsoivat, ettei yritys voinut pidentää työsopimuksella sovittua työaikaa työehtosopimuksella ja määräsivät työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä.
KKO: Työsopimuksen ehtojen heikennys ei ollut kohtuuton
KKO oli asiasta eri mieltä. KKO katsoo ennakkopäätöksessään, että työehtosopimuksella oli poikkeuksellisesti voitu heikentää työntekijän työsopimuksella sovittuja ehtoja.
– Vaikka työehtosopimukset yleensä määrittävät vain työehtojen vähimmäistason, joissakin tilanteissa työehtosopimuksella voidaan muuttaa työsopimuksen ehtoja myös työntekijän vahingoksi, KKO sanoi.
KKO:n mukaan käsitellyssä tapauksessa oli ilmeistä, että työehtosopimuksen tehneiden järjestöjen nimenomaisena tarkoituksena oli ollut, että työajan pidennys koskee kaikkia sen piirissä olevia työntekijöitä. KKO:n mukaan työsopimuksen ehdot eivät käsitellyssä tapauksessa myöskään heikentyneet niin olennaisesti, että muutosta olisi voitu pitää kohtuuttomana.
Näin ollen KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi työntekijän kanteen.