Petosrikosten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina, kertoo Keskusrikospoliisi. Viime vuonna Suomessa poliisi kirjasi yli 30 000 rikosilmoitusta petoksista.
Todellisuudessa tapauksia on huomattavasti enemmän. Pahimmillaan uhrit voivat menettää huijauksissa lähes koko omaisuutensa.
Euroopan pankkifederaatio EBF ja Euroopan poliisivirasto Europol käynnistävät tänään kampanjan huijausten torjumiseksi.
Ylen aamu-tv:ssä huijauksista olivat keskustelemassa KRP:n kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Timo Piiroinen ja Finanssialan petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Piiroinen kertoi, että nykyisin jo yli puolet huijausyrityksistä tapahtuu netin välityksellä. Karhunen totesi, että uusia huijausten tekotapoja tulee jatkuvasti ilmi.
Piiroisen ja Karhusen mukaan rikolliset käyttävät hyväkseen samoja kikkoja kuin markkinoinnissa käytetään eli ihmisten tarvetta rakkauteen, läheisyyteen ja hyväksyntään sekä halua saada taloudellista hyötyä.
Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos saat seuraavanlaisia yhteydenottoja:
Pornokiristys
Ihminen saa sähköpostin, jossa väitetään, että hänen vierailuistaan pornosivuilla on arkaluontoista kuva- tai videomateriaalia. Uhria vaaditaan maksamaaan tietty summa kryptovaluutta bitcoinilla, jotta materiaalia ei levitettäisi eteenpäin.
Kiristäjillä ei todellisuudessa ole hallussaan mitään arkaluontoista kuvaa kohteesta. Pornokiristysyrityksistä on tehty poliisille yli 200 rikosilmoitusta viime kuukausina.
Kalasteluhuijaus
Lähes kaikki saavat sähköpostiinsa erilaisia epämääräisiä roskaviestejä, joita lähetetään suurelle joukolle ihmisiä. Viesteissä esiinnytään esimerkiksi pankin, poliisin, Tullin, Postin tai verottajan nimissä ja pyydetään klikkaamaan joko linkkiä tai avaamaan liitetiedosto.
Linkki saattaa esimerkiksi viedä oikealta pankin sivulta näyttävälle huijaussivulle. Siellä ihmiseltä pyydetään pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja. Tällaisilla kalasteluhuijauksilla haetaan joko henkilön maksuvälinetietoja tai jotain henkilökohtaisia tietoja.
Rakkaushuijaus
Tällaisessa huijauksessa tuntematon mies tai nainen lähettää kohteelle kaveripyynnön Facebookissa. Huijari voi esiintyä esimerkiksi amerikkalaisena upseerina tai hän on voinut liittää valeprofiiliinsa vähäpukeisen naisen kuvan.
Jos kaveripyynnön hyväksyy, niin tyypillisesti huijari yrittää ensin voittaa uhrin luottamuksen henkilökohtaisen keskustelun kautta. Myöhemmin hän pyytää rahaa esimerkiksi terveydenhuoltokuluihin tai matkalippuun saapuakseen uhrin luo.
Tällainen huijaus voi johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin.
Liian hyvä tarjous
Joskus netissä voi törmätä uskomattoman hyviltä kuulostaviin tarjouksiin tai sijoitusmahdollisuuksiin. Tällaisissa tapauksissa huijarit yrittävät vaikuttaa ihmisten psyykeeseen ja rikastumisen haluun.
Lokakuussa esimerkiksi paljastui tapaus, jossa julkisuudesta tuttuja henkilöitä käytettiin luvattomasti heidän tietämättään bitcoin-huijaussivuston mainostamiseen. Ylen uutissivuilta näyttävälle valesivustolle palvelua mainostamaan päätyi muun muassa kansanedustaja Hjallis Harkimo (Liike nyt).
Miten torjua huijauksia?
On syytä muistaa, että todellisuudessa esimerkiksi poliisi tai pankit eivät koskaan kysy asiakkaidensa verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tunnuslukua sähköpostin välityksellä.
Kun törmäät epäilyttäviin viesteihin tai sivustoihin, niin pysähdy miettimään, voiko tyhjästä ilmestynyt kuuma seuranhakija tai euron älypuhelin olla totta. Erittäin todennäköisesti tarjous ei ole aito.
Jos vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan, niin älä häpeä vaan ota yhteyttä läheisiisi ja pankkiin sekä sulje luottokorttisi. Voit myös tehdä ilmoituksen poliisille ja ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen.
Lue myös:
Verottaja varoittaa: Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkeellä
Uudentyyppinen huijausviesti on naamioitunut turvapostiksi – lähettäjänä voi näkyä tuttu taho