Kuurojen epätasa-arvoinen asema Pohjoismaissa on saanut kansanedustaja Tuula Peltosen (sd.) tekemään aiheesta kirjallisen kysymyksen Pohjoismaiden neuvostolle.
Peltonen on huolissaan siitä, että viittomakieli on edelleen joissakin Pohjoismaissa huonommassa asemassa kuin muut pohjoismaiset kielet. Viittomakielisten asemasta Pohjoismaissa ei ole myöskään selkeää kokonaiskuvaa.
- Pohjoismaissa on viittomakielen suhteen hyvin erilaisia käytänteitä ja hyvin erilainen tilanne. Vaihtelua on myös siinä, että miten tämä tasa-arvoinen kohtelu toteutuu viittomakielisiä kohtaan eri Pohjoismaissa. Havaitsin, että siitä ei ole paljon ääntä pidetty ainakaan parlamenteissa. Sen vuoksi olen yrittänyt itse olla aktiviinen siinä, että niin Suomessa kuin Pohjoismaissa tämä asia tulisi kuntoon jossakin vaiheessa, Peltonen sanoo.
Esimerkiksi Tanskassa viittomakielisiä palveluita ei ole turvattu lainsäädännössä ja kouluja on jopa ohjeistettu välttämään viittomakielen käyttöä. Silti myös Suomessa on vielä tehtävää.
- Suomenkin pitäisi pystyä ratifioimaan YK:n yleissopimus. Vaikka Suomessa on mm. hallitusohjelmaan kirjattu viittomakielen aseman kehittäminen, niin silti tarvitaan yhä vahvaa vaikuttamista siihen, että nämä asiat toteutu. Viittomakielilaki on yksi asia, joka Suomen osalta on kesken, Peltonen luettelee.
Pohjoismaiden neuvosto on vastannut kirjalliseen kysymykseen jo epävirallisesti. Tämän perusteella voidaan olettaa, että mysö virallinen vastaus valmisuu piakkoin. Peltonen uskoo, että asian käsittely jatkuu joka tapauksessa pohjoismaiden neuvostossa.
- Mä tulen itse ainakin tämän esille ottamaan ja asiaa toistamaan niin kauan, että saan siihen kunnollisia vastauksia, Peltonen lupaa.