Vaasalaisessa autokorjaamossa työskentelevä syntymäkuuro Tom Haglund kommunikoi esimiehensä kanssa heidän yhdessä kehittämillään viittomilla. Haglund on työskennellyt automekaanikkona kahdeksan vuotta ja viihtyy työssään.
- Tässä hyvää on se, että autojen siistimistä tilataan paljon. Autot pestään vahalla ja imuroidaan sisältä, Haglund kuvailee työnsä sisältöä.
Tom Haglund on onnekas. Sitran ja Vatesin vammaisten työllistymistä koskeva tutkimus osoittaa, että vain kymmeneosa kaikista vammaisista saa töitä. Saman verran on niitä, jotka haluaisivat työllistyä, mutta eivät ole saaneet töitä. Yksi syy on Suomen työelämässä vallitsevissa asenteissa. Useimmat vammaiset henkilöt haluavat osa-aikaista työtä, mutta vaihtoehdot Suomessa ovat joko kokoaikatyö tai ei työtä ollenkaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa asenteet ovat erilaiset. Siellä ajatellaan, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä töitä ja että riittää, jos teet vähemmän töitä kuin muut, kertoo Vatesin tutkimuspäällikkö Jukka Lindberg.
Raportin mukaan työnantajien pitäisi uskaltaa työllistää vammaisia. Siitä olisi hyötyä niin työntekijöille kuin työnantajillekin, mutta suurin taloudellinen hyöty koituisi yhteiskunnalle. Osaavat ja motivoituneet vammaiset voisivat tarjota yli 10 000 henkilötyövuotta, jos heidät palkattaisiin.
Tutkimus osoittaa myös, että useampi kuin kaksi kolmesta työnantajasta voisi harkita vammaisen henkilön työllistämistä, mutta heillä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka edetä asiassa. Tom Haglundin esimiehellä on asiasta vain hyviä kokemuksia.
- Työpäivät ja tehtävät ovat melko samanlaisia. Vammaisuudella ei ole suoraa vaikutusta tuottavuuteen, vaan työ on yhtä tehokasta kuin kaikilla, kertoo Carfix Wasan toimitusjohtaja Viking Hjort.