Kuuloavain.fi-palvelun 1-vuotisjuhlaa vietettiin vauhdikkaasti keskiviikkona 20.11. Valkealla talolla Helsingissä. Samalla juhlittiin YK:n lastenjärjestön Unicefin Lapsen oikeuksien päivää.
Kuulovammaisalan tietoa kootusti tarjoavan portaalin ensimmäinen vuosi on sujunut hyvin.
– Ensimmäinen vuosi on mennyt upeasti. Sisvusto on ollut kyllä suosittu ja siellä on käynyt paljon vanhempia, opettajia, puheterapeutteja ja muita työntekijöitä. He ovat pitäneet tietoja hyödyllisinä ja pitävät niitä helppona löytää yhdestä paikasta. Myös yhteinen tapahtumakalenteri on kätevä, kun tietoa ei tarvitse etsiä eri paikoista. Positiivista palautetta on tullut ja tarvetta tälle selväsi on, kertoo projektikoordinaattori Anneli Salomaa.
Kuuloavain.fi on Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton ja LapCi ry:n yhteinen tieto- ja vertaistukiportaali.
Se palvelee ennen kaikkea kuulovammaisia lapsia, heidän perheitään sekä heidän kanssaan työskenteleviä.
Kaksivuotinen hanke on nyt puolivälissä, joten on täysin luonnollista, ettei palvelu ole vielä täysin valmis.
– Nyt avaamme ruotsinkielisen sivuston palvelemaan siihen kieliryhmään kuuluvia. Ryhdymme tekemään nyt myös viittomakielisiä sivuja. Projektia on nyt jäljellä vuosi ja sen jälkeen kaikki materiaali jää sivuille ja toivottavasti yhteistyö jatkuu sen merkeissä, Salomaa kertoo.
Lapsen oikeuksien päivän teemana vammaisuus
Suomessakin keskiviikkona vietetty Unicefin Lapsen oikeuksien päivä keskittyi tänä vuonna erityisesti vammaisten lasten asemaan.
Myös Ylen kanavilla on ollut vahvasti esillä Mukana-kampanja. Sen tavoitteena on haastaa kaikki harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa järjestävät tahot tekemään toiminnastaan esteetöntä, jotta myös vammaiset lapset voisivat olla mukana.
Samalla halutaan muistuttaa päättäjiä siitä, että myös vammaisilla lapsilla on oikeus vapaa-ajan toimintaan.
Kuulovammaisten lasten osalta Suomen tilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä. Suurimpia haasteita on alueellinen vaihtelu palveluiden saatavuudessa.
– Jos verrataan koko maailman tasoon, Suomessa palvelut toteutuvat melko hyvin; lapset saavat kuntoutusta, kielen ja ilmaisun opettaminen on hyvää, mutta palvelun saatavuus vaihtelee paljon Suomen eri alueilla. Samoin viittomakielisillä ja ruotsinkielisillä lapsilla on paljon vaihtelua palvelun saannissa.