Helsinkiin ulkoministeriön kutsusta kokoontunut seminaari pohti keskiviikkona vammaisten aseman parantamista kehitysyhteistyössä.
YK:n vammaisasioiden erityisraportoijan YK:n vammaiskysymysten erityisraportoija Shuaib Chalklenin mukaan tavoitteena on, että vammaiset saataisiin nykyistä paremmin mukaan kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Mukaanottamisen tulisi alkaa jo kouluista.
– Kun puhutaan vammaishankkeesta, on yleensä kyse erityiskoulusta. Se kuitenkin tietyllä tavalla syrjäyttää ihmiset, joilla on jokin vamma. Sen sijaan, että käyttettäisiin miljoona euroa erityiskouluun, voitaisiin sama miljooona euroa sijoittaa perusopetukseen, joka samalla avattaisiin myös vammaisille ihmisille, Chalklen sanoo.
"Vuosituhattavoitteiden virheet korjattava"
YK:n nykyiset köyhyyden vähentämiseen tähtäävät vuosituhattavoitteet jättävät käytännössä vammaiset kokonaan ulkopuolelle. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistossa on tavoitteena, että vuonna 2015 voimaan tulevassa tavoiteohjelmassa vanhat virheet korjataan.
– Vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden olisi tulisi korjata aiempi virhe tiettyjen ihmisityhmien, kuten vammaisten jättäminen ulkopuolelle. Lisäksi niihin pitäisi sisällyttää mukaan ottaminen. Yksi tapa, jota me suosittelemme, on luoda erillinen tasa-arvo-tavoite, joka hyödyttäisi paitsi vammaisia, myös muita ryhmiä, sanoo neuvonantaja Facundo Chavez YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistosta.
YK pyrkii edistämään vammaisten oikeuksien toteutumista myös vammaisten oikeuksista tehty yleissopimuksen avulla.
Sopimuksen on ratifoinut jo 139 maata, eli kaksi kolmasosaa YK:n jäsenistä. Suomi on luvannut ratifioida todennäköisesti jo tänä vuonna vuosien valmistelun jälkeen. Pitkä valmisteluaika saa silti Shuaib Chalkleninilta ymmärrystä.
– Suomen kaltaisessa maassa ratifiointi vie aikaa - vaikkakin toivon sen tapahtuvan pian - koska heidän täytyy olla selvillä sen lainsäädännöllisistä vaikutuksista ja tehdä muutokset lakiin. Japanissa on sama tilanne. Siellä ratifiointi tapahtui muutamia viikkoja sitten ja se vei pitkän aikaa, Chalklen sanoo.
Vammaisten pakolaisten asema erittäin heikko
Sekä Chavez että Chalklen ovat huolissaan vammaisten pakolaisten asemasta. Usein pakolaisuutta aiheuttavat luonnonmullistukset ja sodat tapahtuvat alueilla, joilla on paljon vammaisia, mutta vain vähän vammaispalveluja. Shuaib Chalkle on erityisen huolissaan Pohjois-Keniassa Dadaabin pakolaisleirillä olevista somalialaisista ja Syyrialaispakolaisista.
– Jotain pitäisi tehdä nopeasti. Vammaisilla pakolaisilla pitäisi olla mahdollisuus esteettömään asumiseen ja sanitaatioon, heillä tulisi olla puhdasta vettä, ruokaa ja mahdollisuus koulutukseen. Mitään näistä perustarpeista ei kuitenkaan ole vammaisille tarjolla. Heillä ei ole mahdollisuutta edes paeta näitä olosuhteita, Chalklen luettelee.
Chalklen vaatiikin, että kehitys- ja kriisiapua antavat hallitukset ja järjestöt kantaisivat vastuun myös vammaisten pakolaisten auttamisesta.