Kulunut viikko on ollut vammaisten ja viittomakielisten oikeuksien kannalta merkittävä, kun eduskunta alkoi käsittelyn viittomakielilaista ja YK:n vammaissopimuksen ratifioinnista.
Esitys viittomakielilaista on syntynyt nykyisen hallituksen aikana. Kuurojen Liitossa lakiesityksen etenemiseen ollaan tyytyväisiä, mutta sen sisältöön toivotaan vielä pientä viilausta.
– Ensinnäkin haluaisimme, että siihen sisältyisi lasten oikeus viittomakieleen ja toiseksi, että lain toteutumista valvomaan perustetaan toimikunta. Nämä asiat kun saataisiin vielä kuntoon, olisimme tyytyväisiä kertoo Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.
Toinen, kaikkia Suomen vammaisia koskettava hallituksen esitys vietiin eduskuntaan torstaina. Hallitus esittää – kahdeksan vuoden valmistelun jälkeen – YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimista.
Sopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki YK:n ihmisoikeussopimuksissa vahvistetut oikeudet. Suomessa valmistelu on vienyt vuosia, koska lainsäädäntö on haluttu ensin sopimuksen vaatimalle tasolle. Eduskunnassa ovat nyt myös viimeiset lainmuutokset, joita ratifiointi vaatii. Ne koskevat vammaisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta.
Kynnys ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä arvioi, että ratifiointi antaa vammaiskentälle paremmat eväät edunvalvontaan, kun vammaisille tulee oikeus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Muut tärkeät muutokset koskevat lainsäädäntöä ja valvontaa.
– Uudet lait tehdään vastaamaan tätä uutta sopimusta ja myös vanhojen lakien tulkinta tulee paranemaan. Ratifiointia tulee myös seuraamaan YK:n komitea, jolle Suomi tulee kaksi vuotta ratifioinnin jälkeen antamaan raportin ja siitä 3 - 4 vuoden kuluttua tulee vastaus, mitä asioita täytyy kehittää Suomessa, Könkkölä sanoo.
Esitykset valiokuntakäsittelyssä
Viittomakielilaki ja YK-sopimuksen ratifiointi ovat nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä, ja minkä jälkeen ne palaavat suureen saliin. Esitys viittomakielilaista on perustuslakivaliokunnassa, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Vammaissopimuksen ratifiointi puolestaan on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä.
Molemmat prosessit on tarkoitus saada valmiiksi vielä tämän hallituskauden aikana, ensi kevääseen mennessä.
Vammaisjärjestöissä toivotaan hartaasti, että molemmissa prosesseissa päästään mahdollisimman pian hyvää lopputulokseen. Ja syystäkin.
– Vammaiset ihmiset kokevat arkielämässään vielä edelleenkin syrjintää. Syrjintää on koulutukseen pääsyssä, työn haussa, vapaa-ajan harrastuksissa, liikkumisessa. Ihan kaikissa elämän toiminnoissa he kohtaavat erilaisia esteitä, kertoo Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri Sari Loijas.
Peruspalveluministeri Ministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan vammaissopimuksen ratifoiminen itsessään ei riitä, vaan tekemistä riittää vielä tulevaisuudessakin, jotta sopimus saadaan toteutumaan toden teolla. Varsinkin työmarkkinoilla on vielä korjattavaa.
– Vähän liian usein tulee vielä palautetta siitä, että nimenomaan työnantajien asenneilmapiirissä olisi vielä tekemistä. Asenteiden muuttamistyö on hidasta hommaa, mutta siinä pitää määrätietoisesti liikkua eteenpäin, koska ilman sitä emme myöskään pysty näitä sopimuksia käytännön tasolle viemään, Huovinen sanoo.
YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus on yksi laajimmin ja nopeimmin ratifioiduista kansainvälisistä sopimuksista. Sen on lopullisesti jo 151 valtiota. Euroopan maista joukosta puuttuvat Suomen lisäksi vielä Irlanti ja Hollanti.