Viisivuotias Vilja Vehmola Espoosta on saanut itselleen mukavan hoitopaikan. Toppelundin päiväkodissa Espoon Haukilahdessa on hänen lisäkseen kaksi kuulovammaista lasta integroituna kuulevien lasten ryhmään. Järjestely onnistui äidin mukaan yllättävän helposti.
- Sattumoisin samalla alueella oli kaksi ihan samanikäistä kuulovammaista tyttöä, jotka olivat myös implantoituja. Oli melko helppo päättää, että haluamme kaikki kolme samaan päiväkotiin ja sen takia valittiin tämä päiväkoti, kertoo Tiina Vehmola.
Viljalla on leikattu molempiin korviin sisäkorvaimplantit. Hän komminkoi pääasiassa puheella, mutta tarpeen vaatiessa vaihdetaan viittomakieleen.
Tiina Vehmola on tyytyväinen siihen, että lapsen kommunikaatiotarpeet otetaan huomioon päivähoidossa.
- FM-laitetta käytetään ryhmätilanteissa aika paljon, sitten on helpompi kuunnella, ja osa noista päiväkotitädeistä on käynyt viittomakielen alkeiskursseja, että osaavat jonkun verran viittoa. Ja sitten toimitaan pienissä ryhmissä ottaen huomioon, että taustahäly pysyisi siedettävänä.
"Päivähoidon laadussa ja saatavuudessa on vaihtelua"
Toisin kuin Espoossa, on muualla maassa kuulovammaisten lasten päivähoidon järjestäminen paikoin ongelmallista.
Vaasan ammattikorkeakoulussa tehdyn suppean selvityksen mukaan kuulovammaisten lasten tarvitsemien päivähoitopalveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat suuresti eri puolilla maata paikkakunnasta riippuen.
Sama asia on havaittu kuulovammaisalan etujärjestöissä.
- Tietysti Etelä-Suomessa on enemmän väkeä, jolloin ehkä kuulovammaisia lapsiakin on enemmän ja sitä myötä järjestelytilanne on jonkin verran parempi. Pohjois-Suomessa kuntaliitokset taas on tuonyt vieläkin isompia kuntia ja vieläkin pidempiä välimatkoja ja sitten ne järjestelyt onkin ihan eri luokkaa, kertoo vertaistyökoordinaattori Irja Seilola Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta.
Ilman toimivaa kuntoutusohjausta tai muuta alueella toimivaa asiantuntijaa vanhemmat jäävät helposti asian kanssa oman onnensa nojaan. Rahavaikeuksien kanssa painivat kuntien sosiaalitoimet usein järjestävät palvelun mieluummin tehokkaan taloudenpidon kuin varhaiskasvatuksen lähtökohdista.
Asian korjaamiseksi päivähoitolakia yritettiin muuttaa jo vuonna 2010, mutta hätäisesti valmisteltu lakialoite vedettiin takaisin valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että työt varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi ovat jatkuneet ja hyvässä vauhdissa.