Valta kuuluu kansalle -puolueen toinen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu saa porttikiellon eduskuntaan otettuaan salaa kuvan kansanedustaja Iiris Suomelasta (vihr.).

Eduskunnan tiedotteen mukaan porttikielto on voimassa tämän vaalikauden loppuun. Porttikielto ei koske istunnon seuraamista täysistuntosalin lehterillä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) päätti harvinaisesta rangaistuksesta maanantaina iltapäivällä keskusteltuaan asiasta puhemiesneuvoston kanssa.

Vähäkainu otti kuvan Suomelasta eduskunnan kuppilassa viime viikon tiistaina. Kuvassa Suomela istuu mustaan mekkoon pukeutuneena.

Sosiaalisessa mediassa jakamansa kuvan yhteyteen Vähäkainu kirjoitti kokeneensa eduskunnassa “aikamoista seksuaalista häirintää”.

Puhemies Vanhanen kuvasi Vähäkainun toimintaa viime viikolla täysin sopimattomaksi käytökseksi.

– Ei ole edes ajateltu, että jotain tällaista voisi tapahtua. Normaaliin järjenkäyttöön ja tapoihin kuuluu se, että näin ei menetellä, Vanhanen sanoi Ylen Aamussa torstaina.

Valta kuuluu kansalle -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Ano Turtiainen ei nähnyt kuvan ottamisessa ja jakamisessa mitään vikaa.

Turtiainen sai itse aikoinaan potkut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä sosiaalisen median käyttäytymisensä takia.

Lisää aiheesta:

Kuva Iiris Suomelasta käynnisti keskustelun eduskunnan pelisäännöistä ja nyt kuvaajaa uhkaa porttikielto – tästä se johtuu

Pääradan ratatöiden myöhästyminen on aiheuttanut merkittäviä ongelmia juhannuksen paluuliikenteessä. Junat ovat myöhästelleet viikonlopun aikana myös Keski- ja Itä-Suomessa.

Pahimmillaan matka-ajat ovat voineet venyä jopa 14 tunnilla. Mielipahan lisäksi junien myöhästyminen on voinut aiheuttaa osalle matkustajista rahallisia menetyksiä.

Selvitimme, mitkä ovat kuluttajan oikeudet tilanteessa, kun juna on merkittävästi myöhässä. Ylen kysymyksiin vastasivat Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Annina Huolman ja VR:n palvelujohtaja Petri Mertola.

Kuka vastaa, jos matkustajalle koituu junan myöhästymisestä ylimääräisiä kuluja, Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Annina Huolman?

Kaukoliikenteessä kuluttajan oikeuksia sääntelee EU:n rautatievastuuasetus. Kuluttaja on oikeutettu korvaukseen, jos juna myöhästyy määränpäästään yli 60 minuuttia. Kuluttajilla on tilanteessa eri vaihtoehtoja, kuten matkan peruuttaminen, uudelleen reitittäminen tai matkan jatkaminen. Viimeisimmässä tapauksessa kuluttaja on oikeutettu korvauksiin, joita aiheutuu matkan pitkittymisestä.

Korvaus, johon kuluttaja ainakin on oikeutettu, on viivästyksestä johtuva vakiokorvaus. Korvauksen suuruus viivästyksen pituudesta riippuen joko 25 tai 50 prosenttia matkalipun hinnasta. Pienempään korvaukseen kuluttaja on oikeutettu, jos matka viivästyy vähintään tunnilla ja suurempaan, jos viivästys on vähintään kaksi tuntia.

Osalla matkustajista matka-aika on venynyt jopa 14 tunnilla. Osa on voinut myöhästyä töistä tai ulkomaanlennolta, osalle taas on voinut koitua ylimääräisiä kuluja esimerkiksi ruoasta. Mihin korvausvelvollisuuden raja vedetään?

Se on tilannekohtaista. Korvaus voi perustua vain todellisiin, viivästyksestä aiheutuneisiin kuluihin. Tällaisessa tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä osoittamaan kustannukset esimerkiksi kuiteilla tai muulla luotettavalla tavalla. Junavuoron viivästymisestä aiheutuneiden vahingonkorvausten enimmäismäärä on rajattu viiteen tuhanteen euroon matkustajaa kohden.

Kaikissa tilanteissa junayhtiöllä ei ole vahingonkorvausvelvollisuutta.

Suurimmat ongelmat viikonlopun junaliikenteessä aiheutuivat Väyläviraston ratatöiden viivästymisestä. Voidaanko tällainen tulkita pakottavaksi syyksi, joka voisi vapauttaa yhtiön korvausvelvollisuudesta?

Emme ota tämänhetkiseen tilanteeseen kantaa. Yleisellä tasolla tilanne, jossa junayhtiö ei ole korvausvelvollinen, voi tulla kyseeseen, jos junayhtiö pystyy näyttämään toteen, että he ovat ryhtyneet kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon välttämiseksi, tai jos he voivat osoittaa viivästyksen johtuneen esimerkiksi radassa olleesta viasta, johon junayhtiön ei katsota voineen varautua. Sen sijaan esimerkiksi kalustoviat eivät yleensä vapauta yhtiötä vastuusta.

Miten oikeuksistaan epävarman mutta matkan viivästymisestä korvausta toivovan kuluttajan tulisi toimia?

Kuluttajan kannattaa aina kääntyä junayhtiön puoleen ja tehdä reklamaatio. Kuluttajalla on kuitenkin aina näissä todella pitkissä viiveissä oikeus saada vakiokorvaus. Jos kuluttajalle on aiheutunut muuta vahinkoa, kuluttaja voi esittää tositteet näistä kustannuksista junayhtiölle, joka sitten arvioi tapauskohtaisesti korvausvastuutaan.

Jos kuluttajalle myönnetään korvauksia viivästyksen johdosta, ne pitäisi maksaa kuukauden kuluessa korvausvaatimuksen esittämisestä.

Jos korvauksen suuruudesta syntyy eripuraa, mihin tahoon kuluttajan tulisi olla yhteydessä?

Jos kuluttaja kokee, ettei tilannetta hoidettu asianmukaisesti, kuluttajan on syytä kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston puoleen. Mikäli kuluttaja ja junayhtiö eivät päääse yhteisymmärrykseen asiassa, kuluttaja voi pyytää neuvoa kuluttajaneuvonnasta, joka voi tarvittaessa sovitella riita-asiaa.

Viime kädessä asia voidaan viedä kuluttajariitalautakunnan arvioitavaksi.

Pitkä odotus voi synnyttää harmistusta esimerkiksi menetetystä vapaa-ajasta, ja osassa junista on kerrottu myös esimerkiksi ruoan ja juoman loppumisesta tai saniteettisäiliöiden täyttymisestä. Onko henkisestä haitasta mahdollista hakea korvausta?

Kuluttajalla on oikeus vaatia aterioita ja virvokkeita ilmaiseksi kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan, jos niitä on junassa tai asemalla saatavilla. Toki mahdollisuus tähän voi vaihdella, mutta lähtökohtana silloinkin on junayhtiön huolenpitovelvoite matkustajista.

Valitettavasti mielipahaa ei korvata, vaan korvaus koskee ainoastaan niin sanotusti konkreettista haittaa, jota viivästymisestä on aiheutunut. Kuluttajan on syytä tehdä reklamaatio ja ottaa tarvittaessa yhteyttä myös viranomaisiin, mikäli he kokevat, etteivät heidän oikeutensä ole toteutuneet tilanteessa, Kilpailu- ja kuluttajviraston Huolman painottaa.

VR: Matkalippujen korvauksia tulee varmasti

VR:n palvelujohtaja Petri Mertolan mukaan yhtiö ei ole vielä tehnyt laskelmia matkustajille maksettavien korvauksien suuruudesta, mutta niiden maksamiseen on varauduttu. Myöhästyneissä junissa oli yhteensä jopa tuhansia matkustajia.

VR korvaa matkalipun hinnan kokonaan, jos juna myöhästyy yli neljällä tunnilla.

– Näitä tulee varmasti, mutta emme ole tehneet laskelmia ennen kuin kokonaiskuva on selvillä.

Mertolan mukaan ainakin matkalipuista matkustajille maksettavat korvaukset tulevat ensin VR:n maksettaviksi.

Huolenpitovelvoitteeseen tai sen mahdollisiin laiminlyönteihin liittyviä korvauksia Mertola ei pysty tarkemmin kommentoimaan.

Hänen mukaansa matkustajien tilannetta on pyritty helpottamaan kaikin mahdollisin keinoin, ja jo pitkään seisoneisiin pitkän matkan juniin on pyritty toimittamaan lisää ruokaa ja juomaa.

– On meillekin kriittistä, että asiakkailla on syötävää ja juotavaa junissa. Varmasti mahdollisissa korvausvaatimuksissa sitten käydään myös näitä läpi, että miten näitä on pystytty hoitamaan.

Esimerkiksi välillisistä kustannuksista koituvien kulujen korvausvelvollisuuksien jakautumiseen VR:n ja ratatöistä vastanneen Väyläviraston kesken ei vielä voida ottaa kantaa.

– Pääasia on, että kuluttajat saavat korvauksen matkalipuista, ja sen jälkeen katsomme vastuiden jakautumista, Mertola sanoo.

Lue lisää:

Raideliikenne kulkee taas, mutta viivästykset jatkuvat nyt myös työntekijöiden puuttumisen takia – myöhästyneissä junissa tuhansia matkustajia

Ensimmäistä kertaa yksin matkustaneet 12-vuotiaat joutuivat keskelle kaaosta – junamatka kestää 15 tuntia kauemmin kuin piti

Nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaalla lauantaina.

Poliisi epäilee turmassa törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Onnettomuuteen ei liity poliisin mukaan muita osallisia.

Käynnissä on myös kuolinsyyntutkinta.

Uhri vahingoittui turmassa niin pahoin, että vainajan henkilöllisyyden selvittäminen on kestänyt. Poliisilla on vahvat epäilyt vainajan henkilöllisyydestä sen perusteella, kuka oli kyseisellä autolla liikkeellä tuohon aikaan. Omaisille on saatu kuolinviesti vietyä.

Vainajan henkilöllisyyden selvittämiseksi aukottomasti ja tutkinnan takia edessä on vielä oikeuslääketieteelliset tutkimukset.

VR:n junien motit alkavat pikkuhiljaa purkautua, mutta raideliikenteen kaaoksen selvittäminen jatkuu pitkälle iltapäivään. Myöhästyneissä junissa oli ja on yhä tuhansia matkustajia.

Ville-Veikko Rantamaulan 12-vuotias tytär Alva ja tämän ystävä Isla olivat jumissa yöjunassa Hämeenlinnassa yli kymmenen tuntia. Lapset olivat ensimmäistä kertaa matkalla kahdestaan, ja vanhemmat olivat yrittäneet varmistaa turvallisen matkan.

– Olen rauhallinen mies ja matkustan tosi paljon, ja poikkeuksiin ja peruutuksiin pitää varautua, mutta nyt kyllä olen vihainen, kun vielä varmisteltiin kaiken menevän lasten kanssa by the book, tyttöjä Lapissa odottava Rantamaula kertoo.

Alvan äiti huomasi eilen illalla sattumalta varatessaan muita junalippuja, että junien kulussa voi olla poikkeuksia ratatöiden takia. Tämän jälkeen Rantamaula soitti välittömästi VR:n asiakaspalveluun ja jonotti sinne tunnin varmistaakseen, että lasten yöjunamatka sujuu hyvin.

– Minulle sanottiin, että yöjuna myöhästyy jonkin verran, muttei merkittävästi. Tyttären äiti saatteli tytöt junaaan, jossa oli sitten ilmoitettu junan olevan vähintään 7 tuntia myöhässä.

Rantamaula ihmettelee, miksi juna piti ajaa Hämeenlinnaan, ja seisottaa siellä kellon ympäri.

– Lähdetään Helsingistä sata kilometriä ja jäädään siihen, eihän siinä ole mitään järkeä. Aikuisetkin olisivat varmasti mielellään lähteneet junasta pois, etenkin istumapaikoilta, Rantamaula päivittelee.

Lapset olivat haastatteluhetkellä maanantaina kello 12:n jälkeen vielä Hämeenlinnassa.

– Juuri sain viestin VR:ltä, että yöjuna IC265 Helsingistä Kemijärvelle on myöhässä 635 minuuttia.

635 minuuttia on 10,5 tuntia.

Kello 14.39 tyttöjen juna on Tampereella ja myöhässä 900 minuuttia, eli 15 tuntia, VR:n junat kartalla -sivuston mukaan.

Jos Rantamaulalle olisi kerrottu näin merkittävästä viivästymisestä, lapsia ei olisi laitettu lapsia junaan. Lapsia ei myöskään lähdetty hakemaan Hämeenlinnasta, koska vanhemmat uskoivat VR:n lupauksiin.

– Minulla on pitkä lista VR:n tekstiviestejä, joissa sanotaan, että juna on aluksi 30 minuuttia myöhässä ja kello 1 yöllä kerrottiin, että se myöhästyy 3-4 tuntia.

Taksin tilaamistakin kyllä harkittiin.

– Myönnän, että minulla paloi hermot viime yönä, kun seurasin tätä meininkiä. Tämä on täysin absurdia. Tytöt nukkuivat yön ja heillä tuntui olevan vielä aamullakin kisafiilis, mutta keskipäivällä emojista saattoi päätellä, että alkoi sielläkin vähän hermo mennä.

"Onneksi otin tytöille vessallisen ja suihkullisen hytin"

Rantamaula neuvoi tyttöjä menemään ravintolavaunuun kysymään aamupalaa, sillä junassa kukaan ei ollut tästä heille kertonut. EU-säädösten mukaan matkustaja voi vaatia korvausta matkan viivästymisestä sekä lisäksi ilmaiseksi aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan, jos niitä on junassa tai asemalla saatavissa.

– Ravintolahenkilökunta oli hoitanut tämän asian oikein hyvin. He olivat antaneet croissanteja ja tuoremehua aamupalaksi.

Junassa ilmastointi pelasi, ja aamulla tytöt pääsivät myös Hämeenlinnassa ulkoilemaan ja kioskille hakemaan lisää matkaeväitä.

– Onneksi otin heille vessallisen ja suihkullisen hytin, varmaan jos sitä ei olisi ollut, lapset olisi jo pitänyt hakea jotenkin takaisin Helsinkiin.

Rantamaula ihmettelee sitä, että ratatyöt ajoitetaan juhannukseen, jolloin vähintään puolet Suomesta on liikkeellä.

– Enpä olisi uskonut, että ratatyöt pitää aloittaa juhannuksena, mutta se on Väyläviraston aivoituksia.

Tampereen asemalla härdelli vielä aamupäivällä

Tampereen asemalla ja laitureilla parveili aamupäivällä yhä satoja matkustajia.

Anni Alanen ja Miko Savolainen olivat odottaneet omaa junaansa viisi tuntia, mutta käyneet välillä kotona.

– Olemme menossa Lappiin kokkaamaan protu-leirille, jonka piti alkaa kello 10.30. Onhan tämä vähän stressaavaa ollut, muut odottavat siellä, Alanen kertoo.

Savolainen sanoo asian suoremmin.

– Vituttaa.

Kaksikko aikoo nukkua junassa - sitten kun se viimein saapuu.

Lue lisää:

Junaliikenteen kaaoksesta voi syntyä matkustajalle iso lasku – selvitimme, mitä kuluttaja voi tehdä saadakseen korvauksia

Raideliikenne kulkee taas, mutta viivästykset jatkuvat nyt myös työntekijöiden puuttumisen takia – myöhästyneissä junissa tuhansia matkustajia

Lempäälässä vaihdetaan uusi silta pääjunaradan viereen juhannuksena, maantiellä alkoi usean päivän katkos

Eduskunnassa pohditaan, pitäisikö myös muille kuin median edustajille asettaa eduskuntatalossa kuvaamista koskevia rajoituksia. Tarvetta sääntöjen kiristämiselle on alettu harkita sen jälkeen, kun kansanedustaja Iiris Suomelasta (vihr.) salaa otettu kuva jaettiin Twitteriin maanantaina.

Suomelasta otettua kuvaa jakoi Twitterissä Valta kuuluu kansalle -puolueen toinen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu.

Kuvassa Suomela istuu eduskunnan kahvilassa mustaan mekkoon pukeutuneena. Kuvan yhteyteen Vähäkainu kirjoitti kokeneensa eduskunnassa “aikamoista seksuaalista häirintää”. Suomela kertoi Iltalehdelle, että lupaa kuvan ottamiselle ei ollut.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) totesi Ylen Aamussa torstaina, että kansanedustajan salaa kuvaaminen ja kuvan julkaiseminen on täysin sopimatonta käytöstä.

– Ei ole edes ajateltu, että jotain tällaista voisi tapahtua. Normaaliin järjenkäyttöön ja tapoihin kuuluu se, että näin ei menetellä.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Riku Neuvonen pitää tapausta omituisena. Viestintä- ja mediaoikeuteen perehtyneestä Neuvosesta on epäselvää, mitä kuvan julkaissut Vähäkainu halusi kuvalla viestittää, ja miksi se piti liittää tällä hetkellä käytävään keskusteluun Wille Rydmaniin (kok.) kohdistuvista häirintäepäilyistä.

• Lue myös: Kansanedustaja Wille Rydmanin kujanjuoksu – näin tapahtumat etenivät kuudessa päivässä

– Selkeästi suurin ongelma tässä on se, että eduskunnassa luottamukseen perustuvia käyttäytymissääntöjä on rikottu. Tässä rikottiin kansanedustajien ja mahdollisesti myös muiden välinen luottamus.

Suomela sanoi Iltalehdelleajatelleensa, että työpaikalla hän voisi olla turvassa "salakuvaukselta".

Neuvosen mukaan on vaikea määritellä, onko eduskunta kansanedustajien työpaikka vai julkista tilaa. Virkamiehille eduskunta on työpaikka, Neuvonen sanoo.

Median kuvaamista rajoitetaan jo

Eduskunnan medialle suunnatun kuvaussäännön mukaan eduskunnan kuppilassa saa kuvata yleiskuvaa ainoastaan tunnin ajan ennen täysistunnon alkua ja puoli tuntia istunnon alkamisen jälkeen. Muina aikoina kuvaamiseen vaaditaan kuvattavan lupa.

Kuvauslupia ei myönnetä esimerkiksi eduskunnan ruokaravintoloihin, työhuonekäytäville, turvatarkastukseen tai sauna- ja liikuntatiloihin. Eduskunnassa ei saa myöskään kuvata mainoksia, viihdeohjelmia tai eduskunnan ulkopuolisten henkilöiden haastatteluja tai kuvauksia.

Miksi kuvaamista eduskunnan kuppilassa on rajoitettu? Miksei eduskunnan ravintolassa saa kuvata ollenkaan, eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsberg?

Ravintolassa ja kuppilassa moni syö lounasta. Siellä pätee ruokarauhasääntö, jotta kenenkään ei tarvitse pelätä sitä, että tulee kuvatuksi ruoka suussa.

Mitä kuvaussäännön mukaisella yleiskuvalla tarkoitetaan?

Käytännössä se tarkoittaa laajaa kuvaa kahvilasta. Usein ennen istuntoa moni kansanedustaja on kahvilassa ja sieltä saa silloin helposti yleiskuvaa, jossa näkyy monia kansanedustajia. Tämä on mahdollistettu toimittajien pyynnöstä, mutta on toki eduskunnankin etu, että talosta välittyy monipuolisesti kuvaa kansanedustajien arjesta.

Olisiko kuvaussääntöjä tarpeen laajentaa koskemaan myös muita kuin median edustajia?

Tämä tapaus sai pohtimaan, pitäisikö näin tehdä. Toisaalta, meillä käy kymmeniä tuhansia vieraita enkä itse muista vastaavaa tilannetta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Ihmiset aika hyvin kyllä kysyvät luvan, jos haluavat kuvata toista henkilöä täällä talossa.

Onko eduskunnassa ollut havaittavissa, että kaikki eivät allekirjoitakaan yhteisiä käyttäytymissääntöjä?

Eduskunta on sellainen työyhteisö, jossa yhteistyö perustuu luottamukseen ja toisen kunnioittamiseen. Kun näin on ollut, erillisiä sääntöjä ei ole välttämättä tarvittu. Jos meillä ei ole yhteistä käsitystä siitä mikä on hyvä ja kohteliasta, eikä osata toimia niin, että otetaan toiset huomioon, niin ehkä niitä sääntöjä pitäisi olla.

Tätä ei tietenkään yksittäistapauksen perusteella voi lähteä laatimaan, vaan pohdinnan pitää olla laajempaa, Hindsberg sanoo.

Porttikieltoa selvitetään

Puhemies Vanhanen on ehdottanut, että Suomelan kuvan ottaneen Vähäkainun liikkumista eduskunnassa rajoitettaisiin tai hänelle annettaisiin jopa porttikielto.

Hindsbergin mukaan koko eduskuntataloa kattavaa porttikieltoa tuskin voidaan antaa. Yleisöllä on oikeus tulla seuraamaan täysistuntoja yleisölehterille.

Hindsberg arvioi, että asian kanssa edetään aikaisintaan ensi viikolla.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Puhemies Vanhanen olisi valmis antamaan porttikiellon kansanedustajan salakuvaajalle – "Tässä on selvästi harkinta pettänyt totaalisesti"

Eduskunta tutkii kansanedustaja Iiris Suomelan salakuvaustapausta

AVEYRON Vietin juhannusviikonloppua Ranskan maaseudulla Aveyronissa. Helteitä on siellä Pariisia helpompi kestää, sillä metsät ja pellot eivät kerää lämpöä samalla tavalla kuin tiheästi rakennettu kaupunki.

Kuumuus ja kuivuus ovat toki vaatineet veronsa maaseudullakin. Maa oli palanut karrelle ja tavallisesti vehreä kasvillisuus muuttunut ruskeaksi koppuraksi. Tänne autoillessa ei vuorenrinteillä näkynyt lehmiä laiduntamassa. Niillä ei ollut syötävää.

Viime viikkoina eläinten ja ihmisten on ollut parasta pysytellä sisällä. Lämpötilat ovat hätyytelleet 40:ää astetta ja monessa kaupungissa on rikottu kesäkuun lämpöennätyksiä.

Vuosisatoja vanhan aveyronilaisen kivitalon saa onneksi pidettyä kohtuullisen viileänä, kunhan muistaa sulkea ikkunat luukkuineen koko päiväksi. Sisällä on tuolloin pimeää mutta muutoin mukavaa. Yöllä asunnon voi tuulettaa ilman skootterien ja alakerran terassin aiheuttamaa meluhaittaa, mikä tuntuu taivaalliselta.

Ei ihme, että tuhannet pariisilaiset ovat rynnistäneet viime viikkoina pois kaupungista. Mitään ranskalaista kaupunkia, mutta varsinkaan Pariisin kaltaista miljoonakaupunkia, ei ole tehty 35:n asteen helteisiin.

Kuumuutta pääsee Pariisissa pakoon ainoastaan ilmastoituun autoon tai tavarataloon. Hetkellistä helpotusta tuovat kylmä suihku, jäätee ja pakastelokerossa kohmetettu lakana.

Poikkeuksellisen kuuma sää on ollut viime viikkoina koko Ranskan ykköspuheenaihe. Helteistä ei enää iloita samalla tavalla kuin Suomessa, vaan punaisena hehkuva sääkartta herättää lähinnä kauhistusta.

– Pariisissa ei voi enää asua kesäisin, valitteli tuttu vaatekaupan myyjä ja kyseli, onko Suomessa viileämpää.

Kun kerroin kotimaani alkukesän olleen viileä ja sateinen, syttyivät naisen silmät loistamaan. Loiste sammui, kun kerroin, että Suomessakin on tällä hetkellä kuuma.

– Missä tahansa on kuitenkin parempi kuin Pariisissa. Tänne paistuu, hän puuskahti ja kertoi harkitsevansa muuttoa pohjoisranskalaiseen pikkukaupunkiin, lähelle merta.

Entä juhannuksen sää aveyronilaisella maaseudulla? Juhannusaatto oli lopulta sateinen ja verrattain viileä, mikä oli aivan ihanaa. Nautin, luin kirjoja ja urheilin. Jaksoin pyöräillä ylämäkiä läkähtymättä ja ajatukset kulkivat paljon selkeämmin kuin megahelteiden aikaan.

Juhannusiltana istuin kaatosateessa terassilla ja katsoin, kuinka vesipisarat imeytyivät rutikuivaan maahan. Nurmi tuntui saavan nopeasti lisää väriä ja vehreytyvän melkein silmissä.

Eilen kylän rinteillä näkyi ensimmäisiä lehmiä. Ne köllivät tihkusateessa silminnähden tyytyväisinä.

Väitän, että kesäinen sade ja pieni viileys ovat todellista luksusta. Niiden perässä kannattaa tulevaisuudessa jopa matkustaa.

Suurin keskustelu väärennetystä hunajasta on toistaiseksi käyty Yhdysvalloissa, mutta valvontaa on tiukennettu myös EU:ssa ja Suomessa.

Yleisesti tarkasteltuna elintarvikkeisiin liittyvät väärennökset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntyneet, osasyynä tähän on ollut myös niihin kohdistunut julkisuus ja huomio, jonka vuoden 2013 laaja hevosenlihaskandaali aiheutti.

Ruokaväärennöksiin liittyvät rikokset ovat monimutkaisia ja niitä voi asiantuntijoiden mukaan verrata taloudelliselta merkitykseltään huumerikollisuuteen, tosin huumerikollisuutta on seurattu tarkemmin.

Ruoka-aineista hunaja on Yhdysvaltalaisen Insider -sivuston mukaan tätä nykyä kolmanneksi eniten väärennetty ruoka-aine. Viime vuonna yhdysvaltalaiset hunajantuottajat nostivat asiasta oikeusprosessin, josta on uutisoinut esimerkiksi brittimedia the Guardian.

Yhdysvaltalaiset hunajantuottajat ovat huolissaan erityisesti Aasian suunnasta Yhdysvaltoihin tuodusta väärennetystä hunajasta, joka ajaa kotimaisia tuottajia vaikeuksiin.

Myös Suomessa väärennettyjen tuotteiden yleistyminen huolettaa hunajantuottajia. Tosin toistaiseksi Suomessa on saatu olla asian suhteen rauhallisessa tilanteessa.

– No joo kyllähän ne väärennökset on iso juttu, jos puhutaan maailman mittakaavassa. Mutta Suomessa ollaan vielä toistaiseksi varsin hyvässä tilanteessa: täällä on todella laadukkaita tuotteita ja pelkästään hunajaa siellä purkissa.

Näin toteaa mehiläistarhaaja Anssi Hiekkala. Hänet palkittiin viime vuonna Äänekosken Kivetyn korvessa tuotetusta metsähunajasta.

Hiekkala korostaa kuitenkin myös asiakkaan tietoisuutta ja käytännön mahdollisuuksia toimia riskin pienentämisessä:

– Siihen voi asiakas vaikuttaa: ostaa vain lähellä tuotettua hunajaa alueen tarhaajalta, niin tietää mitä saa.

Esimerkiksi hunajapurkin kyljestä löytyvä teksti: "made in EU" ei Hiekkalaa juuri vakuuta.

– Justiinsa EU:n tasolla se on ongelmallista, jos purkin kyljessä lukee, että tuotettu EU:n alueella, niin kuluttaja ei valitettavasti voi olla varma.

Lue myös: Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Rikosten tunnistaminen keskeistä

Erityisen pulmallisia kaikki elintarvikepetokset ja myös hunajaväärennökset ovat juuri laatuun, puhtauteen ja säädösten noudattamiseen pyrkivien tuottajien osalta.

Varsinkin jos se oma vaivalla tuotettu tuote on kysyttyä markkinoilla. Juuri tässä mielessä suomalaiset tuottajat ovat vaaravyöhykkeellä:

– Kyllähän suomalainen horsmahunajakin on maailmalla tunnettu tällaisena "hunajien shampanjana", että siinä on kyllä sellainen sinällään positiivinen tilanne, Hiekkala sanoo.

Suomessa ruokaväärennöksiin ja niihin liittyvään talousrikollisuuteen on viime vuosina tartuttu aikaisempaa tiukemmin. Poliisi, Ruokavirasto ja Tulli ovat tiivistäneet yhteistyötään.

Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit toteaa, että vielä toistaiseksi Suomi on säästynyt suurilta hunajaväärennösten tuontiyrityksiltä.

Hän kuitenkin arvioi, että maailmalta jo tutuksi tullut ilmiö on ennemmin tai myöhemmin tulossa myös Suomeen: Näin on käynyt yleisesti elintarvikeväärennösten osalta.

– EU-alueella elintarvikeväärennökset ovat suhteellisen tuore ja tunnistamaton ilmiö, mutta siinä puhutaan kuitenkin miljardiluokan bisneksestä.

Rakshit arvioi, että Suomeenkin saapuvat tapaukset ovat samankaltaisia, joita on jo EU:n alueella ollut. Eli hunajaan lisätään sokeria tai jotain muuta makeutta lisäävää ainetta ja näin lasketaan alas tuotteen tuotantokustannuksia.

Sisämarkkinoilla eli Suomen ja EU:n markkina-alueella elintarvikerikollisuutta seuraa Tullin, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä myös Ruokavirasto. Siellä hunajatuotteisiin liittyviin tapauksiin on jo törmätty.

– Hunajaankin liittyviä rikosepäilyjä meillä on tällä hetkellä. Tässä on sellainen tilanne, että meillä viranomaisillakin se kyky tunnistaa rikoksia on parantunut ja kun se pikkuhiljaa paranee, myös näitä epäilyjä erilaisten elintarvikkeiden osalta tulee lisää, arvioi Ruokaviraston johtava lakimies Hanna Brotherus.

Brotherus korostaa sitä, että aikaisempaa laajempi viranomaisyhteistyön ja osaamisen tiivistäminen on rajat ylittävän elintarvikerikollisuuden osalta ollut erittäin tärkeää.

– Meillä on nyt tässä laajassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa ensimmäistä kertaa myös Ruokavirasto mukana. Paljon on jo saatu tämän puolentoista vuoden aikana aikaan.

Sami Rakshit toteaa, että Tullin näkökulmasta erityisesti etukäteen tehtävä selvitystyö on avainasemassa elintarvikerikosten tunnistamisessa.

Tulli seuraa tarkoin erilaisten tuotteiden logistiikkaketjuja ja kaupan rakennetta. Niissä ilmenevät poikkeavuudet herättävät viranomaiset.

– Kiinnitetään huomiota siihen, mitkä on tyypillisiä maita, joista tuodaan jotain tiettyä elintarviketta. Tunnistetaan poikkeamat, jos esimerkiksi tuodaan paljon Virossa kasvatettuja appelsiineja, siihen kiinnitetään huomiota. Sama koskee tietysti kaikkia elintarvikkeita.

Yksi ongelma elintarvikkeisiin liittyvässä kansaivälisessä rikollisuudessa on se, että siitä seuraa suhteellisen lieviä rangaistuksia. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus on siirtynyt huumekaupasta elintarvikeväärennöksiin.

– Se on totta, että taloudelliset hyödyt esimerkiksi elintarvikepetoksissa ovat erittäin merkittäviä eli verrattavissa huumekauppaan. Rangaistukset eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa. Mutta uskon, että tässäkin niin rangaistuksissa kuin valvonnassakin mennään raskaampaan suuntaan, jos ja kun ongelma havaitaan, Rakshit sanoo.

Samaa mieltä on myös Ruokaviraston johtava lakimies Hanna Brotherus.

– Se oli meille ennen sellainen sokeakin piste. Seurattiin elintarvikkeiden turvallisuutta, ei niinkään sitä hyötyykö joku siitä väärin tekemisestä taloudellisesti. Se on juuri se mihin havahduttiin, mihin on viime vuodet keskitytty. Siinä on menty sekä Suomessa että EU:ssa todella isoja askelia eteenpäin.

Voit halutessasi keskustella aiheesta 28.6. kello 23.00 saakka.

Pirkanmaalla sijaitseva Lempäälä on tunnettu muun muassa jääkiekkoilija Marko "Mörkö" Anttilasta.

Nyt se on ikävä kyllä tunnettu myös siltaprojektista, jonka piti olla siististi ohi juhannuksena. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja siitä johtuen junaliikenne oli maanantaina jopa 15 tuntia myöhässä.

• Raideliikenne kulkee taas, mutta viivästykset jatkuvat nyt myös työntekijöiden puuttumisen takia – myöhästyneissä junissa tuhansia matkustajia

Lempäälän keskustan eteläpuolella sijaitsevassa Miemolassa vaihdettiin juhannuksena pääradan silta uuteen. Uusi silta oli rakennettu valmiiksi radan ja vanhan sillan viereen, ja juhannuksen rataliikennekatkon aikana se oli tarkoitus siirtää vanhan tilalle.

Se ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti, vaan vanhan sillan purkaminen kesti ja kesti.

Sillan ali kulkeva maantie jouduttiin myös laittamaan kiertoreitille. Radan katkaisseen siltatyön piti alun perin valmistua sunnuntaina kello 15, mutta työ saatiin valmiiksi vasta maanantaina kello 12:n aikaan.

Väylävirastosta kerrottiin viivästysten johtuneen siitä, että vanhan sillan purkaminen kesti suunniteltua kauemmin. Tämä taas vaikutti kaikkiin muihin työvaiheisiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Lempäälässä vaihdetaan uusi silta pääjunaradan viereen juhannuksena, maantiellä alkoi usean päivän katkos

Junaliikenteen kaaoksesta voi syntyä matkustajalle iso lasku – selvitimme, mitä kuluttaja voi tehdä saadakseen korvauksia

Ensimmäistä kertaa yksin matkustaneet 12-vuotiaat joutuivat keskelle kaaosta – junamatka on kestänyt jo lähes 12 tuntia eikä mene edes perille

Kainuun rajavartiosto tutkii neljän ulkomaalaisen henkilön aiheuttamaa epäiltyä luvatonta rajanylitystä maastorajan yli Venäjältä Suomeen Suomussalmen Kuivajärvellä.

Rajavartiosto sai sunnuntaina illalla tiedon Suomen puolella olevista neljästä ulkomaalaisesta henkilöstä. Tutkinnanjohtaja yliluutnantti Antti Salo kertoo STT:lle, että nelikko ei paennut viranomaisilta Suomen puolella, vaan heidän tarkoituksenaan oli anoa turvapaikkaa.

Rajavartiosta kerrotaan, että kiinniotetut henkilöt eivät ole suomalaisia eikä venäläisiä. Salon mukaan on mahdollista, että luvatta rajan yli tulleet ovat ukrainalaisia, mutta tarkkaa tietoa ei vielä maanantaina ollut.

Rajavartiosto vastaanotti turvapaikka-anomukset, käynnisti turvapaikkaprosessin sekä aloitti henkilöiden maahantuloon liittyen valtionrajarikosten esitutkinnan. Turvapaikkaprosessi siirretään myöhemmin Maahanmuuttoviraston käsittelyvastuulle.

Kainuun rajavaltuutettu on ollut valtakunnanrajan ylitykseen liittyen yhteydessä Venäjän Kalevalan alueen rajavaltuutettuun. Salon mukaan Kainuun seudulla tulee ihmisiä rajan yli luvatta harvoin, ei edes joka vuosi.

Suomussalmen kohdalla Suomen puolella rajalla on poroaita, mutta Salon mukaan lapsikin pystyy ylittämään sen.

Karjalan kieli on yksi Suomen vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu Suomen alueella yhtä kauan kuin suomeakin, mutta tällä hetkellä sen ilmoittaa väestörekisterissä äidinkielekseen vain 213 suomalaista.

Kesäkuun puolessa välissä julkaistu hallituksen kielipoliittinen ohjelma etsii keinoja karjalan kielen, romanikielen, saamenkielten ja viittomakielten aseman parantamiseen Suomessa.

Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen kielipoliittinen ohjelma, jossa karjalan kieli on mukana.

– Hyvä, että tällainen on tehty, mutta odotukset olivat selkeästi korkeammalla. Olo on hieman pettynyt. Ohjelmassa on paljon hyviä asioita, mutta sieltä puuttuvat konkretia ja aikataulut, sanoo Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna.

Karjalan kielen asema on Suomessa heikko. Perustuslakiin on kirjattu suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielet, romanikielet ja viittomakieli, mutta karjalan kieli sieltä puuttuu.

– Saamen kielten elvytyksestä on todella hyviä tuloksia. Kaiken sen menestyksen ja onnistumisen lähtökohta on se, että saamen kielet mainitaan perustuslaissa, Linna sanoo.

Myös Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimon mukaan karjalan kielen pitäisi päästä perustuslakiin kotoperäisenä kielenä.

– Perustuslaki ja mahdollinen oma kielilaki antavat kielen elvytykselle tuen, ja kielelle olemassaolon oikeutuksen, Riionheimo sanoo.

Kielitieteen professori Anneli Sarhimaa on arvioinut vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan Vaietut ja vaiennetut — Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, että Suomessa on noin 11 000 ihmistä, jotka puhuvat karjalan kieltä hyvin. Yli 20 000 ihmistä ymmärtää kieltä tai puhuu sitä vähän.

Kielentaitajat ovat kuitenkin iäkkäitä.

– Karjalan kielen elvytyksellä on kiire. Kieli on hyvin vakavassa vaarassa, Riionheimo sanoo.

Suunnitelmia tehdään, mutta kieli tarvitsee pelastuakseen myös toimintaa

Karjalan kieltä tukevat yhdistykset ovat jo pitkään puhuneet neuvottelukunnan perustamisesta.

Ilmeinen tarve pitkän tähtäimen elvytysohjelmaan tunnistetaan nyt myös kielipoliittisessa ohjelmassa. Ratkaisuksi esitetään valtioneuvostotason karjalan kielen asiantuntijatyöryhmää, jonka työnä olisi tehdä karjalan kielen elvytyssuunnitelma ja toimenpideohjelma.

Vastuutahoiksi ohjelma esittää opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä oikeusministeriötä.

Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimon mukaan tämä olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta hän harmittelee, että kielipoliittisesta ohjelmasta puuttuu aikataulu. Vaarana on, että ryhmän perustaminen jää vain hyväksi aikeeksi.

– Karjalan kieleltä on tähän saakka puuttunut pitkän tähtäimen elvytysohjelma. On ehdottoman tarpeellista saada nämä asiat liikkeelle, Riionheimo sanoo.

Kielen opiskelu on ollut suosittua avoimessa yliopistossa

Karjalan kielessä on kaksi päämurretta. Livvinkarjala, eli aunuksenkarjala, ja varsinaiskarjala. Jälkimmäinen jakaantuu vielä kahteen murteeseen, eli vienankarjalaan ja eteläkarjalaan.

Kielen moninaisuus on kulttuurinen rikkaus, mutta myös haastavaa, sillä eri murteiden puhujia on vähän ja rahoituksen saaminen tiukkaa. Kaikki murteet ovat kielipoliittisen ohjelman mukaan suojelun, tuen ja kehittämisen tarpeessa.

Tähän saakka eniten rahoitusta on saanut Karjalan kielen seura, jonka on katsottu edistäneen pääasiassa livvinkarjalan kieltä. Seura sai suoraan tukea valtiolta, mutta se meni kesällä 2020 konkurssiin. Konkurssipesässä tehdään parhaillaan erityistilintarkastusta valtion kustannuksella.

Konkurssin jälkeen valtio päätti maksaa 200 000 euron valtionavustuksen Itä-Suomen yliopistolle. Avustus on osoitettu vuosille 2021–2022. Yliopisto aikoo neuvotella avustuksen jatkosta syksyllä.

– Toimintaa on toteutettu sillä silmällä, että jatkoa tulisi, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimo.

Tuella on muun muassa palkattu kolme karjalan kieltä äidinkielenään puhuvaa kieliasiantuntijaa. He ovat tehneet asiantuntijatyön lisäksi opetustyötä ja tuottaneet oppimateriaalia.

Avoimen yliopiston karjalan kielen perusopinnot ovat olleet suosittuja ja syksyllä avautuu mahdollisuus tehdä avoimessa yliopistossa myös aineopintoja.

Elvytyshankkeen puitteissa on toteutettu laaja videokokonaisuus, joka tukee karjalan kielen elvytystä ja opiskelua. Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat ylläpitävät blogia, jossa julkaistaan tekstien lisäksi ajankohtaista sanastoa.

– Karjalan kielen elvytyksellä on todella kiire, sillä kieli on hyvin vakavassa vaarassa. Nyt pitäisi heti ryhtyä edistämään sellaisia asioita, jotka konkreettisesti vievät karjalan kielen asiaa eteenpäin, Riionheimo sanoo.

Aiheesta voi keskustella 28.6.2022 klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Karjalan kielen elvytys on vaikeutunut Itä-Suomen yliopistossa, kun yhteydet Venäjän Karjalaan on katkaistu

Valtio tukee karjalan kieltä jatkossa Itä-Suomen yliopiston kautta – elvytys on ollut vähäistä kieliseuran rahavaikeuksien ja konkurssin jälkeen

Itä-Suomen yliopisto avasi karjalan kielen opinnot kaikille – pieni kieli innosti heti kymmeniä opiskelijoita

Karjalan kieltä elvyttänyt seura teki näyttävän mahalaskun – kieliaktivistit näkevät sen mahdollisuutena

Yle Uudizet karjalakse (Yle uutiset livvinkarjalalla)

Suomen, Ruotsin ja Turkin johtajat sekä Naton pääsihteeri tapaavat huomenna Madridissa, vahvistaa presidentin kanslia Twitterissä.

Tapaamisessa ovat mukana presidentti Sauli Niinistö, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Turkin presidentin tiedottaja kertoi aiemmin turkkilaisella televisiokanavalla, että johtajat tapaavat juuri ennen Naton huippukokouksen alkamista. Huippukokous alkaa huomenna Madridissa Espanjassa.

Päämiestason tapaamista edeltää Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiestason neuvottelukierros tänään Brysselissä. Neuvottelukierrosta isännöi Nato.

Tutkija: Erdoganilla on mahdollisuus esiintyä ratkaisuhakuisena

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan ennen Naton huippukokousta tiivistyneet neuvottelut voivat tarkoittaa sitä, että ratkaisua haetaan toden teolla. Pesu arvioi Twitterissä, että Erdoganilla on mahdollisuus esiintyä ratkaisuhakuisena toimijana.

– Valtiojohtotason tapaaminen Madridissa ilman mitään tulosta olisi pannukakku, joka nakertaisi Naton arvovaltaa, kirjoittaa Pesu.

Pesu kuvailee esittämäänsä näkemystä positiiviseksi tulkinnaksi tilanteesta.

Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiin keskusteluihin osallistunut Turkin hallinnon viranomainen sanoi aiemmin uutistoimisto Reutersille, että sovun saavuttaminen tulevassa huippukokouksessa tulee olemaan vaikeaa.

Turkilla vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille

Suomen valtuuskuntaa Madridissa johtava Niinistö arvioi viime viikolla, ettei ratkaisu välttämättä synny kokouksen alkuun mennessä tai itse kokouksessa.

Turkki on vaatinut Natoon hakevia Suomea ja Ruotsia esimerkiksi poistamaan Turkille asetetut asevientikiellot ja vaatinut joidenkin Turkissa terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamista. Suomi ja Ruotsi asettivat asevientikiellon vuonna 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyriaan.

Naton 30 jäsenvaltion on hyväksyttävä yksimielisesti kaikki liittouman uudet jäsenet.

Lue lisää:

Yhdysvallat pysyy takapenkillä Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-neuvotteluissa: tässä kolme tärppiä senaatin ulkoasiainvaliokunnan keskusteluista

Presidentti Niinistö johtaa Nato-huippukokoukseen matkustavaa delegaatiota, mukana iso joukko diplomaatteja ja virkamiehiä

Ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa entisestään hellejaksojen määrä ja pituutta. Kesän pitkät hellejaksot voivat olla kohtalokkaita erityisesti ikääntyneille ja perussairauksista kärsiville, siksi helteisiin tulisi varautua nykyistä paremmin.

– Ilmastonmuutos etenee ja helleaaltojen odotetaan Suomessakin yleistyvän. Helleaalloista tulee myös entistä pidempiä ja kuumempia, sanoo Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija Reija Ruuhela.

Hellerajat vaihtelevat maittain. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hellerajana on pidetty 25 asteen maksimilämpötilaa vuorokaudessa. Esimerkiksi Espanjassa helleraja on huomattavasti korkeampi, 30 astetta. Ilmatieteen laitos käynnistää kuumuusvaroitukset, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 20 astetta ja vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta.

– Kuolleisuus alkaa lisääntyä jo hellerajaa huomattavasti alhaisemmissa lämpötiloissa, vaikka kesällä ei olisikaan voimakasta pitkittynyttä hellejaksoa, niin kesäisin ilmenee kuitenkin kymmenistä sataan lämpimään säähän liittyviä kuolemia, toteaa ympäristöterveyden tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Viime kesänä Suomessa koettiin poikkeuksellisen pitkä hellejakso. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuoden 1961 jälkeen esimerkiksi vuosina 2003, 2010, 2014, 2018 ja 2021.

Helteistä aiheutuva terveysriski suurenee jo yksittäisinä lämpiminä päivinä. Haitat kasvavat huomattavasti, kun kuumat hellejaksot pitkittyvät. THL:n arvion mukaan poikkeuksellisista hellejaksoista on aiheutunut Suomessa kesäisin 350–400 ennenaikaista kuolemaa.

Ilmatieteen laitoksen alustavan arvion mukaan viime kesänä poikkeuksellisen pitkä hellejakso aiheutti noin 400 ennenaikaista kuolemaa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin mitä liikenteessä kuolee vuosittain.

– Kyllä se on merkittävä määrä, kun ajatellaan miten lyhyessä ajassa ne vaikutukset ilmenevät, sanoo Kollanus.

Ihmiset sopeutuvat jonkin verran ympäröivän ilmaston keskimääräisin lämpöoloihin. Terveysongelmat liittyvät erityisesti kuumaan tai kylmään ääripäähän. Ruuhelan mukaan pitkien aikasarjojen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten herkkyys kuumuudelle on vähentynyt, mutta 2000-luvun kuolleisuus helleaaltojen aikana ei.

– Voidaan odottaa, että ilmastonmuutoksen seurauksena kuolleisuus lisääntyy entistä voimakkaampien helleaaltojen seurauksena, arvioi Ruuhela.

Hellejaksot lisäävät kuolleisuutta moniin eri sairauksiin liittyen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset hengityselinsairaudet, munuaissairaudet, mielenterveyden häiriöt ja käyttäytymisen häiriöt ovat helteestä johtuvien kuolemien taustalla. THL:n mukaan vakavat hellehaitat eli kuolemat ja sairaalahoidon tarve lisääntyvät erityisesti yli 75-vuotiailla, joilla myös perussairaudet ovat yleisiä.

Rakennukset ovat suurin ongelma Suomessa

Suomessa hellekuolemat ovat harvoin suoran paahteen aiheuttamia lämpöhalvauksia. Suomessa hellehaitat liittyvät erityisesti rakennusten lämpenemiseen ja sisätiloissa oleskelun aiheuttamaan lämpörasituksen. Lämpörasitus pahentaa perussairauksien oireita.

THL:n tuoreen selvityksen mukaan hellevarautuminen on monissa Suomen sairaaloissa puutteellista. Suurin osa helteen aiheuttamista kuolemista tapahtuu sairaaloissa, joiden vuodeosastoilla ovat kaikkein hauraimmassa kunnossa olevia potilaita. Kuolemantapausten määrä kertoo siitä, ettei sisätiloja ole onnistuttu viilentämään tehokkaasti.

– Rakennukset on suunniteltu talvea varten ja ne kuumentuvat kesällä herkästi. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitokset ovat varsinkin pitkittyneillä helteillä tukalan kuumia, toteaa Kollanus.

Asumisterveysasetuksessa on asetettu korkealle huonelämpötilalle toimenpideraja. Asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa huonelämpötila ei saisi ylittää kesällä 32 astetta. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa toimenpideraja on 30 astetta.

– Rajojen avulla on pyritty leikkaamaan suurimpia altistumisia, mutta terveysvaikutusten kannalta raja-arvot ovat liian korkeita eivätkä ne riitä suojaamaan herkkiä väestöryhmiä haittavaikutuksilta, harmittelee Kollanus.

Kansallinen helteeseen varautumisen suunnitelma puuttuu Suomesta

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut kaikkia Euroopan maita laatimaan kansallisen toimintasuunnitelman helteiden varalta. Suomessa sellaista ei ole.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa haitat tunnistetaan hyvin ja niiden ehkäisyä pidetään tärkeänä, mutta sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon.

– Valitettavasti monissa hoitolaitoksissa varautumien on vielä puutteellista. Pitkittynyttä hellettä ei usein huomioida valmiussuunnitelmassa. Meillä on myös paljon hoitolaitoksia, joissa ei ole mahdollisuutta koneelliseen jäähdytykseen tai jäähdytys on mahdollista vain osassa tiloista, toteaa Kollanus.

Ilmatieteen laitos tuottaa kesäisin hellevaroituksia ja pidemmän aikavälin sääennusteita. Tätä tietoa hyödynnetään toistaiseksi ympäristöterveyden tutkijan mukaan liian vähän ennakoinnin apuna.

Myös helteen lievempiä haittoja tutkitaan

Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa HEATCLIM-hankkeessa tutkitaan kuuman sään aiheuttamia terveyshaittoja Suomessa laajasti, usean eri tutkimuslaitoksen yhteistyössä.

Helteet aiheuttavat myös vähemmän vakavia terveyshaittoja, kuten uniongelmia ja toimintakyvyn laskua. Tutkimuksella on viime aikoina alettu kerätä tietoa myös helteen lievemmistä vaikutuksista väestön terveyteen tarkastelemalla esimerkiksi sairauksiin ja tapaturmiin liittyviä lääkärikäyntejä ja hoidon tarvetta sekä työpoissaoloja.

– Helteen terveyshaitoista aiheutuu myös taloudellisia vaikutuksia. Mitä laajemmin kokonaisvaltaiset vaikutukset väestössä tunnistetaan, sitä enemmän se kannustaa ehkäisemään haittoja, uskoo Kollanus.

Toistaiseksi tavanomaista kesäsäätä tänä vuonna

Pitkän hellejakson osumista juuri tälle kesälle tai tietylle viikoille on mahdotonta ennustaa useita viikkoja etukäteen luotettavasti, mutta niin sanotut pitkät ennusteet antavat kohtuullisen hyviä suuntaa-antavia arvioita erityisesti lämpötilan osalta.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan heinäkuusta syyskuuhun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on odotettavissa suuressa osassa maata keskimäärin 0–0,5 astetta tavanomaista korkeampaa lämpötilaa.

Kesäkuussa lämpötila on ECMWF ennusteen mukaan hyvin tavanomainen, eikä ennusteessa ole selvää poikkeamaa kesäkuiden lämpötilan keskiarvosta suuntaan tai toiseen.

Tämän kesän hellehaittoja on vielä vaikea ennustaa. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea säätila. Voi olla, että viime kesän kokemukset ovat saaneet ihmiet varautumaan helteisiin aiempaa paremmin. Myös koronapandemialla voi olla vaikutusta.

– Kevään aikana koronavirukseen liittyvä kuolleisuus on lisääntynyt riskiryhmissä. Se voi osaltaan vaikuttaa niin, että helteiden kuolleisuusvaikutukset saattavat jäädä hieman pienemmiksi. On kuitenkin epävarmaa, mikä on koronapandemian vaikutuksen suuruusluokka ja suunta, arvioi Kollanus.

Lue myös:

Ranskassa mitattiin jälleen uusi lämpöennätys – Etelä-Euroopan hellejakso on ollut poikkeuksellinen, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi

Itä-Suomen poliisi kertoo kesäkuun aikana ilmi tulleista, S-pankin nimissä tehdyistä huijausyrityksistä, joita kiertää Facebookissa ja tekstiviestitse.

Facebookin huijauksessa on kyse mainoksesta, jossa S-pankki ja DNA tarjoavat yhteistyössä S-pankin asiakkaille iPhone 13 -puhelimen tarjoushintaan. Mainoksessa on linkki, johon pyydetään syöttämään pankkitunnukset.

S-pankin nimissä tehdyssä tekstiviestihuijauksessa puolestaan henkilö saa puhelimeensa virallisen näköisen tekstiviestin. Poliisin mukaan viestissä lukee: ”Verkkopankkisi on estetty liian epäilyttävän toiminnan vuoksi tililläsi, myös jatka palveluidemme käyttöä kiireellisesti käy: SPankki-Vapauttaa.com”.

Sivustolla pyydetään tunnistautumaan pankkitunnuksilla ja antamaan jatkoa varten uusi käyttäjätunnus ja salasana.

Molempien huijausmuotojen tavoitteena on päästä käsiksi huijatun rahoihin pankissa. Poliisi muistuttaa, etteivät pankit pyydä asiakkailtaan pankkitunnuksia muualla kuin verkkopankissa ja mobiilisovelluksessa.

Poliisi varoitti huijauksista myös tiedotteessaan viime viikolla.

Lue myös:

Poliisi varoittaa: Postin nimissä kiertää huijauslinkki netin myyntipalstoilla

Utin jääkärirykmentti järjestää erikoisjoukkoharjoituksen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

Harjoitus alkoi maanantaina 27. kesäkuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Reilun kuukauden kestävä harjoitus on normaali pituus kansainväliselle sotilasharjoitukselle, kertoo Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikön sijainen, majuri Marko Pykälämäki.

– Joukot ovat välillä lepo- ja huoltotauoilla. Harjoituksessa on mukana eri osastoja, eikä harjoituksessa ole samoja ihmisiä koko ajan, kertoo Pykälämäki.

Erikoisjoukkoharjoitukseen liittyvä toiminta tapahtuu eteläisessä Suomessa maalla, merellä ja ilmassa. Sotilaat käyttävät harjoituksessa muun muassa helikoptereita. Pykälämäen mukaan harjoitustoiminta tapahtuu normaaleilla harjoitusalueilla, eikä häiritse lähiympäristön asukkaita.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää suomalaisten erikoisjoukkojen suorituskykyä sekä parantaa kykyä toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Kansainväliset harjoitukset ovat lisääntyneet koronapandemian hellitettyä

Pykälämäen mukaan kansainvälisiä yhteisharjoituksia on ollut koronapandemian vuoksi vähän, mutta nyt niitä on pystytty jälleen järjestämään.

– Kaksi vuotta on ollut koronan takia hiljaisempaa, mutta nyt yhteyksiä on saatu jälleen avattua, kun korona on hellittänyt, toteaa Pykälämäki.

Harjoitukseen osallistuu henkilöstöä Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta ja Yhdysvaltojen erikoisjoukoista yhteensä noin 175 sotilasta. Kansainvälisten joukkojen osuus on noin 60 henkilöä.

Utin jääkärirykmentti järjestää myös 19. heinäkuuta – 12. elokuuta harjoituksen, johon osallistuu Yhdysvaltojen Maavoimien ilmailun joukkoja. Lentotoiminta liitetään osaksi Maavoimien kokonaisharjoittelua Kaartin jääkärirykmentin, Porin prikaatin ja Jääkäriprikaatin johtamissa harjoituksissa.

Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

PuskaRario Tampere -Facebook-ryhmässä on käyty maanantaina keskustelua siitä, kuinka Tampereen keskustan Yliopiston Apteekissa asioineet olivat joutuneet takaa-ajon kohteeksi poistuttuaan apteekista.

Ryhmässä keskustelun aloittanut kertoo kahdesta tuttavastaan, joilla oli samankaltaiset kokemukset asioituaan kyseisessä apteekissa: tuntematon ihminen oli kuunnellut, mitä reseptilääkkeitä asiakkaat olivat ostaneet ja sen jälkeen ulkona lähtenyt heidän peräänsä.

Ulkona näitä asiakkaita oli pyydetty juttelemaan, ja kun siihen ei ollut suostuttu, heidän peräänsä oli lähdetty joukolla. Molemmissa tapauksissa apteekissa asioineet olivat päässeet pakenemaan.

Julkaisu on kerännyt jo yli 100 kommenttia, ja osa kommentoineista ihmisistä kertoo samankaltaisista kokemuksistaan liittyen reseptilääkkeiden urkkimiseen Tampereen eri apteekeissa.

Apteekki saanut asiasta palautetta

Tampereen Yliopiston apteekin apteekinhoitaja Janne Hautaniemi kertoo, että heille on tänään tullut kaksi asiakaspalautetta, joissa on kuvailtu tilanteet, joissa apteekin asiakasta on lähestytty apteekin ulkopuolella.

Hautaniemi kertoo kysyneensä apteekin farmaseuteilta, ovatko he huomanneet apteekin sisällä epämääräisiä henkilöitä, jotka ovat koettaneet urkkia toisten ostoksia. Henkilökunta ei ollut havainnut tällaista toimintaa.

– Pyrimme selvittämään lisätietoja mainituista tapahtumista. Vartijat ovat täällä iltaisin paikalla, ja jos ilmenisi, että joku olisi kiinnostunut muiden ostoksista, poistettaisiin tällaiset henkilöt apteekista.

Hautaniemi on sitä mieltä, että myös farmaseutit huomaisivat sellaiset henkilöt, jotka yrittävät urkkia toisten reseptiostoksia.

– Jos sisääntulon yhteydessä penkillä istuskelee ihmisiä ilman tarkoitusta asioida apteekissa, kehottaa vartija jatkamaan matkaa.

Tilannetta seurataan apteekissa Hautaniemen mukaan nyt erityisen herkällä silmällä ja korvalla. Jos vaikuttaa siltä, että asiakkaiden reseptilääkkeitä urkitaan, on farmaseutteja ohjeistettu kutsumaan vartijat paikalle.

– Mutta siihen, mitä apteekin ulkopuolella tapahtuu, ei meillä valitettavasti ole keinoja puuttua.

Poliisin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa joku yrittäisi ryöstää apteekissa asioineita.

Rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisista ei kuitenkaan näe mahdottomana, että tällaista tapahtuisi.

– Kyllähän ihmisiä lähdetään seuraamaan pankkiautomaateiltakin, joten miksei myös silloin, kun haetaan lääkkeitä. Varsinkin, jos ne ovat huumaavia.

Luoto uskoo, että apteekit ovat sen verran valveutuneita, että he huomaisivat henkilöt, jotka pyrkivät urkkimaan toisten ostoksia. Joskus joku tällainen tilanne saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta.

– Voihan olla, että henkilö niin huomaamattomasti katselee hyllyllä joitain tuotteita, ettei apteekkihenkilökunta edes huomaa, että hän samalla kuuntelee, mitä toinen asiakas ostaa.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.6. kello 23:een saakka.

Vantaalaisen Päivi Viljasalon, 42, koulunkäynti oli nuorena raskasta.

Peruskoulussa hänellä oli vaikeuksia oppia varsinkin tilanteissa, joissa piti lukea luokassa hiljaa ja tehdä sen jälkeen tehtäviä.

Viljasalo alkoi saada paniikkihäiriöitä, kun hän ylsi harvoin opettajien asettamiin tavoitteisiin. Opettajat puolestaan luulivat, että Viljasalo ei viitsinyt tehdä tehtäviään.

– Ihmettelen kyllä, miten edes pääsin yläasteelta läpi.

Viljasalo sai kuitenkin peruskoulun päästötodistuksen vuonna 1995, minkä jälkeen hän haki käsi- ja taideteollisen koulun tekstiililinjalle Petäjävedelle.

Viljasalo pääsi kouluun, vaikka hänellä ei ollutkaan päivääkään kokemusta ompelemisesta. Koulunkäynti loppui kuitenkin lyhyeen, kun Viljasalo keskeytti opiskelun kahden viikon jälkeen.

– Tuli hyvin pian vastaan se, ettei minulla ollut tarvittavia koulunkäyntitaitoja.

Alkoi kierre, jossa Viljasalo yritti tutkinnon suorittamista eri opinahjoissa, mutta luovutti nopeasti. Omien laskujensa mukaan hän kokeili viittä eri koulua.

Viljasalo ei lopulta saanut suoritettua peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Hänen pelastuksekseen koituivat erilaiset lyhyet työkokeilut ja -kokemukset, joiden kautta hän päätyi vakituiseksi varastotyöntekijäksi kuljetus- ja kuriiripalveluyhtiö DHL:lle Vantaalle.

Jämähtänyt kehitys

Viljasalo ei ole ainoa, joka on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Työllisyyteen perehtyneen konsultti Jussi Pyykkösen Ajatuspaja Visiolle tekemän tuoreen raportin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 450 000 työikäistä vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Ajatuspaja Visio on vihreitä lähellä oleva ajatushautomo, ja Pyykkönen on puolueen entinen talouspoliittinen erityisavustaja.

Luku on Pyykkösen mukaan huolestuttava, koska peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien työllisyysaste on vain 48 prosenttia. Nuorten työllisyystilanne tässä joukossa on vanhempia vaikeampi.

– Meillä on yhteiskunnan kehittymisen myötä kadonnut tehtäviä, joissa pärjää ilman koulutusta. Näiden tilalle on tullut työpaikkoja, joissa tarvitaan vahvaa sivistyksellistä pohjaa, Pyykkönen sanoo.

Vanhemmat ikäluokat ovat saattaneet löytää töitä ilman toisen asteen koulutusta, mutta nuorille näitä töitä ei ole enää yhtä paljon tarjolla.

Vaikka yhteiskunta on muuttunut, nuorten peruskoulun jälkeisessä kouluttautumisessa on näkynyt vain vähän myönteisiä muutoksia viime vuosikymmeninä.

Pelkällä peruskoulun tutkinnolla työmarkkinoille ponnistaneiden nuorten määrä on pysynyt hieman alle 20 prosentissa yli 30 vuotta. Tutkijoilla ei ole selvää käsitystä, miksi kehitys on pysähtynyt paikalleen.

– Ei meillä siihen ole mitenkään hyviä selityksiä. Meillä on olemassa hyvin suuri joukko kohdennettuja toimenpiteitä, millä ilman tutkintoa jäävien määrää on pyritty pienentämään. Mutta tuntemieni tutkimusten perusteella ei ole selkeää näyttöä erityisen toimivista toimista, sanoo pitkään koulutusta tutkinut Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo.

Maantieteellisesti tutkinnottomuus keskittyy isolta osalta pääkaupunkiseudulle, jossa asuu muutenkin eniten ihmisiä Suomessa. Ilman peruskoulun tutkintoa olevien suhteellinen osuus on myös muuta maata hieman suurempaa.

Pyykkösen raportin mukaan maantieteellinen keskittyminen johtuu osin maahanmuutosta. Tilastokeskuksen rekisteristä puuttuu ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Mutta koulutuksen puute ei pelkästään ole ongelma siinä vaiheessa, kun nuori hakee töitä. Se vaikeuttaa myös työpaikan vaihtamista.

Diagnoosi muutti elämää

Päivi Viljasalon elämässä tapahtui monella tapaa iso muutos, kun hän sai ensimmäisen lapsensa 14 vuotta sitten.

Pojan vaikeudet keskittyä ja oppia saivat hänet pohtimaan myös hänen omaa koulunkäyntiään.

– Mietin, että tuo juttuhan on ihan normaalia, koska olen ollut samanlainen. Sitä kautta hoitava tahokin oli sitä mieltä, että olisiko tässä jokin juttu.

Viljasalo sai diagnoosin sekä keskittymishäiriö ADHD:sta että lukihäiriöstä nopeasti. Diagnoosi helpotti Viljasalon ajatuksia alanvaihdosta, kun selkä-, polvi- ja olkapäävaivat ovat työntämässä häntä pois nykyisestä työpaikastaan.

Nyt hän opiskelee opintovapaalla ammattiopisto Luovissa kuvallista mediaa, jossa hän keskittyy erityisesti graafiseen ilmaisuun. Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos.

Viljasalon mukaan suurin ero uudessa oppilaitoksessa verrattuna hänen vanhoihin kouluihinsa on, että hänen tarpeensa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.

– Siellä lähdetään siitä, että mitä muuta sinulla on elämässä ja koulunkäynti sovitetaan siihen. Henkilökunta pyysi kertomaan jo etukäteen, millaisista varoitusmerkeistä voi päätellä, että minä tarvitsen apua tai olen ylikuormittunut.

Opiskelu uudenlaisessa koulussa on poistanut myös vanhat pelot. Hän arvioi, että monella koulut jäävät kesken, koska he eivät pysty käsittelemään epäonnistumisen pelkoa.

Usealle on helpompaa luovuttaa koulunkäynti alussa kuin mennä tilanteeseen, jossa on tuntenut itsensä aiemmin heikoksi ja tyhmäksi.

– Tiedän, että erityisopiskelupaikat ovat kalliita. Puhumme kuitenkin kolmesta vuodesta, ja ne voivat muuttaa ihmisen elämän suunnan.

Viljasalolla on myös selkeä syy puhua avoimesti vaikeuksistaan koulumaailmassa.

– Minulla on kotona erityislapsi. Puhun ongelmistani, koska haluan, että poikani voisi elää nykyistä vapaammassa maailmassa, jossa tukea olisi tarjolla.

Viljasalo on opiskellut nyt hieman yli kaksi vuotta ammattiopistossa, ja hänen opintonsa ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Nyt näyttää siltä, että hän saa suoritettua peruskoulun jälkeisen tutkinnon ensi vuoden aikana.

Miljardiluokan ongelma

Suomi kohtaa tulevaisuudessa isoja haasteita, kun iso osa työikäisistä eläköityy ja työikäiseksi tulee entistä pienempiä ikäluokkia.

Huoli kiinnittyy ennen kaikkea siihen, miten yhteiskunnan palvelut ja eläkkeet saadaan rahoitettua.

Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että mahdollisimman monen suomalaisen pitäisi saada jatkossa töitä.

– Meillä on tällä hetkellä yrityksissä merkittävä työvoimapula. Ja oikeastaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on sellainen tilanne, että koulutetun väestön määrä ei kasva, Jussi Pyykkönen sanoo.

Pyykkönen on tehnyt karkean laskelman siitä, mikä olisi toisin, jos kaikki 450 000 peruskoulun varassa olevaa työikäistä olisivat hankkineet toisen asteen tutkinnon ja heillä olisi sitä vastaava työllisyysaste.

Hänen laskelmansa mukaan julkinen talous hyötyisi tästä 1,4–2,4 miljardia euroa vuodessa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt puuttumaan tilanteeseen ja päättänyt oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen asti.

Oppivelvollisuuden laajentamista tutkinut professori Uusitalo sanoo, että uudistuksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Uudistus tuli voimaan viime vuoden elokuussa.

Esimerkit maailmalta kuitenkin osoittavat, että oppivelvollisuusiän laajentaminen parantaa ihmisten työllistymistä, kasvattaa heidän tulojaan ja vähentää sosiaaliturvan varassa elämistä.

– Kukaan ei ole missään väittänyt, että oppivelvollisuuden laajentaminen ratkaisisi kaikki ongelmat. Tutkimukset kuitenkin viittaavat, että koulussa pysyvien nuorten osuus kasvaa. Nyt Suomen kohdalta jää nähtäväksi, miten suuri osa se on, Uusitalo sanoo.

Mistään julkisen talouden ihmelääkkeestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä oppivelvollisuuden laajentaminen lisää myös kustannuksia. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi tammikuussa 2018, että ratkaisu voi olla pitkällä aikavälillä budjettineutraali.

Suurin vaikutus uudistuksella on kuitenkin nuoriin, jotka ovat valmistumassa perusasteelta. Uudistus voi parantaa monen elämänlaatua pitkällä aikavälillä.

Pyykkönen esittää myös aikuiskoulutustuen aiempaa tarkempaa kohdentamista ihmisille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusten mukaan tuki kasautuu nykyään erityisesti korkeasti koulutetuille naisille, jotka työskentelevät julkisella sektorilla.

– Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, jos haluamme pitää yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista huolta. Uudelleenkohdentaminen tarkoittaisi myös henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä töissä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, Pyykkönen sanoo.

Pyykkösen laskelmien mukaan perusasteen tutkinnon varassa olevista ihmisistä alle 20 prosenttia työllistyy, jos he joutuvat etsimään uutta työpaikkaa.

Heidän kouluttaumisestaan työelämässä voitaisiin saada suurempi hyöty yhteiskunnalle kuin jo koulutettujen lisäopiskelusta.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Oppivelvollisuus laajeni ja tilastoissa uudistus näyttää hyvältä – lukujen takana oppilaitosten henkilökunta venyy osaamisensa äärirajoille

Pohjalaiskunnissa ynnäillään laajennetun oppivelvollisuuden kustannuksia – kaikkia uudistuksen tuomia lisälaskuja ei vielä edes tiedetä

Weekend-festivaali ilmoitti sunnuntaina kolmesta peruutuksesta. Yhdysvaltalainen rap-artisti Post Malone, kanadalainen dj Rezz ja brittiläinen hip hop -duo A1 x J1 eivät esiinny tulevana viikonloppuna Hämeenlinnassa. Ilmoitus tuli vain vajaata viikkoa ennen tapahtuman alkua.

Erityisesti Post Malonen peruutus on aiheuttanut närää ja vihaisia kommentteja muun muassa Weekendin Facebook-sivulla, jolla ihmiset yrittävät kaupitella pois ostamiaan lippuja.

Festivaali ei promoottori Hardi Loogin mukaan lunasta niitä takaisin.

– Me myymme festivaalilippuja, emme konserttilippuja. Olisi eri asia, jos kyseessä olisi Celine Dionin keikka ja se peruuntuisi.

Päivälippuja on kuitenkin mahdollista vaihtaa päivältä toiselle. Yhteydenottojan on Loogin mukaan tullut asian tiimoilta "jonkin verran".

Festivaalin alkuperäisestä kattauksesta on nyt poistunut viisi esiintyjää. Vajaa viikko sitten uutisoitiin rap-artisti Lil Tjay:sta, jota ammuttiin yhdysvalloissa. Häntäkään ei mitä todennäköisimmin nähdä Suomessa.

– Meille ei ole vielä tullut virallista kannanottoa Lil Tjayn organisaatiolta, mutta olemme jo aloittaneet korvaavan artistin etsinnän, Loog sanoo.

Aiemmin festivaali perui itse Nina Kravitzin tulon.

– Se soti meidän periaatteitamme vastaan, koska hän ei ollut tuominnut Ukrainan sotaa millään tavalla ja hänellä oli taustaa Putinin kanssa, Loog sanoo.

Kuluttajaviranomainen: festivaali eri asia

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ollaan lippujen takaisin lunastamisesta samoilla linjoilla. Johtava asiantuntija Raija Marttala näkee, että festivaalit ovat kokonaisuuksia ja niitä arvioidaan eri tavalla kuin konsertteja.

– Tapahtumassa, jossa on paljon esiintyjiä, yksittäisen esiintyjän peruuttaminen voi oikeuttaa korkeintaan hinnanalennukseen, Marttala sanoo.

Oikeus saada koko lipun hinta takaisin edellyttäisi merkittävää puutetta. Lisäksi festivaalia arvioidaan aina kokonaisuutena ja yleisellä mittapuulla.

– Pelkästään yksittäisen lipun ostajan subjektiivinen näkemys jonkun esiintyjän merkittävyydestä ei vielä ratkaise asiaa, Marttala sanoo.

Mahdollisen hinnanalennuksen määrää on Marttalan mukaan vaikea arvioida jo senkin takia, että osalla ihmisistä voi olla yhden päivän lippu ja osalla kolmen päivän. Myös yksittäisen esiintyjän merkitystä kokonaisuudelle voi olla vaikea hinnoitella.

– Jos asiakas ja festivaali eivät pääse yhteisymmärrykseen hyvityksestä, ja asia päätyisi kuluttajariitalautakuntaan, sitä arvioitaisiin siellä kokonaisuutena, jossa huomioitaisiin muun muassa tapahtuman markkinointi ja peruuntumisen syy, Marttala sanoo.

Kaikille perumisille eri syyt

Promoottori Loog muistuttaa, että peruutukset eivät ole tavattomia festivaaleilla ja että nyt ilmoitetuille viime hetken peruutuksille on kaikille omat syynsä.

– Post Malone ei pysty tekemään showta sellaisena kuin se on nähty. Siinä on logistiikkaongelmia tuotannon kanssa. Rezz puolestaan peruutti koko Euroopan ja A1 x J1:llä on näinkin yksinkertaisen asian kuin lentolippujen kanssa ongelmia, Loog sanoo.

Loogin mukaan Malonen kohdalla on ollut vaikeuksia saada kuljetuksessa tarvittavia rekkoja ja tekniikkaa.

– Kun on pyritty täältä lähempää löytämään kyseistä tekniikkaa, sitä ei näillä varoitusajoilla ole enää ollut. Tämä on yksi Euroopan kiireisimpiä viikonloppuja tapahtumien suhteen. Tilanne oli mahdoton ja peli piti viheltää poikki.

Loog kuvaa tilannetta huonojen yhteensattumien summaksi. Kenestä peruutukset johtuvat, järjestäjästä vai artisteista?

– Tekniikka-asia on kummankin osapuolen ongelma, mutta lentolippujen buukkaaminen tai koko Euroopan-kiertueen peruminen on puhtaasti artistiorganisaation ongelma, Loog sanoo.

Paikalle odotetaan noin 60 000 kävijää

Korvaavia artisteja yritetään edelleen löytää, mutta tilannetta vaikeuttaa se, että käynnissä on Euroopan kiireisin festivaaliaika. Yksi uusi nimi on kiinnitetty perjantaille: Rae Sremmurd.

Promoottori Hardi Loog korostaa, että festivaalilla on kuitenkin edelleen lähes 80 esiintyjää. Heidän joukossaan ovat muun muassa dj Snake, Stromzy ja David Guetta.

Loogin mukaan tapahtumaan odotetaan noin 50 000–60 000 kävijää. Valtaosa niistä on festivaalipasseja, päivälippuja on myyty vähemmän.

– Näyttäisi, että pääsemme tavoitteeseen. Tarkkaa lopullista lipunmyyntitietoa ei ole, mutta useita kymmeniä tuhansia lippuja on myyty. Lauantai on hiljaisin, sunnuntaina on eniten väkeä ja perjantai on siinä välimaastossa.

Loogin mukaan festivaali on lähettämässä vielä tänään tiedotteen peruutuksista kaikille lipun ostaneille.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Rap-artisti Lil Tjayta ammuttiin – esiintyminen Weekend-festivaaleilla epävarmaa

Suosittu ja parjattu Weekend Festival siirtyy pois Helsingistä – Järjestäjä: "Tapahtuma voitaisiin pitää Suvilahdessa, mutta sinne meitä ei otettu"

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 28.6. klo 23 asti.