Boris Johnsonin hallitus ei ole herättänyt huomiota korkealla moraalillaan tai luotettavuudellaan.

Britannia päätti toissa viikolla rikkoa pääministeri Boris Johnsonin vain kaksi vuotta sitten mahtavaksi kehumaa brexit-sopimusta vastaan kotimaisen lainsäädännön avulla. Arvioiden mukaan toimi rikkoo kansainvälistä lakia ja EU on avannut oikeustoimet asiasta.

Johnsonin henkilökohtainen moraalikin on enemmän kuin kyseenalainen.

Hänestä tuli ensimmäinen sakot saanut istuva pääministeri itse luotujen koronalakien rikkomisen vuoksi. Maan demokratiakin on natissut kun Johnson kiirehti brexitin täytäntöönpanoa ja jäädytti parlamentin toiminnan lain vastaisesti vuonna 2019.

Kun Johnsonia samaan aikaan juhlitaan Suomelle ja Ruotsille annettujen poliittisten turvatakuiden vuoksi, on ristiriitaa vaikea sovittaa.

Pyysin apua Peter Rickettsiltä, joka on yksi Britannian johtavista turvallisuuskommentaattoreista.

Entinen Britannian Nato-edustaja ja Ranskan suurlähettiläs on kritisoinut Johnsonin EU-politiikkaa ankarasti, mutta “sodan ja rauhan kysymyksissä” hän luottaa Britannian pääministeriin.

– Kun on kyse kumppaneiden turvallisuudesta, Boris Johnsonin ja Britannian sanaan voi luottaa. Kysymys luotettavuudesta on kuitenkin kysymisen arvoinen, sillä kansainvälisen lain rikkominen on vahingoittanut mainettamme, Ricketts sanoo.

Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. EU-riidat ja turvallisuuskysymykset ovat kaksi eri asiaa ja tukevasti omissa lokeroissaan.

Toivottavasti.

Britannialle Suomen ja muun Pohjolan auttamisessa on kyse oman lähialueen turvallisuudesta ja vakaudesta.

Pelkoja herättää se, että Britannia on pyrkinyt rikkomaan EU:n yhtenäisyyttä luomalla EU-maihin suoria kahdenvälisiä suhteita – saadakseen tahtonsa unionissa läpi.

Voi hyvin olettaa, että Johnson toivoo Suomelta ja Ruotsilta myötämielisyyttä EU-kiistojen aikana. Maat saivat Britannialta poliittiset turvatakuut. Tähän saakka ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä siitä, että Johnsonin Britannia pyrkisi käyttämään esimerkiksi Suomen turvallisuusasioita suoraan pelimerkkinä EU-kiistoissa.

– En usko tähän lainkaan. EU:n kanssa riiteleminen esimerkiksi kauppakysymyksissä ja turvallisuusasiat ovat eri lokeroissa, Peter Ricketts kuvailee.

Suomen jäsenyyden eteneminen on Madridin Nato-huippukokouksen alkaessa vielä jumissa Turkin vastustuksen vuoksi.

Ricketts sanoo, ettei Suomella ole mitään hätää. Syynä tähän on luvattu tuki Britannialta, EU:lta ja Yhdysvalloilta.

– En näe mahdollisuutta, että Suomi jätettäisiin yksin, jos maa joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Britannian antamat turvatakuut muistuttavat hyvin pitkälti EU:n turvatakuita.

Suomeen mahdollisesti jo ennen Nato-jäsenyyttä sijoitettavat joukot on poliittinen kysymys, mistä ei ole varmuutta etukäteen. Suomen oma puolustuskyky on kuitenkin vahva varsinkin yhdistettynä materiaaliseen ja muuhun kumppaneilta saatavaan tukeen.

Ricketts uskoo, että Turkin vastustus Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle jää lyhytaikaiseksi. Avainasemassa tilanteen laukaisemisessa on etenkin Yhdysvallat.

Britannia on Ranskan ohella Euroopan toinen suuri sotilasmahti ja EU-eron jälkeen ilmassa on ollut pelkoja siitä, onko maa edelleen sitoutunut lähialueensa turvallisuuteen. Pelot huomion ja resurssien siirtymisestä muualle ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi.

Viime vuonna julkaistussa maan turvallisuuspolittisessa selonteossa selkeimmäksi uhaksi Britannialle määriteltiin Venäjä. Tämä on näkynyt myös käytännön toimissa. Britannian Ukrainalle tarjoama aseapu on ollut nopeaa ja laajaa. Maan päättäväisyys tukitoimissa on jättänyt esimerkiksi Ukrainan Ranskan ja varsinkin Saksan varjoonsa.

Britannialle Suomen ja muun Pohjolan auttamisessa on kyse oman pohjoiseurooppalaisen lähialueen turvallisuudesta ja vakaudesta. Lisäksi aktiivinen sotilaallinen politiikka Ukrainan kriisin aikana on kohentanut ajoittain Johnsonin kannatuslukuja, eikä tämä ole vähäpätöinen tekijä.

Chatham House -tutkimuslaitoksen John Kampfner sanoo tunteneensa Boris Johnsonin vuosikymmenien ajan.

– Voi luottaa siihen, että Boris Johnson tekee täsmälleen sen mistä Boris Johnsonille itselleen on hyötyä, Britannia maailmassa -ohjelman johtaja Kampfner kuvailee.

Suomi on siitä onnellisessa asemassa, että turvallisuuskysymyksissä Johnsonin ja Suomen hyödyt kohtaavat.

Lue myös:

Suomi ja Ruotsi olisivat arvokas lisä Natolle, sanoi Britannian Johnson Turkin Erdoğanille

Britannia on pohjoisen Euroopan maa, jolla on omat syynsä vastustaa Venäjää – siksi sitä kiinnostaa nyt Ruotsin ja Suomen turvaaminen

Kone Oyj myy Venäjän liiketoimintonsa paikalliselle johdolle, tiedottaa yhtiö. Kone on allekirjoittanut paikallisen johdon kanssa osakekauppasopimuksen.

Kaupan toteutuminen vaatii venäläisten viranomaisten hyväksynnän, ja sen odotetaan tapahtuvan viimeistään vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

Kauppasummaa ei julkisteta.

Suunniteltuun kauppaan ei kuulu Koneen brändin käyttö. Osana kaupan ehtoja yhtiö toimittaa varaosia Venäjälle kolme kuukautta kestävän siirtymäkauden ajan kaupan toteutumisen jälkeen.

Yhtiö keskeytti toimitukset Venäjälle 3.3.2022 lähtien Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien seurauksena. Kone myös lopetti uusien tilausten vastaanottamisen Venäjällä.

Venäjän osuus Koneen globaalista liikevaihdosta on alle prosentin. Yritys työllistää noin 650 ihmistä ja palvelee noin 1500 asiakasta Venäjällä.

Porvoossa viime viikolla vakavan välivallanteon uhriksi joutunut 5-vuotias poika on toipunut saamistaan vakavista vammoista hyvin, tiedottaa Itä-Uudenmaan poliisilaitos.

Väkivallantekoon epäiltynä on pojan noin kolmekymmentävuotias äiti, ja tapausta tutkitaan tapon yrityksenä ja virkamiehen vastustamisena.

Sekä lapsi että äiti ovat yhä sairaalahoidossa. Äitiä ei ole päästy vielä kuulemaan tapaukseen liittyen, poliisi kertoo.

Poliisi sai hälytyksen Porvoossa viikko sitten tiistaiaamuna. Ilmoituksen hätäkeskukseen oli tehnyt tarkastuskäynnillä ollut sosiaaliviranomainen.

– [He olivat] nähneet asunnon ikkunasta, kun lasta pahoinpideltiin. Tilanne saatiin päättymään vasta, kun paikalle saapunut poliisin partio pääsi sisälle asuntoon ikkunan rikkomalla ja samalla sai lapsen haltuunsa, kertoi rikoskomisario Heidi Niemi silloin tiedotteessa.

Poliisi ei tutkinnallisista syistä tiedota tällä hetkellä enempää asiasta.

Ensimmäiset veronpalautukset maksetaan tileille maanantaina 4. heinäkuuta. Ensimmäinen jäännösveron eli tuttavallisemmin mätkyjen eräpäivä on perjantaina 1. heinäkuuta, tiedottaa Verohallinto.

Verohallinto maksaa veronpalautuksia heinäkuussa 183 000 asiakkaalle yhteensä 170 miljoonaa euroa. Eniten veronpalautuksia maksetaan elokuussa, jolloin palautuksia maksetaan yhteensä 724 miljoonaa euroa.

Heinäkuussa 89 000 asiakasta maksaa jäännösveroja yhteensä 85 miljoonaa euroa. Elokuussa 300 000 asiakasta saa maksettavakseen yhteensä 108 miljoonaa euroa.

Jos veronpalautukset eivät näy omalla tilillä vielä maksupäivän aamuna, ei Verohallinnon mukaan kannata huolestua.

– Veronpalautuspäivän aamuna ei kannata hermostua, jos rahoja ei näy tilillä. Veronpalautukset maksetaan päivän aikana, joten rahat voivat olla tilillä hyvin vasta iltapäivällä, kertoo ylitarkastaja Juha Villman Verohallinnosta.

Maksupäivä voi siirtyä esimerkiksi väärän tilinumeron takia

Osa veronpalautusten maksupäivistä on voinut myös siirtyä myöhempään. Jos verotustietoihin on tullut muutoksia ennen verotuksen päättymistä, verotuksen päättymispäivä, veronpalautuksen tai jäännösveron määrät sekä maksu- tai eräpäivät ovat voineet muuttua.

Maksupäivä voi siirtyä jos:

• palautusten saaja tai hänen puolisonsa on täydentänyt esitäytettyä veroilmoitusta
• Verohallinto on saanut verotuksen vaikuttavia tietoja muualta esitäytetyn veroilmoituksen lähettämisen jälkeen
• oikea tilinumero ei ole Verohallinnon tiedossa
• veronpalautusta on käytetty verojen maksuksi tai veronpalautus on ulosmitattu

Henkilöasiakkaiden verotus valmistuu nyt neljättä vuotta joustavasti eli eri henkilöillä eri aikaan. Ensimmäiset saavat veronpalautukset heinäkuussa, viimeiset joulukuussa.

Poliisin rikostutkinnan hitaus, syyttäjien ja tuomioistuinten jutturuuhkat sekä oikeudenkäyntien venyminen uhkaavat oikeusturvan toteutumista Suomessa.

Hallitus lupasi ohjelmassaan lisäresursseja käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Eduskunnan myöntämillä lyhytaikaisilla määrärahalisäyksillä ei kuitenkaan ole voitu palkata vakinaisia työntekijöitä, ja käsittelyaikojen venyminen on jatkunut.

• Lue kolme vuotta oikeutta odottaneesta Konsta Lehtosesta ja tutki Ylen oikeuskoneesta käsittelyaikojen pitenemistä tästä jutusta: Kadotettu nuoruus

Kysyimme Poliisihallituksesta, valtakunnansyyttäjän toimistosta ja Tuomioistuinvirastosta, mikä on tilanne nyt ja miltä tulevaisuus näyttää.

Pyysimme myös arvioita kahden tärkeän lakiuudistuksen vaikutuksista ja kohtuullisista käsittelyajoista.

Ensi vuonna tulee voimaan seksuaalirikoslain uudistus, joka laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa. Jatkossa raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto.

Ruotsissa vastaava lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langetettujen rangaistusten määrä nousivat jyrkästi.

Oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta, jolla alaikäisiin kohdistuvat rikokset säädetään käsiteltäväksi kiireellisenä ensi vuoden loppupuolelta lähtien.

Uudistukset aiheuttavat lisää työtä, mutta lisärahaa työntekijöiden palkkaamiseen on näillä näkymin tulossa joko vähän tai ei lainkaan. Tutkinta- ja käsittelyajat uhkaavat pidentyä entisestään.

Keskeneräisten juttujen määrä tutkinnassa tuplaantunut

Rikosasioiden käsittelyketjussa kuluu usein eniten aikaa poliisin esitutkintaan. Tutkinta kestää keskimäärin useita kuukausia.

– Poliisin tehtävä on olennainen ja laaja esitutkintavaiheessa. Rikosprosessin eri vaiheita – esitutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely – ja kestoa ei siten voi suoraan verrata, sanoo poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta.

Yhdellä tutkinnanjohtajalla saattaa Siivon mukaan olla esikäsittelyssä ja päivittäistutkinnassa jopa tuhansia juttuja vuodessa.

Vaativassa rikostutkinnassa tutkinnanjohtajalla saattaa olla satoja juttuja ja enemmänkin vuoden aikana. Poliisitarkastaja Kari Siivo

– Vaativassa rikostutkinnassa tutkinnanjohtajalla saattaa olla satoja juttuja ja enemmänkin vuoden aikana, kertoo Siivo.

• Lue lisää: Nuoren poliisin työpöydälle putosi heti 100 juttua – rikostutkinnan ruuhkat paisuivat niin suuriksi, että moni luovuttaa

Rikoslakirikosten määrä on pysynyt jokseenkin samana vuosikymmenen, noin puolessa miljoonassa. Rikoslakirikoksia ovat muun muassa omaisuus-, seksuaali-, liikenne-, huumausaine- sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.

Tutkinnassa olevien avoimien juttujen määrä on kaksinkertaistunut. Viime vuoden lopussa niitä oli liki 130 000.

Myös tutkinta-aika on kaksinkertaistunut kaikilla poliisilaitoksilla. Jos liikennerikoksia ei oteta huomioon, viime vuonna keskiarvo oli lähes 170 päivää.

Vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten tutkinta-ajat ovat vielä pidempiä, vaikka niiden tutkintaa priorisoidaan. Vuosikymmen sitten tutkinta kesti keskimäärin 117 päivää ja viime vuonna 219 päivää.

Tutkittavana aiempaa vaikeampia rikoksia

Poliisihallituksen mukaan tutkinta-aikoja ovat venyttäneet rikollisuuden kansainvälistyminen ja digitalisoituminen. Tutkittavana on entistä vaikeampia juttuja.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla vieraskielisten epäiltyjen määrä on suuri ja aiheuttaa kääntämis- ja tulkkaustarvetta. Myös poliisin toimintaa säätelevät lakimuutokset ovat vaikuttaneet tutkintaan.

Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat antaneet poliisille huomautuksia esitutkinnan kohtuuttomista kestoista.

Tarkkaa arviota yksinomaan rikostutkinnan lisähenkilöstön tarpeesta ei ole. Poliisitarkastaja Kari Siivo

Ensi vuonna voimaan tuleva seksuaalirikoslain uudistus tuo poliisille runsaasti lisää työtä ja vaatii muun muassa laajaa kouluttautumista.

Tilanne on sama alaikäisiin kohdistuvien rikosten tutkinnan säätämisessä kiireelliseksi. Siivo huomauttaa, että lakimuutos ei yksin riitä nopeuttamaan rikosprosessia.

Lisäväkeä tutkintaan ei ole luvassa

Siivo sanoo, että rikostutkintaan samoin kuin muuhunkin poliisitoimintaan tarvittaisiin lisää henkilöstöä.

– Poliisin lisärahoituksen tarve vuodelle 2023 on reilut 40 miljoonaa euroa, jotta nykytasoinen toiminta voidaan turvata.

– Tarkkaa arviota rikostutkinnan lisähenkilöstön tarpeesta ei ole.

Siivon mukaan tiedossa olevat rahoituskehykset eivät mahdollista lisähenkilöstön palkkaamista.

Syyttäjien rästit ovat "pompsahtaneet"

Rikosprosessissa syyteharkintaan kuluu huomattavasti vähemmän aikaa kuin esitutkintaan tai oikeuskäsittelyyn.

Keskiarvo on ollut reilut kaksi kuukautta, mutta luku ei kerro koko totuutta. Kirjallisella menettelyllä voidaan ratkaista paljon yksinkertaisia asioita nopeasti. Enemmän työtä vaativissa jutuissa syyteharkinta-ajat ovat pidempiä.

– Poliisilla ja tuomioistuimilla on isoja vaikeuksia. Siinä välissä olevilla syyttäjillä ratkaisematta olevien asioiden määrä on kasvanut huikeasti viime vuosien aikana, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

Siihen ei voi olla tyytyväinen, että myös syyteharkinta-ajat jatkuvasti pitenevät. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

– Syyttäjälaitoksessa on suurempi ruuhka kuin mitä pystytään hoitamaan. Ei voi olla tyytyväinen, että myös syyteharkinta-ajat jatkuvasti pitenevät.

Syyttäjille saapuvien asioiden määrä on noussut ja on nyt noin 90 000 vuodessa. Kun määrä kasvoi roimasti vuoden 2020 aikana, myös rästissä olevien asioiden määrä pompsahti, kertoo Rappe.

Rappen mukaan tilanne on muuttunut tänä vuonna vielä huonommaksi. Rästissä on noin 19 000 asiaa. Niistä 1 800 on ollut syyttäjien pöydillä yli vuoden.

Syyttäjiä on yhä kiinni koronapandemian vuoksi lykätyissä oikeudenkäynneissä.

Jos saataisiin rästit tehtyä pois tasokorotuksella, pystyttäisiin tilanne pitämään näpeissä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Syyttäjälaitos on saanut tilapäistä lisärahoitusta ja lisäksi muutaman miljoonan euron tasokorotuksen määrärahoihin.

Ahdinkoa helpottaisi Rappen mukaan noin seitsemän miljoonan euron lisäys.

– Jos saataisiin rästit tehtyä pois tuollaisella tasokorotuksella, pysyisi tilanne näpeissä.

Rappen mukaan ratkaisemattomien asioiden määrä voi olla vuosittain 13 000 tuntumassa. Tällöin syyteharkinta pystyttäisiin tekemään tavanomaisissa massarikoksissa 2–3 kuukaudessa.

Laajoissa huumerikosasioissa tai hankalissa virkarikosjutuissa syyteharkinta kestää pidempään.

Syyttäjälaitos on saanut lisärahaa seksuaalirikoslain muutoksen vuoksi. Se mahdollistaa noin kymmenen syyttäjän palkkaamisen. Rappen mukaan on vaikea arvioida, riittääkö tämä.

– On ennakoitavissa, että seksuaalirikosjuttujen määrä nousee. Syyttäjän on punnittava näyttö ja lisäksi tuomitsemisen todennäköisyys. Käytäntö osoittaa, miten työmäärä kehittyy.

Jokaisella syyttäjällä on keskimäärin vajaat 50 asiaa ratkaisematta pöydällä, osa niistäkin kiireellisiä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Alaikäisten rikosten uhrien asioiden käsittelyn määrääminen kiireelliseksi tulee Rappen mukaan johtamaan siihen, että muiden asioiden käsittely hidastuu.

– Tällä hetkellä putki on aivan ummessa, syyttäjien istuntopäivät on varattu lähes vuodeksi eteenpän. Jokaisella syyttäjällä on keskimäärin vajaat 50 asiaa ratkaisematta pöydällä, osa niistäkin kiireellisiä, sanoo Rappe.

– Kroonista voimavarapulaa ei pystytä poistamaan sillä, että säädetään uusia asioita kiireellisiksi. Kohta ollaan siinä tilanteessa, että kaikki asiat pitäisi käsitellä kiireellisesti.

Missä ajassa tavallisen kansalaisen tulisi syyttäjän näkökulmasta saada oikeutta?

Rappe ottaa esimerkiksi auton omistajan, jonka kulkupelistä on varastettu katalysaattori.

– Kohtuullista olisi, jos kansalainen rikosilmoituksen tehtyään aivan kohdakkoin pääsisi kuulusteltavaksi ja esitutkinta valmistuisi 2–4 kuukaudessa. Syyttäjä pystyisi ratkaisemaan asian muutamassa viikossa. Käräjäoikeudessa asia käsiteltäisiin niin, että tuomio annettaisiin puolen vuoden kuluttua rikoksen ilmitulosta.

– Elävässä elämässä voi tekijän selvittämiseen ja kiinni saamiseen menevä aika tietysti olla pitkäkin.

Tuomioistuimet ovat viimeinen tulppa

Hitaiden prosessien viimeinen tulppa on tuomioistuimissa. Niissäkin rikosasioiden käsittely on kestänyt keskimäärin useita kuukausia.

Jo entuudestaan pitkät käsittelyajat venyivät oikeuksissa keväästä 2020 alkaen, kun koronapandemian vuoksi valtaosa suullisista käsittelyistä lykättiin.

Esimerkiksi törkeän varkauden käsittely kesti käräjäoikeudessa viime vuonna keskimäärin yli kymmenen kuukautta eli lähes kaksi kertaa pidempään kuin vuonna 2014. Käsittelyajat ovat pisimpiä vakavissa talousrikoksissa ja seksuaalirikoksissa.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että koronapandemian aiheuttamaa jutturuuhkaa puretaan vielä ainakin ensi vuosi.

On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin. Ylijohtaja Riku Jaakkola

Käräjä- ja hovioikeudet saivat koronaruuhkien purkuun lisärahoitusta, mutta sillä ei ole voitu palkata vakituista väkeä.

– On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin.

Pääosin pääkaupunkiseudulle keskittyviä laajoja rikos- ja myös riita-asioita tulee tuomioistuimiin enemmän kuin aiemmin. Niitä istutaan vahvennetulla kokoonpanolla, ja niihin menee usean ihmisen työpanos.

Pikaisia keinoja oikeudenkäyntien keston lyhentämiseksi ei Jaakkolan mukaan ole.

– Niin kauan kuin perusrahoitukseen ei saada merkittävää korjausta, ei ole odotettavissa, että saataisiin käsittelyaikoja lyhenemään nopeasti.

Jaakkola toivoo tuomioistuimille noin 20 miljoonan euron korotusta vuodessa. Tällöin päästäisiin keskimäärin alle vuoden käsittelyaikoihin. Korotusta ei näillä näkymin ole luvassa.

Sellaisia uudistuksia ja käsittelytapojen muutoksia ei voida tehdä, että ne korvaisivat perusrahoituksen nostamisen. Ylijohtaja Riku Jaakkola

– Monilla keinoilla pystytään käsittelyä nopeuttamaan jonkin verran. Prosesseja pitää kehittää joka tapauksessa.

– Mutta sellaisia uudistuksia ja käsittelytapojen muutoksia ei voida tehdä, että ne korvaisivat perusrahoituksen nostamisen, korostaa Jaakkola.

Seksuaalirikosten käsittelyyn varatut rahat eivät riitä

Seksuaalirikoslain uudistamisen aiheuttamiin kuluihin on käräjä- ja hovioikeuksille varattu ensi vuodeksi 380 000 euroa, joka mahdollistaa viiden henkilön palkkaamisen.

Jaakkola sanoo, että rahoitusta tarvittaisiin joka vuosi liki 2,2 miljoonaa euroa. Hän ennakoi, että jutut tulevat olemaan nykyistä vaativampia ja pakkokeinoasioiden, kuten vangitsemisten, määrä kasvaa.

Lapsiin kohdistuvien rikosten säätäminen kiireelliseksi tarkoittaa käräjäoikeudessa sitä, että istunto on aloitettava 30 päivän kuluessa syytteen nostosta. Asia on käsiteltävä nopeutetusti, jos yksikin uhri on alaikäinen.

Nykyisin pääosa kiireellisenä käsiteltävistä asioista on tapauksia, joissa rikoksesta syytetty on alaikäinen tai vangittuna. Käräjäoikeuksien on varauduttava kiireellisten asioiden määrän kasvuun esimerkiksi lisäämällä päivystystä.

Kun muutoksia tulee kymmeniä vuodessa, vaikutus kumuloituu Ylijohtaja Riku Jaakkola

Jaakkolan mukaan muutokset johtavat kiireettömien asioiden käsittelyaikojen pidentymiseen myös tuomioistuimissa, jos lisäresursseja ei saada.

– Kun muutoksia tulee kymmeniä vuodessa, vaikutus kumuloituu. Jos niihin ei saada euroakaan lisää, meille on mahdoton työ selvitä niistä kaikista.

Rikosasioiden lisäksi venyvät myös riita-asiat

Riku Jaakkola on huolissaan myös muiden kuin eniten julkisuudessa näkyvien rikosasioiden käsittelyn hitaudesta.

Käräjä- ja hovioikeudet sekä korkein oikeus ratkovat myös siiviliasioita eli erilaisia riita- ja hakemusasioita.

Käräjäoikeuksiin tulee vuodessa yli puoli miljoonaa asiaa, joista valtaosa on muita kuin rikosasioita.

Hallinto-oikeuksissa käsitellään myös esimerkiksi elinkeinoelämän ja teollisuuden hankkeisiin liittyviä ratkaisuja.

Esimerkiksi tuulivoiman lisärakentaminen voi jumiutua hallinto-oikeuksiin, ellei valitusten käsittelyyn ole riittävästi väkeä.

Minkälaisia kohtuullisia käsittelyaikoja tavalliset kansalaiset voisivat odottaa tuomioistuimilta?

Ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että jutut eroavat paljon toisistaan, joten kohtuullisen ajan määrittely ei ole helppoa.

Jos rikosasiaa käsitellään istunnossa niin perusrikosasiat, kuten pahoinpitely, pitäisi saada käsiteltyä alle puolessa vuodessa. Ylijohtaja Riku Jaakkola

Kirjallisesti käsiteltävässä rattijuopumusasiassa, jossa ajaja on myöntänyt tekonsa, kohtuullinen käsittelyaika on Jaakkolan mukaan pari kuukautta. Sama koskee riidattomia velkomisasioita.

– Jos rikosasiaa käsitellään istunnossa niin perusrikosasiat, kuten pahoinpitely, pitäisi saada käsiteltyä alle puolessa vuodessa.

Laajojen riita-asioiden käsittely vie enemmän aikaa, koska niissä on ennen pääkäsittelyä kirjallinen ja suullinen valmistelu.

Esimerkiksi riitaisen velkomusasian tai hometalokiistan pitäisi mielestäni ratketa käräjäoikeudessa vähintäänkin alle vuodessa. Ylijohtaja Riku Jaakkola

– Mutta esimerkiksi riitaisen velkomusasian tai hometalokiistan pitäisi mielestäni ratketa käräjäoikeudessa vähintäänkin alle vuodessa.

Jaakkola sanoo, että viivästystä käsittelyaikoihin voi aiheuttaa esimerkiksi se, että kaikkia asianosaisia ei saada haastettua käräjille. Posti ei kulje kuten ennen, ja tämä voi viivästyttää tiedoksiannon perillemenoa.

Voit keskustella aiheesta 29.6. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Seksuaalirikosuudistus etenee eduskunnan häirintätapausten varjossa: näin pykäliä kiristetään

"Menisin mieluummin Siwan kassalle kuin jatkaisin tuomioistuimessa" – into hakeutua tuomariksi ja pysyä alalla huolestuttaa Tuomariliittoa

Suomalainen kärsii mieluummin nahoissaan kuin riitelee lakituvassa – lakimiehet haluavat, että oikeutta voisi hakea nettilomakkeella

Sama komisario oli merkitty tutkinnanjohtajaksi 4 000 juttuun – rikosepäily ehti vanhentua

Tulli on loppusuoralla kansainvälisesti täysin poikkeuksellisessa rikossarjassa., jossa epäillään, että pohjanmaalainen turkisrehusekoittamo on ostanut ja tuonut jättimäärän saastunutta rehuraaka-ainetta eli kalajätettä Suomeen.

Tulli ja Ruokavirasto kertovat, että Tanskasta tuodussa raaka-aineessa on ollut koronan ja eläintautien riski.

Tullin rikostoiminnan päällikkö Hannu Sinkkonen sanoo, että vastaavankaltaista tutkintaa ei ole ollut koko EU:n alueella. Rehua on toimitettu noin 50 turkistarhalle Pohjanmaalla.

Sinkkosen mukaan salakuljetuksesta epäilty suomalainen yritys oli tietoinen mahdollisesta tautiriskistä.

– Tällainen piittaamattomuus on vaarallista koko elintarvikeketjulle. On huolestuttavaa, että yritys on ollut tietoinen vaaran aiheuttamisesta. Rikosnimikkeenä on salakuljetus, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen sekä sivutuotelakirikkomus.

Tutkinta on ollut kansainvälistä ja yhteistyötä on tehty Tanskan poliisin ja Europolin kanssa.

Salakuljetettu rehu on peräisin Tanskasta mahdollisesti covid-saastuneilta turkistarhoilta. Rehun raaka-ainetta on säilytetty samoissa tiloissa kuin covidin vuoksi lopetettuja minkinruhoja . Tanskassa lopetettiin 17 miljoonaa minkkiä sen jälkeen, kun osa minkeistä oli sairastunut koronavirukseen vuonna 2021.

Tulliylitarkastaja ja tutkinnanjohtaja Seppo Mäkitalo sanoo, että epäiltynä on kolme Pohjanmaalla asuvaa, rehusekoittaman toiminnasta vastaavaa.

– Epäiltyjen menettely on aiheuttanut vakavan eläintautien leviämisen riskin: eli erilaiset kalataudit, salmonella ja covid-19. Ruokavirasto on arvioinut, että tällä on aiheutettu vaaraa ihmisten terveydelle ja myös vakavaa vaaraa eläinten terveydelle.

Eläintautien riski: rehut ja ruhot samassa varastossa

– Erässä on ollut selkeä eläintautien leviämisen riski, kertoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Sanna Toivonen.

Toivonen sanoo, että tanskalaisen yrityksen tehtävä olisi ollut hakea lupaa rehuraaka-aineen tuontiin Suomeen.. Suomalaisen yrityksen tehtävä olisi ollut tarkistaa, että kaikki paperimerkinnät ja luvat ovat kunnossa.

– Tuotu erä kuului niin sanottuun kakkosluokkaan, joka tarkoittaa sitä, että siinä saattaa olla eläintautien leviämisen riski. Lisäksi tanskalaisyritys oli varastoinut samoissa tiloissa myös kokonaisia koronaepidemian vuoksi lopetettuja minkinruhoja. Eli rehuja ja ruhoja oli varastoitu samassa paikassa.

Ruokavaraston mukaan korona- tai eläintautien, kuten esimerkiksi salmonellan, ei tiedetä levinneen turkistarhoille tässä tapauksessa.

Kansainvälisesti poikkeuksellisessa rikossarjassa Tanskasta on salakuljetettu rehuraaka-ainetta 1,3 miljoonaa kiloa minkin ja muiden tarhaeläinten ruokaa varten. Lastin kuljettamiseen tarvittiin kaikkiaan 45 rekkakuormaa.

Ruokavirasto pyysi viime vuoden lopulla Tullia tutkimaan epäilyä eläinperäisten sivutuotteiden laittomasta maahantuonnista. Ruokavirasto ja Tulli valvovat rehujen maahantuontia.

Tullin saatua esitutkinnan päätökseen syksyllä, epäilty laiton maahantuonti siirtyy syyteharkintaan.

Lue lisää:

Turkistarhojen koronaseuranta tiivistyy Euroopassa – Suomessa on otettu jo 2 600 näytettä ja ne ovat kaikki negatiivisia

Poliisin tutkimasta lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikosilmiöstä on paljastunut uutta tietoa.

Pirkanmaalaista nuorta miestä epäillään ainakin noin 40 lapsen ja nuoren seksuaalisista hyväksikäytöistä. Pääosa uhreista on poikia.

Tekojen epäillään alkaneen syksyllä 2020 ja jatkuneen tämän vuoden kevääseen, kunnes poliisi sai epäillyn kiinni.

Pirkanmaan käräjäoikeus on jatkanut epäillyn vangitsemista kesäkuussa. Häntä epäillään ainakin viidestä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kymmenistä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöistä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.

Poliisi kertoi tänä keväänä ilmiöstä, jossa alaikäiset joutuvat sosiaalisen median kanavissa seksuaalirikosten uhreiksi. Lapsiuhreja on tässäkin tapauksessa ympäri Suomen.

Poliisi muistutti silloin, ettei syy ole ikinä lapsessa, jos aikuinen on pyytänyt kuvia.

Kyse on aikuisen vakavasta teosta myös mahdollisissa rangaistuksissa. Jo lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tekoihin on jo yhden vuoden maksimirangaistuksen rikos. Vaikka kaksi ihmistä ei fyysisesti tapaa, seksuaalisesta teosta rangaistusasteikko voi olla neljästä kuukaudesta jopa kuuteen vuoteen vankeutta.

Toisessa haarassa lähes 130 uhria

Pirkanmaalla on paljastunut neljä isoa sarjaa, joista kaksi on tutkinnassa. Poikiin kohdistuva rikossarja on toinen tutkinnassa olevista, mutta poliisi on ollut siitä vaitonainen.

Lisäksi Keski-Suomessa on iso vastaava vyyhti oikeuskäsittelyssä. Siellä parikymppisen keskisuomalaisen epäillyn uhreiksi verkossa on joutunut yli 200 pääosin alakouluikäistä lasta. Miehen epäillään houkutelleen lapsia seksuaalisiin tekoihin TikTokissa ja Snapchatissa.

Yle kertoi aiemmin, että poliisi tutkii Pirkanmaalla harvinaisen laajaa seksuaalirikostapausta. Vuonna 1996 syntynyttä pirkanmaalaismiestä epäillään peräti 128 lapseen ja nuoreen kohdistuneista seksuaalirikoksesta. Rikoksen uhreina on pääsääntöisesti ollut 10–17-vuotiaita tyttöjä.

Epäilty on poliisin mukaan ensin tutustunut nuoriin eri viestisovelluksissa, pyrkinyt saamaan nuorista itsestä ottamia alastonkuvia tai kuvaamaan nuoria erilaisissa seksuaalissävytteisissä kuvissa tai videoissa sekä pyytänyt sitten nuorta lähettämään materiaalia itselleen. Epäilty on myös lähettänyt itsestään nuorille seksuaalisävytteistä materiaalia.

Osaa uhreista on myös voitu tavata

Poikiin kohdistuvan rikossarjan tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Vesa Järvenpää sanoo, että myös tässä tapauksessa kyse on vastaavanlaisesta teosta. Tapaukset eivät liity toisiinsa, mutta kyse on samasta ilmiöstä.

Tunnistettuja uhreja on noin 40, joista valtaosa on alle 16-vuotiaita poikia. Poliisi epäilee, että epäilty on myös tavannut osaa lapsista ja tapaamisiin on liittynyt seksuaalisia tekoja.

Poliisi toivoo, että vanhemmat olisivat hereillä ja varoittaisivat nuoria ja lapsia ilmiöstä.

Ohjeita vanhemmille

• Keskustele lapsesi kanssa puhelimessa viestittelyn pelisäännöistä.
• Kerro oman kehon yksityisalueista, jotka eivät kuulu muille. Harkitse, mitä sovelluksia lapsen on hyvä käyttää ja mitä ei.
• Keskustele lapsesi kanssa, keiden kanssa hän viestittelee ja millaisista asioista. Miten hän on tutustunut somekavereihinsa, kuka tuo on, missä olet tavannut tämän?
• Sovelluksen sijaintitiedon perusteella tekijä voi selvittää, missä kiinteistössä lapsi asuu tai onko hän kenties samassa kauppakeskuksessa parhaillaan. Harkitse, onko lapsen sijaintitiedon jakaminen tarpeen jostakin syystä.
• Jos mahdollista, muokkaa asetukset niin, että kuka tahansa ei pysty lähettämään yksityisviestiä. Pidä profiili yksityisenä. Kerro lapselle, että outojen ihmisten viestittelyyn ei tarvitse vastata. Käykää läpi henkilön estäminen.

Lue lisää:

Poikkeuksellinen lasten seksuaalisen hyväksikäytön vyyhtiepäily laajenee jälleen – pääkäsittely jatkuu heinäkuun alkupuolelle

Lapselta pyydetään suihkuvideoita esimerkiksi Tiktokissa – neljä isoa rikosvyyhtiä paljastui, poliisi: alaikäisten seksuaalirikokset jo ilmiö

Näin Suomi torjuu lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa – STM julkaisi uuden toimintasuunnitelman

Seksuaalirikosuudistus etenee eduskunnan häirintätapausten varjossa: näin pykäliä kiristetään

Yle selvitti: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa on hälyttävän yleistä – mitä se tarkoittaa ja miten ongelmaa voidaan torjua?

Hattulassa etsitään huomattavan isoa vesijohtovuotoa. HS-Veden käyttöinsinööri Sanna Heinosen mukaan huhtikuun lopulla vettä katosi jäljettömiin pienempiä määriä, mutta jo useamman viikon ajan vettä on kadonnut satoja tuhansia litroja vuorokaudessa.

– Sieltä lähtee noin 300 kuutiota vuorokaudessa, josta ei tiedetä minne menee, tiivistää Heinonen.

Yksi kuutio on tuhat litraa, eli vuorokaudessa Hattulan maastoon katoaa 300 000 litraa puhdistettua ja juomakelpoista vettä.

– Mitään haittaa tästä vuodosta ympäristölle ei ole, mutta puhdistuslaitoksella käytetään turhaan kemikaaleja puhdistukseen, ja tehdään turhaa työtä, kommentoi Heinonen mittavan vuodon vaikutuksia.

Vuoto ei vaikuta tässä vaiheessa myöskään veden riittävyyteen ja vettä voi edelleen käyttää normaalisti.

– Pidemmän päälle tämä voi vaikuttaa riittävyyteen, jos tulisi vaikka toinen vuoto, tai iso tulipalo johon käytettäisiin paljon vettä, rauhoittelee HS-Veden käyttöinsinööri Sanna Heinonen.

Hattulan alueen vesijohtovuodon löytymiseen johtavasta vihjeestä HS-Vesi maksaa 100 euron vihjepalkkion. Vesijohtovuodon merkkejä ovat esimerkiksi normaalisti kuivissa paikoissa olevat laajemmat kosteat alueet tai runsas kirkas vesi ojissa myös sateettomina kausina.

Nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaalla lauantaina.

Poliisi epäilee turmassa törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Onnettomuuteen ei liity poliisin mukaan muita osallisia.

Käynnissä on myös kuolinsyyntutkinta.

Uhri vahingoittui turmassa niin pahoin, että vainajan henkilöllisyyden selvittäminen on kestänyt. Poliisilla on vahvat epäilyt vainajan henkilöllisyydestä sen perusteella, kuka oli kyseisellä autolla liikkeellä tuohon aikaan. Omaisille on saatu kuolinviesti vietyä.

Vainajan henkilöllisyyden selvittämiseksi aukottomasti ja tutkinnan takia edessä on vielä oikeuslääketieteelliset tutkimukset.

Kainuun rajavartiosto tutkii neljän ulkomaalaisen henkilön aiheuttamaa epäiltyä luvatonta rajanylitystä maastorajan yli Venäjältä Suomeen Suomussalmen Kuivajärvellä.

Rajavartiosto sai sunnuntaina illalla tiedon Suomen puolella olevista neljästä ulkomaalaisesta henkilöstä. Tutkinnanjohtaja yliluutnantti Antti Salo kertoo STT:lle, että nelikko ei paennut viranomaisilta Suomen puolella, vaan heidän tarkoituksenaan oli anoa turvapaikkaa.

Rajavartiosta kerrotaan, että kiinniotetut henkilöt eivät ole suomalaisia eikä venäläisiä. Salon mukaan on mahdollista, että luvatta rajan yli tulleet ovat ukrainalaisia, mutta tarkkaa tietoa ei vielä maanantaina ollut.

Rajavartiosto vastaanotti turvapaikka-anomukset, käynnisti turvapaikkaprosessin sekä aloitti henkilöiden maahantuloon liittyen valtionrajarikosten esitutkinnan. Turvapaikkaprosessi siirretään myöhemmin Maahanmuuttoviraston käsittelyvastuulle.

Kainuun rajavaltuutettu on ollut valtakunnanrajan ylitykseen liittyen yhteydessä Venäjän Kalevalan alueen rajavaltuutettuun. Salon mukaan Kainuun seudulla tulee ihmisiä rajan yli luvatta harvoin, ei edes joka vuosi.

Suomussalmen kohdalla Suomen puolella rajalla on poroaita, mutta Salon mukaan lapsikin pystyy ylittämään sen.

Kotimaisen mansikan satokausi on monin paikoin alkanut.

Etelä-Suomessa mansikkaa päästiin poimimaan avomaalta juhannusviikolla ja heti juhannuksen jälkeen tuli myyntiin ensimmäiset avomaan mansikat Suonenjoen korkeudelta. Pohjois-Savossa sijaitseva Suonenjoki on tunnettu mansikoistaan.

– Mansikkakausi on nyt alkamassa kohtalaisen hyvin. Marjaa on tulossa, pellot näyttää hyvältä ja poimijat ovat tilalla, joten ei muuta kuin antaa marjaa tulla vain, viljelijä Juuso Raivio virnistää.

Raivion tilalla on näihin päiviin saakka kerätty tunneli- ja kasvihuonemansikkaa, mutta tänään päästään jo pellolle.

Tänä keväänä sukupolvenvaihdoksen myötä tilan isännäksi siirtynyt Juuso Raivio sanoo, että avomaan mansikkaa kerätään nyt aavistuksen ennakoitua aikaisemmin. Vielä viime viikolla arvioitiin, että keräämään päästään vasta loppuviikosta.

Maanantaina esimerkiksi Kuopion torilla oli jo myynnissä avomaan mansikkaa lähiseudulta.

Mansikasta tulossa priimaa

Kevään ja alkukesän viileä sää on hidastanut mansikan kypsymistä tänä vuonna, mutta satoon sääolosuhteet ovat vaikuttaneet myönteisesti.

– Mansikka tykkää vähän viileämmästä ja vettä on tullut sopivasti, Marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Miikka Ilomäki tiivistää.

Helle ja aurinko nopeuttavat nyt kypsymistä, mutta laatuun sääolosuhteet eivät enää vaikuta.

– Laadun pitäisi olla priimaa tänä vuonna. Kaikki on mennyt nappiin, joten sato on laadukas ja maukas, Ilomäki ennakoi.

Suonenjokinen mansikanviljelijä Juuso Raivio arvioi, että marjan laatu on erittäin hyvää, jos ei tule isoja rankkasateita. Myöskään tuholaisia ei ole ollut.

– Sato on tänä kesänä kohtalaisen hyvä, mutta ei huippu. Mielenkiinnolla odotan ensimmäistä omaa kesää, Raivio hymyilee.

Mansikkasesonki palaa tänä vuonna poikkeuksellisen kesän jälkeen tavanomaiselle paikalleen kesä-heinäkuun vaihteeseen. Pääsatokausi on heinäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa

Viime vuonna kesäkuu oli erittäin lämmin. Satokausi alkoi aikaisin ja oli nopeasti ohi.

– Se oli täysi poikkeus. 31 hellepäivää putkeen, ei mitään järkeä. Se oli aivan liikaa. Nyt on hyvä, Raivio sanoo.

Suonenjoella viljellyin mansikkalajike on polka, jonka sadon huippukohta on sijoittunut perinteisesti heinäkuun 10.päivän tienoolle. Näin on myös tänä vuonna.

Mansikan hintaa ei haluta arvioida

Mansikanviljelyn kustannukset ovat tänä vuonna nousseet huomattavasti. Merkittävimmät vaikuttajat ovat lannotteiden ja energian hintojen nousu.

Alalla ei haluta arvioida ennakkoon sitä, mihin mansikan hinta tänä vuonna asettuu.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Raisa Haavikko arvioi kuitenkin, että radikaalia hintojen nousua ei todennäköisesti ole luvassa.

– Toisaalta pitäisihän tuottajien pystyä siirtämään kustannusten nousu hintoihin, hän toteaa.

Kuopion torilta mansikkakojulta tavoitettu kuopiolainen Iida Hänninen pitää viiden kilon mansikkalaatikon kipukynnyksenä 40 euron hintaa.

– Sen yli jos menee, niin ei ehkä tule mansikoita ostettua pakkaseen, Hänninen puntaroi.

Maistuuko mansikka? Keskustele aiheesta 29.9.2022 klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Kylmä kevät on viivästyttänyt mansikkasatoa Itä-Suomessa – juhannusmansikat kasvavat tänä vuonna tunnelissa

Mansikoista saattaa tulla talvisin vain hyvätuloisten herkku – tutkija arvioi, mitkä ruokatuotteet voivat olla tulevaisuudessa luksusta

Tornionjoen Kukkolankosken rannoilta on totuttu seuraamaan naapurimaan touhuja. Ilman kosken kohinaa kuulumisiakin voisi ehkä vaihtaa vastarannalle huutelemalla.

Silta yli joen olisi näppärä kulkureitti niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Varsinkin matkailutoimijoiden ajatuksissa kosken kuohujen päältä kulkeva kävelysilta on ollut pitkäaikainen haave.

Vuosikymmenien tuumailujen jälkeen esiselvitys ja yleissuunnitelma Tornionjoen ylittävästä sillasta valmistui viime vuoden loppupuolella ja sekä Haaparanta että Tornio ovat nyt luvanneet edistää hankkeen etenemistä.

Rajajoen ylittävän sillan paikka on osoitettu jo vuonna 2001 vahvistetussa Kukkolan osayleiskaavassa.

Suomen puolella se sijoittuisi nykyisen kahvilarakennuksena toimivan Myllypirtin aukiolta noin 150 metriä etelään. Ruotsin puolella se rantautuisi Kukkolaforsenin ravintola- ja mökkimajoitusyrityksen alapuolelle.

Jokeen upotettavia rakenteita siltaan ei tulisi ollenkaan.

– Ajatuksena on, että keskelle koskea ei mitään virtapilareita laiteta. Sitä ei haluta mennä millään tavalla häiritsemään, kertoo Tornion tekninen johtaja Markus Kannala.

250 metriä pitkän sillan alustava kustannusarvio on noin 3,6 miljoonaa euroa.

– Nyt Tornio ja Haaparanta alkavat yhteistyössä kartoittaa lupa-asioita, mahdollisen yva-menettelyn tarvetta ja rahoitusta. Kahden valtakunnan yhteishankkeelle on tarkoitus hakea myös EU-rahaa, Kannala sanoo.

Ainutlaatuinen matkailukohde ja elämys jo sinällään

Jokivarressa uskotaan, että riippusilta olisi omiaan vauhdittamaan koko Tornionlaakson matkailua.

– Pelkkä sillan ylitys olisi jo elämys. Mittakaava on poikkeuksellinen ja paikkakin aivan erinomainen, Markus Kannala pohtii.

Kaupungin ja torniolaisten yritysten omistamassa kehitysyhtiö Business Torniossa siltahanke nähdään isona mahdollisuutena, joka palvelisi myös paikallisia asukkaita.

– Se tukisi esimerkiksi pyöräilyreittien kehittämistä ja oikaisisi merkittävästi matkaa valtakunnan rajaa ylitettäessä. Nyt lähimmät ylityspaikat ovat pohjoisessa Ylitorniolla ja etelässä Torniossa, toteaa toimitusjohtaja Marko Alamartimo.

Kukkolasta on matkaa Tornioon 16 ja Ylitornion rajanylityspaikalle 57 kilometriä

.

Alamartimon mukaan tavoitteena on, että jo lähitulevaisuudessa Suomen puolellakin Kukkolankosken ympäristöön pystyisi rakentamaan lisää matkailua tukevaa toimintaa, joka vastarannalla Ruotsissa on jo pitkään ollut näkyvämpää ja ehkä myös vilkkaampaa.

– Olen ihan varma, että silta toisi hyvää virettä alueelle. Meillä on täällä hienot maisemat ja kahden maan rajaseutu erityispiirteineen houkuttelee kävijöitä.

Tekninen johtaja Markus Kannala arvioi, että riippusilta voisi alkaa rakentua Tornionjoen ylitse aikaisintaan vuonna 2024.

– Lupaprosessit ovat monesti aikaa vieviä. En vielä ensi vuoden talousarvioon rakentamismäärärahoja varaisi, mutta nyt meillä on kuitenkin suunnitelma, jota esitellä viranomaisille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

Pyyntikausi alkoi Suomen suurimmalla lohijoella – kiistelty kalastusmuoto on parhailla paikoilla luvallista yhdeksän päivän ajan

Tornio aikoo olla maailmanluokan rajakaupunki vuonna 2030 – kehitysjohtaja perustelee tavoitetta terästeollisuudella ja rajayhteistyöllä

Tornionjokivartiset haluavat saada koskikalastuksen Unescon kulttuuriperintölistalle – lippoaminen on voimissaan vuosisatojenkin jälkeen

Finanssivalvonnan johtokunta suosittelee asuntolainojen myöntämiseen tiukennuksia ensi vuoden alusta alkaen. Laskelman mukaan lainoja pitäisi myöntää pääosin hakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän alle 60 prosentissa nettotuloista stressitilanteessa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun lainansaajan kaikista lainoista koituvat kulut on maksettu, tulee lainansaajalle jäädä kuukaudessa käytettäväksi 40 prosenttia hänen nettotuloistaan muuhun elämiseen.

– Suositus lainanhoitorasituksen ylärajaksi täsmentää aiempia kehotuksia pidättyväisyyteen pitkien ja suurten lainojen myöntämisessä. Kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus ja sen kasvu ovat rakenteellinen riski, jota näköpiirissä oleva yleinen korkotason nousu osaltaan korostaa. Täsmennetyllä suosituksella vastataan myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksiin, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa Finanssivalvonnan tiedotteessa.

Laskennassa otetaan huomioon kaikkien luottojen hoitokulut. Lisäksi laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 prosenttia.

Suositus ei ole lainsäädännöllisesti velvoittava, mutta Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Nykäsen mukaan Suomen pankit noudattavat näitä suosituksia pitkälti.

Päivitetty 12.40: Lisätty Marja Nykäsen kommentti suositusten velvoittavuudesta ja stressitilanteen selitys.

Korjaus 13.11: Aiemmin tekstissä luki, että lainansaajalle tulisi jäädä 60 prosenttia nettotuloista muuhun elämiseen. Todellisuudessa luku on 40 prosenttia.

Helsingin hovioikeus antoi tänään tiistaina tuomion talousrikoksista kiinteistönvälitysalalla toimineelle entiselle ammattijääkiekkoilijalle.

Vuonna 1971 syntynyt mies päätyi pyörittämään kiinteistönvälitysalan yritystä Helsingissä ammattilaisurheilu-uransa päätyttyä. Vuonna 2004 perustettu yritys toimi aluksi franchising-periaatteella suuremman alan yrityksen sopimuskumppanina.

Tämä yhteistyö päättyi vuonna 2011 riitaisasti. Miehen mukaan hänen oma kiinteistönvälitysalan yrityksensä aloitti toiminnan tässä kohtaa aivan "nollista". Yritykselle hankittiin uudet toimitilat Helsingin keskustasta.

Yritys päätyi kuitenkin vaikeuksiin, ja se lakkautettiin vuonna 2012. Vuonna 2013 yritys meni lopullisesti konkurssiin.

Hovioikeuden tuomion mukaan vuonna 1971 syntynyt mies tekaisi yritykselle kuluja töistä, joita ei todellisuudessa koskaan tehty. Lisäksi mies siirsi itselleen ja luovutti yhtiön varoja muille ilman perusteita.

Tuomion saivat myös kaksi valheellisessa laskutuksessa mukana ollutta miestä. Myös toinen heistä on aiemmin pelannut jääkiekkoa ammatikseen.

200 000 euroa henkisestä valmennuksesta

Hovioikeuden tuomion mukaan suurin keksitty lasku oli 200 000 euron konsultointikulu. Laskun teki konsultointialan yhtiötä pyörittänyt toinen entinen jääkiekkoilija. Konsultointi tarkoitti miesten mukaan henkistä valmennusta, jota konsultointialan yrittäjä antoi kiinteistönvälitysalan yrittäjälle.

Kiinteistönvälitysalan yrittäjä maksoi myös rakennusalan yritykselle noin 30 000 euron laskun remontista, jota ei koskaan tehty. Hovioikeuden mukaan mies toimi tietoisesti ja tahallisesti.

Hovioikeuden mukaan kiinteistönvälitysalan yritystä laskuttaneiden yritysten edustajat tekivät laskut, vaikka he tiesivät yrityksen olevan maksukyvytön. Oikeuden mukaan he syyllistyivät kuittikauppiastyyppisiin avunantorikoksiin.

Tuomion mukaan varat oli todellisuudessa tarkoitus siirtää yksityiseen käyttöön. Rikokset tapahtuvat vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana.

Tuomittiin ehdolliseen vankeuteen

Miehet kiistivät rikokset. Miesten mukaan laskutus perustui todelliseen työhön. He valittivat Helsingin käräjäoikeuden vuonna 2019 antamasta tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, mutta hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan.

Vuonna 1971 syntynyt kiinteistönvälitysalan yrittäjä tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Konsultointialan yritystä pyörittänyt, myöskin vuonna 1971 syntynyt entinen jääkiekkoilija tuomittiin avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Rakennusalan yrityksen edustajana toiminut vuonna 1954 syntynyt mies tuomittiin avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen 80 päiväksi vankeuteen.

Hänet on tuomittu aiemminkin talousrikoksista. Rakennusalan yrityksessä oli tuomion mukaan niin sanottu bulvaanihallitus.

Lisäksi kiinteistönvälitysalan yrittäjä velvoitettiin maksamaan Verohallinnolle vahingonkorvauksena noin 130 000 euroa korkoineen. Kaksi muuta tuomittua velvoitettiin osallistumaan osaan korvauksista yhteisvastuullisesti.

Yle ei julkaise tuomittujen nimiä, koska tuomiot ovat alle kahden vuoden mittaisia eivätkä tuomitut ole enää julkisuudessa jääkiekon pelaamisen kautta.

Tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

_Aihetta on käsitelty myös Yle Helsingin radiouutisissa. Lisää Uudenmaan uutisia Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu._

Lisää aiheesta:

Rakennusyhtiö lupasi sijoittajille kovat tuotot Helsingin ydinkeskustan asunnoista, sitten rahat loppuivat: epäiltyjen miljoonapetosten oikeuskäsittely voi kestää kuukausia

Talousrikoksista tuomitut saivat 15 miljoonaa euroa valtion koronatukea – "Tuomiot lisäsivät riskiä, että yritykseltä jää velvoitteita hoitamatta"

Kiinteistömaailma pyysi poliisitutkintaa entisestä työntekijästään – ei syytteitä

Veronkierto yleistä asuntovälityksessä

Lämpimät kelit, kesälomat ja uimarannat tietävät sukeltajalle kiireitä.

Tamperelainen sukelluskouluttaja Christopher Hokkanen auttaa vapaa-ajallaan ihmisiä löytämään veden syvyyksiin kadotettuja tavaroita. Niistä yleisimpiä ovat sormukset ja älypuhelimet.

– Eksponentiaalisesti kasvaa etsintöjen määrä, kun tämmöset kelit on. Syksyt, talvet ja keväät puolestaan hyvin vähän käydään etsimässä.

Hokkasen apua kaivattiin myös juhannusviikonloppuna.

– Perjantaina kävimme etsimässä sormuksen ja silmälasit, lauantaina puolestaan kaksi vihkisormusta. Eilen vielä tuli puhelinsoitto, että puhelin on jäänyt pohjaan, mutta se osoittautui niin mahdottomaksi keissiksi, joten se jäi tekemättä.

Hokkasen mukaan juhannuksen aikana kahden miehen uidessa pudonneet valkokultasormukset olivat vihkisormuksia häille, jotka olivat vasta tulossa.

– Se oli vähän pakko löytyä tai häitä ei tule. Onneksi me löydettiin ne sieltä.

Myös urheilusukeltajat auttavat

Sormuksia ja älypuhelimia Hokkanen ajautuu etsimään yleensä paikoista, joissa ihmiset viihtyvät kesäisinä päivinä.

– Juuri tällaiset perus uimarannat, venelaiturit, rantakalliot. Mistä ihmiset pääsee uimaan ja missä viettävät kesäpäivää, niin ne on ne yleisimmät.

Myös Tampereen Urheilusukeltajat ry:n johtokunnan puheenjohtaja Niilo Rautionmaa kertoo, että etsintäpyynnöt lisääntyvät helteillä. Yhdistyksen sukeltajat pyrkivät auttamaan aina, kun vapaaehtoisia löytyy.

– Sukeltajat elävät niin suurella sydämellä siinä lajissa, että apua on yllättävän helppoa löytää, Rautionmaa sanoo.

Taustatiedot selvitetään tarkkaan

Christopher Hokkanen kertoo etsintöjen alkavan sillä, että selvitetään taustatiedot kadonneen esineen sijainnista mahdollisimman tarkasti.

– Katoamispaikan olosuhteet määrittävät tehtävän keston.

Hokkasen mukaan kadotetun esineen löytämiseen vaikuttaa merkittävästi sijainnin pohjan laatu.

Mutaisessa pohjassa työ voi olla hyvin haastavaa, sillä uintiliikkeet voivat saada veden pohjan niin sotkuiseksi, että etsintä muuttuu sokkoetsinnäksi.

Etsintään käytetyn ajan määrä vaihtelee paljon, vaikka kadonneen esineen sijainti olisikin tiedossa. Neliömetrin kokoinen alue mutaisella pohjalla voi olla jo erittäin laaja sormuksen kokoiselle esineelle.

– Viime lauantaina teimme kollegani kanssa etsintäennätyksen. Siitä hetkestä kun laitoimme puvut päälle, kahdeksan minuuttia ja sormus oli omistajan sormessa. Erästä toista sormusta ollaan etsitty vuosi, eikä sitä ole vieläkään löydetty.

Hokkanen kertoo etsinnän olevan systemaattista, ja apuna käytetään erilaisia etsimiä.

– Meillä on metallinpaljastimet. Yleensä visuaalisella etsimisellä lähdetään aloittamaan. Käytämme erilaisia etsintätekniikoita ja sovellamme niitä etsintätehtävän mukaan.

Sormukset putoavat kylmässä vedessä

Vaikka Hokkanen kertoo nauttivansa siitä, että voi auttaa ihmisiä löytämään kadonneet tavaransa, hän suosittelee silti jättämään vedessä tarpeettomat asiat rannalle.

– Kylmä vesi supistaa sormia ja sormukset putoilee. Kun menette suppaamaan, katsokaa että teillä on joku vedenkestävä pussi tai jättäkää se puhelin rantaan. Äkkiä se putoaa. Parempi jättää kaikki arvotavarat rantaan, kun katsoa ja katua, Hokkanen vinkkaa.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella keskiviikkoiltaan klo 23 saakka.

Kaustisen Turkisrehu Oy:n epäillään tuoneen Suomeen yli miljoona kiloa saastunutta rehuraaka-ainetta eli kalajätettä. Rehua on toimitettu noin 50 turkistarhalle Pohjanmaalla.

Salakuljetettu rehu on peräisin Tanskasta mahdollisesti covid-saastuneilta turkistarhoilta. Rehun raaka-ainetta on säilytetty samoissa tiloissa kuin covidin vuoksi lopetettuja minkinruhoja.

Tulli ja Ruokavirasto tiedottivat tänään tiistaina kansaivälisestikin harvinaisesta epäilystä yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Lue seuraavaksi: Tulli: Suomeen tuotu turkistarhojen rehuraaka-ainetta, jossa on koronariski – Tanskasta salakuljetettiin 45 rekkakuormallista kalajätettä

Kaustisen Turkisrehu kiistää, että kalaraaka-aineiden maahantuonnissa olisi tapahtunut mitään rikollista ja tahallisia virheitä.

Yrityksen mukaan raaka-aine on ollut hyvää eikä se ole aiheuttanut vaaraa turkiseläimille eikä rehun käsittelyyn osallistuneille ihmisille.

Tullin rikostoiminnan päällikkö Hannu Sinkkonen sanoo, että vastaavankaltaista tutkintaa ei ole ollut koko EU:n alueella.

– Tällainen piittaamattomuus on vaarallista koko elintarvikeketjulle. On huolestuttavaa, että yritys on ollut tietoinen vaaran aiheuttamisesta.

Yhtiö on ostanut Tanskasta kalaraaka-ainetta, jotka on tuotu Suomeen kevään 2021 aikana.

Rikosnimikkeenä on salakuljetus, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen sekä sivutuotelakirikkomus.

Kaustisen Turkisrehu kieltäytyy kommentoimasta asiaa enempää, koska rikostutkinta on kesken.

Fifur ei kommentoi tapausta

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Fifur ei halua kommentoida tapausta, kertoo viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

– Emme kommentoi asiaa tässä vaiheessa, kun rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei myöskää suoranaisesti liity Fifurin toimintaan, Nissinen täsmentää.

Nissinen huomauttaa, että salakuljetettu rehuraaka-aine on tuotu Suomeen keväällä 2021, jonka jälkeen turkiseläimiä on koronatestattu, eikä mitään huolestuttavaa ole ilmennyt.

Artikkelia muokattu 28.6. klo 15.21: Lisätty Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton kommentit.

Venäjä on laiminlyönyt ulkomaanvelkansa maksun ensimmäistä kertaa vuosisataan, sanoo luottoluokitusyhtiö Moody's. Venäjän joukkovelkakirjojen haltijat eivät ole saaneet 100 miljoonan dollarin korkomaksujaan.

Viimeksi Venäjä jätti maksamatta ulkomaiset velkansa vuonna 1918, jolloin vallankumousjohtaja V.I. Lenin ilmoitti, että vasta perustettu Neuvostoliitto ei aio maksaa tsaarin ottamia lainoja.

Nyt maksukyvyttömyys on seurausta länsimaiden Venäjälle asettamista laajoista talouspakotteista, jotka ovat käytännössä eristäneet Venäjän kansainvälisestä maksujärjestelmästä.

Venäjä menetti toukokuussa viimeisen keinonsa hoitaa ulkomaisia lainojaan, kun Yhdysvallat poisti poikkeuksen, joka salli yhdysvaltalaisten sijoittajien vastaanottaa Moskovan maksuja.

Lue seuraavaksi:

Mediat: Venäjä ei pystynyt maksamaan velkaansa – maksukyvyttömyys voi tuoda vuosikymmenten takaisen kriisin venäläisten mieleen

Kuluttajien luottamus talouteen mittaushistorian heikoin

Alle puolet eurooppalaisista hyväksyy Venäjä-pakotteet, jos ne nostavat hintoja

Merkkejä laskusuhdanteesta ei näy, vaikka taantumahuolia on: "Työllisyyslukujen perusteella näyttää hyvältä", toteaa alivaltiosihteeri Pylkkänen

Yle kysyi lähes 50 suomalaiselta yritykseltä, mitä ne ovat tehneet liiketoiminnalleen Venäjällä – suurin osa lähtee maasta, mutta osa on jäänyt

Helsingin kaupungin konsernijaosto nimesi eilen seuraajat luottamustoimistaan eronneen kaupunginvaltuutetun Wille Rydmanin tilalle Helsingin sataman hallituksen puheenjohtajaksi ja Suomen kansallisoopperan hallituksen jäseneksi.

Rydmanin tilalle Helsingin sataman hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Matti Parpala. Ohjelmistoyrityksen johdossa viimeksi toiminut Parpala hoiti sataman hallituksen puheenjohtajuutta myös edellisellä kaudella. Hän on entinen kaupunginvaltuutettu, joka toimii nyt myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Rydmanin paikalle Suomen kansallisoopperan hallitukseen valittiin Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja Tatu Rauhamäki. Myös hän on entinen valtuutettu, joka työskentelee palveluyrityksiä edustavassa Paltassa elinkeinopolitiikan johtajana.

Rydmanin seuraaja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajaksi valitaan vasta elokuussa, valtuuston ensimmäisessä kokouksessa kesätauon jälkeen.

– Halukkaita on jo ilmoittautunut ja keskusteluja on käyty, mutta kokoomuksen ehdokkaasta tähän tehtävään päätetään elokuussa, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen kertoo Yle Uutisille.

Myös Helsingin sataman ja kansallisoopperan hallituspaikat kiinnostivat useita kokoomuspoliitikkoja.

Rydman erosi Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmästä sen jälkeen, kun useat nuoret naiset kertoivat Rydmanin epäasiallisesta käyttäytymisestä heitä kohtaan.

Rydmanin seuraajien valinnasta Helsingin sataman ja oopperan hallitukseen uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.