Nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaalla lauantaina.
Poliisi epäilee turmassa törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Onnettomuuteen ei liity poliisin mukaan muita osallisia.
Käynnissä on myös kuolinsyyntutkinta.
Uhri vahingoittui turmassa niin pahoin, että vainajan henkilöllisyyden selvittäminen on kestänyt. Poliisilla on vahvat epäilyt vainajan henkilöllisyydestä sen perusteella, kuka oli kyseisellä autolla liikkeellä tuohon aikaan. Omaisille on saatu kuolinviesti vietyä.
Vainajan henkilöllisyyden selvittämiseksi aukottomasti ja tutkinnan takia edessä on vielä oikeuslääketieteelliset tutkimukset.
VR:lle on sadellut sunnuntaista saakka korvaushakemuksia liittyen juhannuksen junakaaokseen. VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilän mukaan tiistaihin mennessä korvaushakemuksia oli tullut jo muutama tuhat.
Pääradan ratatöiden myöhästyminen aiheutti merkittäviä ongelmia juhannuksen paluuliikenteeseen ja matka-ajat venyivät huomattavasti.
Yksi korvauksia hakevista on oululainen Riitta Kataja, joka teki yhdessä 12-vuotiaan tyttärensä kanssa matkaa Vantaan Tikkurilasta Ouluun noin 24 tuntia. He yöpyivät välillä hotellissa Hämeenlinnassa. Tytär myöhästyi maanantaina alkaneelta kesäleiriltä.
– Aion tehdä hotelliyöpymisestä korvaushakemuksen VR:lle. Sitten olen saanut tietää, että myös ruuista voi laittaa, kun liittää kuitit mukaan hakemukseen. Saa nyt sitten nähdä, tuleeko siitä korvausta, sanoo Kataja.
VR ei vielä osaa arvioida, kuinka suureksi korvauksien kokonaissumma kasvaa. Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti.
– Meille on tullut erilaisia korvauspyyntöjä. Matkasta aiheutuvia lisäkustannuksia koskevien korvauspyyntöjen osalta päätökset tehdään tapauskohtaisesti kokonaistilanne huomioiden. Ymmärrämme kuitenkin, että osa asiakkaista on joutunut tekemään omia päätöksiä ottamaan esimerkiksi taksin lentokentälle omatoimisesti ja hakee siitä korvausta meiltä, sanoo Tyynilä.
Tyynilän mukaan kaikki mahdolliset resurssit on laitettu korvausten käsittelyyn ja hän arvioi jo eilen maanantaina Ylen uutislähetyksessä, että korvaushakemusten suma saadaan purettua viimeistään ensi viikon aikana.
Kilpailu ja kuluttajavirastoon ei vielä tiistaina aamupäivällä ollut tullut yhtäkään viestiä korvausvaatimuksista. Virastoon otetaan kuitenkin yleensä yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun ollaan tyytymättömiä esimerkiksi korvausvaatimukseen saatuun vastaukseen.
Tiedonkulku junakaaoksen keskellä takkusi
Oululaista Riitta Katajaa harmittaa etenkin huono tiedonkulku. Tietoa tuli tipoittain ja sitäkin pääosin muilta matkustajilta, jotka olivat kuulleet uusimpia tietoja junien vaikeuksista.
Kataja kertoo, että heidän junansa lähti aikataulun mukaisesti sunnuntai-iltana Tikkurilasta kello 20.30. Lähtöasemalla tiedotettiin muiden junien osalta myöhästymisistä tai mahdollisista bussikyydeistä, mutta Katajan ja tämän tyttären junasta ei löytynyt mainintaa poikkeavista järjestelyistä.
– Me sitten toiveikkaasti hyppäsimme siihen.
Pian junassa kuitenkin ilmoitettiin, että Hämeenlinnassa pysähdys tulisi kestämään noin tunnin veturin vaihtamisen vuoksi.
Asemalla matkustajille ilmoitettiinkin, että juna jatkaisi matkaansa vasta aamulla. Tässä vaiheessa Kataja päätti, ettei jäisi junaan istuskelemaan ja odottamaan, vaan lähtisi tyttärensä kanssa hotelliin yöksi nukkumaan rauhassa ja katsoisi aamulla uuden junan Ouluun.
Maanantaina aamupäivällä Hämeenlinnan asemalla seisoi edelleen sama juna, jossa Kataja tyttärensä kanssa matkansa Tikkurilasta aloitti. Juna pääsi uudelleen matkaan maanantaina kello 12 jälkeen.
– Viestintä oli heikkoa. Ulkomaalaisten osalta harmittaa. Siellä ei kukaan konduktööreistä puhunut kunnolla englantia, että olisi kuuluttanut näistä muutoksista. Vasta Tampereelta tuli mukaan konduktööri, joka kertoi asioista englanniksi.
Aikataulu paukkui lisää Tampereella. Lopulta juna saapui Ouluun noin kello 20.45, noin 17 tuntia aikataulusta myöhässä.
Kotona Oulussa oli tarkoitus viivähtää leirin ajan ja sen jälkeen palata Etelä-Suomeen jatkamaan kesäloman viettoa, junalla. Nyt se mietityttää Katajaa.
– Oli tarkoitus lähteä keskiviikkona iltapäivällä takaisin mökille, mutta varmaan siirretään seuraavalle päivälle. Menee sekin junalippu nyt. Kävi tässä lentäminenkin mielessä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29. kesäkuuta kello 23:een saakka.
Nokian Renkaiden hallitus on päättänyt aloittaa yhtiön hallitun vetäytymisen Venäjältä. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.
Yhtiön mukaan Ukrainan sodasta ja siitä seuranneista, kiristyneistä pakotteista johtuen Nokian Renkaat Oyj:llä ei ole enää edellytyksiä jatkaa toimintaa kestävällä tavalla Venäjällä.
Yhtiö käynnistää valmistelut välittömästi ja aloittaa eri vetäytymisvaihtoehtojen arvioimisen. Prosessi tehdään paikallinen henkilöstö ja lainsäädäntö huomioiden.
Nokian Renkaat kirjaa vuoden 2022 toisella neljänneksellä ei-IFRS-rajauksina noin 300 miljoonaa euroa arvonalentumisia Venäjän varoihin liittyen. Yhtiö kertoo tiedotteessa, että sen omistusten kokonaisarvo (netto) Venäjällä ja Valko-Venäjällä oli, edellä mainitut arvonalentumiset huomioiden, noin 400 miljoonaa euroa toukokuun 2022 lopussa.
Nokian Renkaat kertoo, että tästä päivästä lähtien Andrey Pantyukhov ei ole enää yhtiön johtoryhmän jäsen. Pantyukhov on vastannut Nokian Renkaiden Venäjän ja Aasian liiketoiminta-alueesta.
Venäjästä mittava lommo yhtiön maineeseen
Nokian Renkaita on kritisoitu voimakkaasti siitä, että yhtiö on jatkanut tehtaansa toimintaa Venäjällä Ukraina-hyökkäyksen jälkeen. Nyt yhtiön toimitusjohtaja tuomitsee sodan.
– Viime kuukausien aikana olemme todistaneet järkyttäviä tapahtumia Ukrainassa. Olemme seuranneet tilannetta raskain mielin ja yhdessä koko kansainvälisen yhteisön kanssa yksiselitteisesti tuomitsemme sodan, joka on aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä niin monelle, sanoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Jukka Moisio tiedotteessa.
Moision mukaan yhtiö on lyhyellä aikavälillä keskittynyt mukauttamaan toimintaa nopeasti muuttuvaan ja erittäin epävarmaan toimintaympäristöön sekä säilyttämään Venäjän toiminnot yhtiön omassa hallinnassa.
– Pohdittuamme asiaa huolellisesti ja punnittuamme eri vaihtoehtoja olemme päättäneet jatkaa Nokian Renkaiden kehittämistä ilman Venäjää ja keskittyä kasvumahdollisuuksiin muilla ydinmarkkinoillamme. Päätös ei ollut helppo ottaen huomioon, että meillä on maassa yli 1 600 työntekijää, joiden osaamista arvostamme suuresti, sekä monia pitkäaikaisia asiakas- ja toimittajasuhteita, joita olemme rakentaneet 17 viime vuoden aikana, Moisio sanoo.
Nokian Renkaat on jatkanut kapasiteetin nostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan ja on päättänyt investoida uuteen valmistuskapasiteettiin Euroopassa.
Yhtiö on jo aiemmin tänä vuonna ilmoittanut lopettaneensa investoinnit Venäjän tehtaaseen ja siirtävänsä tiettyjen avaintuoteperheiden tuotantoa Venäjältä muille tehtailleen.
Nokian Renkaat on toiminut Venäjällä vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2021 noin 80 prosenttia Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaista valmistettiin Venäjällä.
Viime viikolla yhtiö kertoi ostavansa teollisuustontin Nokialta, nykyisen pääkonttorin välittömästä läheisyydestä. Tuolloin kerrottiin, että tontin käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta se mahdollistaa yhtiön kasvun Nokialla tulevaisuudessa.
Vaikka hukkumiskuolemat uimarannoilla ovat sangen harvinaisia, toivoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttaja Janne Lääti vanhempien olevan aidosti läsnä pikkulasten ollessa uimassa.
– Toivon, että vanhemmat laittaisivat uimarannalla ne kännykät ja alkoholin pois. Tällainen tuolla pistää silmään, toteaa 15 vuotta SUH:n kouluttajana toiminut Janne Lääti.
Vanhempien lasten kohdalla Lääti muistuttaa etenkin veteen hyppäämisen vaaroista.
– Aina tarkastettaisiin se paikka mihin hypätään. Ensimmäinen hyppy pitäisi tehdä jalat edellä, oli se sitten tuttu uimaranta tai mökkilaituri. Ikinä et tiedä mitä siellä vedenpinnan alapuolella on.
Keväisissä uimarantojen puhdistussukelluksissa veden alta on paljastunut tavaraa kottikärryistä polkupyöriin ja lastenrattaisiin.
Jyväskylässä on 36 kaupungin ylläpitämää uimarantaa, mutta ainoastaan Tuomiojärven uimarannalla on rantapelastajia. Haussa oli 6-8 pelastajaa useammalle rannalle, mutta lopulta saatiin Tuomiojärvelle kaksi.
– Liian vähän on rantapelastajia Jyväskylässä. Vielä parikymmentä vuotta sitten siellä oli se alaikäinen kesätyöntekijä rantapelastajana, mutta se ei ole enää nykypäivää. Nykyään töissä on koulutetut henkilöt, kertoo päivätyössä Jyväskylän kaupungilla liikuntapaikan hoitajana toimiva Janne Lääti.
Uimarantaetikettiin kuuluu olennaisena osana yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Ikävän paljon kärsitään myös ilkivallasta. Esimerkiksi Tuomiojärvellä ei kulunut kauaa, kun vastamaalatut rakennukset olivat täynnä graffiteja.
Vuonna 1954 nuori Elvis Presley lauloi "that's all right mama", eikä popmusiikin maailma ollut entisensä. Sun Studiolla Memphisissä äänitetty kappale on yksi rock'n'rollin alkuteoksista. Baz Luhrmannin ohjaama Elvis ei jätä epäselväksi, miten merkittävä äänitys oli.
Ensi-iltansa keskiviikkona 29. kesäkuuta saavassa elokuvassa karnevaalin kanssa kiertävä, hampaatonta country-artisti Hank Snow'ta (David Wenham) manageroinut eversti Tom Parker (Tom Hanks) kuulee levytyksen, mutta isomman vaikutuksen tekee tieto artistin ihonväristä.
– Hän on valkoinen?!, Parker hirnahtaa häkeltyneenä.
Tästä alkaa manageri Parkerin ja artisti Presleyn (Austin Butler) yhteinen matka, jonka tiedämme olleen töyssyinen. Parker kärsi pahasta uhkapeliaddiktiosta, ja rahoitti pelaamistaan puskemalla Presleyta mahdollisimman rahakkaisiin hankkeisiin.
Presley, joka käänsi urallaan lukuisia mustien artistien kappaleita jättihiteiksi, olisi elokuvan mukaan halunnut kiertää maailmaa. Sen sijaan hänet kiinnitettiin Parkerin tahdosta vuosiksi Las Vegasiin, missä hän veivasi kasinoyleisöille illasta toiseen yhä värikkäämmissä esiintymisasuissa.
Samalla hänen päihderiippuvuutensa paheni. Presley söi lääkkeitä ja joi alkoholia.
Elokuussa 1977 rockin kuningas kuoli Graceland-lukaalinsa vessaan. Hän oli 42-vuotias.
Baz Luhrmann ei ole ollenkaan varma siitä, tarvitseeko maailma vuonna 2022 elokuvaa Elviksestä. Niitähän on jo: Kurt Russell näytteli Presleytä vuonna 1979, Bruce Campbell vuonna 2002 ja Michael Shannon vuonna 2016. Dokumentteja on tehty 1960-luvulta lähtien.
Mutta mielestään Luhrmann ei tehnyt varsinaisesti elokuvaa rock'n'rollin kuninkaasta. Häntä kiinnosti kaksi periamerikkalaista teemaa, jotka ovat tänä päivänä ihan yhtä ajankohtaisia kuin 70 vuotta sitten.
Ensimmäinen liittyy innovatiivisuuteen. Elvis näyttää taiteilijan, joka ammentaa aiemmasta luodakseen jotain täysin uutta, nousee huipulle ja muuttaa maailmaa.
– Niin tapahtuu nuorien pop-tekijöiden kanssa. Niin tapahtuu myös tänä päivänä. Pian tulee taas joku, joka shokeeraa meitä kaikkia, Luhrmann ennustaa.
Tyylikkäästi harmaantunut, mustaan pikkutakkiin pukeutunut ohjaaja puhuu Ylelle etäyhteydellä. Haastattelun alkuun hän muistelee Helsingissä Moulin Rouge! -elokuvan (2001) yhteydessä järjestettyjä juhlia, joissa esiintyi kodinhoitovälineitä soittava suomalaisyhtye Cleaning Women.
Yksi Elvis-elokuvan mieleenpainuvimmista kohtauksista on keikka, jolla Elvis tajuaa ensimmäistä kertaa lantionheilutuksen voiman. Hänen haaransa hytkyvät väljässä vaaleanpunaisessa puvussa, ja nuorista naisista koostuva yleisö meinaa pyörtyä huumasta. Vanhempi ikäpolvi mulkoilee.
Elvistä näyttelevä Austin Butler muistuttaa, ettei Elvis aina hallinnut omaa uraansa. Parhaat hetket olivat niitä, joissa hän sai toteuttaa itseään.
– Hän resonoi nykykuulijoissa, koska hän oli niin omaperäinen. Ja musiikki on niin hyvää. Se tulee olemaan ajatonta.
Lumiukko ja ihmisten yhdistäjä
Elokuvan toinen iso teema on myyminen. Sitä Luhrmann käsittelee elokuvan kertojana toimivan eversti Parkerin kautta.
Ratkaisu on vähän samanlainen kuin monissa Shakespearen näytelmissä tai Miloš Formanin elokuvassa Amadeuksesta, ohjaaja huomauttaa.
– Amadeus ei kerro oikeastaan Mozartista, vaan kateudesta näiden kahden miehen [Mozartin ja Antonio Salierin] välillä.
Parker oli Luhrmannin sanojen mukaan käärmeöljykauppias. Puoskari ja onnenonkija, joka myi tuotettaan – Elvis Presleytä – keinoja kaihtamatta. Parkeriin viitataan Elviksessä toistuvasti lumiukkona: englanniksi muiden jekuttamisesta tai sumuttamisesta käytetään verbiä snow.
– Hän on hahmo, joka sanoo mitä tahansa saadakseen sinut uskomaan.
Ja nyt päästään siihen, miksi Elvis-elokuva oli tehtävä.
– 4–5 vuotta sitten tajusin meidän elävän maailmassa, jossa lumiukko, sumuttaminen, oli maailmaa dominoiva voima. Ajatus siitä, että olet valmis laittamaan nimesi mihin tahansa ja sanomaan mitä tahansa myydäksesi. Ja internet tarjoaa tälle alustan, Luhrmann selittää.
Hän puhuu internetin salaliittoteorioista, joiden yksi vetovoima on niiden tarjoama yhteisöllisyys. Qanon ja muut vastaavat ilmiöt tarjoavat keinon torjua omaa yksinäisyyttä. Siksi niihin saatetaan lähteä mukaan, vaikka niiden tiedettäisiin olevan salaliittoteorioita.
– Et ole yksinäinen, kun lähdet mukaan litteän maan teoriaan. Se ei ole jotain, mitä vain hölmöläiset tekisivät.
Luhrmann näkee Parkerin vastavoimana Elviksen.
– Hän liikuttaa ihmisiä totuudella. Totuus on puhdasta tunnetta, universaaliutta, ihmisten yhdistämistä.
Kaikilta osin Elvistä ei ole pidetty ihmisten yhdistäjänä. Mustalle musiikille uransa perustanutta artistia on kutsuttu useaan otteeseen rasistiksi. Public Enemyn Chuck D väitti niin vuonna 1980, ja niin sanoi Quincy Jones reilun vuoden takaisessa haastattelussa.
Tätä teemaa Luhrmann ei mainitse haastattelussa oma-aloitteisesti, mutta elokuvan näkemys on yksiselitteinen: Elvis ei ollut rasisti.
Heti alussa nähdään, kuinka alakouluikäinen Presley ajautuu transsiin mustassa gospel-kirkossa. Myöhemmin, kultaa vyölleen keränneenä, hän seuraa televisiosta järkyttyneenä uutista Martin Luther Kingin kuolemasta.
– Elvis Presley oli rotukeskustelun keskiössä kaikilla noilla vuosikymmenillä. Hyvässä, pahassa ja rumassa, Luhrmann sanoo.
Hän muistuttaa, että Presley syntyi mustaan kaupunginosaan ja varttui mustassa ympäristössä. On vain luontevaa, että tämä perimä kuului hänen musiikissaan.
Elvistä näyttelevä Austin Butler muistuttaa, että muusikko vietti aikaa mustien kollegoidensa kansoittamalla Beale Streetillä Club Handyn kaltaisissa juottoloissa ja imi vaikutteita Sister Rosetta Thorpelta, Big Mama Thorntonilta, Howlin' Wolfilta, Little Richardilta sekä B. B. Kingiltä. Musta kulttuuri toimi Elvikselle turvasatamana.
Butler kuvailee Elvistä harakaksi, joka keräsi kaikki mahdolliset vaikutteet R&B:stä gospeliin sekä countryyn ja tuotti niistä jotain ennenkuulumatonta. Kaikki syntyi rakkaudesta musiikkiin.
– Hän oli vaikutteiden prisma. Eikä häntä olisi ilman mustaa musiikkia ja mustaa kulttuuria. Luulen, että monet eivät tänä päivänä ymmärräkään, kuinka häiritsevää se oli, ja millainen vaikutus sillä oli poliittisesti, Butler sanoo.
Elokuvassa on kohtaus, jossa Elvis Presley katsoo yleisön villitsevää Little Richardia ja sanoo, kuinka mahtavaa olisi äänittää tämän kappale Tutti Frutti. Vieressä istuva B. B. King (Kelvin Harrison) toteaa, että Elvis tekisi kappaleella enemmän rahaa kuin mistä Little Richard voisi unelmoidakaan.
Vaikka Elvis ei olisi rasisti ollutkaan, viihdeteollisuus sitä kiistatta oli.
– Kukaan ei voi kiistää, että tuo aika oli epätasa-arvoista. Olen kiitollinen, että pystyimme käsittelemään sitä, Butler toteaa.
Elvis Presleyn vaimoa Priscillaa näyttelevä Olivia DeJonge arvioi Baz Luhrmannin olevan yksi harvoista ohjaajista, joiden elokuvat tunnistaa heti ensimmäisistä kuvista. Hän kuvailee tuotantoa sirkukseksi.
– [Baz] houkuttelee mukaan ihmisiä, jotka välittävät ja suhtautuvat elokuvaan intohimoisesti. Sille on syynsä, miksi ihmiset työskentelevät hänen kanssaan uudestaan ja uudestaan.
Kuvauksissa Luhrmann saattoi muuttaa suunnitelmia lennosta. Ohjaaja oli myös avoin muiden ehdotuksille, ja improvisoinnille oli paljon tilaa. Tällainen on ison budjetin studioelokuvissa varsin harvinaista.
– Hän oli kuin kuppi kahvia aamulla. Hänestä sai paljon energiaa, DeJonge sanoo.
Elvistä voisi kuvailla samaan tapaan. Rikas väripaletti, nopeat leikkaukset, villinä kieppuva kamera ja täyteen ahdettu ääniraita ovat kaikki tuttuja elementtejä Luhrmannin aiemmista elokuvista.
Ja kuten Romeo + Juliassa (1996), Moulin Rougessa (2001) ja The Great Gatsbyssa (2013), ohjaaja käsittelee mennyttä nykyhetken kielellä.
Romeo + Julia siirsi Shakespearen näytelmän Italian Veronasta Yhdysvaltain Kalifornian Venice Beachille. 1920-luvulle sijoittuneessa Gatsbyssa soi moderni rap ja R&B, koska ne ovat aikamme jazzia.
Elviksessä muoti ja instrumentit ovat 1950-lukua, mutta kohotettuina. Ääniraidalla kuullaan Doja Catin ja Eminemin kaltaisia nykynimiä.
Luhrmann ei ole varma, poimivatko katsojat elokuvasta kaikki ne teemat, joita hän halusi käsitellä. Niin paljon on ääntä, kuvaa ja kaikenlaista krumeluuria.
– Olen tehnyt viihdettä. En yritä väittää, että se on tieteellinen tutkielma näistä aiheista, Luhrmann myöntää.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit osallistua keskusteluun 29.6. klo 23 asti.
Kun Maryam alkoi 13-vuotiaana käyttämään huumeita, niiden hankkiminen oli hankalaa. Alkoholia sai – jos ei muuten niin varastamalla – mutta huumeita varten olisi pitänyt tuntea myyjä tai ainakin joku, joka tunsi myyjän.
Nykyään kauppa toimii toisin.
– Ei tarvitse kuin mennä nettiin ja kirjoittaa sinne, että mä haluan ostaa vaikka piriä, niin sä saat tilattua sitä sun kotiovelle. Siihen ei vaadita minkäänlaista tietämystä, Maryam sanoo.
Maryam tietää mistä puhuu. Hän kertoo myyneensä vuosien ajan huumeita eri kaupungeissa ympäri Suomen ja toimittaneensa asiakkailleen aineita myös kotiinkuljetuksella. Kannabista, bentsodiatsepiineja, amfetamiinia, ekstaasia ja metamfetamiinia.
– Niitä silleen pääasiallisesti, Maryam listaa.
Aiemmin netin huumekauppaa on käyty anonyymissä Tor-verkossa, mutta nyt kaupankäynnistä on tullut avoimempaa. Laittomia päihteitä nuuskasta rauhoittaviin lääkkeisiin myydään jopa TikTokissa, Snapchatissa ja Discordissa.
Näiden alustojen ohella huumekauppaa käydään kaikkien ladattavissa olevissa sovelluksissa, jotka salaavat niiden kautta käydyn viestiliikenteen alusta loppuun. Ilmiöstä on uutisoinut myös Helsingin Sanomat. Salattuja viestisovelluksia ovat esimerkiksi Session ja Wickr, jota myös Maryam käytti huumeiden myymiseen.
Maryam kertoo pyörittäneensä bisnestään ilmoittamalla tarjolla olevista huumeista Tor-verkossa. Kiinnostuneet ostajat Maryam ohjasi ottamaan yhteyttä Wickr-sovelluksessa eli Vikkerissä, jossa kaupat tehtiin.
Tor-Wickr-yhdistelmän ohella Maryam on tehnyt yksittäisiä kauppoja Snapchatissa.
– Yksittäinen tyyppi saattoi tulla kysymään onko mulla myynnissä jotain ja tottakai mä vastasin siihen ja myin sitä kautta, Maryam kertoo.
– Mutta itse oon halunnut olla vähän varovaisempi. Ei se kuitenkaan ole kovin turvallinen alusta myydä. En tehnyt siellä mitään isompia kauppoja.
Kaikki myyjät eivät kuitenkaan ole yhtä pidättyväisiä kuin Maryam.
Maryam on myynyt lähinnä Wickr-sovelluksen kautta. Joskus tutut asiakkaat laittoivat kuitenkin viestiä myös somessa ja kysyivät, olisiko hänellä vaihtaa huumeita esimerkiksi vaatteisiin.Sakari Piippo / Yle
Viinaa, kannabista ja bentsoja Snapchatista
Etsivä nuorisotyöntekijä Sauli Taipale esittelee ruutukaappausta Snapchatista. Kuvassa näkyy pelkkää pelkkää asfalttia ja tekstinä seisoo xlol, karkkiemoji ja puhelinemoji.
Xlol viittaa Ksalol-nimellä katukaupassa myytävään rauhoittavaan lääkkeeseen, karkkiemoji mahdollisesti ekstaasiin. (Jos Ksalol soittaa kelloja, syynä saattaa olla Niko Ranta-aho, joka Katiska-oikeudenkäynnin yhteydessä kertoi tuoneensa huumausaineeksi luokiteltua Ksalol-lääkettä Suomeen kymmeniä tuhansia tabletteja.) Puhelin taas antaa ymmärtää, että myyjä on avoin kaupanteolle ja yksityisviestillä saa lisätietoja.
Taipale sanoo, että monet myynti-ilmoitukset ovat juuri tämänkaltaisia. Kuvia tuotteista on vain harvoin. Sen sijaan ilmoituksissa saattaa olla emoji, jolla kerrotaan, mitä ainetta on myynnissä.
– Sitten saattaa olla tilin nimi, johon otetaan kontaktia, ja hinta, Taipale kertoo.
Harva tehtailee myynti-ilmoituksia omalla käyttäjätilillään. Sen sijaan Taipale kertoo, että myyjillä on erilliset tilit kauppoja varten. Ne saattavat olla nimetty esimerkiksi tuotteen nimellä tai tuotetta merkitsevällä emojilla.
Taipale sanoo, että myynti-ilmoitukset leviävät nopeasti ja pitkälle, kun kauppiaan julkaisua jaetaan. Huumausaineiden lisäksi Snapchatissa myydään alkoholia, nuuskaa ja sähkötupakkaa.
Taipale uskoo, että huumeiden myynti-ilmoituksia näkevät myös käyttäjät, jotka eivät varsinaisesti yritä löytää niitä.
– Nekin nuoret, jotka eivät ole harkinneet käyttävänsä ja joilla ei ole mitään huumekokemuksia sanovat, että ovat nähneet ilmoituksia tai tietävät mistä hankkisivat huumeita, Taipale kertoo.
Useampi ostaa huumeita somesta kuin Tor-verkosta
Ehkäisevän päihdetyön eli Ehyt Ry:n tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15–19-vuotiaalta nuorelta, kuinka yleistä on hankkia huumausaineita avoimen verkon kuten somealustojen kautta.
Kannabiksen kohdalla 21 prosenttia vastaajista sanoi päihteiden löytyvän somesta. Muiden huumausaineiden kohdalla avoimen netin ilmoitti ostopaikaksi 16 prosenttia vastanneista.
Tämä tarkoittaisi, että useampi nuori ostaa huumeensa sosiaalisen median kuin Tor-verkon kautta.
Myös pääasiallisesti Tor-verkossa toiminut Maryam kertoo ostaneensa huumeita Snapchatin kautta. Lisäksi hän kertoo, että osa ystävistä myi aktiivisesti nimenomaan Snapchatin puolella.
– Mä aina pidin sitä tyhmänä. Sen voi oikeasti nähdä kuka vaan. Itsellä, kun kuitenkin puhuttiin melko isoista määristä, niin ei olisi tullut kuuloonkaan. Halusin kuitenkin välttää vankilan keinolla millä tahansa.
Erilaiset sovellukset ovat menneet huumekauppapaikkoina ohi Tor-verkosta. Myyjänä Maryam suosi anonyymiin viestinvaihtoon perustuvaa Wickr-sovellusta Snapchatin sijasta.Sakari Piippo / Yle
Huumekaupan siirtymisen someen ei pitäisi olla yllätys. Niin monen muunkin tavaran kauppa hoituu verkossa, joten miksei tämänkin. Somen huumekauppaan liittyy kuitenkin erityisiä huolia.
Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainiota mietityttää erityisesti väkivallan riski.
– Huumausainekauppa ei vielä onnistu virtuaalisesti, vaan pitää nähdä se henkilö. On aika riskaabelia, kun ei tiedä yhtään kuka se vastapuoli siellä on, kun kauppa on käyty anonyymisti, Sainio sanoo.
Hän kertoo poliisin tietoon tulleen tapauksia, joissa alaikäiset ovat joutuneet ryöstön, huijauksen tai väkivallan uhriksi kauppatilanteissa.
Toinen huolestuttava ilmiö, jonka Sainio kokee johtuvan nimenomaan somealustoilla käytävästä huumekaupasta, on käyttäjien nuorentuminen. Katuvalvonnassa otetaan yhä useammin kiinni alaikäisiä.
Eivätkä nuorentuneet ole vain käyttäjät.
– Tuntuu, että osa kannabiksen myyjistä on ollut jotain 16-17-vuotiaita. Se oli aika huolestuttavaa, että viimeisen kahden vuoden aikana myyjätkin vaan nuorentuivat, Maryam kertoo.
Maryamista tuli viimeisinä käyttöaikoina eristäytynyt ja ahdistunut. Koti muuttui linnoitukseksi, josta ei tehnyt mieli poistua edes hakemaan lisää aineita.Sakari Piippo / Yle
Yhdeksän kuukautta kuivilla
Haastattelun tekohetkellä Maryam on ollut käyttämättä ja myymättä yhdeksän kuukauden ajan.
Hän kertoo muuttuneensa käytön viimeisinä kuukausina yksinäiseksi ja epätoivoiseksi. Tarina on tuttu: Käyttäminen ahdisti, mutta vielä enemmän ahdisti ajatus lopettamisesta. Kotoa ei tehnyt mieli lähteä edes hakemaan lisää.
– Mä makasin puolitoista viikkoa sohvalla. Ja sitten mä rupesin luuppaamaan sitä ajatusta, että elämässä on pakko olla jotain muuta tarjottavaa mulle. Ja sitten yksi päivä päätin, että kun nämä huumeet loppuu, mä en enää hae lisää. Enkä ole sitten hakenutkaan.
Tällä hetkellä Maryam tekee jalkautuvaa vertaistyötä metroasemilla, jossa hän kohtaa ihmisiä, jakaa evästä ja ohjaa ihmisiä tarvittaessa avun piiriin.
– Pari viikkoa sitten oli ehkä mun paras kohtaaminen. Kerroin sellaiselle vähän vanhemmalle naiselle omaa kokemusta. Ja se rupesi itkemään. Annoin kuulemma sille tosi paljon toivoa. Siinä mä tein mun työn. Jos mä pystyn yhdellekään ihmiselle antamaan toivoa ja kannustusta lopettamiseen niin se mun oma kokemus ei ole mennyt hukkaan.
Maryam ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Juttuun on haastateltu myös Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikkaa ja Aseman lapset ry:n kasvattaja Nina Liukoa.
Kaartin jääkärirykmentti harjoittelee parhaillaan yhdysvaltalaisen kevyen jalkaväkikomppanian kanssa sekä Santahaminassa että varuskuntasaaren ulkopuolisilla alueilla Helsingissä.
Harjoituksessa testataan ja kehitetään molempien joukkojen osaamista sekä syvennetään kansainvälistä yhteistoimintaa ja yhteensopivuutta.
Santahaminassa esiteltiin tänään medialle suomalaisten ja yhdysvaltalaisten sotilaiden kaupunkisotaharjoituksia.Tiina Jutila / YleKahden maan joukot harjoittelivat tänään pienryhmissä, joihin kuului sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia sotilaita. Tiina Jutila / YleMyös yhdysvaltalainen everstiluutnantti Jacob Teplesky kehuu harjoitusta. Hän nosti kysyttäessä esiin kaksi eroa: toiminnan valoisan yön aikaan sekä suomalaisten ja yhdysvaltalaisten ovien erilaisuuden. Yhdysvalloissahan ovi avataan yleensä pyöreästä nupista pyörittämällä, ei painikkeella. Tiina Jutila / Yle
Ylen toimittaja Ulla Malminen seurasi tänään pienryhmien taktiikkaharjoituksia, joissa suomalais-yhdysvaltalaiset joukot tunkeutuvat kaupunkimaisissa oloissa rakennuksiin ja eliminoivat siellä olevan vihollisen. Tunkeutuminen otettiin uusiksi eri taktiikalla monta kertaa.
– Nyt amerikkalaisella taktiikalla, kertoi suomalaissotilas tuossa minulle. Nyt ovi on kiinni, ja sotilaat ovat eri muodostelmassa ja eri etäisyyksillä. Tämä on todella tarkkaa, miten oven kanssa toimitaan, siinä voi olla jonkun henki kyseessä, Malminen raportoi Radio Suomen Yle Helsingin iltapäivässä.
Englantia komentokielenään käyttävät joukot harjoittelivat myös portaissa etenemistä.
Pioneeri Dave Scarboroughin mielestä Yhdysvaltain ja Suomen sotilaat toimivat jo nyt hyvin samalla lailla. Hänen asemapaikkansa on Colorado eikä hän ole aikaisemmin harjoitellut näin lähellä Venäjää.Tiina Jutila / YleKorpraali Joona Siikströmin mukaan yhdysvaltalaisten strategiassa edetä rakennukseen ja rakennuksessa oli pieniä eroja Suomen puolustusvoimien tapaan. Hän on tyytyväinen siihen, että harjoitus jatkuu vielä tämän viikon.Tiina Jutila / YleEnsi perjantaihin jatkuvan harjoituksen komentokieli on englanti.Tiina Jutila / Yle
Kaartiin jääkärirykmentin komentajan, eversti Asko Kopran mukaan viime maanantaina alkaneet harjoitukset ovat sujuneet hyvin, ja molempien maiden sotilaat ovat oppineet toisiltaan.
– Tällaiset harjoitukset ovat hyvä ponnahduspohja: voimme verrata omaa osaamistamme yhdysvaltalaiseen osaamiseen ja ottaa sieltä hyviä käytänteitä meidän koulutukseemme. Meillä on annettavaa myös heille.
Kopran mukaan sotilaiden motivaatio on korkealla, kun he pääsevät harjoittelemaan muiden maiden sotilaiden kanssa.
– Viime viikolla meillä oli kovapanosammunnat, joissa kranaatinheittimiä käsittelivät molemmat joukkueet, mutta tulenjohtajat olivat yhdysvaltalaisia.
Kaartiin jääkärirykmentin komentajan, eversti Asko Kopran mukaan molempien maiden sotilaat ovat oppineet toisiltaan.Tiina Jutila / Yle
Lapissa nuoret pitävät metsänistutusta edelleen tavoittelemisen arvoisena kesätyönä. Työ ajoittuu pääosin kesäkuulle, mutta kuukauden aikana on mahdollista hankkia riittävät kesäansiot.
Tänä vuonna Metsähallitus on ottanut Lapissa kesätöihin noin 70 istuttajaa, Oulu-Kainuu -alueella määräaikaisia metsänistuttajia on noin 30.
Etelä-Suomessa istuttajia tarvitaan vain ajoittain, mutta nuorten kiinnostus istuttamiseen on siellä vähäisempää kuin pohjoisessa.
– On käynyt niin, että ei ole saatu yhtään hakijaa kun istuttajia on haettu etelässä. Mutta se riippuu vähän alueesta. Etelässä ei ole totuttu istuttamiseen, arvelee metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksesta.
Kesäkuun kestävä metsänistutus on riittävä kesätyö ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvalle Touko Pasaselle.Antti Mikkola / Yle
Kuukaudessa koko kesän ansiot
Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, mutta hellettä ei sentään ole. Tuultakin on reippaasti, joten itikoista ei ole haittaa vaikka ollaan metsässä keskellä avohakkuualuetta Rovaniemen eteläpuolella.
Rovaniemeläinen Touko Pasanen risteilee aukiolla hiekkakasalta toiselle ja iskee punaisen istutusputken maahan, polkaisee alapäässä olevaa vipua ja tiputtaa putkeen männyntaimen. Putki ylös ja pieni polkaisu hiekkaan uponneen taimen vierestä ihan kuin varmistukseksi.
Tämä toistuu jopa pari tuhatta kertaa päivän aikana, eikä se saa nuorta hyväkuntoista miestä edes hengästymään.
– Olen tästä aina tykännyt, sen takia minä tulen tänne uudelleenkin, naurahtaa lukiossa opiskeleva nuori Touko Pasanen, joka on kolmatta kesää istutustöissä.
Pasanen on yksi kahdeksasta kesätyöntekijästä, jotka Metsähallitus on palkannut metsänistutukseen Etelä-Lappiin.
– Tulee juuri sopivasti liikuntaa eikä tarvitse sisällä istua koko päivää. Kun tässä on urakkapalkka ja jaksaa istuttaa, niin aika hyville tienesteille voi päästä, perustelee istutustyön vetovoimaa Pasanen.
Metsänistutus on tehtävä yleensä kesäkuun aikana, joten pitkään ei tienestejä ole mahdollista kasvattaa. Pasanen on tyytyväinen kesätyön tuomiin ansioihin. Normaalina työpäivänä ehtii istuttaa noin 2000 taimea, jolla yltää reilun 150 euron päivätienestiin.
– Olen ajatellut niin, että en tee muita kesätöitä kun tällä tienaan ihan riittävästi.
Pasanen myöntää, että päivä ulkona tuntuu sentään jossain.
– Kun autoon hyppää, niin paluumatkan aikana tulee yleensä päikkärit nukuttua. Mutta loppuillasta vielä lenkillä jaksaa lähteä, jos tuntuu siltä ja haluaa.
Ensikertalainen saa hyvän opin istuttamiseen heti alussa
Rovaniemeläinen Sonja Härkönen on ensimmäistä kertaa metsänistutuksessa. Aiemman kokemuksen puutteesta huolimatta homma tuntuu luistavan kuin ammattilaiselta.
– Olin hyvin kiinnostunut tästä työstä, joten päätin nyt hakea tähän. Sain ensimmäisenä päivänä hyvän koulutuksen. Ihmeen hyvin tämä on lähtenyt rullaamaan, kehaisee Härkönen hymyillen.
Härkönen kertoo istuttavansa noin 1500–2000 taimea päivässä.
– Pitää olla ahkera ja urakoida kunnolla, että saa hyvän palkan. Mutta en minä pelkän palkan takia ole täällä, luonto ja luonnossa oleminen riittää minulle ihan hyvin, vakuuttaa Sonja Härkönen.
Hirvenmetsästystä ja mökkeilyä harrastava Härkönen kuvailee päässeensä tänä kesänä unelmatyöhönsä.
Työpäivän aikana vallitsevalla säälläkään ei Härköselle ole suurta väliä, sade ja viileys eivät häntä säikäytä.
– Kylmä on melkein unelmakeli. Silloin sääsket eivät haittaa eikä ole liian kuuma istuttaa. Kun satoi vettä melkein kaatamalla, niin se ei silti tuntunut missään.
Sen sijaan hellepäivinä työnteko vaatii enemmän energiaa.
– Mutta ei sekään paha homma ole, saahan ainakin vähän aurinkoa samalla.
Sonja Härkönen istuttaa työpäivän aikana noin 1500 - 2000 taimea.Antti Mikkola / Yle
Istuttajia palkataan enää murto-osa
Lapissa valtion metsiin istutetaan joka kesä noin 3,5 miljoonaa puuntaimea. Metsähallituksen metsänhoitopäällikön Olli Lipposen mukaan kesätyöntekijät istuttavat noin vajaan kolmanneksen puuntaimista Lapissa.
Istutukset on käytännössä hoidettava kesäkuun aikana, työstä suurimman osan tekevät Metsähallituksen sopimusyrittäjät.
– Tänä vuonna päästiin aloittamaan kuudes päivä kesäkuuta. Pelkästään määräaikaisilla ei hommaa saataisi hommaa ajoissa tehtyä, perustelee Olli Lipponen vähentynyttä kesätyöntekijöiden määrää.
Lipposen mukaan Metsähallitus on tänä kesänä palkannut määräaikaisia metsänistuttajia neljän tiimin alueelle, Etelä-, Länsi-, Keski- ja Itä-Lappiin.
– Ylä-Lapissa ei ole nyt viljelytöitä, mutta kaikkialla muualla Lapissa hetkellä lyödään kovaa tahtia taimia maahan.
Metsähallituksen istutukseen palkattavien kesätyöntekijöiden määrä on vuosien varrella vähentynyt hyvin voimakkaasti. Runsas kymmenen vuotta sitten Lapissa kesäisin istuttajia oli kolmisensataa.
– Ero on merkittävä, myöntää Olli Lipponen, joka on työskennellyt Lapissa päällikkönä vuodesta 2009 alkaen.
Metsänhallituksen metsänhoitopäällikön Olli Lipposen mukaan istustustarve on vuosien aikana vähentynyt merkittävästi.Antti Mikkola / Yle
Metsänhakkuiden muutos vaikuttaa viljelyn tarpeeseen
Määräaikaisten istuttajien tarpeen vähenemistä Lipponen perustelee Metsähallituksen muuttuneilla metsänhakkuutavoilla.
– Se on suorassa suhteessa avohakkuupinta-alaan ja metsänuudistamisen pinta-alaan. Meillä on avohakkuuala pienentynyt todella paljon viime vuosina eri syistä. Se tietenkin vaikuttaa viljelymäärään ja sitä kautta työvoiman tarpeeseen.
Muutos perustuu Suomen hallitusohjelman linjaukseen, joka edellyttää peitteellisen metsänkasvatuksen osuuden nostamista valtion metsissä.
Esimerkiksi jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä. Avohakkuita tehdään vain poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen vuoksi.
Istutettavat hakkuualueet valmistellaan ennen kuin istuttajat voivat tulla paikalle. Hakkuun jälkeen ensimmäisenä on vuorossa maanmuokkaus.
– Meillä on erilaisia muokkaustapoja. Esimerkiksi tällä kohteella on kaivinkoneella tehty mätästys ja se on aika tyypillinen metsänistutusta valmisteleva maanmuokkaustapa, kertoo metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen.
.
Metsänistutuksessä kesätöissä oleva Aarni Karjalainen täydentää taimivakkaansa taimilla.Antti Mikkola / Yle
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.6. kello 23 saakka.
Oletko miettinyt, pitääkö kukaan huolta sinne tänne jääneistä vuokrattavista sähköpotkulaudoista? Taustalla tapahtuu jäljittämistä ja huoltamista koko ajan.
Metsässä vallitsee täydellinen hiljaisuus. Vain surisevat hyttyset ja järven päällä leijailevat sudenkorennot surisevat vaimeasti.
Luonnonperintösäätiön perustaja Pentti Linkola viihtyi Kuhmalahdella Laipanmaan alueella, jossa miestä viehätti erityisesti alueen erämaisuus ja linturikkaus. 2000-luvun alkupuolella retkeillessään Linkola löysi alueen pohjoislaidalta koskemattoman metsäjärven rannasta vaikuttavan vanhan metsän pikkusoineen ja vehreine laaksoineen.
Linkola yritti saada metsää suojeltavaksi, ja kiersi läheisissä taloissa asiasta puhumassa. Asia ei silloin kuitenkaan edennyt.
Nyt asiat ovat jo toisin.
Luonnon koskemattomuus näkyy kaikkialla. Alueen häiriöttömästä menneisyydestä kertovat maahan vaipuneet lahopuut kääpäisine kylkineen.Miikka Varila / Yle
Metsän uusi elämä
Linkolan metsäretkistä ehti kulua parikymmentä vuotta, kunnes ihastuttava metsäalue tuli hakkaamattomana myyntiin. Luonnonperintösäätiö tarttui heti tilaisuuteen.
– Osallistuimme tiukkaan tarjouskilpailuun ja voitimme sen, säätiön suojelujohtaja Anneli Jussila kertoo.
Lähiseudulla kesiään viettävä kangasalalainen perhe otti myös asiassa yhteyttä säätiöön, ja tuki omalta osaltaan metsän hankintaa merkittävästi.
Ja niin Etelä-Suomeen saatiin uusi suojelualue. Pirkanmaalla Kangasalla, Luopioisten ja Kuhmalahden vanhojen kirkonkylien välissä sijaitseva, noin 18 hehtaarin kokoinen alue tullaan nimeämään Laipansaloksi, sen eteläpuolella sijaitsevan laajan metsäalueen mukaan.
Hyönteiset ovat saaneet metsässä touhuta rauhassa – ja niin saavat jatkossakin.Miikka Varila / Yle
– Ymmärrän Pentin ihastuksen, sillä täällä on todella vanhoja kuusia, mahtavia kilpikaarnapetäjiä ja semmoista koskemattomuutta, mikä on aika harvinaista, Jussila ihastelee.
18 hehtaarin alueelle mahtuu paljon
Laipanmaan alueella ei näy ihmisten jälkiä, mutta alueelle mahtuu useampikin luontotyyppi. Vähän kauempana järvestä on rehevää sekametsää, josta löytyy jättimäisiä kuusia sekä esimerkiksi ketunleipää, näsiä ja mustikkaa.
Pentti Linkola ihastui alueeseen yöpyessään kauniin metsäjärven rannalla.Miikka Varila / Yle
Alueen rehevin osa on järven lahti, johon ympärille muodostuu lehtomainen alue. Siellä kasvaa vehkaa, tupasvillaa ja suopursua. Lahti myös jakaa alueen. Pohjoispuolelta löytyy jättimäisiä kuusia. Luontotyyppi muuttuu kokonaan järven ja puron eteläpuolella, jossa on vanhaan mäntykangasta.
Anneli Jussilan mukaan suojelumetsiä tarvitaan etenkin Etelä-Suomeen paljon lisää.Miikka Varila / Yle
– Kun lajitutkijat tulevat tällaiselle alueelle, he löytävät pakkautuneina monia uhanalaisia lajeja. Kyllä 18 hehtaaria kunnollista metsää on jo paljon. Jos saman alueen aukkohakkaa, niin siellä ei ole enää mitään. Muurahaisetkin häviävät, miettii Jussila.
Hän ottaa esimerkiksi metsänpohjassa ehjänä ja paksuna mattona olevan sulkasammaleen.
– Tätä ei ole koskaan isommilla koneilla rikottu, sammal on saanut rauhassa kasvaa.
Suojeltuna luonnontilaisuus tulee vuosikymmenien saatossa vahvistumaan ja sen elinympäristöt muuttuvat yhä suotuisammiksi vanhan metsän lajeille.
Myös linnuilla on ollut alueella hyvät oltavat. Jussila muistelee, että alueella on nähty metso sekä kaakkuri.
– Metsohan on erityisesti kärsinyt nykyisestä metsätaloudesta. Toivottavasti se on vieläkin täällä. Kaakkuri puolestaan kaipaa rauhaa, ja pesii usein pienillä järvillä ja lentää kalastelemaan isommille vesistöille.
Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja toivoisi erityisesti Etelä-Suomeen lisää suojelualueita. Esimerkiksi Pirkanmaalla suojelualueiden osuus on reilun kolmen prosentin luokkaa metsäalasta. Uusia kauppoja on kuitenkin jo suunnitteilla.
– Ylöjärven suunnalla on neuvottelut käynnissä. Tämä toteutuu mahdollisesti jo tänä vuonna, Jussila iloitsee.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29.6. kello 23:een saakka.
PuskaRario Tampere -Facebook-ryhmässä on käyty maanantaina keskustelua siitä, kuinka Tampereen keskustan Yliopiston Apteekissa asioineet olivat joutuneet takaa-ajon kohteeksi poistuttuaan apteekista.
Ryhmässä keskustelun aloittanut kertoo kahdesta tuttavastaan, joilla oli samankaltaiset kokemukset asioituaan kyseisessä apteekissa: tuntematon ihminen oli kuunnellut, mitä reseptilääkkeitä asiakkaat olivat ostaneet ja sen jälkeen ulkona lähtenyt heidän peräänsä.
Ulkona näitä asiakkaita oli pyydetty juttelemaan, ja kun siihen ei ollut suostuttu, heidän peräänsä oli lähdetty joukolla. Molemmissa tapauksissa apteekissa asioineet olivat päässeet pakenemaan.
Julkaisu on kerännyt jo yli 100 kommenttia, ja osa kommentoineista ihmisistä kertoo samankaltaisista kokemuksistaan liittyen reseptilääkkeiden urkkimiseen Tampereen eri apteekeissa.
Apteekki saanut asiasta palautetta
Tampereen Yliopiston apteekin apteekinhoitaja Janne Hautaniemi kertoo, että heille on tänään tullut kaksi asiakaspalautetta, joissa on kuvailtu tilanteet, joissa apteekin asiakasta on lähestytty apteekin ulkopuolella.
Hautaniemi kertoo kysyneensä apteekin farmaseuteilta, ovatko he huomanneet apteekin sisällä epämääräisiä henkilöitä, jotka ovat koettaneet urkkia toisten ostoksia. Henkilökunta ei ollut havainnut tällaista toimintaa.
– Pyrimme selvittämään lisätietoja mainituista tapahtumista. Vartijat ovat täällä iltaisin paikalla, ja jos ilmenisi, että joku olisi kiinnostunut muiden ostoksista, poistettaisiin tällaiset henkilöt apteekista.
Hautaniemi on sitä mieltä, että myös farmaseutit huomaisivat sellaiset henkilöt, jotka yrittävät urkkia toisten reseptiostoksia.
– Jos sisääntulon yhteydessä penkillä istuskelee ihmisiä ilman tarkoitusta asioida apteekissa, kehottaa vartija jatkamaan matkaa.
Tilannetta seurataan apteekissa Hautaniemen mukaan nyt erityisen herkällä silmällä ja korvalla. Jos vaikuttaa siltä, että asiakkaiden reseptilääkkeitä urkitaan, on farmaseutteja ohjeistettu kutsumaan vartijat paikalle.
– Mutta siihen, mitä apteekin ulkopuolella tapahtuu, ei meillä valitettavasti ole keinoja puuttua.
Poliisin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa joku yrittäisi ryöstää apteekissa asioineita.
Rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisista ei kuitenkaan näe mahdottomana, että tällaista tapahtuisi.
– Kyllähän ihmisiä lähdetään seuraamaan pankkiautomaateiltakin, joten miksei myös silloin, kun haetaan lääkkeitä. Varsinkin, jos ne ovat huumaavia.
Luoto uskoo, että apteekit ovat sen verran valveutuneita, että he huomaisivat henkilöt, jotka pyrkivät urkkimaan toisten ostoksia. Joskus joku tällainen tilanne saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta.
– Voihan olla, että henkilö niin huomaamattomasti katselee hyllyllä joitain tuotteita, ettei apteekkihenkilökunta edes huomaa, että hän samalla kuuntelee, mitä toinen asiakas ostaa.
Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.6. kello 23:een saakka.
Turkki asettui tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiistai-iltana julkaistussa lausunnossaan. Asiasta päästiin yhteisymmärykseen Nato-kokouksen alla Madridissa.
Niinistö kertoo tavanneensa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin tukemana ennen huippukokouksen alkua.
– Tuon tapaamisen tuloksena ulkoministerimme allekirjoittivat maidemme välisen yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvistaa, että Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, Niinistö toteaa lausunnossa.
Presidentti Sauli Niinistön lausunto kokonaisuudessaan:
Tasavallan presidentin kanslia
28.6.2022
Tänään Madridissa, ennen Nato-huippukokouksen alkua, meillä oli perusteellinen tapaaminen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin tukemana.
Tuon tapaamisen tuloksena ulkoministerimme allekirjoittivat maidemme välisen yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvistaa, että Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Natoon liittymisemme konkreettisista askelista sovitaan Nato-liittolaisten kesken seuraavan kahden päivän aikana, mutta tuo päätös on nyt välittömästi edessä.
Yhteisymmärrysasiakirjamme korostaa, että Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan. Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään.
Menneiden viikkojen aikana Turkki on tuonut esiin huolensa terrorismin uhasta. Suomi on kaiken aikaa ottanut nämä huolet vakavasti. Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa. Nato-jäsenenä Suomi sitoutuu täysin Naton terrorisminvastaisen työn asiakirjoihin ja politiikkoihin.
Kun kehitämme terrorismin torjuntaa, asevientiä ja luovutuksia koskevaa yhteistyötämme, Suomi luonnollisesti toimii jatkossakin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
Olen ilahtunut siitä, että tämä vaihe Suomen matkalla kohti Nato-jäsenyyttä on saatu päätökseen. Odotan nyt hedelmällisiä keskusteluja Suomen roolista Natossa tulevien liittolaistemme kanssa täällä Madridissa.
Turku aikoo rakentaa viidet kuntoportaat tämän ja ensi vuoden aikana vastatakseen kuntoportaiden kysyntään.
Turku kertoo tiedotteessaan, että kuntalaiset ovat kysyneet viime vuosina kuntoportaita paljon. Viidestä uudesta kuntoportaasta kolmet rahoitetaan asukasbudjeteista.
Tänä vuonna kuntoportaat rakennetaan Luolavuoreen ja Länsikeskuksessa sijaitsevaan Kalmasvuoreen. Kalmasvuoren kuntoporaat saavat rahansa asukasbudjetista. Vuoden 2023 aikana kuntoportaita tullaan rakentamaan Hirvensaloon, Pansio-Pernon alueelle sekä Vasaramäkeen.
Kalmasvuoren portaat tulevat sijaitsemaan Kankareenkujan ja Niitunniskatien välisessä maastossa ja niissä on 55 puista askelmaa. Luolavuoren kuntoportaat rakennetaan Luolavuoren kuntoradan ja pulkkamäen väliseen rinteeseen ja niissä on 65 askelmaa.
Hirvensalon kuntoportaat taas rakentuvat laskettelurinteille ja niissä tulee olemaan kaikkiaan 242 askelmaa kolmessa osassa.
Tiedotteen mukaan sen sijaan Pansio-Pernon sekä Vasaramäen kuntoportaiden suunnittelut ovat käynnissä ja tarkemmat tiedot portaista sekä niiden sijainnista ovat vielä työn alla. Molemmat portaat on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana kuntalaisten toiveesta asukasbudjettikohteina.
Kansainvälinen merenkulku tuottaa vuosittain noin miljardi tonnia kasvihuonekaasuja, mikä on noin 20 kertaa enemmän kuin Suomen vuotuiset päästöt ja saman verran kuin 243 hiilivoimalan päästöt vuodessa.
Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa 2021 sääntelytoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että EU:n talous saavuttaa päästövähennystavoitteensa: päästöjä on vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Niin sanottu Fit for 55 (FF55) -paketti sisältää kansainväliseen meriliikenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä, joista kaksi tärkeintä ovat EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) ja FuelEU Maritime (FEUM) -asetus.
Ensin mainitulla pyritään hinnoittelemaan alusten hiilidioksidipäästöt. Jälkimmäisessä asetetaan päästönormit alusten käyttämille polttoaineille, jotta fossiiliset polttoaineet saataisiin vähitellen poistettua liikennöinnistä.
Merenkulun fossiilisia polttoaineita on tarkoitus korvata EU:ssa seuraavasti:
2 % vuonna 2025
6 % vuonna 2030
13 % vuonna 2035
26 % vuonna 2040
59 % vuonna 2045
75 % vuonna 2050
Rahtikustannukset nousisivat vain vähän
Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan, miten vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden nostaminen 6 prosentista 14 prosenttiin jo vuonna 2030 vaikuttaisi merenkulun rahtikustannuksiin.
Analyysin mukaan vihreästä vedystä tehtyjen polttoaineiden suurempi käyttö nostaisi esimerkiksi lenkkitossujen hintaa kahdeksan senttiä. Televisioiden kohdalla lisäkustannus olisi 90 senttiä ja jääkaapit maksaisivat kahdeksan euroa enemmän.
Lenkkitossuparin lisäkustannus vaihteli 0,05–0,08 euron välillä riippuen valitusta vetypohjaisesta polttoaineesta: e-ammoniakki, e-LNG (e-metaani) tai e-metanoli.
Vihreiden polttoaineiden saatavuus taattava
Euroopan varustamoiden yhdistys ECSA ja vihreä ryhmä Transport & Environment ovat yhdistäneet voimansa ja kehottavat EU-maita ja Euroopan parlamentin jäseniä yhdenmukaistamaan FuelEU:n merenkulkualan asetusehdotuksen EU:n ilmastolain ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.
Eurooppalaiset varustamot ja T&E varoittavat, että ehdotettu EU:n merenkulkulainsäädäntö voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
ECSA ja T&E vaativat myös polttoaineiden toimittajien osallistamista tavoitteisiin. Jäsenvaltioille on asetettava FuelEU Maritime -aloitteen puitteissa tiukat vaatimukset sen varmistamiseksi, että Euroopan satamissa toimivat polttoainetoimittajat toimittavat aluksille riittävän määrän vaatimustenmukaisia polttoaineita, jotta sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa.
Satamiin pitää rakentaa uusille polttoaineille jakelujärjestelmät. Successor-alus saapui Kokkolan satamaan kesäkuussa. KuvituskuvaJorma Uusitalo
Merenkulkuala on maailmankaupan selkäranka. Tähän mennessä sen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin vähentyneet hitaasti. T&E:n mielestä kunnianhimoisia ja ympäristöystävällisiä toimenpiteitä vastustetaan ennen kaikkea sillä perusteella, että ne nostaisivat kuluttajahintoja.
Konttiliikenne on kallista
Merirahdeista konttiliikenne on toiseksi kalleinta, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen apulaisprofessori Ulla Tapaninen. Vielä kalliimpaa on ro-ro -liikenne.
Tapanisen mukaan on kuitenkin syytä muistaa, että konttiliikenteessä kulkevaan kulutustavaraan kohdistuva kuljetuskustannuksen osuus on todella pieni. Konteissa kulkee kalleimpia tuotteita, joten hinnannousukin on pieni.
Konttikuljetukset kattavat kuitenkin vain parikymmentä prosenttia maailman merirahdista. Suurin osa maailman meristä kuljettaa irtolastia eli raaka-aineita, viljaa, malmia, öljyä ja kaasua. Niissä rahdin osuus kuljetuksista on paljon isompi.
Konttikuljetukset ovat noin 20 prosenttia maailman merirahdeista.Jouni Immonen / Yle
Muutos kohti päästöttömämpää merenkulkua vaatii monen asian kehitystä. Täytyy kehittää uusia polttoaineita, laivojen moottorien pitää pystyä käyttämään niitä, ja jakelu on rakennettava satamiin.
Tapaninen haluaa laittaa markkinavoimiin vauhtia, että ne kiihdyttäisivät vihreää siirtymää.
– Nyt rakennetaan yleensä dualfuel-laivoja. Tarkoittaa aluksi fossiilisen polttoaineiden lisäksi LNG:n (nesteytetyn maakaasun) käyttöä, sitten ehkä bioLNG:tä, vetyä tai metaania. Laivan käyttöikä on kuitenkin 30 vuotta.
Parhaillaan vastuulliset varustamot valmistautuvat muutokseen ja kokeilevat monia mahdollisuuksia, tekniikoita ja polttoaineita. Rikkidirektiivi ja vuoden 2008 lama hidastivat myös laivojen liikennöintinopeutta, joka osaltaan vähentää päästöjä.
Nykyään laivat kulkevat Aasiasta Eurooppaan 8–10 viikkoa, eikä muutaman päivän hidastaminen vaikuta rahtien hintoihin merkittävästi.
Pysähdyksiä matkalla saattaa tulevaisuudessa olla enemmän, kun laivat tankkaavat uudenlaista polttoainetta, joka vaatii isommat säiliöt. Öljyn käyttö polttoaineena on ollut suosittua, koska se on halpaa ja siinä on paljon energiaa tiiviissä muodossa.
Meren vihreät käytävät
Blogissaan Tapaninen kirjoittaa, että tanskalainen Global Maritime Forumin tarjoaa taloudellisesti toteuttamiskelpoisen välineen Itämeren lauttaliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n säiliöt näkyvät Viking Gracen takaosassa.John Peter / AOP
Siinä luotaisiin merelle vihreä käytävä, jolla kaikki siellä liikennöivät alukset käyttäisivät samaa teknologiaa. Julkisilla ja yksityisillä toimilla tuetaan päästöttömän merenkulun teknistä, taloudellista ja lainsäädännöllistä toteutettavuutta.
Apulaisprofessori Ulla Tapaninen siteeraa ekonimisti Martin Stopfordia, jonka mukaan nyt on menossa yhtä suuri murros kuin silloin, kun merenkulussa siirryttiin purjeista höyryyn.
Suurin haaste siirtymisessä pois fossiilisista polttoaineista on lähinnä se, että kun polttoaineiden hinnat nousevat, niiden tulisi Tapanisen mukaan kohdistua tasaisesti maailman merenkulkuun.
EU on nyt asettamassa omia määräyksiään, jotka ovat kunnianhimoisempia kuin kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n määräykset. Se voi asettaa erilaisia kuljetusreittejä eri kilpailutilanteeseen.
– Tulisi varmistaa, että kaikki toimijat ovat samalla viivalla, Tapaninen sanoo.
Transport & Enviromentin merenkulkuohjelman johtajaFaig Abbasovin mukaan eurooppalaisten päättäjien, jotka parhaillaan äänestävät kahdesta keskeisestä merenkulun puhdistamista koskevasta ehdotuksesta, pitäisi rohkaistua uudesta tutkimuksesta.
Ensimmäinen on hiilimarkkinoiden historiallinen laajentaminen merenkulkuun, jota Euroopan parlamentti tuki kesäkuussa ja joka on nyt kansallisten hallitusten käsissä. Toinen on merenkulun polttoainelaki, josta äänestetään heinäkuussa.
Koronan pahimman piikin jälkeen toimistojen käytävillä on hiljaista. Osa tietotyöläisistä ei aio enää koskaan palata avokonttorin mekkalaan. Ymmärtäähän sen. Kotona on rauhaa ja siellä saa aikaan.
Tai kuka nyt saa, ja kuka ei.
Suomessa on tutkittu koronakriisin vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Yleinen johtopäätös on, että koronakriisi paljasti yhteiskunnan olemassa olevat sukupuolittuneet rakenteet. Naisvaltainen hoitoala kuormittui eniten, yritystuista vain pieni osa meni naisvaltaisille aloille.
Epätasa-arvo näkyi myös tietotyössä. Etätöissä miehillä oli useammin käytössään työhuone tai muu työtila sekä paremmat työskentelyvälineet. Erityisesti lapsiperheissä naiset tekivät useammin töitä yhteisissä tiloissa, kuten ruokapöydän äärestä.
Nainen vietti aikansa keittiössä – läppärin kanssa tai ilman.
Jotain surullisen tuttua tässä on.
Puoli tuntia omaa aikaa ilman keskeytyksiä. Mitä sillä saisikaan?
Virginia Woolfin klassikkoessee Oma huone on niin usein lainattu, että sen mainitseminen turhauttaa. Mutta ilmeisesti omasta huoneesta pitää liki sata vuotta myöhemmin edelleen jankata, kun naiset yhä kirjoittavat ja työskentelevät yleisissä tiloissa.
Woolf sanoo naisten tarvitsevan oman huoneen ja omaa rahaa kirjoittaakseen. Oma huone on vastalause tilanteelle, jossa kirjoittavat naiset joutuvat työskentelemään asunnon jaetuissa huoneissa, saleissa, joissa työ on alituiseen altis keskeytyksille. Woolfin esseessä todetaan, että ”naisilla ei koskaan ole puolta tuntia…jota voisivat kutsua omakseen”.
Puoli tuntia omaa aikaa ilman keskeytyksiä. Mitä sillä saisikaan?
Esseessä Woolf kertoo Jane Austenista, joka kirjoitti koko uransa hälyn keskellä, saleissa ja oleskeluhuoneissa. Kirjailija joutui jatkuvasti piilottelemaan tekstiä uteliailta katseilta. Minkälainen Austenin klassikkoteos Ylpeys ja ennakkoluulo olisikaan ollut, jos hän olisi saanut antautua sille keskeytyksettä?
Valoisaa työtilaa luultiin usein kahvilaksi ja jengiä lappasi sisään vahingossa ja tarkoituksella.
Olen omassa työssäni toimittajana ja kirjailijana tietoisesti ottanut konkreettista tilaa. Aloitin työurani sillä ajatuksella, että läppärini oli työpaikkani, ja työskentelin ensimmäiset vuodet kotoa. Silloin ei puhuttu etätöistä, mutta koin kaikki nyt tutut haasteet.
Työpäivä ei kunnolla alkanut tai loppunut, vaan venyi ahdistavasti kaikista suunnista. Hankin pöytäpaikan jaetusta työhuoneesta, säpisevän Helsingin Kallion sydämestä.
Haasteeksi koitui juurikin säpinä. Valoisaa työtilaa luultiin usein kahvilaksi ja jengiä lappasi sisään vahingossa ja tarkoituksella. Aina joku oli vaihtamassa kuulumisia eteisessä tai verkostoitumassa keittiössä. Musaa soitettiin yleisen meiningin takia.
Hetken aikaa minulla oli paikka eräästä toisesta, varta vasten yhteiskäyttöä ajatellen suunnitellusta creative hubista, mutta se oli edellistäkin kakofonisempi kokemus. Jylhät puitteet tekivät tilasta kaikuisan ja tuolit oli suunniteltu oleskelua, ei pitkäaikaista työskentelyä varten. Ainut hiljainen tila oli puhelinkopin kokoinen huopalaatikko.
En tehnyt arvokiinteistössä edes yhtä kokonaista työpäivää, koska mikään siellä ei tukenut työskentelyä, vaan enemmänkin käyskentelyä jossain after work -tilaisuudessa.
Mitä korkeampi huonekorkeus, sitä enemmän uskon itseeni.
Päädyin lopulta perustamaan oman toimiston omilla säännöilläni. Säännöt ovat pitäneet ja ne ovat yksinkertaiset. On oltava ystävällinen muille kirjoittajille ja kunnioitettava hiljaisuutta. En ole Jane Austen, enkä haluakkaan olla, jos se tarkoittaa jatkuvia keskeytyksiä.
Silti – joskus edes oma toimisto ei riitä. Ehkä on niin, että kun tilaa on vähän saanut, sille tulee ahneeksi. Olen tässä suhteessa mieluusti ahne nainen.
Olen huomannut, että luovaa työtä varten, erityisesti sitä fiktiivistä romaania varten, josta Woolfkin kirjoittaa, todella tarvitsee hetkittäin ihan oman huoneen. Olen viime vuosina vuokrannut residenssihuoneita ja AirBnB-asuntoja. Mitä korkeampi huonekorkeus, sitä enemmän uskon itseeni.
Heikkona hetkenä, kun epäilen kykyjäni ja tehtäväni mielekkyyttä, huone kannattelee minua. Tila itsessään antaa luvan kirjoittaa.
Ehkä siksi ennen kirjoittamista tuleekin haaveille huoneesta, kuten Tove Ditlevsen. Omakohtaisessa Nuoruus-kirjassa runoilijan urasta unelmoiva Ditlevsen kertoo, kuinka ”haluaisin huoneen, jossa olisi neljä seinää ja suljettava ovi…Niin, ovi jonka saisi lukkoon.”
Ronja Salmi
Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija jonka unelmien työhuoneessa on merinäköala.
Voit keskustella kolumnista 30.6. klo 23.00 saakka.
Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys
Suomi, Ruotsi ja Turkki löysivät sittenkin yhteisen sävelen Naton huippukokouksen alla Madridissa. Taustalla kummittelivat epäilemättä kevään arviot Suomen ja Ruotsin hakemusten nopeasta etenemisestä Naton päätöksenteossa.
Toiveet kokivat kolauksen toukokuun puolivälissä, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe. Huoli liittoutumattomuuden ja Nato-jäsenyyden väliselle harmaalle alueelle jämähtämisestä kasvoi.
Heikki Turunen menetti tärinätaudin takia työkykynsä ja tappelee nyt oikeuksistaan – monet ammattitaudit jäävät diagnosoimatta
– Tiedän kohtalotovereita, joilla ei ole ollut edes ollut ammattiliiton tukea niin kuin itse olen saanut apua Rakennusliitosta. He eivät ole saaneet minkäänlaista oikeutta, sanoo lääkärinlausuntoja kuvassa lukeva Heikki Turunen. Toni Pitkänen / Yle
57-vuotiaalla Heikki Turusellaon diagnosoitu tärinätauti. Se on yksi niistä ammattitaudeista, johon liittyy Työterveyslaitoksen mukaan todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa. Helsingin yliopiston kliinisen opettajan Heidi Furun mukaan tutkimukset näyttävät, että monet ammattitaudit ovat alidiagnosoituja Suomessa eli niitä ei löydetä ajoissa.
Laivojen päästöttömät polttoaineet eivät välttämättä nosta suuresti rahtikustannuksia – vihreä merenkulku on kuitenkin pitkän kehityksen takana
Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n säiliöt näkyvät Viking Gracen takaosassa. Arkistokuva toukokuulta 2020.John Peter / AOP
Sää jatkuu laajalti helteisenä ja aurinkoisena. Sade- ja ukkoskuuroja voi tulla lähinnä maan länsi- pohjoisosassa. Päivän ylin lämpötila on pääosin 26 ja 31 asteen välillä.
Metsäpalovaroitus on voimassa lähes koko maassa. Maan etelä- ja länsiosassa UV-säteily on voimakasta.
Tampereella on kesän aikana kokeiltu uutta tapaa järjestää mielenterveyspalveluita.
Alle 30-vuotiaille erilaisia tukipalveluja tarjoava Tampereen Ohjaamo on tarjonnut lyhytterapiapalveluita nuorille asiakkailleen.
Kokeilu on itsessään poikkeuksellinen, sillä idea ei ollut Ohjaamon oma: se tuli Tampereen kaupungilla työskentelevältä, lyhytterapiaa opiskelevalta Pia Valleniukselta.
Vastaanotto on ollut hyvä.
– Avasin kesäkuulle Ohjaamolle 20 tapaamisaikaa ja ne täyttyivät heti, enemmänkin halukkaita asiakkaita terapiaan olisi ollut tulossa, Vallenius paljastaa.
Kokeilun suosiota uskallettiin ennakoida, mutta lopullinen vastaanotto yllätti myös Ohjaamon.
– Olimme silti yllättyneitä siitä, että ajat oikeasti täyttyivät todella nopeasti. Tämä on ollut tosi positiivinen kokemus ja etenkin, kun idea tuli Pialta, Tampereen ohjaamon markkinointisuunnittelija Leevi Rasila kuvailee.
Pia Vallenius toivoo, että kovaa kysyntää herättäneen lyhytterapian tarjoaminen Ohjaamolla voisi jatkua syksyllä.Juerg Schneeberger
Palvelulle "huutava pula"
Terveydenhoitaja (TtM) Pia Vallenius kuvailee lyhytterapiaa mielenterveyden tukihoidoksi, joka on helposti ja nopeasti saavutettavaa keskusteluapua äkilliseen ongelmaan tai ongelmiin.
Terapia on luonteeltaan ratkaisukeskeistä ja se soveltuu muun muassa ihmissuhde- ja itsetunto-ongelmiin, uniongelmiin, masennusoireisiin ja esimerkiksi vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Käsiteltävien aiheiden lisäksi myös yksittäisten käyntikertojen määrä vaihtelee.
– Jo yksikin ratkaisukeskeinen kerta voi tuoda asiakkaalle apua. Yleensä kertoja on kuitenkin 1-5, maksimissaan 20, Vallenius kuvailee.
Se kertoo siitä, ettei meillä Suomessa ole riittäviä mielenterveyspalveluita kenellekään, ei myöskään nuorille. Pia Vallenius
Ohjaamolla kokeiluun ollaan oltu tyytyväisiä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vastaavaa palvelua tarjotaan.
– Muistan, kun Pia tuli tänne aluksi, niin täällä kyseltiin, että “oletko nyt ihan varma?" Kun nuoret saavat selville tällaisen palvelun mahdollisuudesta, niin ajat tulevat kyllä täyttymään, Rasila muistelee.
Valleniuksen mukaan syyt palvelun suosiolle ovat selviä.
– Lehtiä lukemalla suurin osa meistä on varmasti kartalla siitä, millä tasolla nuorten pahoinvointi nykyään on ja miten terapiapaikkoja ei ole tarpeeksi ja jonot sinne ovat pitkiä. Kyllähän tällaiselle palvelulle on ihan huutava pula. Suosio kertoo siitä, ettei meillä Suomessa ole riittäviä mielenterveyspalveluita kenellekään, ei myöskään nuorille.
Opiskelijat vaativat keväällä lisää resursseja YTHS:n mielenterveyspalveluihin eri puolilla Suomea järjestettävissä mielenosoituksissa.Juha Kokkala / Yle
Jatkuuko toiminta syksyllä?
Palvelun jatkaminen loppuvuodesta on toistaiseksi epäselvää. Valleniuksen oma kanta mahdolliseen jatkoon on selkeä.
– Kyllä toivoisin jatkoa. Tälle on tarvetta ja etenkin kun ajattelee nuoria, keitä varten palvelua Ohjaamossa tehdään. Sehän on ihan mahtavaa, kun voi auttaa nuoria ja tarjota paikan, jossa vaikeita asioita voi purkaa keskustelun avulla.
Ohjaamon Rasila kertoo palvelun tulevaisuuden olevan toistaiseksi epävarmaa, mutta tahtotilaa jatkolle löytyy.
– Olemme kyllä huomanneet, että tätä Pian alun perin ehdottamaa kokeilua voisi olla hyvä jatkokehittää. Mahdollisesti, mutta ei välttämättä, Rasila summaa.
Kovan suosion vuoksi kesän kaikki lyhytterapia-ajat on nyt lunastettu.
Mitä alle 30-vuotiaat mielenterveysongelmien kanssa painivat voivat kesän aikana tehdä, mikäli tarvetta ulkopuoliselle avulle on?
– Myös kesällä suosittelen, että Ohjaamo on oikea osoite mistä hakea apua. Ihan kuten heidän slogan sanoo: "Jos et tiedä mistä aloittaa tai mitä tehdä, niin mene Ohjaamoon”, Vallenius tiivistää.
Draaman kaari oli lopulta kuin paremmastakin elokuvasta. Suomi, Ruotsi ja Turkki löysivät sittenkin yhteisen sävelen Naton huippukokouksen alla Madridissa. Läpimurto tapahtui illansuussa, parahiksi ennen Espanjan kuningas Felipen isännöimää juhlallista illallista.
Neuvottelujen lopputulos tuli lopulta positiivisena yllätyksenä matalalle asetettuihin odotuksiin nähden. Läpimurtoa toivottiin kylläkin Suomen ja Ruotsin delegaatioissa, mutta sellaista ei vielä kokouksen alla uskallettu varmana odottaa.
Taustalla kummittelivat epäilemättä kevään arviot Suomen ja Ruotsin hakemusten nopeasta etenemisestä Naton päätöksenteossa.
Toiveet kokivat kolauksen toukokuun puolivälissä, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe.
Erdoğanin ilmoituksesta seurasi jännityksen täyteinen alkukesä. Suomen ja Ruotsin delegaatiot yrittivät laihoin tuloksin löytää neuvotteluratkaisua Turkin edustajien kanssa.
Huoli liittoutumattomuuden ja Nato-jäsenyyden väliselle harmaalle alueelle jämähtämisestä kasvoi.
Vaikka Madridin huippukokousta ei missään vaiheessa nähty takarajana Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelujen aloittamiselle, oli selvää, että niiden venyminen kesäkuuta pidemmälle olisi ollut haastavaa niin Suomen ja Ruotsin kuin myös Naton näkökulmasta.
Suomen, Ruotsin ja Turkin väliset neuvottelut käytiin Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin johdolla. Lehtikuva
Normaalitilanteessa kuukausia tai jopa vuosia kestävät neuvottelut eivät ole mitenkään poikkeuksellisia Natossa. Nopean jäsenyysprosessin merkitys on kuitenkin korostunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Neuvottelujen jumiutuminen olisi tulkittavissa merkkinä puolustusliiton heikkoudesta ja eripuraisuudesta.
Turkin veto olisi myös heittänyt pitkän varjon Naton avointen ovien politiikan suhteen. Tällä viitataan ajatukseen siitä, että puolustusliiton periaatteisiin sitoutuvien maiden on vapaasti voitava hakea jäsenyyttä.
Suomen delegaatiota johtanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esille Natoon ja hakijamaihin kohdistuvat paineet Ylen kysyessä asiasta ennen tiistain neuvotteluja.
– Paineita on tietenkin Suomella ja Ruotsilla, tai ainakin harras toivomus, että se tahto jonka niin suomalaiset kuin ruotsalaiset ovat selvästi osoittaneet toteutuisi ja että pääsemme eteenpäin, presidentti totesi.
Turkin kanssa käytyjä keskusteluja Niinistö kuvasi tiiviiksi ja tiukoiksi “ei niinkään sävyltään, mutta asiakokonaisuuksiltaan.” Turkin esiin nostamat vaatimukset liittyivät ennen muuta Turkkiin kohdistuviin asevientikieltoihin, kurdijärjestöjen asemaan ja terrorismiin.
Niinistö korostaa, että terrorismiin on puututtava niin Turkissa kuin myös muualla. Aihe nousee esille huomenna torstaina, kun Nato-johtajat keskustelevat terrorismin vastaisista toimista.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg vakuutti osaltaan, että Turkin huolet on kuultu. Hän korostaa, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat tukemaan Turkkia turvallisuusuhkia vastaan.
Tämä voi Stoltenbergin mukaan edellyttää Suomelta ja Ruotsilta kansallisen lainsäädännön muokkaamista, kurdijärjestö PKK:n vastaisia toimia sekä yhteisymmärrystä Turkin luovutuspyyntöihin liittyen.
Yhteisesti sovitut toimet listataan yksityiskohtaisemmin Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä julkilausumassa. Niinistö korostaa, että paperi ei edellytä Suomelta muutoksia lainsäädäntöön tai muihin käytäntöihin.
Nähtäväksi jää onko Turkin johto tästä samaa mieltä. Turkki osoitti jo jäsenyysprosessin alkumetreillä olevansa hankala ja vaikeasti ennakoitava kumppani.
Turkin painostus jää tuskin lajinsa viimeiseksi. Presidentti Erdoğanin terrorismiin liittyviin huoliin tullaan varmasti palaamaan useaan otteeseen.
Jarrutusoperaation pääkohde lienee kuitenkin Yhdysvallat, jonka kanssa Turkki toivoisi pääsevänsä hävittäjäkaupoille. Yhdysvallat on sulkenut Turkin F-35-hävittäjäohjelman ulkopuolelle Turkin ostettua itselleen venäläisen ohjuspuolustusjärjestelmän.
Uutistoimisto AFP:n haastattelema Yhdysvaltojen edustaja vakuutti tiistaina, että Turkille ei ole tehty myönnytyksiä vastapainoksi Suomen ja Ruotsin hakemusten edistämisestä.
Yhdysvalloissa seurapiirijulkkis Ghislaine Maxwellille on langetettiin tiistaina 20 vuoden vankeustuomio, koska hän oli auttanut edesmennyttä Jeffrey Epsteinia käyttämään seksuaalisesti hyväksi tyttöjä. Epsteinin pyörittämässä hyväksikäyttöringissä uhreina oli tiettävästi kymmeniä alaikäisiä tyttöjä. Maxwellin asianajajat kutsuivat tätä Epsteinin rikosten syntipukiksi ja ilmoittivat valittavansa tuomiosta.
Joulukuussa 2021 Maxwell, 60, todettiin syylliseksi viiteen seksuaalirikokseen. Vakavin syyte, josta Maxwell todettiin syylliseksi, oli alaikäisen ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa, jonka maksimirangaistus on 40 vuotta vankeutta.
Tämän vuoden huhtikuussa Yhdysvaltain liittovaltion tuomari eväsi Maxwellin vaatimuksen uudesta oikeudenkäynnistä.
Britannialainen seurapiirijulkkis Maxwell tunnetaan edesmenneen mediakeisarin Robert Maxwellin tyttärenä sekä yhdysvaltalaisen liikemies Epsteinin entisenä tyttöystävänä. Epstein kuoli vankisellissään New Yorkissa vuonna 2019. Hänen kuolemaansa pidetään itsemurhana.
Ennen tuomion julistamista Maxwell kutsui Epsteinia "manipuloivaksi, juonikkaaksi ja kontrolloivaksi mieheksi" ja pahoitteli tämän uhreille aiheutunutta tuskaa. Maxwellin mukaan hänen suurin katumuksen aiheensa on, että hän ikinä edes tapasi Epsteinin.
Turkki tukee Suomen Nato-jäsenyyttä Madridin huippukokouksessa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa Madridissa tiistai-iltana.
Niinistö kuvaili Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluita tiiviiksi ja asiakokonaisuuksiltaan tiukoiksikin. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin avustamat neuvottelut kestivät tiistaina nelisen tuntia.
Niinistön mukaan kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytyminen vaati myös luovia ratkaisuja. Kevään aikana Turkki on kuitenkin kiinnittänyt enemmän huomiota Ruotsiin, Niinistö muistutti.
– Jos ajatellaan Suomen kannalta syntynyttä sopimusta, emme tule sen johdosta muuttamaan lainsäädäntöämme, Niinistö kertoi viitaten Turkin vaatimuksiin.
Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat neuvottelivat Madridissa usean tunnin ajan. Murat Cetin Muhurdar / Turkish Presidential Press Service / AFP)
Turkki on kiinnittänyt erityisesti huomiota terrorismiin liittyviin kysymyksiin. Niinistö korosti, että Suomi ottaa Turkin huolet vakavasti. Presidentin mukaan juuri näitä kysymyksiä "hierottiin aika pitkään" neuvotteluissa. Aihetta oli käsitelty jo ennen Madridin Nato-kokousta virkamiestasolla.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg nosti Turkin terrorismihuolet esiin omassa tiedotustilaisuudessaan pian yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.
Mediatietojen mukaan Turkki on tyytyväinen maiden väliseen sopimukseen, kertoo uutistoimisto AFP.
Niinistön mukaan Suomella ei ole ratkaisemattomia luovutusasioita. Niinistön mukaan allekirjoitettu asiakirja kuvailee periaatteet luovutuksille, mutta ei listaa yksittäisiä henkilöitä.
Suomen ja Ruotsin hakemukset voivat edetä jo lähipäivinä
Suomi odottaa seuraavaksi julkilausumaa nykyisiltä Nato-mailta ja saa virallisen kutsun Naton jäseneksi, presidentti Niinistö kertasi tiedotustilaisuudessa hakemusprosessia.
Niinistö uskoo, että kaikki tahot pyrkivät mahdollisimman ripeään toimintaan.
– Kaikki lupaukset, mukaan lukien epämuodollinen lupaus Turkin delegaatiosta ovat enteileet, että jäsenmaat tulevat toimimaan ripeästi, Niinistö sanoi.
Naton pääsihteeri Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin hakemukset etenevät jo huomenna, uutistoimisto Reuters.
Aiemmin tiistai-iltana tasavallan presidentin kanslia (TPK) julkaisi presidentti Niinistön lausunnon, jossa asia vahvistettiin. Lausunto julkaistiin pian Suomen, Ruotsin, Turkin johtajien neuvotteluiden jälkeen. Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan täältä.
– Yhteisymmärrysasiakirjamme korostaa, että Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan. Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, lausunnossa kirjoitetaan.
