Heikki Turusen,57, etusormet vapisevat. Nivelet ovat taipuneet sormista. Käsien hermoradat ovat vaurioituneet. Kun on alle 20 astetta lämmintä, kädet ovat ranteisiin asti kylmät. Kädet myös puutuvat herkästi.

– Minulla on pitkä työura takana. Vaiva kehittyi pikku hiljaa salakavalasti. Kun se huomattiin, oli jo liian myöhäistä.

Oireet liittyvät ammattitautiin nimeltä tärinätauti. Pitkäkestoinen käsiin kohdistuva tärinä voi aiheuttaa sen.

Helsingin yliopiston kliininen opettaja Heidi Furu kertoo, että tutkimukset näyttävät, että monet ammattitaudit ovat alidiagnosoituja Suomessa eli niitä ei löydetä ajoissa.

– Ammattitauteja jää paitsi löytymättä ja niitä löytyneitäkään ei ilmoiteta eteenpäin, mutta kukaan ei tiedä ongelman laajuutta.

Ongelman laajuutta ei tiedetä, koska on ylipäänsä mahdotonta tietää paljonko tapauksia jää tunnistamatta.

Viimeisin Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisterin ammattitautijulkaisu on aineistovuodelta 2018. Siinä kerrotaan, että yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli meluvamma. Tärinätauti oli työikäisten seitsemänneksi yleisin ammattitauti 34 tapauksella.

Tärinätauti yksi alidiagnosoiduista ammattitaudeista

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Koskela kertoo sähköpostitse, että useiden eri ammattitautien osalta on kuitenkin todennäköistä alidiagnostiikkaa eli ammattitauti jää kokonaan diagnosoimatta tai ammattitautidiagnoosi viivästyy.

– Tärinätaudin osalta on todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa. Arvio perustuu toisaalta tutkimushanketuloksiin, mutta myös siihen, että tyypillisesti ammattitautitutkimuksiin ohjatuilla henkilöillä on ollut tärinätautiin viittaavia oireita useiden vuosien ajan, Koskela kertoo.

Helsingin yliopiston Heidi Furu kertoo, että ammattitauti jää löytymättä tutkimusten valossa ainakin tärinätaudin, ammattiastman ja liuotinaivosairauden kohdalla, mutta todennäköisesti se koskee muitakin ammattitauteja.

Syynä tähän on se, että vaikka Suomessa on Furun mukaan asiat ammattitautien suhteen lähes parhaiten maailmassa, terveystarkastuksissa keskitytään kansantautien ehkäisyyn ja elämäntapoihin ammattitautien seulonnan sijaan.

– Ajattelen sen niin, että jokainen sairastuminen työstä on turha. Kenenkään ei pitäisi sairastua työstään.

Oireita tuli jo 90-luvun alussa

Ensimmäisen kerran tähän ammattitautiin viittaavia oireita alkoi tulla Turuselle jo 1990-luvun alussa. Turunen työskenteli alkuun maanrakennuskoneen kuljettajana sekä sen jälkeen louhintatyössä. Täriseviä paineilmakoneita käytettiin hänen työuransa alussa paljon, sitten tulivat kalliolouhinnassa käytetyt piikkauskoneet. Staattiset työliikkeet toistuivat jatkuvasti.

– Rakennustyömiehet ja purkutyöntekijät ovat vaaravyöhykkeessä, koska he käyttävät piikkauskoneita paljon.

15 vuotta sitten lääkäri alkoi kiinnittämään huomiota Turusen oireisiin.

– Hän rupesi siitä puhumaan, että sinulle on aiheutunut selvästi vaurio, mutta en itse kiinnittänyt niihin huomiota. Halusin tehdä työtä, ja jatkaa sitä, kun siitä työstä tykkäsin kuin sika limpusta. Se työ oli niin rakas ja tärkeä.

Työnantaja oli Turusen mukaan hyvä, eikä siinä ollut mitään valittamista.

– Työnantajat ja työntekijätkään eivät välttämättä itse ole tienneet, mitä tärinää aiheuttavien koneiden käytöstä voi aiheutua.

Vuonna 2017 Turunen oli jo jäänyt työelämästä pois ja hänen ammattitautiaan alettiin tutkia tarkemmin.

Vuosien taistelu oikeudessa

Tärinätaudin lisäksi Turusella on diagnosoitu lukuisia muitakin sairauksia. On vakava masennus, diabetes, nivelvaivoja, keliakia, munuaisten vajaatoiminta sekä verenpainetauti. Hänellä on myös spasmodisen dysfonia. Siinä äänihuulten kiristyminen ja krampit saavat äänen pätkimään. Sen takia hän ei voi käydä esimerkiksi kahvilassa normaalia keskustelua. Se johtuu Turusen mukaan siitä, että hänen työpaikallaan äänenvoimakkuus oli jopa 126 desibeliä.

– Työskentelin myös panostajana ja kyllä se oli henkisesti rasittavaa, kun ei porukka kuullut kunnolla mitään.

Turunen on jo vuosien ajan halunnut päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän näyttää yli kahden senttimetrin paksuista nivaskaa papereita, joissa on useiden lääkäreiden lausuntoja hänen työkyvyttömyydestään.

Turusen mukaan asia meni vakuutusyhtiön käsittelyyn vuonna 2019. Tämän jälkeen Turunen kertoo käyneensä kolmen vuoden ajan lääkäreillä ja lisätutkimuksissa. Vakuutusoikeudesta tuli kielteinen päätös 16. toukokuuta eli hänet nähdään vakuutusoikeudessa osatyökykyisenä. Siinä lukee, ettei Turusella ole valitusoikeutta.

Turunen on syvästi pettynyt vakuutusoikeuden päätökseen.

– Onhan se masentanut hyvin voimakkaasti ja tulotaso on romahtanut murto-osaan.

Turunen kertoo aina maksaneensa vakuutusmaksunsa, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle hän ei vain pääse.

– Nyt olen itse maksanut aika kalliin hinnan. Joudun tappelemaan oikeuksistani.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 30.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Psykoterapia vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, parantaa työllisyyttä ja tuloja, osoittaa tuore tutkimus – hyödyt luultavasti menoja suurempia

Tutkimus: Yli puolet kaikesta työkyvyttömyyseläköitymisestä johtuu mielenterveyden häiriöistä – katso, miten syyt vaihtelevat eri puolilla maata

Vakuutuslääkärit joutuvat perustelemaan lausuntonsa aiempaa selkeämmin – voi olla ratkaiseva merkitys työkyvyttömyyseläkkeisiin

Aivo- ja niskavammainen Sami Vainikka ei pysty edes imuroimaan – työkyvyttömyyden todennut vakuutusyhtiö päätti, että hänen pitäisi mennä töihin

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Turkki-asiantuntija Toni Alaranta sanoo yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti Suomi, Ruotsi ja Turkki pääsivät yhteisymmärrykseen Suomen ja Ruotsin kutsumisesta Naton jäseniksi.

Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat Naton huippukokouksessa Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvistaa, että Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista jäseniksi. Asiakirja saatiin viimein aikaiseksi tiistai-iltana, neljätuntisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen.

Alarannan mukaan odotukset eivät olleet korkealla siitä huolimatta, että sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson olivat varovaisen toiveikkaita jo maanantaina.

– Vielä eilen illalla, kun (Turkin presidentti) Recep Tayyip Erdoğan lähti Ankarasta, puheet olivat hyvinkin jyrkkiä, Alaranta muistutti Ylen erikoislähetyksessä tiistai-iltana.

– Tässä on sitten jälkeenpäin varmaan syytä pyrkiä analysoimaan sitä, mitä on sovittu. Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen.

Alarannan mukaan tiistaina sovittuihin asioihin saatetaankin joutua vielä palaamaan uudelleen, ainakin, jos niissä on paljon tulkinnanvaraa. Turkki saattaa esimerkiksi vielä vedota tähän tulkinnanvaraisuuteen vaatimuksissaan.

Yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi ja Ruotsi muun muassa sitoutuvat siihen, että ne eivät tue joukkoa Turkin terroristisina pitämiä tahoja ja että ne määrittelevät Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristiseksi järjestöksi. Lisäksi Suomi ja Ruotsi luopuvat asevientikielloistaan Turkkiin.

Asiakirjassa mainitaan myös Suomen jo tekemät kiristykset terrorismirikoksia koskevaan lainsäädäntöön sekä Ruotsin tuleva uusi terrorismilainsäädäntö.

Ratifiointi kestänee Turkissa jopa kuukausia

Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan, että ratkaisu tosiasiassa laadittiin virkamiestason keskusteluissa. Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto arvioi Ylen erikoislähetyksessä, että ne ovat olleet tärkeitä, mutta suuri merkitys oli myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Erdoğanin käymällä keskustelulla kesken neuvottelujen.

– Ennen tätä keskustelua ei ollut välttämättä odotettavissa näinkään paljoa. Vanhanaikaisella diplomatialla oli suuri merkitys, Aalto arvioi.

Stoltenberg kertoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi kutsuttaisiin Naton jäsenyysehdokkaiksi jo keskiviikkona. Sen jälkeen jokaisen Nato-jäsenmaan pitää erikseen ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyys.

Aalto arvioi, että ratifiointikierros tulee etenemään eri jäsenmaissa eri tahtiin. Ainakin Turkissa ratifioinnista käytäneen viranomaistason keskusteluja, jotka kestävät viikkoja tai kuukausia, Aalto sanoo.

– Osa lähtee varmaan kilpajuoksuna nopeastikin ratifioimaan niitä, ja on suuri poliittinen paine siihen. Osalla taas saattaa kestää.

Lue myös:

Turkki antoi tuen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle – lue presidentti Niinistön historiallinen lausunto

Turkki tukee Suomen Nato-jäsenyyttä – Suomi on ollut pitkään matkalla jäseneksi, kuvaili presidentti Niinistö

Valtio voi joutua maksamaan viivästyskorvauksia, jos asian käsittely oikeudessa kestää yli vuoden.

Viime vuosina hyvitysten määrä on kasvanut. Viime vuonna niitä maksettiin lähes nelinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna, yhteensä yli 200 000 euroa.

Hyvityksen saaminen ei ole itsestäänselvää.

Tuusulalainen Konsta Lehtonen on yksi monista, jonka rikosjutun käsittely ylitti vuoden aikarajan.

Lehtonen joutui pahoinpitelyn uhriksi kesällä 2018, kun oli 16-vuotias. Juttu oli vireillä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa puolitoista vuotta

Hän katsoi, että hänen oikeuttaan oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu, ja vaati käräjäoikeudelta 5 000 euron hyvitystä.

Kun käräjäoikeus antoi tuomion keväällä 2021, oli oikeusprosessi kestänyt kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta esitutkinnasta alkaen.

Lehtonen ei saanut senttiäkään.

Hyvitys korvaa huolta ja epävarmuutta

Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Hyvityssummat eivät ole suuria, vaikka oikeudenkäynti tai asian käsittely hallintotuomioistuimessa olisi venynyt vuosia.

Hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona asian käsittely on valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Yhteismäärää korotetaan korkeintaan 2 000 eurolla, jos asia on erityisen merkittävä asianosaiselle.

Hyvityksen enimmäismäärä on 10 000 euroa, mutta se voidaan erityisestä syystä ylittää. Valtion maksettavaksi voi lisäksi tulla kuluja ja korkoja.

Käräjäoikeuksien hitautta hyvitetään eniten

Valtiokonttorin maksamat yksittäiset hyvityssummat ovat vaihdelleet 750 eurosta 11 500 euroon. Eniten korvauksia on viime vuosina maksettu käräjäoikeuskäsittelyjen hitaudesta.

Suurimmat yksittäiset summat on tuomittu maksettavaksi vuosina 2020 ja 2021 Helsingin, Varsinais-Suomen ja Kainuun käräjäoikeuksien ylipitkistä oikeudenkäynneistä.

Valtiokonttori on maksanut hyvityksiä seitsemän viime vuoden aikana yhteensä noin 934 000 euroa.

.

Hyvitystä on vaadittava pitkäksi venyneen oikeudenkäynnin aikana.

Kun oikeus arvioi viivästymistä, se ottaa oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon asian laadun ja laajuuden, asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnan oikeudenkäynnissä sekä asian merkityksen asianosaiselle.

Suomi ja EIT eri linjoilla rikoksen uhrin oikeudenkäynnin kestosta

Lisäksi huomioon otetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntö. Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä on kuitenkin osin ristiriidassa EIT:n käytännön kanssa.

Suomen lain mukaan mukaan rikoksen uhrin osalta oikeudenkäynnin kesto lasketaan siitä, kun asia tulee oikeudessa vireille.

EIT katsoo, että rikosasioissa kesto lasketaan siitä, kun uhri esittää korvausvaatimuksen rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä tai esitutkinnassa.

Rikokseen syyllistyneellä aika alkaa siitä, kun viranomainen ilmoittaa hänelle rikosepäilystä tai rikosepäily alkaa vaikuttaa olennaisesti hänen asemaansa.

Rikoksesta tuomitulle oikeudenkäynnin kohtuuton kesto hyvitetään ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta. Jos oikeus katsoo, että tämä ei riitä, se voi määrätä myös rahakorvauksia.

Koronapandemia ja tuomarin kiireet eivät oikeuttaneet hyvitykseen

Konsta Lehtosen tapauksessa 5 000 euron hyvitysvaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että asialla oli suuri merkitys alaikäisenä rikoksen kohteeksi joutuneelle, vahingonkorvausten saaminen oli viivästynyt vuosia, eivätkä käräjäoikeuden kiireet olleet hyväksyttävä syy viivästykselle.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus lykkäsi Lehtosen oikeudenkäyntiä keväällä 2020 koronapandemian vuoksi. Käsittelyä viivytti myös se, että jutun tuomari oli kiinni laajan rikoskokonaisuuden istunnoissa.

Käräjäoikeus katsoi, että oikeudenkäynti ei Lehtosen tapauksessa ylittänyt käräjäoikeusvaiheessa kokonaisuutena arvostellen kohtuullista aikaa, joten hyvistystä ei herunut.

Päätös oli pettymys rikoksen uhriksi sattumalta joutuneelle ja pysyvän keskivaikean aivovamman saaneelle Lehtoselle.

– Ajattelin, että saisin edes jonkunlaisen korvauksen, kun tässä kesti niin pitkään.

EIT:n määräämät korvaukset hiipuneet

Hyvityslaki on koskenut yleisiä tuomioistuimia vuodesta 2010 ja hallintuomioistuimia kesäkuusta 2013 lähtien. Ennen lain voimaantuloa korvauksia maksoi oikeusministeriö.

Tuomioistuinviraston mukaan hyvityslain voimaantulon jälkeen EIT on antanut Suomelle vain muutamia viivästymistä koskevia ratkaisuja.

EIT on antanut Suomelle tähän mennessä yhteensä 62 ratkaisua oikeudenkäyntien kestosta.

Peräti 58 tuomiossa EIT on todennut, että Suomi oli viivästymisen vuoksi loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Valtaosa tuomioista on annettu yli kymmenen vuotta sitten.

EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa valtio on hyvittänyt oikeudenkäynnin ylipitkän keston asianmukaisesti.

Lue myös:

Kadotettu nuoruus

Yhdellä poliisilla tuhansia juttuja, syyttäjällä "putki ummessa", pätkätöihin ei löydy tuomareita – rikosasioiden käsittely hidastuu entisestään

Suomalainen kärsii mieluummin nahoissaan kuin riitelee lakituvassa – lakimiehet haluavat, että oikeutta voisi hakea nettilomakkeella

Asianajajaliitto: Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku – riita oikeudessa voi kestää vuosia

Kainuun keskussairaalan potilastornin purkutyöt ovat käynnissä. Parhaillaan puretaan tornin sisustusta. Ulospäin purkutyö näkyy jo muutamina puuttuvina ikkunaruutuina.

• Kainuun vanhan sairaalan purkaminen alkaa: pääsisäänkäynnin ramppia ei jäädä kaipaamaan

Purkutyö on edennyt suunnitelmien mukaan, kertoo Umacon Oy:stä työpäällikkö Jussi Hyvönen. Purku-urakoihin erikoistuneelle yhtiölle potilastorni on keskikokoinen työmaa.

– Elokuussa alkaa rungon purkaminen yläkerroksista alkaen. Purkutyö tehdään pitkäpuomisella kaivinkoneella, ja se varmasti herättää huomiota, Hyvönen sanoo.

Potilastorni on ollut yksi Kajaanin maamerkeistä valmistumisvuodesta 1969 lähtien. Sairaala edusti valmistuessaan nykyaikaisinta sairaalarakentamista.

Hyvin suurella osalla kainuulaisia on sairaalasta kokemuksia ja muistoja. Kymmenet ikäluokat ovat siellä syntyneet ja kuolleet, sairastaneet ja parantuneet.

Moni onkin harmitellut tornin purkamista kysellen, etteikö sitä sittenkin voisi säilyttää toimistotiloina, hotellina, näkötornina tai muistomerkkinä. Kokonaisedullisimmaksi on kuitenkin osoittautunut purkaminen, joka valmistuu syksyn aikana.

Tornin katveeseen on valmistunut Kainuun uusi sairaala, joka sekin edustaa tämän hetken sairaalarakentamisen huippua. Pian torni väistyy kaupunkikuvasta ja uuden sairaalan julkisivu tulee paremmin näkyviin.

Jyväskyläläiselle Kuljetuspalvelu Jazille kaksi juhannusta edeltävää viikonloppua ovat tulleet kalliiksi, kun kuorma-auton tankit on käyty tyhjentämässä. Varastetun polttoaineen lisäksi tappiota on tullut rikotuista ja rikkoontuneista osista, kertoo yrittäjä Jani Zitting.

– Yhdestä autosta on kahteen kertaan polttoaineet viety. Jälkimmäisessä tapauksessa tankki imettiin niin tyhjäksi, että auton matka jäi kesken, ennen kuin se saatiin tankattua. Hinurilla vietiin lopulta auto tankattavaksi, mutta sekään ei auttanut. Huollossa selvisi, että kuiviin imetty tankki aiheutti isomman vian.

Zittingin mukaan vakuutus korvaa osan huollosta ja hinauksen. Polttoaineen menetys ja tekemättömät työt menevät omaan piikkiin.

Autot sumppuun juhannukseksi

Kuljetusliike sijaitsee Jyväskylässä Seppälänkankaan alueella. Arkipäivisin alueella on paljon liikennettä, mutta illoiksi ja viikonlopuiksi se rauhoittuu ja tyhjenee lähes täysin. Juhannuksen alla Zitting keksi tavan suojautua polttoainevarkauksilta.

– Tiesin, että meillä autot seisoo pihassa, eikä jaksaisi itse tulla tänne juhannukseksi niitä vahtimaan. Mietittiin, että ajetaan autot tankit vastakkain ja vuokrataan aitaa niiden ympärille. Aidattiin autot sellaiseen sumppuun, että jos sinne joku vielä viitsii yli mennä, niin menkööt.

Polttoainevarkauksien aikaan kuljetusyrityksellä ei ollut omia valvontakameroita, nyt on. Varkaiden liikkeitä pihamaalla onkin käyty tutkimassa naapuriyritysten valvontakameroista. Myös poliisi on käynyt paikalla.

– Poliisilla on oma näkemys tekijöistä, siihen se tällä hetkellä jää. Nyt meillä on omat kamerat, jotka ovat tarkempia ja kuvaavat nimenomaan meidän omia autoja, Jani Zitting kertoo.

Viime vuoteen verrattuna kasvua

Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Timo Hänninen on saanut käsiinsä tuoreet tilastot polttoainevarkauksista Keski-Suomessa. Hänninen sanoo, että valtaosa polttoainevarkauksista tehdään huoltoasemilla. Tankataan ja jätetään maksamatta.

Ulkona seisovien ajoneuvojen, kuten kuorma-autojen ja työkoneiden polttoainevarkaudet ovat määrällisesti huoltoasemavarkauksia vähäisempiä. Toisaalta, niissä tapauksissa varastettavan polttoaineen määrä on usein huomattavasti suurempi.

Hännisen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että tänä vuonna Keski-Suomessa tullaan tekemään enemmän polttoainevarkauksia kuin viime vuonna. Jo alkuvuoden aikana varkauksia on tehty noin kaksi kolmaosaa koko viime vuoden määrästä.

Vaikka polttoainevarkauksien aiheuttamat tappiot eivät Zittingin kuljetusyritystä kaada, on harmitus luonnollisesti suuri. Turhaa työtä tulee valtavasti, yrittäjä sanoo.

– Jotkut saattavat ajatella, että eihän se ole kuin polttoainetta, mitä käydään viemässä. Minusta kuitenkin kuuluu hyviin tapoihin se, että jokainen tankkaa omalla rahalla. Jos ei ole rahaa tankata, niin sitten ei aja autolla.

Lue myös:

Loppu juoksubensoille! Huoltamoyrittäjä Lauri Keihänen kyllästyi jatkuviin polttoainevarkauksiin ja muutti maksutapaa

Korkea bensan hinta sai polttoainevarkaat röyhkeiksi – polttoainetta viedään nyt suoraan isoista työkoneista tai kuorma-autojen tankeista

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvissä neuvotteluissa löydettiin ratkaisu tiistaina Naton huippukokouksen kynnyksellä.

Turkki sai Suomen ja Ruotsin kanssa käydyistä neuvotteluista, mitä se halusi, sanoo Turkin presidentin kanslia. Nato-jäsenyyteen liittyvissä neuvotteluissa löydettiin ratkaisu tiistaina Espanjan Madridissa pidettävän Naton huippukokouksen kynnyksellä. Turkki on aiemmin vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Turkkilaismedioissa on julkaistu lista, jossa käydään läpi neuvottelujen saavutuksia. Muun muassa yleisradioyhtiö TRT:n mukaan neuvotteluissa sovittiin, että maat tulevat välttämään puolustusteollisuuden vientikieltoja Turkkiin ja että maat tulevat tekemään täyttä yhteistyötä Turkin kanssa kurdijärjestö PKK:ta ja sen haaroja vastaan.

Valtiota lähellä olevan TRT:n, valtiollisen uutistoimisto Anadolun ja sanomalehti Habertürkin julkaisemalla listalla on seuraavat kohdat:

– Täysi yhteistyö Turkin kanssa PKK:ta ja sen haaroja vastaan

– Solidaarisuuden osoittaminen Turkille taistelussa terrorismin kaikkia muotoja vastaan

– Sitoutuminen olemaan tukematta kurdijärjestö PYD:tä, YPG:tä sekä vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytettyä Gülen-liikettä

– Turkkiin kohdistuvien puolustusteollisuuden vientikieltojen välttäminen ja yhteistyön kasvattaminen

– Sitoutuminen Ruotsin ja Suomen kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseen terrorismin torjunnassa ja puolustusteollisuudessa

– Yhteistyötä tietojen jakamisessa liittyen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan

– Konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten valmistelua

– PKK:n ja sen haarojen varainhankinnan ja värväämisen kieltäminen

– Turkin vastaisen terrorismipropagandan estäminen

– Suomen ja Ruotsin laajemman osallistumisen tukeminen EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvässä Pescossa

– Listattujen asioiden täytäntöönpanovaiheita valvovan mekanismin perustaminen

Listalla mainittu kurdijärjestö YPG on ollut merkittävässä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisissa toimissa Syyriassa. YPG tekee yhteistyötä Yhdysvaltain johtaman liittouman kanssa.

PKK:n kanssa Turkki taas on käynyt rauhanneuvotteluja 2010-luvulla. Neuvottelut päättyivät viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin myös neuvotteluosapuolten välinen tulitauko päättyi. Ajatushautomo International Crisis Groupin mukaan kesän 2015 jälkeen yhteenotoissa on kuollut yli 6 000 ihmistä. Surmansa saaneista lähes 600 on ollut siviilejä, yli 3 800 PKK:hon tai sen haaroihin kuuluvia taistelijoita ja yli 1 300 valtion turvallisuusjoukkoihin kuuluvia.

PKK on ajanut myös väkivaltaisesti laajempia kulttuurisia ja poliittisia oikeuksia. Aiemmin järjestön tavoitteena oli itsenäinen valtio, mutta 1990-luvulta lähtien se on pyrkinyt tämän sijaan saamaan kurdeille lisää autonomiaa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on kuollut vuosikymmeniä kestäneen konfliktin aikana. Heistä suurin osa oli kurdisiviilejä.

Niinistö: Sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä

Suomen presidentti Sauli Niinistö kertoi eilisessä tiedotustilaisuudessa, että Turkin huolet neuvotteluissa liittyivät erityisesti terrorismin torjuntaan ja asevientiin. Niinistö ei avannut, mitä kukin osapuoli toi esiin keskusteluissa, joihin osallistuivat Suomen Niinistön ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin lisäksi myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.

Sopu ei myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.

Erdogan ja Biden tapaavat tänään

Aikaisemmin tiistaina Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli puhunut Turkin Erdoganin kanssa puhelimessa, kertoo muun muassa Valkoinen talo sivuillaan. TRT:n mukaan Biden ja Erdogan tapaavat tänään Naton huippukokouksessa.

Ennen matkaansa Espanjaan Erdogan listasi tärkeiksi aiheiksi muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Englanninkielisen, turkkilaisen Hürriyet Daily Newsin mukaan Erdogan haluaa keskustella Bidenin kanssa viivästyneistä F-16-hävittäjäkaupoista ja Yhdysvaltain tuesta YPG:lle.

Biden onnitteli Twitterissä Suomea, Ruotsia ja Turkkia löytyneestä sovusta. Tviitissä sanotaan sovun olleen ratkaiseva askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-kutsua.

Biden näkee, että tämä tulee vahvistamaan sotilasliittoa ja yhteistä turvallisuutta. Hänestä sopu on mainio alku aloittaa Naton huippukokoukselle.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys – Turkki on myös jatkossa vaikeasti ennakoitava kumppani

Erdoğanin mielenmuutos yllätti Turkki-tutkija Toni Alarannan: "Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen"

Vaikea työvoimapula on johtanut poikkeuksellisiin ruuhkiin Euroopan lentokentillä. Lomalaisen kannattaakin nyt varautua pitkiin jonotuksiin ja jopa lentojen peruutuksiin Euroopassa.

Esimerkiksi Heathrown kentällä Lontoossa matkustajat ovat joutuneet nukkumaan lattioilla, Saksassa palkataan ulkomaista työvoimaa lentokentille ja muun muassa Politico-lehti kuvailee tilannetta kaaokseksi.

Helsinki-Vantaan kentällä ruuhkia on aiheuttanut työvoimapula turvatarkastuksessa.

Mistä ruuhkat johtuvat ja mihin matkustajan kannattaa varautua? Kysyimme Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysjohtaja Sami Kiiskiseltä ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n puheenjohtaja Sami Rajalalta.

Mistä “lentokenttäkaaokset” johtuvat?

Syynä ovat työvoimapula sekä lakot. Samaan aikaan moni haluaa matkalle muutaman vuoden tauon jälkeen.

Samalla, kun ihmisillä on koronapandemian jälkeen kova matkakuume, monilla lentokentillä kärsitään työvoimapulasta. Euroopan suurilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat nousseet suurin piirtein samalla tasolle kuin ennen pandemiaa.

Suomessa lentokenttien henkilökuntaa lomautettiin pandemian aikana, mutta Euroopassa monilla kentillä ja monissa lentoyhtiöissä jouduttiin mittaviin irtisanomisiin. Monet irtisanotut ovat päätyneet nyt muille aloille töihin, eikä henkilökuntaa ole tarpeeksi esimerkiksi matkatavaroiden lajittelussa tai turvatarkastuksissa.

Monessa lentoyhtiössä henkilökunta lakkoilee kesän aikana parempien työolojen ja palkan saamiseksi. Esimerkiksi Ryanairin henkilökunta aloitti lakon perjantaina muutamissa maissa ja tällä viikolla noin tuhannen pohjoismaisen SASsin lentäjän on tarkoitus aloittaa työtaistelut.

Kuinka paljon lentoja on jouduttu perumaan, entä kuinka paljon on myöhästymisiä?

Suomalaisten suosimat lentoyhtiöt ovat peruneet lentoja vähän, mutta Euroopassa lentoja on peruttu satoja päivässä.

Suomalaisten suosimat lentoyhtiöt, kuten Finnair tai Norwegian, ovat joutuneet perumaan lentoja vain vähän, kertoo Rajala. Eniten ongelmia on ollut Rajalan mukaan esimerkiksi Manchesterin, Lontoon, Dublinin ja Amsterdamin kentillä.

Esimerkiksi Brysselissä peruttiin viime viikon maanantaina yli 200 lentoa lakon vuoksi. Espanjalainen EasyJet on joutunut pahimpina päivinä perumaan kymmeniä lentoja päivässä ja tuhansia lentoja kesältä. Saksalainen Lufthansa ilmoitti myös peruvansa yli 3 000 lentoa kesältä.

Ennen pandemian alkua Euroopassa lentojen täsmällisyys oli noin 90 prosentin luokkaa. Tämän kesän pahimpina ruuhkapäivinä lennoista on lentänyt täsmällisesti noin 30–40 prosenttia, Rajala kertoo.

Lentokoneilla on tietyt aikarajat, jolloin on niiden vuoro nousta ilmaan. Siksi pienikin myöhästyminen voi sekoittaa lentoliikenteen, kertoo Rajala.

Miten matkustajan kannattaa varautua tilanteeseen Euroopassa?

Lentokentällä kannattaa varata aikaa. Suora lento on matkailijalle varmempi vaihtoehto.

Jokainen lentoyhtiö ohjeistaa erikseen, kuinka ajoissa lentokentälle kannattaa saapua. Tämän lisäksi kannattaa seurata lentoasemien omia tiedotuskanavia, esimerkiksi nettisivuja, sanoo kehitysjohtaja Kiiskinen.

Yleisohje on, että nyt lentokentälle kannattaa varata enemmän aikaa ruuhkien takia – varsinkin, jos mukana on suurempia matkatavaroita.

Suorat lennot voivat nyt olla varmempi vaihtoehto kuin vaihtoja sisältävät reissut, sillä Euroopassa on paljon peruutuksia ja myöhästymisiä.

Entä Suomessa?

Helsinki-Vantaalla turvatarkastuksessa on saattanut joutua jonottamaan tavallista pidempään.

Helsinki-Vantaan lentokentällä ruuhkaa on aiheuttanut työvoimapula turvatarkastuksessa. Ruuhkaisimpina päivinä ja hetkinä kesäkuussa matkustajat ovat joutuneet jonottamaan tarkastukseen noin tunnin, kertoo lentoaseman kehitysjohtaja Kiiskinen. Siksi matkustajia suositellaan tulemaan kentälle aikaisemmin.

Useimpina päivinä jonot ovat kuitenkin olleet alle puoli tuntia. Ruuhkaisimpia hetkiä turvatarkastuksessa ovat varhainen aamu ja iltapäivä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla käy nyt päivittäin 50 000 matkustajaa. Ennen pandemiaa määrä oli vilkkaimpien kesäpäivien aikaan noin 70 000. Ruuhkahuiput ovat tänä kesänä kuitenkin jo pandemiaa edeltävällä tasolla.

Ennen pandemiaa lentoasema oli tärkeä reitti Euroopan ja Aasian välillä, mutta Venäjän pakotteiden myötä Suomen kautta matkustavien turistien määrä on laskenut.

Voiko lentoyhtiöltä vaatia korvauksia?

Voi. Jos oma lento on peruttu tai myöhässä, kannattaa ensin olla yhteydessä lentoyhtiöön.

Esimerkiksi matkatavaroihin liittyvät kysymykset kannattaa esittää suoraan lentoyhtiölle.

Korvauksia maksetaan tapauskohtaisesti. Lähtökohta on, että korvauksia voi saada peruutuksista tai muutaman tunnin myöhästymisistä, jos syy ei ole matkustajan. Jos taas on saapunut liian myöhään lentokentälle, voi olla, ettei rahojaan saa enää takaisin.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on koonnut sivuilleen, miten erilaisissa tilanteissa voi vaatia lentoyhtiöltä korvauksia. Lisäksi korvauksiin voi hakea apua korvauksiin erikoistuneilta yrityksiltä, mutta kuluttajavirasto kehottaa hakemaan korvauksia aina ensin itse (HS).

Entäs jos loma on vasta heinäkuun lopulla – helpottaako tilanne siihen mennessä?

Ei välttämättä. Eurooppalaisten lomat saattavat pahentaa tilannetta loppukesästä.

Keski- ja etelä-eurooppalaiset lomailevat heinä–elokuussa, jolloin lentoliikenteessä nähdään todennäköisesti vielä kovempia ruuhkia – siitäkin huolimatta, että lentokentät yrittävät nyt kovasti palkata lisää työntekijöitä.

Ruuhkat saattavat vaikuttaa myös suomalaisten lentoihin ja lentojen täsmällisyyteen. Lentokentillä odotusajat voivat pidentyä entisestään, sanoo Rajala.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 30.6.2022 klo 23 asti.

Oulun vuosikausia venyneen torihotellihankkeen seuraava näytös käydään Oulun käräjäoikeudessa. Rakennusyhtiö on jättänyt tällä viikolla konkurssihakemuksen hotellin rakennuttajasta, Kiinteistö Oy Oulun Torihotellista.

Konkurssihakemus jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen maanantaina 27. kesäkuuta. Helsingin käräjäoikeuden mukaan hakemus siirrettiin Oulun käräjäoikeuteen tiistaina, koska Helsingin käräjäoikeus ei ole asiassa toimivaltainen.

SRV Pohjois-Suomen aluejohtaja Juha Huhtanen kertoo, että SRV odottaa käräjäoikeudelta, että se ottaisi konkurssihakemuksen käsittelyyn mahdollisimman nopeasti.

– Konkurssimenettelyn myötä pesänhoitaja alkaa realisoimaan kiinteistöosakeyhtiön omaisuutta ja tätä kautta odotamme saavamme saatavamme verrattain nopeasti, kertoo Huhtanen Ylelle sähköpostitse.

Hotellihanketta on puitu käräjäoikeudessa jo aiemmin keväällä.

Toukokuussa Oulun käräjäoikeus tuomitsi hotellihankkeeseen liittyvän pantin realisoitavaksi, mikä tarkoittaa sitä että hotellihanke myydään rakennuttajan velkojen kattamiseksi ulosottoviranomaisten toimesta.

Rakennusyhtiö SRV keskeytti rakennustyöt hotellityömaalla maaliskuussa. Töiden pysäyttämisen syyksi kerrottiin se, että rakennuttaja ei ollut hoitanut velvoitteitaan.

Rakennuttajana toimii Uros-yhtiöstä tunnetun oululaisen liikemies Jyrki Hallikaisen ja hänen perheensä yhtiö MGP Services Oy. Hallituksen puheenjohtaja toimii ex-puoliso Tarja Hallikainen.

Uros Oy on ollut julkisuudessa viime vuosina yhtiön talousongelmien vuoksi. Uros asetettiin konkurssiin helmikuussa.

Samat henkilöt ovat nimetty myös Kiinteistö Oy Torihotellin vastuuhenkilöiksi.

Oulun torille kauppahallin viereen on odotettu hotellia noin 14 vuotta. Keskeisellä paikalla kaupunkia seisoo nyt kolmikerroksinen keskeneräinen rakennus.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kerrotaan, että sille on jätetty jatkolupahakemus, jotta rakentamisen jatkaminen on edelleen mahdollista. Muuten rakennuslupa olisi umpeutunut 30. kesäkuuta.

Juttua päivitetty 29.6.2022 klo 11.40: lisätty SRV:n aluejohtajan kommentti.

Lisää aiheesta:

Vuosia veivatun Oulun torihotellin piti valmistua kuukauden päästä – nyt sille etsitään uutta omistajaa ulosoton kautta

Oulun torilla seisoo autioitunut hotellirakennus, jonka tulevasta ei kukaan tiedä – yhdyskuntajohtaja: "Kaikin keinoin tavoitellaan toteutumista"

Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella otetaan tällä viikolla käyttöön uusi koronaviruksen hoitoon tarkoitettu Paxlovid-lääke.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan Lääke on tarkoitettu riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden hoitoon. Lääkehoito on aloitettava viimeistään viiden vuorokauden kuluessa koronaoireiden alkamisesta.

Riskiryhmään kuuluvan henkilön on hakeuduttava viralliseen koronatestiin, sillä ilman virallista testitulosta lääkettä ei voi määrätä.

Lääkettä ei tule saataville jokaiseen apteekkiin, vaan sitä saa ainoastaan sairaala-apteekeista. Lääkettä jaetaan TYKS Akuuttiin sekä Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloihin ja Turun kaupungin infektiovastaanotolle.

Erä lääkettä lähtee myös Porin, Vaasan ja Maarianhaminan keskussairaaloihin, sillä ne kuuluvat TYKSin erityisvastuualueeseen.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Taksi ryöstettiin keskiviikkona aamupäivällä noin kello 9.30 Oulussa Haukiputaan Siikasaaressa käsiaseella uhaten.

Ryöstäjä uhkasi aseella taksin kuljettajaa auton ulkopuolelta ikkunasta. Hän sai saaliikseen vähäisen summan rahaa. Tämän jälkeen ryöstäjä poistui paikalta vanhalla naistenpyörällä.

Poliisi on paikalla selvittämässä tilannetta usean partion voimin.

Kukaan ei ole loukkaantunut tapahtumien yhteydessä.

Poliisi kaipaa mahdollisia havaintoja

Oulun poliisi pyytää havaintoja alla oleviin tuntomerkkeihin sopivasta henkilöstä, sekä ennen tekoajankohtaa että sen jälkeen.

Tuntomerkit ovat:

• ikä noin 35–45 vuotta,
• pituus 170–180 senttimetriä,
• ruskea lyhyt siilitukka,
• leuassa parransänki kauttaaltaan,
• vartaloltaan hoikka,
• päällä punainen huppari, jonka hihat oli kääritty ylös,
• jalassa mustat caprimalliset shortsit,
• tatuointi vasemmassa kyynärvarressa ranteen yläpuolella.

Havainnot voi ilmoittaa soittamalla puhelinnumeroon 0295 416 194 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vihjeet.oulu@poliisi.fi.

Juttua päivitetty 29.06.2022 kello 10.05 tiedoilla, että ryöstäjä sai saalikseen vähäisen summan rahaa. Ryöstäjä poistui paikalta polkupyörällä.

Juttua päivitetty 29.06.2022 kello 13. 15 poliisin havaintopyynnöllä.

Turpeesta ei tule olemaan apua ensi talven lämmitykseen ja sähköntuotantoon.

Märkä ja sateinen alkukesä takasi sen, ettei turvetta ole juurikaan päästy nostamaan.

Koneyrittäjien alavutelainen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää sanoo, että ennen juhannusta pitäisi olla 70 prosenttia tavoitteesta jo nostettu, mutta nyt ei ole saatu kuin muutamia prosentteja.

– Vähiinkään tavoitteisiin ei tulla pääsemään, toteaa Vainionpää.

Sään lisäksi esteenä on ollut se, että moni yksityinen turveyrittäjä on jo ehtinyt lopettaa tai asennoitua lopettamiseen.

Turpeen kysyntä romahti jo viime vuonna ja tuotantoa on ajettu alas.

Myös tuotantokoneille tarkoitettuja romutustukia haettiin kevättalvella jo runsaasti. Vanhoja turvetuotantoalueita on ryhdytty jo metsittämäänkin.

Vainionpää muistuttaa, että kosteus vaikuttaa myös puuhakkeeseen.

– Samaan aikaan myöskään puu ei kuivu. Jos puu on 20 prosenttia märempää, meiltä puuttuu miljoonia megawatteja puuenergiaa ja tämä yhteissumma on sellanen, että ollaan todella isoissa vaikeuksissa, huomauttaa Vainionpää.

Turpeen comeback jäi

Keväällä elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti turpeen takaisin energiapalettiin, mutta ainakin eteläpohjalaisten turveyrittäjien mielestä asia jäi puheen tasolle.

– Jos olisi ollut tahtotila, päättäjät olisivat tehneet päästökauppakompensaation turpeelle. Vaikka viideksi vuodeksi. Olisi saatu ennustettava hinta turpeelle ja laitokset olisivat tehneet sopimuksia. Mutta ei se riitä, että sanotaan, että nostakaa ja ostakaa, moittii Vainionpää.

Vainionpään mukaan osa lämpölaitoksista on herännyt vasta nyt kesällä tekemään sopimuksia tuottajien kanssa.

– Nyt sähkön kova hinta on pitänyt laitokset päällä huomattavasti normaalia pidempään. Nyt on poltettu paljon niitä vähiäkin, mitä olisi pitänyt säästää talvelle. Laitokset ovat ottaneet tilinsä sähkön myynnistä. Mutta jos laitokset polttavat talvivarastot nyt keskellä kesää, niin talvella ollaan ongelmissa, selittää Vainionpää.

Vainionpää on Pohjanmaan Biolämpö Oy:n toimitusjohtaja ja hänellä on myös itsellä turvetuotantoa Alavudella. Lisäksi hän on perussuomalaisten valtuutettu Alavuden kaupunginvaltuustossa.

Turvetta varastoon ääritilanteisiin

Jotain turvetuotannon elvyttämiseksi tehtiin. Varautumisen ministerityöryhmä päätti keväällä, että polttoturpeen varmuusvarastointi pitää turvata.

Huoltovarmuuskeskus on nyt kesäkuulla tehnyt sopimuksen Vapon kanssa polttoturpeen varmuusvarastoinnista.

Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo, että huoltovarmuusvarastoja on hajautettu ympäri Suomen.

Polttoturpeella on niin sanottuja turvavarastoja ja kevään aikana valmisteltiin valtion polttoturpeen valmiusvarastot. Myös niiden kartuttamista on haitannut sateinen sää.

– Täytyy muistaa, että valtion varmuusvarastot ovat viimeisiä keinoja. Ne eivät ole toimijoiden varastoja, vaan valtion varastoja äärimmäistä tilannetta varten ja käyttökynnys on korkealla. Niitä käytetään poikkeustilanteissa ja se vaatii valtioneuvoston päätöksen, muistuttaa Nieminen.

Täytyy muistaa, että valtion varmuusvarastot ovat viimeisiä keinoja. Ne eivät ole toimijoiden varastoja, vaan valtion varastoja äärimmäistä tilannetta varten ja käyttökynnys on korkealla. Petri Nieminen

Myöskään määrät eivät ole kovin suuria, eivätkä ne korvaa lopettaneiden turvetuottajien tuotantoa. Eikä huoltovarmuusvarastojen kartuttaminen ole hyödyttänyt yksittäisiä turvetuottajia.

Tuleeko energiapula?

Vainionpää uskoo, että ensi talvena Suomessa ja koko Euroopassa ollaan energian suhteen vaikeuksissa. Hän ennakoi jopa sähkönkäyttöön rajoituksia.

– Jos Olkiluoto kolmosen kanssa tulee vielä jotain takkua, ollaan ongelmissa sähkön suhteen ja toinen on, että millä tämä maa lämmitetään ensi talvena.

– Ensi talvena Suomi on sekaisin. Meitä odottaa sähkön säännöstely, se ei tule riittämään tai se maksaa jumalattoman paljon, toteaa Vainionpää.

Huoltovarmuuskeskuksen Nieminen myöntää myös, että kiinteistä polttoaineista voi tulla pulaa.

– Vähintäänkin hinta nousee, se on jo nähty ja tiedossa. Toiveissa on, että ei tulisi pulaa. Hinta tietysti nousee, kun kysyntä kasvaa ja jos kaikkia asiat menevät huonoimmalla lailla, niin riski on olemassa, myöntää Nieminen.

Ensi talvena Suomi on sekaisin. Meitä odottaa sähkön säännöstely, se ei tule riittämään tai se maksaa jumalattoman paljon. Marko Vainionpää

Huoltovarmuuskeskus ja viranomaiset ovat kehottaneet energiantuottajia varaamaan tulevien lämmityskausien polttoaineita jo varastoon.

Jotkut lämpölaitokset ovat Vainionpään mukaan heränneet vasta kesällä siihen, että voisivat ostaa turvetta.

Lue myös: Sähkön hinnan nostamiselle on yhä painetta Seinäjoella, asiaa tarkastellaan kuitenkin aikaisintaan syksyllä

Sähkölle on ollut kysyntää

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta pyörittävä Seinäjoen Voima Oy tekee turpeesta ja biopolttoaineista lämpöä ja sähköä. Sevon näkökulmasta turve on jälleen osoittanut olevansa tärkeä polttoaine.

– Jos olisi tiedetty tämä, olisi nostettu edellisinä vuosina enemmän, toteaa Seinäjoen Voiman toimitusjohtaja Pasi Salo.

Salo kertoo, että turpeen käyttöä ehdittiin jo parin vuoden ajan vähentää, mutta nyt sitä on jälleen lisätty.

Seinäjoen Voima on osa EPV Energia -konsernia, jolla on omaa turvetuotantoa ja -hankintaa. Tällä hetkellä laitos saa turpeensa omilta tuotantoalueilta, mutta myös Vapolta ja muilta yrityksiltä.

– Myös yksityisten turveyrittäjien kanssa on tehty jälleen sopimuksia. Niiden kanssa, joilla on vielä kalusto kunnossa, sanoo Salo.

Hän vakuuttaa, että Seinäjoen voimalaitos pystyy lämmittämään Seinäjoen kaukolämpöasiakkaiden kodit tulevanakin talvena.

Sähkön hinta on se, mikä ratkaisee Seinäjoen Voimaan kohdistuvan sähkön kysynnän. Mikäli pörssisähkö on kovin korkeissa hinnoissa, kysyntää on enemmän ja sähköäkin tuotetaan silloin enemmän Sevolla. Markkinat ratkaisevat.

– Tänä vuonna ajettiin puolitoista kuukautta pidempään, kun sähkölle oli kysyntää. Nyt on neljän viikon mittainen huoltokatko, kertoo Salo.

Salo ei halua ottaa kantaa siihen, joudutaanko sähköä säännöstelemään ensi talvena.

– Toivon toki lämmintä talvea. En halua luoda mitään uhkakuvia ja Fingrid vastaa sähkön tasapainosta. Mutta toki jos kaikki menee huonoimman mukaan, niin on se mahdollista, miettii Salo.

Mitä on tehtävissä?

Vainionpää pitää päättäjiä syypäinä siihen, että asiaan ei ole riittävällä vakavuudella varauduttu.

Hän peräänkuuluttaa tekoja ja uskoo, että niitä on tulossa Euroopan tasollakin. Esimerkiksi päästökauppaan täytyisi tulla jonkinlainen tauko.

Vainionpää viittaa siihen, että esimerkiksi Saksa joutuu palaamaan kivihiilen polttoon.

– Kun tilanne on sodan takia, mikä on ja mitään näkymää ei ole, että se muuttuu muutamassa vuodessa. Meillä pitää EU-tasolla ja kansallisella tasolla herätä ja tehdä kriisiajan päätöksiä, sanoo Vainionpää.

– Turpeelle pitäisi tehdä sellainen tie, että se on 10-20 vuotta yksi polttoaineista. Tämä kesä on menetetty, mutta jos nyt tehdään pelisäännöt, että laittakaa tänä kesänä paikat kuntoon, koneet iskuun ja työntekijät valmiiksi, ensi vuonna ollaan paremmassa tilanteessa, luettelee Vainionpää.

Kotimaisen polttoaineen puolesta puhuu myös Huoltovarmuuskeskuksen Nieminen.

– Turpeen rooli on ollut prosenttilukuaan suurempi. Se on pystynyt paikkaamaan alueellisia puutteita, kun varastoja on ollut. Sen rooli on ollut varmistava. Tuskin turve kokee renessanssia, mutta toivomme että kotimainen polttoaine saisi ainakin jatkoaikaa, että pääsisimme tämän akuuteimman vaiheen yli, toteaa Nieminen.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 30. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue myös: Sota naapurissa on tuomassa turpeen takaisin valikoimaan – turveyrittäjien mielestä tarvitaan pitkää näkymää ja monia helpotuksia

Hyvä turvekesä ei tuonut helpotusta turveyrittäjien ahdinkoon – luvatut tuet ovat "auttamattomasti myöhässä"

Energiaturpeen käyttö vähenee nopeammin kuin haluttiin – pulassa ovat yrittäjät ja maatalous: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa"

Suomen ilmastopaneeli: Turpeen päästöjen vähentämiseen olisi keinoja, mutta hallitus on jättänyt tarttumatta niihin

Tarkenisitko kotona alle 20 asteessa? Huonelämpötilan lasku voisi auttaa irrottautumaan venäläisestä energiasta

Ruotsin, Suomen ja Turkin eilen saavuttama sopimus herättää järkytystä Ruotsin kurdeissa. Kurditaustainen kansanedustaja Amineh Kakabaveh kuvaa eilistä surun päiväksi Ruotsille. Hän pitää sopimusta moraalittomana ja katsoo Ruotsin taipuneen tyrannin edessä.

Hän sanoo Dagens Nyheterille Ruotsin myyneen kurdit päästäkseen sotilasliitto Naton jäseneksi. Demarihallituksen jo useissa äänestyksissä pelastanut Kakabaveh uhkaa nyt TV4:n uutisten mukaan ulkoministeri Ann Linden viemisellä epäluottamusäänestykseen.

Linden kommentit sopimuksen synnyttyä tuskin rauhoittavat Kakabavehia.

– Emme muuta ihmisten demokraattisia oikeuksia, mutta kiristämme toisaalta merkittävästi terroristisen toiminnan eri osien kriminalisointia. Emme voi olla terroristien turvapaikka. Turkki kokee, että otimme heidän huolensa terrori-iskuista vakavasti, kommentoi sopimusta ulkoministeri Ann Linde tänä aamuna Ruotsin radion haastattelussa.

Kakabaveh on aiemmin sopinut demarihallituksen kanssa ehdoista näille antamalleen tuelle. Ehtoihin kuuluu, että Ruotsi jatkaa terroristijärjestö Isisiä vastaan taistelevan kurdimiliisi YPG:n tukemista ja syventää yhteistyötä sen poliittisen siiven PYD:n kanssa.

Eilen Turkin kanssa tehdyssä sopimuksessa kuitenkin luvataan, etteivät Ruotsi ja Suomi tue YPG:tä tai PYD:tä.

– Tämä on petos Ruotsin hallitukselta, NATO-mailta ja [Naton pääsihteeriltä Jens] Stoltenbergiltä. He pettävät kokonaisen ryhmän, joka vapautti itsensä ja koko maailman Daeshista [Isisistä], Kakabaveh jyrisee.

Pääministeri yrittää rauhoitella Ruotsin kurdeja

Pääministeri Magdalena Andersson yritti keskiviikkoaamuna rauhoitella Ruotsissa asuvia kurdeja sanomalla, ettei kenelläkään, joka ei ole tekemisissä terrorismin kanssa ole syytä huoleen.

– Noudatamme aina Ruotsin lainsäädäntöä. Emme koskaan luovuta Ruotsin kansalaisia, Andersson vakuutti TV4:n Nyhetsmorgon-lähetyksessä.

Ruotsin television SVT:n haastattelussa Andersson arvioi, ettei sopimus Turkin kanssa merkitse käytännössä kovinkaan suuria muutoksia.

Turkki on Dagens Nyheterin tietojen mukaan kuitenkin toimittanut jo Ruotsin turvallisuuspoliisille Säpolle nimilistan kurdeista, joiden luovuttamista se vaatii. Lehden tietojen mukaan Säpolle on toimitettu ainakin kymmenen henkilön nimilista.

Näillä henkilöillä on Turkin mukaan yhteys terroristijärjestöksi luokiteltuun kurdien PKK-järjestöön. Ruotsin hallitus ja Säpo eivät ole kommentoineet lehdelle tietoja luovutuslistalla olevista ihmisistä tai näiden määrästä.

Voit seurata Naton huippukokouksen etenemistä tästä päivittyvästä seurannasta.

Lue myös:

Turkkilaismediat julkaisivat listan asioista, joihin Suomi ja Ruotsi sitoutuivat päästäkseen Natoon

Kirjeenvaihtajalta: Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys – Turkki on myös jatkossa vaikeasti ennakoitava kumppani

Erdoğanin mielenmuutos yllätti Turkki-tutkija Toni Alarannan: "Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen"

Turkki antoi tuen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle – lue presidentti Niinistön historiallinen lausunto

Ruotsin hallituksen kohtalo on yhden naisen käsissä – Amineh Kakabaveh Ylelle: Ruotsi ja Suomi ovat hiljaa turkkilaisen tyrannin edessä

Noin 20-asteinen vesi liplattaa Saimaan rannassa runsaan parinkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta Ruokolahdella. Matkailuyrittäjä Marja Puhakan mökeillä olisi juuri nyt yksi parhaista ajankohdista nautiskella, mutta yksi mökeistä on silti tyhjänä.

Normaalisti siellä viettäisi aikaa esimerkiksi Venäjältä Suomeen lomalle tullut perhe. Nyt venäläiset eivät suunnittele Suomen-matkoja. Viimeiset kaksi vuotta koronapandemia on rajoittanut turismia.

Itärajan yrityksissä ei vielä uskalleta hurrata, vaikka rajaliikenteen koronarajoitukset poistuvat tällä viikolla. Venäläisturistit pääsevät heinäkuusta alkaen Suomeen jonkin verran helpommin, mutta välittömään turistiryntäykseen ei uskota. Venäjä pitää itse edelleen voimassa vuonna 2020 asetettuja maastapoistumisen rajoituksiaan.

Lisäksi Venäjän hyökkäyksen seuraukset ovat vaikeuttaneet matkailua entisestään.

– Pakotteet, ostokyky ja viranomaisten puollot viisumihakemuksiin rajoittavat voimakkaasti toimintaa, sanoi Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto viime viikolla.

Venäläiset matkailijat ovat esimerkiksi Etelä-Karjalassa suuri tulonlähde. Vuonna 2019 ennen koronapandemiaa he jättivät maakuntaan noin 300 miljoonaa euroa. Sitä aiemmin vuoden 2018 heinäkuussa oli 17 000 venäläisten yöpymistä.

Suomen matkailukesästä on silti odotettu viime vuosia parempaa. Koronapandemia on jo helpottamaan päin, ja ihmisillä on jälleen tarve ja mahdollisuus matkustaa.

Suomen sijainnin Venäjän naapurina pelättiin vaikuttavan ulkomaalaisten turistien saapumiseen, mutta näin ei näyttäisi täysin olevan.

Visit Finlandin keväällä tekemässä kyselyssä asiakasyrityksilleen vastanneista vajaasta 200 noin kolmannes kertoi, että peruutuksia on tullut jonkin verran. Valtaosa kuitenkin totesi, että varauksia tulee normaaliin tapaan tai hieman hitaammin. Myös kotimaan matkailu pitää varausten perusteella pintansa.

Yli puolet asiakaskunnasta Venäjältä

Itärajalla lomamökkejä vuokraava Marja Puhakka kertoo, että venäläiset ovat aiemmin muodostaneet yli puolet hänen yrityksensä asiakaskunnasta.

Joistakin asiakkaista on tullut Puhakalle läheisiä, ja he palaavat Saimaan rannalle yhä uudelleen.

– Olemme muutenkin yhteyksissä, kuten jouluisin ja pääsiäisenä. He haluaisivat kovasti tulla tänne, mutta viisumin saamisesta ei ole mitään varmuutta. Nyt tämän tilanteen vuoksi olemme olleet vähemmän yhteyksissä.

Venäläiset turistit venyttävät Suomen kesämatkailusesonkia ainakin Puhakan yrityksessä jopa syyskuuhun asti. Monet Puhakan asiakkaista tulevat kalastamaan, marjastamaan ja sienestämään.

– Yksi venäläinen nainen on todella kova sienestäjä, ja hän aina näyttää meille, mistä sieniä löytyy.

Puhakka kertoo, että venäläiset turistit olisivat Suomeen edelleen erittäin tervetulleita. Hänellä ei ole tavallisista naapurimaan kansalaisista lainkaan huonoja kokemuksia.

– Se tavallinen ihminen on hyvin ystävällinen ja luontoa rakastava. Harmittaa, että tavallisia venäläisiä ihmisiä sotketaan tähän tilanteeseen.

Lue lisää: Koronarajoitukset poistuvat itärajalta, mutta yrityksissä ei vielä hurrata turistien paluusta: "Nopeaa helpotusta tuskin on luvassa"

Yli vuoden kiinni ollut itärajan raja-asema avautuu jälleen – Venäjältä pääsee Suomeen turisteja entiseen malliin

Lounais-suomen poliisi tutkii epäiltyä törkeää raiskausta vanhusten palvelukeskuksessa Nakkilassa.

Poliisi epäilee palvelukeskuksen työntekijää asukkaaseen kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallanteosta.

Epäilty teko tapahtui sunnuntain ja maanantain välisenä aikana.

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi tänään todennäköisin syin teosta epäillyn vuonna 1967 syntyneen miehen.

Poliisi ei voi tällä hetkellä kertoa epäillystä rikoksesta, tapahtumien kulusta tai asianosaisista henkilöistä enempää uhrin suojelemiseksi ja esitutkinnan turvaamiseksi.

Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun se on esitutkintaa vaarantamatta mahdollista.

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.

Abortti on herättänyt keskustelua Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen jäljiltä ympäri maailmaa.

Päätös kumosi kertaheitolla lähes 50 vuotta aborttioikeuden maassa turvanneen ennakkopäätöksen ja sai naisten oikeudet ottamaan monta askelta taaksepäin.

Yhdysvaltojen aborttitilanne puhuttaa, mutta millaisia raskaudenkeskeytyksiä Suomessa tehdään ja kuinka paljon laki päätökseen vaikuttaa? Keräsimme tähän juttuun tietoa Suomessa tehtävien aborttien tilanteesta.

Suomen aborttilainsäädäntö on yli 50-vuotias

Suomen nykyinen aborttilainsäädäntö on tehty vuonna 1970. Syntyessään se oli melko liberaali, mutta nykyään se on yksi Euroopan tiukimmista.

Nykyisen lain mukaan raskaana olevan oma tahto ei riitä raskaudenkeskeytyksen perusteeksi, vaan hänen on anottava ensin lupaa kahdelta eri lääkäriltä.

Aborttilakia on kyetty tulkitsemaan viime vuosikymmenet melko löyhästi ja laissa mainittu ”sosiaalinen peruste” keskeytyksen syynä tarkoittaa käytännössä usein samaa kuin raskaana olevan tahto. Silti laki mahdollistaa sen, että lääkäri voi kieltää raskaana olevaa tekemästä aborttia.

Keskeytyksistä yli 90 prosenttia tehdäänkin nykyään näillä lääkärin arvioimilla sosiaalisilla perusteilla.

Vuoden 2021 aikana tehdyistä keskeytyksistä 4,9 prosenttia tehtiin sikiön mahdollisen tai todetun poikkeavuuden vuoksi ja 0,5 lääketieteellisin perustein.

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että kansalaisaloite vanhentuneen aborttilainsäädännön uudistamiseksi etenee mitä luultavimmin eduskunnassa täysistuntoon päätettäväksi ensi syksynä.

HS:n tietojen mukaan ainakin kahden lääkärin luvan vaatimuksesta luopuminen on saamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön kannatuksen.

Abortit vähentyneet huomattavasti

Suomessa tehtyjen aborttien määrä on vähentynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2021 Suomessa tehtiin noin 7 600 aborttia, eli 6,7 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.

Kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 2011, aborttien kokonaismäärä oli noin 10 700 ja sama väestöön suhteutettu luku oli 9,2.

Samansuuuntainen kehitys on jatkunut jo pitkään. Esimerkiksi vuonna 1975 raskaudenkeskeytyksiä tehtiin yli 21 000, mikä on noin 65 % enemmän keskeytyksiä kuin viime vuonna.

Erityisesti nuorten, alle 20-vuotiaiden, aborttien määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2021 tehtiin 5,8 keskeytystä tuhatta 15–19-vuotiasta kohden, kun vastaava luku viittä vuotta aikaisemmin oli 7,9. Nuorille tehdään ylipäätään vähemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin kaikille lisääntymisikäisille naisille keskimäärin.

Toisaalta myös nuorten aikuisten, 20–24-vuotiaiden, raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet selvästi.

Muutoksen taustalla muun muassa parantunut seksuaalikasvatus

THL:n raskauden keskeyttämis- ja steriloimisrekisteristä vastaava Anna Heino näkee, että aborttien määrän laskuun vaikuttaa monen asian summa. Hän uskoo, että nykynuorten terveyskäyttäytyminen on yleisesti parempaa kuin pari vuosikymmentä sitten.

– Ehkä keskustelukulttuuri on yleisesti muuttunut, ja vaikka se, miten puhutaan ehkäisystä. Netistä on myös helpompi saada tietoa. Jos ei vaikka halua kysyä aikuiselta, niin on oikeasti mahdollista saada luotettavaa tietoa eri tavalla kuin ennen.

Muutoksen takana ovat myös olleet päättäväiset poliittiset toimet, joihin ryhdyttiin vuosituhannen vaihteessa.

Nuorten raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Tähän reagoitiin tuolloin muun muassa poistamalla jälkiehkäisyn reseptipakko 15 vuotta täyttäneiltä vuonna 2002 ja tekemällä seksuaalikasvatuksesta pakollinen osa koulujen opetussuunnitelmaa vuonna 2001.

2010-luvun loppupuolelta lähtien moni kunta on myös ottanut käyttöön maksuttoman ehkäisyn nuorille. Kaikilla näillä päätöksillä on luultavasti ollut merkittävä vaikutus nykytilanteeseen.

Moni tekee abortin uudelleen

Moni raskaudenkeskeytys tehdään naisille, joille on tehty abortti myös aikaisemmin.

Vuonna 2021 heitä oli useampi kuin joka kolmas keskeytyksen tehneistä. Kahdeksalle prosentille oli tehty aikaisempi raskaudenkeskeytys vuosien 2020–2021 aikana.

Viime vuonna lähes yksi kymmenestä naisesta, joille tehtiin raskaudenkeskeytys, oli synnyttänyt kahden vuoden sisällä.

Anna Heinon mielestä tässä on kohta, jossa terveydenhuollolla olisi parannettavaa.

– Nämä ihmiset ovat olleet ikään kuin terveydenhuollon näpeissä juuri äskettäin, ja syystä tai toisesta ei olla onnistuttu löytämään heille realistisesti hyvin toimivaa ehkäisyä. Hoidossa tulisi keskittyä siihen, kuinka nopeasti saadaan käynnistettyä ehkäisy uudelleen. Esimerkiksi kierukan asennusta voi nykyään joutua odottamaan turhan pitkään.

Raskaudet keskeytetään Suomessa varhain

Suurin osa Suomessa tehdyistä aborteista tehdään melko varhaisessa vaiheessa raskautta.

Vuonna 2021 ennen kahdettatoista raskausviikkoa aborteista tehtiin valtaosa, hieman yli 91 prosenttia. Ennen seitsemättä raskausviikkoa tehtiin noin 41 prosenttia keskeytyksistä.

Suomessa abortti on mahdollista tehdä kahden lääkärin päätöksellä 12 raskausviikkoon asti. Siitä eteenpäin on lähtökohtaisesti anottava Valviralta lupa.

Esimerkiksi laissa mainittujen sosiaalisten syiden takia abortti on mahdollista saada Valviran luvalla vielä ennen 20 raskausviikkoa.

THL:n Anna Heino painottaa, että poikkeuksiakin aina on.

– Sikiön vakavan kehityshäiriön vuoksi Suomessa saa tehdä abortin 24 raskausviikolle asti Valviran luvalla. Ja raskauden hätäkeskeytys on aina mahdollinen, jos naisen henki on uhattuna. Mutta se on toki hyvin harvinaista.

Työtä on edelleen tehtävänä

Aborttien määrää voisi edelleen ehkäistä tehokkaammin. Heino korostaa ehkäisyneuvonnan ja esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn lisäämisen merkitystä.

– Siitä huolehtiminen, ettei hinta ole kenellekään este käyttää ehkäisyä. Nuorella voi vaikka olla tilanne, että ei kehtaa kysyä vanhemmalta rahaa ehkäisyyn. Ja toki on myös aikuisia, joilla on rahasta hyvin tiukkaa.

Sellaista tilannetta ei kuitenkaan ikinä tule, ettei abortteja tehtäisi.

– Kaikkia abortteja ei koskaan voi vähentää. Ja meillä tulee aina olemaan tilanteita, missä esimerkiksi sikiöllä on vaikea vamma ja sen takia raskaus keskeytetään, Heino sanoo.

Lue lisää:

Suomalaisasiantuntijat järkyttyivät Yhdysvaltain aborttipäätöksestä: "Todella suuri uhka ihmisoikeuksille globaalisti"

Kirjeenvaihtajalta: Korkeimman oikeuden päätökset mullistavat Yhdysvaltoja pysyvästi – ase- ja aborttilinjaukset repivät maata

Vuonna 2022 maailman vanhin tasavalta San Marino teki taas historiaa. Italian ympäröimän mikrovaltion valtionpääksi valittiin avoimesti homoseksuaalinen henkilö.

Kansainväliset otsikot hehkuttivat, kun Paolo Rondelli rikkoi lasikaton ja astui virkaansa San Marinon kapteenivaltionhoitajana huhtikuussa. Aseman vastine Suomessa olisi tasavallan presidentti.

Avoimesti homoseksuaaleja pääministereitä on Euroopassa 2000-luvulta eteenpäin nähty muutamia.

– Se, että on tullut ulos kaapista ja silti tullut valituksi valtionpääksi, on voimakas tuen ja voimaantumisen viesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kaikkialla maailmassa, sanoo hlbt-aktivisti Marco Tonti Ylelle videohaastattelussa.

Hän johtaa Italian suurimman sateenkaarijärjestön Arcigayn osastoa pohjoisessa Riminin kaupungissa, joka sijaitsee aivan San Marinon vieressä. Omaa sateenkaarijärjestöä ei San Marinossa ole.

Paolo Rondelli on toinen kahdesta San Marinon parlamentin valitsemasta kapteenivaltionhoitajasta. He johtavat vuorollaan maata aina puolivuotiskauden verran. Järjestelyn sanotaan heijastavan antiikin Rooman tasavallan konsulijärjestelmää.

Rondelli ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön. Kapteenivaltionhoitajien valtaoikeudet ovat tarkkaan rajatut ja edustukselliset, eivätkä he saa virassa ollessaan antaa lainkaan julkisia lausuntoja.

“Ja näin se rikotaan”

Marco Tonti sanoo, että Rondellin virkanimitys ei kohdannut merkittävää vastustusta San Marinossa. Hänen mukaansa nimenomaan Rondellin avoimuus elämästään ja seksuaalisuudestaan katkaisi pahantahtoisilta puheilta siivet.

Hieman ennen nimitystään Rondelli puhutteli kriitikoitaan Facebookissa. Hän kirjoitti kuulleensa, että hänen yksityiselämästään on yritetty vuotaa huhuja skandaalilehdistölle. Avoimuuden nimissä hän julkaisi kuvan Kansainvälisen naturistiliiton jäsenkortistaan todeten, että nudismi on elämäntapa.

– Kiinnostavampi uutinen lienee se, että minusta tulee todennäköisesti maailman ensimmäinen hlbt-yhteisöön kuuluva valtionpää. Ja näin se rikotaan, Rondelli kirjoitti ilmeisesti lasikattoon viitaten.

Lue lisää: Homo pääministeri, musta presidentti – kun politiikan lasikatot särkyivät

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvän murroksen voi katsoa alkaneen San Marinossa vasta hyvin hiljattain. Vankasti katolilainen maa on ollut tunnettu hyvin arvokonservatiivisesta politiikasta – esimerkiksi avioero sallittiin laissa vasta vuonna 1986.

Nyt San Marino on menossa joiltain osin ohi ympäröivästä Italiasta, jossa senaatti ei viime syksynä halunnut luokitella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa viharikokseksi.

Tammikuussa silloinen kansanedustaja Rondelli kuvasi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että San Marinossa puhaltavat “muutoksen tuulet”, jotka horjuttavat maan “konservatiivisia perinteitä”.

San Marinossa homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista vuonna 2004. Vuonna 2019 maassa kiellettiin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä ja sallittiin samaa ja vastakkaista sukupuolta olevien ihmisten rekisteröidyt siviililiitot.

Rondelli sanoi Reutersille, että esimerkiksi samaa sukupuolta olevien tasa-arvoiset avioliitot eivät luultavasti toteudu lähitulevaisuudessa.

– Suurin osa kansanedustajista on katolilaisista puolueista. Hlbt-oikeuksista puhuminen ei ole heillä etusijalla, vaikka suurin osa äänestikin siviililiittojen rekisteröimisen puolesta, Rondelli sanoi.

“Ei enää uutisaihe”

Paolo Rondellilla on pitkä tausta sateenkaariaktivistina. Hänellä oli keskeinen rooli syrjinnän kieltävän lakimuutoksen edistämisessä kansanäänestyksen kautta. Ennen kansanedustajaksi tuloaan hän toimi sateenkaarijärjestö Arcigay Riminin varajohtajana. Hän on toiminut myös muun muassa San Marinon Yhdysvaltain-suurlähettiläänä.

Arcigay Rimini-järjestön johtaja Marco Tonti sanoo, että San Marinossa kansalaiset ovat sosiaalisissa kysymyksissä selvästi poliitikkoja vapaamielisempiä.

Viime syksynä maassa järjestettiin kansanäänestys aborttioikeudesta, jota tuki peräti 77 prosenttia äänestäjistä. Äänestysprosentti jäi matalaksi, mutta selkeästä tuloksesta huolimatta uusi lakiluonnos on vielä jäänyt parlamentin pöydälle.

Tonti näkee, että kansalaisoikeuksista on tullut yhä vahvemmin myös geopoliittinen kysymys. Hän mainitsee Venäjän, Unkarin ja Puolan maina, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kansalaisoikeuksia poljetaan. Yhdysvalloissa taas korkein oikeus päätti viikonloppuna ottaa ihmisiltä pois perustuslaillisen aborttioikeuden.

– On syntymässä raja ihmisoikeuksia puolustavien liberaalien demokratioiden ja tasa-arvoa vastustavien maiden välille, Tonti sanoo.

Vaikka tasa-arvon edistyminen ei maailmalla tai Euroopassakaan tapahdu suoraviivaisesti, Tonti näkee San Marinon tilanteessa toivoa.

– Rondellin nimitys on suuri harppaus San Marinolle, Italialle ja länsimaille, jossa tällaisesta on tulossa osa tavallista elämää. Maailman toinen ja kolmas homoseksuaali valtionpää eivät sitten enää ole suuria uutisaiheita.

Lue lisää:

Julkihomo on eksoottinen ilmestys Liettuan politiikassa — ”Kun alan puhua vaikka jätehuollosta, salissa tulee aivan hiljaista”

Disneyn uusi kesäleffa kiellettiin 14 maassa – syynä kahden naishahmon suudelma

Yksisarvisesta tuli Ukrainan LGBTQ-sotilaiden symboli: Fantastisia mielikuvitusolentoja, aivan kuin homot armeijassa, sanoo Oleksandr Zhuhan

Maailmalla kiristetään aborttilakeja – jos nämä asiat tapahtuisivat, saattaisi raskauden keskeytys hankaloitua Suomessakin

Yhdysvaltain kongressitalon valtauksen tutkiminen sai eilen tiistaina uuden, aiempaa kiihkeämmän käänteen, kun kuultavaksi tuli presidentti Donald Trumpin esikuntapäällikön Mark Meadowsin johtava avustaja Cassidy Hutchinson.

Hutchinsonilta kyseltiin kongressin edustajainhuoneessa mellakkapäivän, tammikuun 6. päivän 2021 tapahtumista.

Hutchinsonin mukaan Valkoisessa talossa oli jo ennakkoon tieto siitä, että mellakka oli tulossa. Presidentti Trumpin avustajat olivat huolissaan ja yrittivät estää tapahtuman siinä kuitenkin onnistumatta.

Samana aamuna Valkoisen talon neuvonantaja Pat Cipollone yritti saada Hutchinsonin puhumaan esikuntapäällikkö Meadowsille, jotta Trumpin järjestämästä mielenilmaisusta luovuttaisiin.

Cipollone pohti, millaisiin rikoksiin tapahtuma voisi johtaa. Niitä olivat oikeuden toiminnan estäminen, vaalien tuloksen väärentäminen ja yllytys mellakkaan.

"Aseista ei väliä"

Jo aamupäivällä Valkoiseen taloon saatiin vahvistus, että Trumpin puhetta kuulemaan tulevilla ihmisillä oli aseita, kuten pistooleja, pippurisumutetta ja jopa keihäitä.

Varoituksista huolimatta Trump meni puhumaan ihmisille Valkoisen talon lähellä olevaan Ellipse-puistoon.

Hutchinsonin mukaan Trump oli ärtynyt, kun puhujalavan lähellä ei ollut tarpeeksi yleisöä. Syynä oli se, että presidentin lähelle päästäkseen oli kuljettava turvatarkastuksesta.

Monilla Trumpin kannattajilla oli aseita mukanaan, joista he olisivat joutuneet luopumaan. Hutchinsonin mukaan Trump vaati, että turvatarkastuksista luovutaan.

– En minä välitä p*kaan, että heillä on aseet. Eivät he ole tulleet minua ampumaan. Ottakaa he hemmetin metallinpaljastimet pois, Hutchinson kertoi Trumpin sanoneen.

Yrittikö Trump tarttua ohjauspyörään?

Puheessaan mielenosoittajille Trump innosti heitä marssimaan kongressiin. Trump myös lupasi olla heidän mukanaan.

Puheensa jälkeen Trump oli varma, että hän menisi autosaattueessa kongressitalolle. Turvallisuusvirkailijat kuitenkin ilmoittivat, ettei hän voinut missään tapauksessa mennä sinne. Hänen turvallisuutensa olisi ollut vaarassa, koska kongressilla oli selvästi alkamassa jonkinlainen kahakka ja ihmisillä oli aseita.

Hutchinsonin mukaan Trump oli raivoissaan. Tämä osa Hutchinsonin kertomuksesta perustuu toisen käden lähteisiin. Hän kertoo kuulleensa, että Trump oli matkan aikana kurottanut takaistuimelta ja yrittänyt ottaa kiinni auton ratista pakottaakseen sen Capitol-kukkulan suuntaan.

Autossa olleet turvamiehet ovat myöhemmin lupautuneet valaehtoiseen kuulemiseen, jossa he kertovat, mitä autossa todella tapahtui.

Yhdysvalloissa pohditaan, mitä Trump tarkalleen ottaen halusi kongressilla tehdä. Hänen avustajansa ovat sanoneet, että hän ehkä halusi vain pitää puheen.

Kongressissa oli käynnissä presidentinvaalin loppunäytös, jossa tarkastettiin valitsijamiesten äänet ja vahvistettiin Joe Bidenin voitto. Trumpin kannattajien tavoitteena oli estää tämä tapahtumasta ja valita Trump uudelleen presidentiksi. Olisiko Trump halunnut olla tämän laittomuuden johtajana? Tähän ei ole vielä saatu vastausta.

Kannattajat uhosivat myös varapresidentti Mike Pencen hirttämisellä ja väkivallalla edustajainhuoneen puheenjohtajaa Nancy Pelosia kohtaan.

Trump raivonnut aiemminkin

Kongressin kuulemistilaisuudessa on saatu aiemminkin tietoa presidentti Trumpin raivokohtauksista.

Kun Trumpin nimittämä oikeusministeri Bill Barr kertoi, ettei hänen tietojensa mukaan presidentinvaalien ääntenlaskennassa ollut mitään vilpillistä, Trump oli raivostunut, rikkonut posliiniastioita, minkä jälkeen ruokasalin seinällä oli valunut ketsuppia. Asiasta kertoi kongressille Valkoisen talon tiedotuspäällikkö Kayleen McEnany.

Myös Cassidy Hutchinson oli todistanut samanlaista käytöstä.

– Oli useita kertoja toimikaudellani [...] kun sain tietää hänen joko heitelleen astioita tai vetäisseen pöytäliinan niin, että kaikki tavarat pöydältä lensivät lattialle.

Trump: Täysi kahjo ja kateellista puhetta

Donald Trump on kutsunut Hutchinsonia sosiaalisessa mediassa "täydeksi kahjoksi" (total phony) ja kiistänyt syytökset.

Trumpin mukaan hän tuskin tiesi, kuka Hutchinson oli.

Lisäksi Trump sanoo Hutchinsonin pyrkineen töihin Trumpin Floridan-asunnolle Mar-a-Lagoon, mutta Trump olisi itse tyrmännyt työhakemuksen. Tällä perusteella Trump sanoo Hutchinsonin puhuvan vain kostaakseen Trumpille.

Uutiskanava CNN kertoo Hutchinsonin olleen erittäin tunnettu Valkoisessa talossa. Hän myös oli aina presidentin lennoilla Air Force 1 -koneessa, kun esikuntapäällikkö Meadows oli mukana.

Lisää aiheesta:

Pence tyrmäsi entisen pomonsa väitteen vaalituloksen kumoamisesta: "Trump on väärässä"

Helsingin poliisi epäilee rakennusalan yrittäjää kahdesta törkeästä veropetoksesta. Toinen rikosepäily liittyy miehen yrityksen verotukseen ja toinen hänen henkilökohtaiseen verotukseensa.

Poliisi epäilee, että 47-vuotiaan miehen yritys on välttänyt veroja lähes 18 000 eurolla. Poliisi epäilyn mukaan miehen yritys on antanut useana vuonna vääräsisältöisiä veroilmoituksia.

Verotarkastuksessa ilmeni myös, että miehen yritys on maksanut hänelle aiheettomia verovapaita kilometrikorvauksia noin 70 000 euroa ja aiheettomia päivärahoja noin 18 000 euroa.

Esitutkinnassa selvisi, että matkalaskuihin merkityillä ajoneuvoilla oli todellisuudessa ajettu väitettyinä ajankohtina vähemmän kuin epäilty oli ilmoittanut. Matkalaskut olivat lisäksi myös muilla tavoin puutteellisia.

Poliisi ja Verohallinto katsovat epäillylle aiheettomasti maksetut noin 88 000 euron varat peitellyksi osingoksi ja verottamatta jääneeksi tuloksi. Epäillyt tapahtumat sijoittuvat vuosiin 2015–2018.

Lisäksi poliisi epäilee miestä toisesta törkeästä veropetoksesta, joka liittyy hänen henkilökohtaiseen tuloverotukseensa. Epäilty on välttänyt veroja lähes 30 000 eurolla. Epäilty rikos on tapahtunut vuosina 2016–2018.

Epäilty on maksanut osan Verohallinnon maksuunpanemista vältetyistä veroista. Verohallinto vaati asiassa vahingonkorvauksia vielä maksamatta olevien verojen osalta.

Poliisin mukaan kysymyksessä on tyypillinen talousrikostapaus, jollaisia poliisi selvittää päivittäin. Poliisi pääsi epäillyn jäljille Verohallinnon ilmoituksen perusteella.

– Yhtiöiden verotuksessa antamiin vääriin tietoihin tai esimerkiksi tulojen salaamiseen liittyviä tapauksia on poliisin tutkittavana tasaiseen tahtiin, ja niitä paljastuu säännöllisesti, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markus Metsänen poliisin tiedotteessa.

Kokonaisuuden esitutkinta on valmis ja siirtyy pian syyteharkintaan.

Lisää aiheesta:

Miljoonia huijanneille rakennusalan yrittäjille vankeustuomiot – näin Bandidoksen jäsen ohjaili talousrikoksia pääkaupunkiseudulla

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck on harmissaan siitä, että Venäjältä tulee yhä sahatavaraa Suomeen.

– Venäläistä sahatavaraa virtaa vielä todella paljon markkinoille huolimatta siitä, että rajoitukset tulivat voimaan jo huhtikuun alussa.

Hänen mukaansa alalla odotettiin venäläisen puutavaran poistuvan kokonaan markkinoilta, kun venäläisen puun sertifioinnit loppuivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Sahatavaran tuonti EU-alueelle loppuu 10.7. mutta nyt sitä ennen on tuotu ihan ennätysmääriä. Ne sotkevat kyllä pahasti markkinatilannetta.

EU pakotteet kieltävät Venäjän tuonnin kokonaan 10. heinäkuuta, kun siirtymäaika päättyy. Suuri osa metsäteollisuuden yrityksistä ilmoitti kuitenkin lopettavansa Venäjän-tuonnin miltei heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lisäksi sertifiointeja ylläpitävät järjestöt PECF ja FSC sulkivat venäläisen ja valkovenäläisen puun ja puutuotteet sertifikaattien ulkopuolelle maaliskuussa. Päätökseen liittyi kuukauden siirtymäaika. Venäläispuusta tuli konfliktipuuta, jota yritysten ei pidä vastaanottaa. Valtaosa Suomeen tuotavasta puusta on PECF:n alkuperäsertifioinnin piirissä.

Vaikka tuonti ei ole vielä kiellettyä, halvempi venäläinen sahatavara vääristää kilpailua niiden haitaksi, jotka ovat lopettaneet tuonnin.

Sneckin mukaan sahatavaraa on tuotu sertifioimattomana ja isoja määriä.

– Osa sanoo rehellisestikin tuovansa ja he kertovat sitten, että se on sertifioimatonta, mutta kyllä tuntuma on se, että näitä sertifiointeja hieman kierretään.

Sneck peräänkuuluttaa sahatavaran ostajilta vastuuta.

– Asiakkailla pitäisi olla sen verran vastuuta, että he valitsevat tuotteita, jotka on tuotettu sellaisissa paikoissa, että se on moraalisesti oikein, Sneck sanoo.

Venäläisen puutavaran kuljetukset ovat vaikeutuneet, koska venäläisten laivojen pääsy EU:n satamiin on estetty.

Tuonti nousi ennätysmäärään maaliskuussa

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan sahatavaran tuonti Venäjältä kasvoi maaliskuussa tuntuvasti: viime vuoden maaliskuussa sahatavaraa tuotiin 47 000 kuutiometriä ja tämän vuoden maaliskuussa 76 000 kuutiometriä. PTT kuitenkin arvioi, että huhti–toukokuussa sahatavaran ja vanerin tuonti todennäköisesti väheni.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että Venäjän-tuonnissa on kyse aiemmin tehtyjen sopimusten pitämisestä.

– Isot firmat vähensivät tuontia nopeasti. Pienillä erät voivat olla hyvin suuria osuuksia tuotannosta ja ne on toimitettu sopimusten mukaisesti.

Suomen sahatavaran kulutuksesta Venäjän osuus on ollut noin 15 prosenttia, joten tuonnin tyrehtyminen tuntuu markkinoilla.

Viime vuonna Eurooppaan tuotiin Venäjältä noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Suomeen on tuotu noin puoli miljoonaa kuutiometriä ja Viroon noin miljoona. Suomen koko sahatavaratuotanto oli viime vuonna noin 12 miljoonaa kuutiometriä.

Inflaatio ja nikkaroinnin loppuminen hiljentävät sahoja

Koskisen saha rakentaa uutta suurta sahalaitosta vanhan lähettyville. Viime vuosien sahatavaran hyvä menekki on saanut monet sahat investoimaan. Uusimisille on tarvetta, sillä Suomen sahat ovat alkaneet jäädä teknologiassa jälkeen ruotsalaisista ja venäläisistä kilpailijoista.

Sneck työskentelee Koskisen sahateollisuuden johtajana. Hän esittelee 30 vuotta vanhaa sahaa vähän vastahakoisesti, kun uusi uljaampi saha on valmis vuoden päästä.

Tukit kulkevat vanhallakin linjalle hyvää vauhtia. Linjalla on autiota, sillä toimintaa seurataan pääosin ohjaamosta.

Yksi vääränlainen tukki tekee tenän ja runkojen tasainen meno seisahtuu. Kaksi sahatyöntekijää on pian paikalla siirtämässä puuta pois välistä ja tukkien matka jatkuu.

Viime keväänä lautatatavaraa loppui rautakaupoista ja omakotirakentajat valittelivat kovia hintoja.

Nyt rakentamisbuumi on ohi. Sekä yksityistä että julkista rakentamista jarruttaa rakennusmateriaalien hintojen nousu. Sahatavaran menekki on kesällä hidastunut.

– Inflaation ohella näkyy se, että koronarajoitukset ovat nyt ohi ja ihmiset käyttävät rahansa mieluummin matkustamiseen kuin rakentamiseen ja remontointiin.

Sota haittaa vientiä

Sahatavaran kysyntä on laskenut eri puolilla maailmaa, myös Suomen vientimaissa. Syinä ovat muuallakin inflaation nostamat rakentamiskustannukset ja koronarajoitusten loppuminen.

Sahatavara on Suomen neljänneksi suurin vientituote. Suurimpia vientimaita ovat Japani, Britannia, Egypti, Saksa ja Ranska. Sota Ukrainassa heijastuu esimerkiksi Pohjois-Afrikan vientiin.

– Siellä on selvästi valtioilla rahat loppu ja ollaan priorisoitu tuotteita, joita saa ylipäätään tuoda. Asiakkaiden on erittäin vaikea saada tuontilupia sahatavaralle, koska valtioiden rahat halutaan säästää esimerkiksi ruoan tuomiseen.

Puurakentamisen noste jatkuu, nyt vain notkahdus

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Antti Mutasen mukaan sahatavaran kysynnän laskua ennakoitiin jo keväällä, kun hintojen nousu jatkui.

– Euroopassa alettiin huhti–toukokuussa lykätä isojen rakennushankkeiden aloittamisia. Näkymät ovat synkentyneet. Sahoilla tilauskirjat näyttivät olevan täynnä, mutta syksyllä on epävarmaa, mihin tilanne heilahtaa. Varsinkin Eurooppa on kysymysmerkki.

Myös Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi, että sahateollisuuteen tulee notkahdus. Loppuvuosi 2020, koko viime vuosi ja tämän vuoden alku olivat kuitenkin niin vahvoja, että kysynnän pieni lasku on kaukana romahduksesta.

Hornen mukaan tukkikauppa ennakoi suhdanteen taittumista.

– Tukin hinta on aika korkea verrattuna viime vuoteenkin mutta myyntimäärät ovat selvästi pienempiä.

Vaikka takapakkia nyt tulisikin, sahojen investoinnit eivät ole virhearvioita, sillä useat ennustelaitokset pitävät sahojen pitkän tähtäimen näkymiä hyvn suotuisina. Puurakentaminen on nosteessa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Esimerkiksi EU:lla on puurakentamiseen kannustavia ohjelmia.

Metsäteollisuuden vientituotteista puutuotteet nousivat viime vuonna ykköseksi viennin arvolla mitattuna. Kartonki, paperi ja sellu jäivät taakse. Syynä oli sahatavaran poikkeuksellisen kova hinta viime vuonna.

Sahatavaran viennin arvo kasvaa tänäkin vuonna korkeiden hintojen takia, vaikka vientimäärät eivät juuri kasvaisikaan.

Venäjän-puuntuonnin loppuminen siirtää puun kysyntää kotimaahan, mutta se ei vielä juurikaan näy kaupankäynnissä eikä hinnoissa. Venäjältä on tuotu lähinnä koivukuitua sekä haketta.

Puuvirtojen kääntäminen Kiinaan ei ole Venäjälle helppoa

Puun ja puutuotteiden tuonnin loppuminen Venäjältä jakaa markkinoita uusiksi. Euroopan sahatavaran määrästä Venäjän-tuonti on edustanut noin kymmentä prosenttia

– Esimerkiksi Kiina käyttää varmaan jatkossakin venäläistä sahatavaraa mutta esimerkiksi EU-alue, Japani ja Amerikka eivät käytä, Tommi Sneck sanoo.

Luken Mutanen toteaa, että Siperian puoleisilta sahoilta on totuttu viemään sahatavaraa Kiinaan mutta Suomen lähialueilla tilanne on toinen.

– Venäjältä Eurooppaan suuntautunut vienti on lähtöisin Luoteis-Venäjältä. Niiden virtojen kääntämisestä kohti Kiinaa on Venäjällä keskusteltu. Rautatiekuljetukset voisivat olla mahdollisia mutta vastaan voi tulla kapasiteetin riittävyys.

Lisäksi tuotantoa voi olla vaikea pitää käynnissä, kun isoimmat sahat ovat länsiteknologiaa, johon ei Venäjälle nyt toimiteta varaosia. Omien varaosien ja huollon kehittäminen vie aikaa.

– Kannattaako ajaa tuotanto alas, on iso kysymys alan lehdissä Venäjällä, Mutanen sanoo.

Lue myös:

Yritys pisti nimensä vaihtoon, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan: "He eivät halunneet enää mitään tavaraa Venäjältä"

Venäjän vastaiset öljypakotteet lähestyvät, mutta tuonti Suomeen moninkertaistui – kukaan ei myönnä lisänneensä merkittävästi kauppaa

EU:n uudet pakotteet lopettavat puun ja puutavaran tuonnin Venäjältä – Metsäteollisuus: "Katse kiinnittyy harvennushakkuisiin ja Itämeren alueelle"

Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle

Hattulassa on jo useiden viikkojen ajan etsitty suurta vesijohtovuotoa. Maastoon katoaa vuorokaudessa 300 000 litraa puhdistettua juomavettä. Vuotopaikkaa on tähän mennessä etsitty vasta automaatiojärjestelmien kautta.

Syynä tähän on HS-Veden mukaan se, että vesi on niin halpaa, ettei rankasti työvoimavaltaista maastoetsintää kannata tehdä ennenkuin vuotokohta on saatu tarkemmin rajattua.

– Veden kustannusrakenne on sellainen että siitä 90 prosenttia meillä on kiinteitä kuluja. Tuo 10 prosenttia tulee sitten sähköstä, millä vesi pumpataan ja kemikaaleista, joilla se käsitellään. Tämän 300 000 litran vuorokausihinta on siis noin 30 euroa, selventää HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.

HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto kertoo, että vesilaitos perii kaikki kulunsa asiakkailta vesimaksuilla. Meriluodon mukaan vuodosta muodostuva summa näkyy kuitenkin kaikkien HS-Veden asiakkaiden laskussa, eikä kohdistu pelkästään hattulalaisille. HS-Vesi on Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan omistama vesihuoltoyhtiö.

Vuotokohtaa on tähän mennessä etsitty sulkemalla venttiilejä, ja tarkkailemalla veden määrää viemäreissä. Tätä rajoittamista on tarkoitus vielä jatkaa, kunnes vuotokohta saadaan rajattua pienemmäksi.

– Tämän jälkeen sitten voi ihan kuuntelemalla havaita missä vuoto on, se kuuluu niin voimakkaana kohinana. Apuvälineenä meillä on muunmuassa tallentavia mikrofoneja.

Vihjeitä vuodosta on kertynyt nelisenkymmentä

Koska palkatun henkilökunnan lähettäminen maastoon ei olisi vielä tässä vaiheessa taloudellisesti järkevää, yritetään kuntalaisia rohkaista maastohavaintoihin vihjepalkkion avulla. Vuotokohdan löytymiseen johtavasta vinkistä maksetaan 100 euron palkkio. HS-veden toimitusjohtaja ei pidä summaa liian pienenä.

– Emme me ajatelleet, että sitä kukaan erikseen lähtisi etsimään. Ihan lähimaastoa tarkkailemalla huomataan ne muutokset, joihin meidän työntekijämme eivät osaa kiinnittää huomiota kun paikallistuntemusta ei ole, toteaa Meriluoto.

Vihjeitä on pyydetty viime torstaista lähtien, ja niitä on nyt kertynyt nelisenkymmentä.

HS-veden korjausvelka on 30 miljoonaa euroa, mutta sitä yritetään saada pienemmäksi, sillä sen avulla voidaan vähentää putkirikkojen ja vesivuotojen riskiä.

Vesijohtoja on Suomessa yhteensä 107 000 kilometriä.

Putkirikot näyttävät yleistyneen viime vuosina, selviää vesihuollon Veeti-tietojärjestelmästä. Tilastojen mukaan Suomen vesijohtoverkostossa todettiin 0,33 putkirikkoa sataa vesijohtokilometriä kohden vuonna 2016. 2019 luku oli peräti 1,39 mutta laski viime vuonna 0,78:aan.