Tiistai-iltana Eckerö Linen laivalla Tallinnasta Helsinkiin matkustanut Mikko Silvennoinen hieraisi silmiään puolisen tuntia ennen maihin saapumista, kun hän huomasi vedessä laivan perässä useita vesijettejä.
Hetken ihmeteltyään Silvennoinen tajusi, että vesijeteillä tehtiin temppuja laivan peräaallokossa.
Varustamoille ilmiö ei ole uusi. Eckerö Linen Finlandia-aluksen kapteenin mukaan laivoilla ei kuitenkaan ei ole merkittäviä ongelmia vesijettien kanssa Helsinki–Tallinna reitillä – toisin kuin Tukholman saaristossa, jossa kapteeni on ennen ajanut.
Silja Linen Helsinki–Tukholma-reittiä ajavan Silja Serenade -aluksen päällikkö Stefan Ölander kertoo, että vesijetteilijöitä näkyy silloin tällöin saaristoalueiden ja satamien läheisyydessä, lähinnä kesäsesongin aikana. Näin on ollut hänen mukaansa jo vuosia.
Ölanderin mukaan huolena on, että peräaallokossa hyppivät jetit kaatuvat tai törmäävät toisiinsa. Vaikka hän ei itse ole todistanut vaaratilanteita, jetteilijöitä on silti pidettävä tarkasti silmällä.
– Ne työllistävät tähystystehtävissä olevaa miehistöä, sillä kaikki merellä liikkuvat on aina otettava huomioon.
Kuumat kesäpäivät houkuttelevat vesille
Samoja havaintoja on tehty myös Viking Linen Helsinki–Tallinna-reittiä kulkevalla Viking XPRS-aluksella.
Kapteenin mukaan temppuilijoita havaitaan erityisesti kesä–heinäkuussa ja etenkin Harmajan kohdalla, Kustaanmiekan sisäpuolella. Juhannuksen aikaan heitä näkyi kapteenin mukaan päivittäin.
Niin ikään Suomenlahden merivartiostolla on havaintoja erilaisten alusten peräaalloissa ajamisesta sekä vesiliikennesäädösten, etenkin nopeusrajoitusten noudattamatta jättämisestä, kertoo apulaiskomentaja Mikko Hirvi.
– Ilmoituksia tulee ajoittain, kuumina kesinä viikoittain, Hirvi kertoo.
Hän huomauttaa, että toiminnasta aiheutuu suuri riski vesijetin kuljettajalle ja mahdollisesti muillekin.
– Arvioimme asiaa aina vesiliikenteen säädösten kannalta tapauskohtaisesti, mutta kyseeseen voi tulla esimerkiksi vaaran aiheuttamista. Selvää on myös, että temppuilu voi häiritä aluksen kulkua ja aiheuttaa aina vaaraa vesijetin kuljettajalle itselleen.
Kaksi rakennusurakoitsijaa hakee ratayhtiö Kymiringiä konkurssiin. Yritykset ovat jättäneet konkurssihakemuksen Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen. Hakemuksen mukaan velkojilla on Kymiringiltä noin 370 000 euron ja 264 000 euron saatavat.
Molemmat velkojat ovat perineet saataviaan 13. kesäkuuta laadituilla konkurssiperusteisilla maksukehotuksilla, mutta Kymiring ei ole maksanut velkojaan.
Kymiringin toimitusjohtaja Riku Rönnholm kertoo Ylelle tekstiviestillä, ettei yhtiö ole saanut vielä hakemusta tiedoksi eikä siksi kommentoi asiaa tässä vaiheessa.
KymiRingin hallitus ja omistajat käsittelevät asiaa sisäisesti alustavasti tänään keskiviikkona ja tarkemmin sen jälkeen, kun hakemus ja sen sisältö on saatu tiedoksi, Rönnholm toteaa viestissään.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvissä neuvotteluissa löydettiin eilen tiistaina ratkaisu. Ulkoministeri Pekka Haavisto sekä Ruotsin ja Turkin ulkoministerit Ann Linde ja Mevlüt Çavuşoğlu allekirjoittivat tiistaina Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan.
Yhteisymmärrysasiakirjassa on todettu seuraavat asiat:
Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistavat noudattavansa Washingtonin sopimuksen periaatteita ja arvoja.
Yksi näistä puolustusliiton keskeisistä elementeistä on horjumaton solidaarisuus ja yhteistyö terrorismin torjunnassa sen kaikissa muodoissa ja ilmenemismuodoissa, jotka ovat suora uhka liittoutuneiden kansalliselle turvallisuudelle sekä kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
Mahdollisina NATO-liittolaisina Suomi ja Ruotsi antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Jotta tämä toteutuu, Suomi ja Ruotsi eivät tue YPG/PYD:tä tai FETÖ:a. Turkki tarjoaa myös täyden tukensa Suomen ja Ruotsin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Suomi ja Ruotsi torjuvat ja vahvasti tuomitsevat terrorismin sen kaikissa ilmenemismuodoissa.Suomi ja Ruotsi tuomitsevat yksiselitteisesti kaikki terroristijärjestöt, jotka tekevät hyökkäyksiä Turkkia vastaan, ja ilmaisevat syvää solidaarisuutta Turkille ja terrorismin uhrien omaisille.
Kurdijärjestö YPG on ollut merkittävässä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisissa toimissa Syyriassa. YPG puolestaan tekee yhteistyötä Yhdysvaltain johtaman liittouman kanssa. Gülen-liike, jota Turkki kutsuu nimellä FETÖ on Turkin mukaan laiton terroristijärjestö. Gülen-liikettä ei ole luokiteltu terroristijärjestöksi Yhdysvalloissa. Yhteisymmärrysasiakirjaan on kirjattu myös Kurdistanin työväenpuolue PKK:n määrittely:
Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että PKK on kielletty terroristiorganisaatio. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään PKK:n toiminnan sekä kaikkien muiden terroristijärjestöjen ja niiden laajennusten ja toiminnan sekä näihin terroristijärjestöihin liittyvien tai niistä inspiroituneiden ryhmien tai yksilöiden toiminnan. Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat sopineet tehostavansa yhteistyötä näiden terroristiryhmien toiminnan estämiseksi. Suomi ja Ruotsi torjuvat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.
Tämän lisäksi Suomi viittaa useisiin rikosoikeutensa viimeaikaisiin lakimuutoksiin, joilla uusia tekoja on säädetty rangaistaviksi terroririkoksiksi. Viimeisimmät muutokset tulivat voimaan 1. 1. 2022, jolloin terroristiryhmän toimintaan osallistumisen käsitettä on laajennettu. Samalla terrorismirikoksiin liittyvä julkinen yllytys kriminalisoitiin erilliseksi rikokseksi. Ruotsi vahvistaa, että uusi ja tiukempi terrorismirikoslaki tulee voimaan 1. heinäkuuta, ja että hallitus valmistelee terrorismin vastaisen lainsäädännön tiukentamista entisestään.
Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että niiden välillä ei ole enää kansallisia aseiden viennin kieltoja. Ruotsi muuttaa sen asevienninsäädöstöään Naton liittolaisten suhteen. Tulevaisuudessa puolustusvienti Suomesta ja Ruotsista toteutetaan Naton puolustusliiton Washingtonin sopimuksen 3. artiklan hengen mukaisesti solidaarisuudessa.
Yhteisymmärrysasiakirjaan on kirjattu, että Turkki, Suomi ja Ruotsi sitoutuvat seuraaviin askeliin:
Perustetaan yhteinen, jäsennelty vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan lukien lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaiset, jotta yhteistyötä terrorismin torjunnassa, järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden yhteisten tähän sitoutuneiden maiden päättämien haasteiden suhteen voidaan tehostaa.
Suomi ja Ruotsi osallistuvat terrorismin vastaiseen taisteluun päättäväisesti ja määräysten asiaankuuluvien Naton asiakirjojen ja politiikan mukaisesti, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin kansallisen lainsäädännön tiukentamiseksi tätä tarkoitusta varten.
Suomi ja Ruotsi käsittelevät Turkin vireillä olevien karkotuspyynnöt tai terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovutuspyynnöt nopeasti ja perusteellisesti, ottaen huomioon Turkin tiedot, todisteet ja tiedustelutiedot. Maat luovat tarvittavat kahdenväliset oikeudelliset puitteet helpottamaan maasta luovuttamista ja turvallisuusyhteistyötä Turkin kanssa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti.
Suomi ja Ruotsi tutkivat ja kieltävät PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen ja niiden laajennusten ja niistä inspiroituneiden järjestöjen kaiken rahoituksen ja värväystoiminnan sopimuksen kohdassa 5 kuvatulla tavalla.
Kohdalla 5 tarkoitetaan aiemmin kirjattua kohtaa, jossa käsitellään Ruotsin sitoutumista terrorismilainsäädäntönsä tiukentamiseen ja Suomen jo aiemmin tekemiä lakimuutoksia terroririkoksissa.
Turkki, Suomi ja Ruotsi sitoutuvat taistelemaan disinformaatiota vastaan, ja estävät omien kansallisten lainsäädäntöjensä väärinkäytön terroristijärjestöjen hyödyksi tai niiden edistämiseksi. Tähän luetaan mukaan toimet, joissa yllytetään väkivaltaan Turkkia vastaan.
Suomi ja Ruotsi varmistavat, että niiden kansalliset aseviennin sääntelykehykset mahdollistavat uusia sopimuksia liittolaisten kanssa ja kuvastavat maiden asemaa Naton jäseninä.
Suomi ja Ruotsi sitoutuvat tukemaan mahdollisimman paljon Turkin ja muiden EU:n ulkopuolisten liittolaisten osallistumista EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan määrittelemiin nykyisiin ja tuleviin aloitteisiin mukaan lukien Turkin osallistuminen PESCO-hankkeeseen sotilaallisesta liikkuvuudesta.
Näiden askelten toteuttamiseksi Turkki, Suomi ja Ruotsi luovat pysyvän yhteisen ryhmän, johon osallistuu asiantuntijoita ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista ja turvallisuuslaitoksista. Tämä ryhmä on avoin myös muille.
Turkki vahvistaa pitkäaikaisen tukensa Naton Open Door -politiikalle, ja suostuu tukemaan vuoden 2022 Madridin huippukokouksessa Naton jäsenyyskutsua Suomelle ja Ruotsille.
STT:n mukaan Turkki on ilmoittanut hakevansa yhteensä 33:n terroristiksi epäilemänsä ihmisen luovuttamista sotilasliitto Natoon pyrkivistä Suomesta ja Ruotsista.
Asiasta kertoo maan oikeusministeri Bekir Bozdag venäläisellä NTV-televisiokanavalla. Luovutuksia haetaan oikeusministerin mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla.
Presidentti Sauli Niinistö on STT:n mukaan sanonut, että yhteisymmärryspöytäkirjassa ei määritellä, kenet pitäisi Turkille luovuttaa. Presidentin mukaan siinä todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan konventiossa sovittu.
Imatran rajanylityspaikka on vuosia ollut yksi vilkkaimmista Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. Esimerkiksi vuonna 2019 rajanylityksiä oli vuodessa noin 1,5 miljoonaa.
Rajaliikenteen hiljensivät koronarajoitukset kevättalvella 2020. Vuotta myöhemmin eli tammikuussa 2021 valtioneuvosto teki päätöksen sulkea Imatran rajanylityspaikka henkilöliikenteeltä kokonaan. Syynä oli estää koronaviruksen leviäminen Suomeen.
Tuon päätöksen jälkeen Imatran rajanylityspaikan kautta on kulkenut vain raskasta liikennettä.
Näin hiljaista oli Imatran rajanylityspaikalla viime maaliskuussa. Mimmi Nietula / Yle
Ylihuomenna perjantaina tilanne muuttuu, kun koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset Suomen ulkorajoilla päättyvät.
Samalla päättyy yli vuoden turismihiljaisuus Imatran raja-asemalla. Venäjältä pääsee Suomeen, kunhan tarvittavat matkustusasiakirjat eli passi ja viisumi ovat kunnossa.
Sen sijaan Suomesta ei kannata Venäjälle lähteä yrittämään tavalliselle turismimatkalle, sillä Venäjällä koronasta johtuvat maahantulorajoitukset ovat edelleen voimassa.
Venäläisia autoja saapumassa Suomeen maaliskuussa 2020. Ville Toijonen / Yle
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari kertoo, että Suomen kansalainen voi toki koska tahansa poistua maasta. Venäjän rajalla pysähdys todennäköisesti kuitenkin tulee, ellei ole kertoa venäläisille rajaviranomaisille perusteltua syytä.
– Jos meillä Suomen rajatarkastuksessa on tieto, että henkilö ei todennäköisesti pääse Venäjän rajatarkastuksesta läpi, niin toki me informoimme häntä, sanoo Lukkari.
Ei ryntäystä
Vaikka venäläiset pääsisivätkin perjantaista alkaen Suomeen tulemaan, kuluu aikaa, ennen kuin venäläisiä turisteja alkaa enemmän itärajalla näkyä.
Venäjällä on lisäksi edelleen voimassa maastapoistumisrajoituksia, jotka estävät monien venäläisten matkustamisen ulkomaille. Niistä kertoi muutama päivä sitten muun muassa Ilta-Sanomat.
Samalla kun Imatran rajanylityspaikka avautuu henkilöliikenteelle, laajenee myös muiden itärajan rajanylityspaikkojen aukioloajat. Esimerkiksi Suomen vilkkaimmat itärajan rajanylityspaikat Vaalimaa Virolahdella ja Nuijamaa Lappeenrannassa ovat 1.7.2022 alkaen auki henkilöliikenteelle jälleen ympäri vuorokauden.
Kukaan ei tiedä, palaavatko turistimäärät ikinä ennalleen. Lähitulevaisuuttakin on vaikea ennakoida. Esimerkiksi venäläisillä turisteilla harvalla on voimassa oleva viisumi Suomeen.
– On tosi vaikea ennakoida, miten kauan elpyminen kestää. Voi mennä aika pitkä aika, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi lohjalaista yrittäjää vastaan nostetut petossyytteet tänään keskiviikkona antamassaan tuomiossa. Autojen varaosakauppaa tehnyttä yrittäjää syytettiin 31 petoksesta, kunnianloukkauksesta ja vainoamisesta.
Syytteiden mukaan yrittäjänä toiminut, vuonna 1962 syntynyt mies oli myynyt 31 asiakkaalle muun muassa auton moottoreita ja vaihdelaatikkoja ilman aikomusta toimittaa niitä. Asiakkaat olivat maksaneet autojen varaosista noin 1 000–8 000 euroa tapauksesta riippuen. Asiakkaina oli sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä, kuten autokorjaamoja.
Heistä osa ei saanut tilaamiaan tuotteita lainkaan ja osa sai ne vasta sovitun toimitusajan jälkeen. Epäonnistuneita kauppoja tehtiin vuosien 2016 ja 2021 välisenä aikana Lohjalla, Hangossa ja Kirkkonummella. Kaikki asiakkaat eivät saaneet rahojaan takaisin.
Syytteet kunnianloukkauksesta ja vainosta liittyvät tapaukseen, jossa yrittäjä oli lähettänyt syytteiden mukaan loukkaavia viestejä entiselle vaimolleen ja muun muassa seurannut tätä autollaan. Tilanteet tapahtuvat Lohjalla vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana.
Mies romahti henkisesti ja päätyi velkakierteeseen
Yrittäjä kiisti oikeudessa kaikki syytteet. Miehen mukaan hänellä oli kyky ja aikomus toimittaa asiakkaiden maksamat tuotteet sovitusti. Hän oli yrittänyt hankkia tuotteet.
Mies kiisti myös loukanneensa entisen vaimonsa kunniaa tai vainonneensa häntä. Yhteydenotot liittyivät eroon ja lapsen tapaamiseen.
Miehen mukaan avioeroprosessi ja taistelu lapsen tapaamisoikeudesta olivat saaneet hänet romahtamaan henkisesti. Hän ei ollut voinut tehdä töitä, josta oli seurannut yhtiölle velkakierre.
Miehen terveydentilaan oli vaikuttanut hänen mukaansa myös internetissä häntä vastaan käyty "nettimyrskytys", jonka myötä miehestä oli tehty lukuisia rikosilmoituksia.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen kunnianloukkauksesta sakkoihin. Syytteet vainoamisesta hylättiin.
Käräjäoikeus ymmärsi, ettei mies muistanut kaikkia kauppoja
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki miehen petossyytteet, koska oikeuden mukaan hän ei ollut erehdyttänyt asiakkaitaan tahallisesti.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan oli ymmärrettävää, että yrittäjä ei ollut muistanut kaikkia kauppojaan tai pystynyt yksilöimään niitä. Oikeus otti arviossaan huomioon miehen terveydentilan, kauppojen määrän ja kaupoista kuluneen ajan.
Yrittäjä oli vuosien aikana tehnyt tuhansia varaosakauppoja. Tuomion mukaan yrittäjä oli hoitanut suurimman osan tekemistään kaupoista sovitulla tavalla loppuun saakka.
Miehen yritys kärsi taloudellisista vaikeuksista. Tuomion mukaan miehellä oli kuitenkin mahdollisuus ostaa tuotteet asiakkaille saamillaan kauppasummilla.
– Se, että tuote on useissa tapauksissa jäänyt toimittamatta, ei sellaisenaan riitä osoittamaan, että yrittäjällä ei ole ollut aikomusta tai kykyä tuotetta toimittaa, tuomiossa perustellaan.
Tuomio: Yrittäjä oli asiakkaille epälojaali
Kaupat tehtiin niin, että asiakas tiedusteli varaosia netissä olleella lomakkeella, sähköpostilla tai puhelimitse. Tämän jälkeen mies tilasi tuotteet yhteistyökumppaneiltaan Suomesta, Ruotsista, Saksasta tai Hollannista.
Hänellä ei ollut tuotteita omassa varastossaan, vaan hän matkusti muun muassa laivalla Ruotsiin hakemaan varaosia asiakkaille. Tuomion mukaan on selvää, että varaosien saatavuuteen liittyi epävarmuutta.
Tuomion mukaan yrittäjän olisi pitänyt ottaa asia huomioon toimitusajoissa. Hän oli ilmoittanut toimitusajaksi usein noin viikon.
Tuomion mukaan yrittäjä oli ollut asiakkaille epälojaali ja antanut heille harhaanjohtava tietoa toimitusajasta. Tuomiossa arvioidaan, että se ei kuitenkaan osoita miehen syyllistyneen petokseen.
Toimitusajan viivästyminen ja rahojen palauttaminen ovat lähtökohtaisesti siviilioikeudellisia asioita. Tuomion mukaan yritys hyvitti toimittamatta jääneistä varaosista maksetut rahat suurelle määrälle asiakkaista. Lopulta yritys meni konkurssiin.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Kansanedustaja Wille Rydman on ollut otsikoissa siitä lähtien, kun Helsingin Sanomat uutisoi puolitoista viikkoa sitten, että Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti nuoria naisia ja tyttöjä kohtaan.
HS:n jutussa haastateltujen naisten mukaan Rydman myös olisi hyödyntänyt poliittista asemaansa, kun hän on hakeutunut tekemisiin nuorten naisten ja tyttöjen kanssa.
– Viime päivät ovat olleet elämäni hirveimpiä. Ei tällaisen ryöpyttelyn kohteena oleminen luonnollisestikaan ole helppoa varsinkaan silloin, kun esitetyt väitteet ovat näin pöyristyttäviä. Ja myöskin niin ohuesti jos mitenkään tosiasioihin perustuvia, Wille Rydman sanoo Ylelle.
Rydman kertoo jättävänsä tutkintapyynnön poliisille todennäköisesti ensi viikolla Helsingin Sanomien jutusta.
– Ilman muuta tulen jättämään tutkintapyynnön. On täysin mahdotonta jättää asiaa sikseen silloin, kun julkisessa kirjoittelussa esitetään näin pöyristyttäviä väitteitä näin kepoiselta pohjalta.
Tutkintapyynnön jättämisestä kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.
– Tutkintapyyntö jätettäneen ensi viikolla. Nämä ovat oikeudellisesti aina vaikeita kysymyksiä, miten tutkintapyyntö täytyy rakentaa. Tässä on muutamia teknisiä seikkoja, joiden johdosta se viivästyy, Rydman sanoo.
Rydman ei avaa tarkemmin tutkintapyynnön sisältöä tai sitä, mihin yksittäisiin jutussa olleisiin väitteisiin tutkintapyyntö kohdistuu.
– Tämä on sellainen asia, joka täsmentyy siinä vaiheessa, kun tutkintapyyntö tulee jätetyksi.
Poliisi päättää tutkintapyynnön jättämisen jälkeen, aloittaako se asiassa esitutkinnan.
Kokoomuksen johto järkyttyi Helsingin Sanomien uutisesta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Ylelle Helsingin Sanomien uutisen julkaisun jälkeen, että juttu oli "järkyttävää" luettavaa.
Orpo myös kertoi, että kokoomus aikoo selvittää tapauksen perin pohjin.
Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä toistaiseksi pian jutun julkaisun jälkeen.
– Sieltä olen toistaiseksi olen eronnut, kun näin pyydettiin, Rydman sanoo.
Hänen mukaansa on vielä ennenaikaista pohtia oman eduskuntaryhmän perustamista.
– Se on kokoomuksen toimijoista aikanaan kiinni, miten jatko menee tästä eteenpäin. He joutuvat sitä arvioimaan, ja totta kai joudun asioita itsekin arvioimaan.
Rydman ei vielä tiedä, milloin kokoomus päättää siitä, voiko hän palata takaisin puolueeseen.
– Ei ole ollut puheita (aikataulusta). Varmaankin kesän aikana jonkinnäköisiä askelmerkkejä tulevaisuutta varten päästään asettamaan, Rydman toteaa.
Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksen tuotannon laajennusta, uutta jätevesiputkea ja syanidijätealtaan suurentamista koskevat ympäristö- ja vesitalousluvat. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi luvat kaksi vuotta sitten.
Oikeuden mukaan luvat eivät täytä ympäristönsuojelua ja vesiensuojelua koskevien lakien vaatimuksia. Hallinto-oikeus palautti luvat aluehallintoviraston uuteen käsittelyyn.
Hallinto-oikeus määräsi myös, että kultakaivos ei saa lisätä tuotantoaan 2 miljoonaan malmitonniin vuodessa, vaan tuotanto on pidettävä vanhan ympäristöluvan sallimassa enintään 1,6 miljoonassa tonnissa.
Oikeus määräsi kultakaivosyhtiön myös vähentämään Seurujoesta otettavan prosessiveden määrää jokiluonnon suojelemiseksi.
Lupien kumoamista olivat vaatineet muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Kittilän kunnan ympäristölautakunta. Kaivosyhtiö Agnico Eagle on ehtinyt rakentaa ja käyttää uutta jätevesiputkea ja suurentaa jäteallasta. Jätevesiputki on 24 kilometriä pitkä ja yhtiö on kertonut sen maksaneen 16 miljoonaa euroa.
Valvovana viranomaisena toimiva Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) päättää siitä, miten lupien kumoaminen vaikuttaa kaivoksen toimintaan.
Kultakaivos on ehtinyt rakentaa uuden jätevesiputken, joka on ollut toiminnassa vuoden 2020 lopusta lähtien. Arkistokuva.Jarmo Honkanen / Yle
"Merkittävintä tuotannon noston peruminen"
Kittilän kunnan ympäristötarkastaja Sanna Kivilompolon mukaan päätöksessä merkittävintä on tuotannon noston peruminen.
– Puhutaan 0,4 miljoonan tonnin laskusta tuotannossa, mikä on merkittävä määrä.
Kivilompolon mukaan kunnan ympäristövalvonta odottaa mielenkiinnolla, mitä Lapin ely-keskus tekee ja valittaako Agnico Eagle Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kivilompolon mukaan tilanne on erikoinen, koska Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi aikanaan valittajien vaatimuksen lupien täytäntöönpanokiellosta.
– Yhtiö ehti rakentaa uuden jätevesiputken, joka on ollut toiminnassa vuoden 2020 lopusta lähtien.
Luonnonsuojelupiiri: Nahkapäätös koska jäteputki on rakennettu ja käyttö saa jatkua
Hallinto-oikeudessa valituksen voittaneen Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtajan Mika Flöjtin mukaan tapaus kertoo, että rakenteita ja hankkeita toteutetaan Suomessa ilman riittäviä selvityksiä päästöistä ja päästöjen vaikutuksista.
Vaasan hallinto-oikeus antoi pari vuotta sitten kaivosyhtiön rakentaa ja ottaa käyttöön jätevesiputken vaikka aluehallintoviranomaisen luvasta valtettiin ja valittajat pyysivät täytäntöönpanokieltoa. Nyt sama hallinto-oikeus kumoaa ja paluttaa asian aluehallintovirastoon uutta käsittelyä varten ja samalla sallii jätevesien laskun luvan kumoamisesta huolimatta.
-Tehdään nahkapäätöksiä, joilla lupa kumotaan ja palutetaan aluehallintoviraston käsittelyyn ja kuitenkin sallitaan väärin tehdyn rakenteen käyttö jätevesien purkuun suojeltuun Ounasjoen Natura-vesistöön.
Flöjtin mukaan kultakaivosyhtiö Agnico Eaglen tapaus osoittaa isojen hankkeiden oikeusvaltion vastaisia etuoikeuksia, joilla tosiasiassa painostetaan aluehallintoviranomaisia antamaan lupia puutteista huolimatta.
-Vastaavaa on tapahtunut Sotkamossa Talvivaaran kaivoksen ja Harjavallassa BASFIn akkutehdashankkeessa.
Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri perehtyy Flöjtin mukaan asiantuntijoiden kanssa muun muassa päätöksen sallimiin jätevesien päästörajoihin ja harkitsee valittamista KHO:een.
Kaivosyhtiö Agnico Eagle ei ole vielä vastannut Yle Lapin uutisten kommenttipyyntöön.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tänään keskiviikkona antaman tuomion mukaan kirkkonummelainen 47-vuotias mies syyllistyi tappoon ampuessaan miehen kuoliaaksi Kirkkonummella maaliskuussa.
Tuomittu omistaa Kirkkonummella sijaitsevan ravintolan, jossa henkirikos tapahtui. lllalla 4. maaliskuuta 2022 ravintolaan saapui sen omistajalle entuudestaan tuttu, ravintolaan porttikiellon saanut mies. Ravintolan omistajan mukaan mies käyttäytyi uhkaavasti.
Jonkinlaisen riitatilanteen jälkeen ravintolan omistaja haki takahuoneesta työntekijöiden tiloista valmiiksi ladatun pienoiskiväärin. Hän ampui porttikiellon saanutta miestä kohti.
Mieheen osui kolme luotia, ja hän menehtyi paikalle saapuneen ensihoidon elvytyksestä huolimatta. Ravintolan omistaja tunnusti ampuneensa miestä kohti. Hän väitti toimineensa hätävarjelutilanteessa.
Ravintoloitsija piti henkirikoksesta tuomittua vaarallisena
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tänään antaman tuomion mukaan porttikiellon saaneella miehellä oli väkivalta- ja henkirikostausta. Ravintolan omistaja tiesi miehen taustasta ja piti tätä sen vuoksi vaarallisena.
Ravintoloitsijan mukaan mies oli suuttunut, kun hänelle ei oltu suostuttu myymään alkoholia. Ravintoloitsijan mukaan porttikiellon saanut mies oli sanonut: "Nyt lähtee henki".
Ravintolassa oli ollut paikalla myös ravintolan omistajan vaimo sekä poika tyttöystävänsä kanssa. Ravintoloitsijan mukaan porttikiellon saanut mies oli vaikuttanut siltä, että hän käy pojan ja tämän tyttöystävän kimppuun.
Ravintoloitsijan vaimo oli ollut baaritiskin takana. Vaimo oli vetänyt ravintolan ryöstösokasta, jolloin videovalvonta alkoi tallentaa.
Tässä vaiheessa ravintolan omistaja haki takahuoneesta ladatun aseen ja ampui miestä. Tuomion mukaan mies kertoi, ettei hän ole koskaan pelännyt yhtä paljon.
Miehen mukaan hän oli vain halunnut, että porttikiellon saanut mies lopettaisi hyökkäyksen.
Tuomio: Teko oli epäsuhtainen tilanteeseen nähden
Käräjäoikeus päätyi pitämään syytetyn kertomusta tapahtumien kulusta uskottavana. Tuomion mukaan tapahtumat ravintolassa täyttävät hätävarjelutilanteen tunnusmerkit. Tuomion mukaan miehen ampuminen ei tilanteessa ei kuitenkaan ollut oikeutettua.
Tuomion mukaan asetta olisi voitu käyttää vähemmän vaarallisella tavalla kuin ampumalla miestä kohti. Ravintoloitsija olisi voinut esimerkiksi suusanallisesti uhata aseen käyttämisellä.
– Hänen tekonsa on ollut täysin epäsuhtainen (uhrin) häneen tai hänen läheisiinsä kohdistamaan menettelyyn verrattuna, tuomiossa perustellaan.
Ravintolan tiloista löytyi pienoiskiväärin lisäksi valopistoolista muokattu haulikko. Miehen hallusta löytyi myös kahdeksaan erilliseen myyntipakkaukseen pakattuna noin 10,6 grammaa amfetamiinia.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1975 syntyneen Tuomo Kalervo Heinonsalmen taposta, huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteensä yhdeksän vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Käräjäoikeus määräsi miehen maksamaan uhrin 5-vuotiaalle pojalle 12 000 euron kärsimyskorvaukset. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Suomen Nato-jäsenyysprosessi liikahti tiistaina merkittävästi eteenpäin, kun Turkki ilmoitti tiukoiksi kuvailtujen neuvottelujen jälkeen tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
Sovun sinetiksi kolmen maan valtiojohto, kuten Suomen ja Turkin presidentit sekä maiden ulkoministerit allekirjoittivat niin sanotun kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, memorandumin.
Asiakirja hätkähdytti, sillä siinä liikutaan täsmälleen samoissa kiistanalaisissa ihmisoikeuksiin ja terroristien luovuttamiseen ja terrorismin torjuntaan liittyvissä vaatimuksissa, joiden takia Turkki on jumittanut toukokuusta asti Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia.
Siinä esimerkiksi sovitaan, että Suomi ja Ruotsi perustavat Turkin kanssa "tarpeelliset kahdenväliset rakenteet, joiden tarkoitus on helpottaa terroristiepäiltyjen luovuttamista" Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.
Asiakirjassa sitoudutaan asettamaan virkamiehistä koostuva ryhmä tai komitea, joka pohtii palauttamisen tavoitteiden käytännön toteuttamista.
Se tulkitsi myös, että maat suostuivat muuttamaan terrorismilainsäädäntöään.
Mihin Suomi tosiasiallisesti sitoutui kurdien suhteen?
Heti perään keskiviikkona Turkki toistikin vaatimuksensa 33 ihmisen luovuttamisesta Ruotsista ja Suomesta.
Paniko Suomen valtiojohto nimensä paperiin, joka sitoo Suomea luovuttamaan Turkin vaatimia henkilöitä Turkkiin?
Ei pannut, vastaa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi.
– Tämä sopimus ei velvoita Suomea tai Ruotsia luovuttamaan näitä 33 henkilöä, Koskenniemi tiivistää.
Näin katsoo myös vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopolittisesta instituutista.
– Se ei voi sitoa. Suomi on oikeusvaltio ja sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin luovutusten osalta, eikä oikeastaan voi niistä joustaa, Pesu sanoo.
Asiakirjassa erikseen sanotaan, että luovutukset tehdään Euroopan luovutussopimusten mukaisesti, kuten ennenkin.
Yhtä lailla luovuttamista pohdittaessa huomioon tulee ottaa esimeriksi pakolaissopimuksen ehdot, joista yksi on esimerkiksi se, että ihmisiä ei luovuteta valtioihin, joissa on riski että joutuvat kidutetuiksi tai epäinhimillisen kohtelun alaisiksi.
Velvoitteisiin ei siis tullut kansainvälisten säädösten tasolla mitään lisää, Koskenniemi summaa.
Turkin rajuhko tulkinta siitä, että Suomi olisi muuttamassa terrorismilainsäädäntöään voi Matti Pesun mukaan liittyä jo tehtyihin uudistuksiin.
– Suomella ja käsittääkseni myös Ruotsilla on ollut kansallisia ja itsenäisiä terrorismilainsäädäntöprosesseja, joita kätevästi ja tarkoitushakuisesti yhdistettiin tässä.
Presidentti Sauli Niinistö korosti tiistaina asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen, ettei sen noudattaminen edellytä Suomelta lakimuutoksia.
Vielä pitäisi jaksaa neuvotella, siihen sopimus velvoittaa
Tunnetasolla asiakirjassa kuitenkin sitouduttiin tukemaan Turkkia entistä vahvemmin terrorismin torjumisessa. Suomi muun muassa tuomitsee terrorismin ja sitoutuu osoittamaan Turkille täyttä tukea ja solidaarisuutta.
Tämä on poliittisen paineen kasvattamista.
– Siksi se velvoittaa Suomen ja Ruotsin keskustelemaan näiden henkilöiden osalta luovuttamiskysymyksestä vielä kerran ja mahdollisesti jälleen kerran katsomaan, toteutuvatko Euroopan luovuttamista koskevan sopimuksen kysymykset heidän kohdallaan, Koskenniemi lisää.
Suomi ei ole viime vuosina suostunut Turkin vaatimuksiin luovuttaa ihmisiä, joita Turkki on pitänyt aseellisten terroristijärjestöjen jäseninä. Kaksi Turkin tänä vuonna jättämää luovutuspyyntöä on oikeusministeriön mukaan tällä hetkellä ratkaisematta.
Turkki hämmästytti
Kokonaisuudessaan Koskenniemi kuvailee sopimusta hämmästyttävän yleisluontoiseksi ja epäkonkreettiseksi.
– Hämmästyin että Turkki on suostunut näin yleisluontoiseen periaatemuotoiluun. Uskon, että Turkki on suostunut sen takia, että se tietää, että keskustelu ei tähän lopu.
Koska Suomen ja Ruotsin jäsenyys riippuu siitä, ratifioiko Turkki niiden Nato-jäsenyyden, Turkki voi esittää halutessaan tiistaina tehdyn sopimuksen pohjalta uusia, täsmällisempiä vaatimuksia.
Turkki testaa nyt sitä, missä raja kulkee ja mitä ylevät määreet, kuten solidaarisuus, tuki tai tuomiot käytännössä tarkoittavat.
– Testaaminen alkoi saman tien, eikä ole epäilystä ettei se jatkuisi, Koskenniemi kuvailee kansainvälisten neuvottelujen ja diplomatian keinovalikoimaa.
– Toivotaan, että nämä olisivat enemmän kotiyleisölle suunnattuja viestejä, mutta ei voi sulkea pois mahdollisuutta että Turkki edelleen kriisiyttää tilannetta, Matti Pesu sanoo.
Paperi on sitova valtiosopimus
Vaikka memorandumin tarkka käännös on lähempänä muistiota tai asiakirjaa kuin sopimusta, kansainvälis-oikeudellisesti sitä voidaan pitää Koskenniemen mukaan valtiosopimuksena.
Koskenniemi viittaa siihen, että presidentillä ja ulkoministerillä on kansainvälisessä oikeudessa aseman tuoma valtuus tehdä valtiota sitovia sopimuksia riippumatta siitä, edetäänkö valtioiden sisäisten voimaansaattamismenettelyiden mukaisesti.
Samalla se tekee asiakirjoista muodollisesti valtioiden välisiä sopimuksia.
– On aika on harvinaista että tällä tasolla tehdään sopimuksia, ja se on kansainvälisoikeudellisesti vahva instrumentti. Siinä mielessä kehotan ottamaan sen vakavasti.
Lopen Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Hentilä on iloisella mielellä, kun Suviseuroille voidaan jälleen kokoontua kolmen vuoden tauon jälkeen. Lopelle odotetaan 76 000 kävijää, se on sama määrä kuin kymmenen vuotta sitten samassa paikassa.
– Kaksi edellistä kesää olivat pettymyksiä varsinkin lapsille ja nuorille, jotka odottavat Suviseuroja innokkaasti. Sama se on meille vanhemmillekin. On ollut kova isku, kun seuroja ei ole pystytty järjestämään.
Kahtena edellisenä kesänä perinteiset Suviseurat jäivät väliin, mutta viime kesän verkko- ja radiolähetyksistä saatuja oppeja hyödynnetään nyt myös Lopella, kertoo Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Hentilä.Ville Välimäki / Yle
Viime kesänä Suviseurat toteutettiin vain verkossa ja radiossa. Vaikka se koettiin pettymyksenä, siitä saatiin hyviä kokemuksia, joita hyödynnetään nyt perinteisillä seuroilla Lopella.
– Lähetykset tavoittivat noin 4,3 miljoonaa kuulijaa sadassa maassa. Näissä seuroissa hyödynnetään perinteistä mallia, että ollaan yhdessä koolla. Lisäksi Youtuben kautta välitetään seurapuheet ja muu ohjelma ympäri maailmaa, kertoo Hentilä.
Savipelloilta kovalle maalle
Jorma Hentilän mielestä Räyskälän lentokenttä on yksi parhaista paikoista, missä Suviseurat on järjestetty. Kovalla maalla eivät sateetkaan kiusaa, niin kuin on käynyt joskus peltoseuroissa, joissa on tallottu kuravellissä. Suviseurat onkin jatkossa päätetty keskittää kovapohjaisille alueille.
Räyskälän kenttä on Hentilän mukaan hyvin hoidettu alue, jonne on helppo tulla.
Lopen Räyskälässä Suviseurat on kovalla maalla. Taustalla näkyvään seuratelttaan mahtuu 4000 ihmistä.Ville Välimäki / Yle
– Alueella on risteävät kiitotiet, joten keskuspaikalle on kauimmistakin paikoista matkaa vain noin kilometri. Suviseurat on pidetty täällä jo kerran, joten tämä on tuttua myös viranomaisille. He ovat nähneet, miten kaikki on toiminut. Se tuo osaltaan turvallisuutta valmisteluihin.
Suviseurat aiotaan jatkossa keskittää viiteen tai kuuteen paikkaan, joita ovat muun muassa Lopen Räyskälä, Kauhava ja Pudasjärvi. Muitakin paikkakuntia on ilmoittautunut halukkaaksi Suviseurojen pitopaikaksi, kertoo Hentilä. Lopella järjestetään Suviseurat seuraavan kerran jo vuonna 2025.
Pitopaikkojen kunnostukseen satsataan
Suviseurojen eteen on tehty töitä useampi vuosi tuhansien talkoolaisten voimin. Suviseurat palaa Lopelle jälleen kolmen vuoden kuluttua, joten kentän infraan on kannattanut satsata. Reuna-alueita on raivattu, on tehty maansiirtotöitä ja siistitty aluetta.
Räyskälän lentokentälle on pystytetty 4 000 hengen seurateltta, 1 500 neliön myymäläkauppa, 160 metriä pitkä ravintolakatos, 600 metriä ruokailupöytää ja 100-metrinen rakennus kioski- ja jäätelömyyntiä varten.
Kentälle on rakennettu viitisenkymmentä vedenottopistettä ja perinteiset vessat on korvattu noin 680 bajamajalla. Keskusalueelle on tuotu sähköt valtakunnan verkosta, reuna-alueille puolestaan generaattoreilla.
Räyskälään kolmen navigointipisteen kautta
Lopen Räyskälään arvioidaan saapuvan yli 6 600 asuntovaunua ja 2 000 asuntoautoa. Telttoja pystytään 6 500. Liikenteen sujuminen on iso haaste. Sen odotetaan silti sujuvan hyvin, vaikka jonoja varmasti syntyy.
Suviseuroille tullaan yleisesti asuntovaunujen ja asuntoautojen kanssa.Ville Välimäki / Yle
Liikenne ohjataan Räyskälään kolmen navigointipisteen kautta. Niillä tasataan liikennevirtoja. Kymmenen vuoden takaisista kokemuksista on hyötyä, kertoo liikennetoimikunnan puheenjohtaja Juha Ojala.
– Arvioimme kävijämäärän perusteella tulosuuntia ja -sektoreita sekä tarkastelemme tieverkostoa. Sijainti on erinomainen Suviseuroille. Meillä on kohtuullisen tarkasti tiedossa, kuinka paljon miltäkin paikkakunnalta väkeä on tulossa, ja sen avulla olemme arvioineet tulosuuntien kuormittumista.
Ojala kertoo, että itäisestä Suomesta tulijat ohjataan perille Riihimäen kautta kantatie 54:ää. Läntisestä Suomesta Forssan suunnasta saavutaan valtatie 10:n kautta. Etelästä saapuu hiukan vähemmän väkeä kakkostietä ja Härkätietä pitkin Tammelan Portaan lävitse.
Lohikeittoa ja 150 000 pizzaa
Ruokailun järjestäminen kymmenilletuhansille suviseuralaisille useana päivänä on valtava haaste, mutta ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Hanna Leppälä ei sitä kavahda. Hän vakuuttaa, että ruoka riittää.
PIzza on se, mitä nuoriso Suviseuroilta odottaa, tietää ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Hanna Leppälä.Ville Välimäki / Yle
– Mukana on paljon ihmisiä, jotka ovat tottuneet tekemään talkootyötä. He ovat olleet mukana valmisteluissa ja keittämässä vuosien kokemuksella. Kalusto on tuttua ja ruokalista on laadittu niin, että se soveltuu kenttäolosuhteisiin, esittelee Leppälä.
Ruokalistalla on esimerkiksi lihakeittoa, lohikeittoa, vegemakaronilaatikkoa ja pakattuja salaatteja. Puolet osallistujista on lapsia ja nuoria, joten pizzoja popsitaan jopa 150 000 kappaletta.
– Pizza on ehdottomasti nuorten suosikki ja sitä menee paljon iltaisin, jolloin sitä on tarjolla. Suviseurat ei taida olla heille mitään ilman pizzaa.
Äimälässä Pälkäneellä suurten metsälehmusten latvuskruunut ulottuvat parhaimmillaan parinkymmenen metrin leveydelle rungosta. Jokaisella puuyksilöllä on suuri vaikutus sen vaikutuspiirissä elävään eliöstöön.
– Latvuksessa elää näkymättömissä oma lajistonsa, rungolla toinen ja maan pinnassa omansa. Näin suuria metsälehmuksia on Suomessa vähän, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Hiekkatie kulkee kukkivan maalaismaiseman läpi. Lehmukset kasvavat pienissä metsälaikuissa maanviljelysmaan keskellä. Laikut ovat lehtoja. Kaikki viljavimmat pellot ja niityt ovat aikanaan olleet lehtoa.
– Suuret pellot Lounais-Suomessa ja pienemmät vaikkapa täällä Pirkanmaalla. Kaikki on raivattu lehtomaasta.
Lehtipuuvaltaista lehtometsää Äimälän kylätien varressa Pälkäneellä.Marko Melto / Yle
Luontoarvot katoavat – tekoja tarvitaan nopeasti
Lehtojen monimuotoisuus on tiedetty pitkään. Kuitenkin lehtojen kuusikoituminen ja muuttuminen osaksi talousmetsää on jatkunut edelleen. Lehtojen luontoarvot ovat häviämässä.
– Valtaosa jäljellä olevista lehdoista on kuusikoita. Lehdot kuusettuvat usein vanhetessaan, mutta kuusia on suosittu myös tarkoituksella, sanoo Ruutiainen.
Kuusi on ollut lehtopuista taloudellisesti arvokkain. Valoisia lehtipuulehtoja, kuten täällä Pälkäneellä, on hyvin vähän. Tämäkin lehtoalue tarvitsee hoitoa, jotta ei kasva täyteen kuusta.
Jukka Ruutiainen on sopinut maanomistajan kanssa, että kuusia raivataan pois. Metsänomistaja on ollut innolla mukana. Pähkinäpensaan vieressä on kuusen kantoja merkkeinä hoitotyöstä.
Luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen ja kuusta vähentämällä sijaa saanut pähkinäpensas Pälkäneläisessä lehdossa.Marko Melto / Yle
Äimälän lehto on yksityistä suojelualuetta, mutta monimuotoisuutta pitäisi lisätä myös talousmetsissä, joita on jäljellä olevista lehdoistakin jopa 97%. Lehdot ovat arvokkaita hyvin pieninäkin palasina. Siksi Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeen neuvojat, kuten Ruutiainen tulevatkin nyt mielellään opastamaan lehdon säilyttämisessä ja hoidossa. Miksi luontoa pitää hoitaa?
– Joitakin alueita on hyvä hoitaa, jotta saataisiin palautettua vähän sitä monimuotoisuutta, joka täällä on joskus vallinnut. Lehtipuihin sitoutunut lajisto on hätää kärsimässä. Mutta on myös alueita, joille ei ole tarpeen tehdä mitään.
Valmiutta luontokadon torjuntaan on olemassa
– Metsänomistajilla on valmiuksia ylläpitää näitä arvoja metsissään, jos vaan me metsäammattilaiset osaamme antaa neuvoja ja kertoa asioista metsänomistajille. Asiat paranevat, mutta pitäisi parantua aika pian koska luontokato on koko ajan päällä, Ruutiainen muistuttaa.
Kiinnostusta lehtoja kohtaan on nyt paljon. Metsäkeskuksen ja luonnonsuojelujärjestöjen kursseilla käy hyvin väkeä. Metsänomistajat tarjoavat kohteita METSO-ohjelman vapaaehtoiseen suojeluun ja saavat suojelusta saman suuruisen korvauksen kuin saisivat hakkuustakin. Myös hoitotyön kustannukset korvataan tarvittaessa.
Luonnonperintösäätiö saa myös yhteydenottoja, joissa halutaan säilyttää pala hienointa metsää. Mutta nyt on kiire. Suomalainen metsäluonto menettää koko ajan monimuotoisuuttaan. Jotta kiihtyvän puunkäytön vaikutuksia voidaan edes jossain määrin kompensoida, luontoarvoiltaan parhaat metsäalueet tulisi nyt löytää ja säilyttää.
Kosteita lehtoja on usein purojen varsilla ja tyypillisesti niissä kasvaa saniaisia, kuten kotkansiipeä ja hiirenporrasta. Kosteita lehtoja on 30 % kaikista lehdoista.Jukka Ruutiainen
Lehdoissa on elämää enemmän kuin muualla
Ruutiainen kuopaisee kengällään metsämaata ja ottaa kouraansa maata. Se on multaa. Juuri lehtomaa on ravinteisuutensa takia ollut kaikkein halutuinta ottaa viljelykäyttöön.
– Harvat säilyneet lehdot ovat olemassa, koska ne ovat olleet vaikeita viljellä kivikkoisuuden tai mäkisyyden takia - tai ne ovat säilyneet purojen varsilla, sanoo Ruutiainen.
Mustapääkerttu, peippo, lehtokerttu, närhi, käki. Laulajia on Äimälässä äänessä paljon, vaikka on pesimäaika, eivätkä linnut ole laulajina aktiivisimmillaan. Lehdot ovat suomalaisen luonnon aarreaittoja. Lehdoissa sekä lajimäärä että yksilötiheys ovat metsämaista kaikkein suurimpia.
– Lintuyksilöitä voi pesiä parikymmentä kertaa se määrä mitä pesii puolukkatyypin kangasmetsässä, Ruutiainen havainnollistaa.
Monet uhanalaisista metsälinnuista elävät lehdoissa, mutta yleisempiäkin lajeja on niissä enemmän kuin kangasmetsissä.
Kasvilajisto on monipuolista. Kasveja on monessa kerroksessa. Puulajeja on paljon ja monet puut kasvavat ravinteikkaassa maassa suuriksi. Äimälässä valtava haapa odottelee kääpä kyljessään sopivaa tikkaa pesimään. Metsälehmuksessa on pikkutikan kolo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.
1. "Me, Pohjois-Atlantin puolustusliiton valtioiden ja hallitusten päämiehet, olemme kokoontuneet Madridiin, samalla kun sota on palannut Euroopan mantereelle…"
Nato-maiden johtajat julkaisivat tänään julkilausuman, joka on käännetty englanniksi, ranskaksi ja myös venäjäksi. Viimeksi mainittu ei tietenkään ole Nato-maa, mutta jo ensimmäisistä lauseista käy ilmi, että juuri Venäjälle tämä julistus on pitkälti suunnattu.
Viisisivuisessa julistuksessa on yhteensä kaksikymmentä kaksi kappaletta.
Ensimmäisessä kuvataan, että Nato on ennen kaikkea kollektiivisen puolustuksen työkalu, joka ei muodosta uhkaa kenellekään – paitsi mahdolliselle hyökkääjälle. Peruskirjan viides artikla on julistuksen mukaan “raudanluja”.
Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
2. "Meitä yhdistää sitoutumus demokratiaan, yksilönvapauteen, ihmisoikeuksiin ja laillisuusperiaatteeseen…."
Toisessa kappaleessa luodaan kuvaa yhteisestä arvopohjasta. Suomenkin jäsenyysprosessin aikana puhuttiin siitä, että Suomi haluaa osaksi läntistä arvoyhteisöä.
Toisaalta esimerkiksi Turkin ja myös Unkarin viimeaikainen kehitys on kulkenut aivan toiseen suuntaan. Nähtävästi Nato-johtajien joukossa on kuitenkin heitä, joille läntiset arvot ovat yhä tärkeitä.
Muillekin ne kelpaavat – ainakin korulauseina.
3. "Tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vahvimmin mahdollisin sanakääntein…"
Kolmannessa kappaleessa päästäänkin sitten itse asiaan. Sanakäänteet todellakin ovat vahvoja. Julistus toteaa, että Venäjän toimien “vastenmielinen julmuus” on aiheuttanut “suunnatonta inhimillistä kärsimystä”, joka on kohdistunut erityisesti naisiin ja lapsiin.
Julistuksen antajat lupaavat työskennellä sen eteen ja sotarikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen.
Sotarikoksista mainitaan erikseen seksuaalirikokset.
4. "Seisomme solidaarisesti Ukrainan hallinnon ja kansalaisten tukena heidän sankarillisessa taistelussaan..."
Nato-johtajat lupaavat tukea Ukrainalle ja presidentti Volodymyr Zelenskyille. Ukrainan puolustussotaa kutsutaan sankarilliseksi ja oikeutetuksi.
Nato ei halua päätyä sodan osapuoleksi, eikä ole halunnut esimerkiksi sulkea Ukrainan ilmatilaa. Nato-maiden johtajat “tervehtivät ilolla kaikkia Ukrainaa tukevien jäsenmaiden toimia”. He lupaavat myös tukea heitä tässä asiaankuuluvasti.
Nato-johtajat lupaavat myös kiihdyttää ei-tappavien puolustusvälineiden toimituksia ja kehittää Ukrainan kyberpuolustusta ja modernisoida sen puolustusalaa "pidemmän aikavälin yhteensopivuuden saavuttamiseksi".
5. "Venäjä on merkittävin ja suorin uhka liittolaisten turvallisuudelle ja euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Terrorismi, kaikissa muodoissaan, on yhä suora uhka kansalaistemme turvallisuudelle..."
Viides kappale ei voisi olla selvempi. Naton tulkinnan mukaan suurimmat uhkat ovat tänään Venäjä ja toisaalta terrorismi.
6. "... mukaan lukien Kiina, joka haastaa etujamme, turvallisuuttamme ja arvojamme..."
Kuudennessa kappaleessa listataan uusia haasteita, kuten kyberiskut, hybridisodankäynti ja muut uuden teknologian mahdollistamat vihamieliset toimet. Vasta tässä vaiheessa mainitaan ensimmäistä kertaa Kiina.
Kiina on ollut Naton uhkakuvien listoilla vasta noin vuoden ajan. Tällä hetkellä sen uhkaa ei nosteta lähellekään Venäjää tai terrorismia.
7. "Meillä on uusi strateginen konsepti..."
Seitsemännessä kappaleessa kerrotaan Naton uudesta strategiasta. Se perustuu uuteen turvallisuustilanteeseen, yhteisiin arvoihin ja Naton avaintehtäviin.
Suomalaisten on tulevina Nato-kansalaisina hyvä tietää, mitä ovat nuo Naton tärkeimmat tehtävät:.
Pelote ja puolustus
Kriisintorjunta
Turvallisuusyhteistyö
Kylmän sodan vuosien jälkeen ensimmäinen kohta on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Nyt Nato aikoo tosissaan panostaa pelotevaikutukseen.
9. "Olemme asettaneet uuden lähtökohdan pelote- ja puolustuskyvyllemme. Nato suojaa jatkossakin kansalaisia ja puolustaa jokaista senttiä jäsenmaidensa alueesta... "
Yhdeksäs kappale tekee selväksi, että liittouma on tosissaan niin maalla, merellä ja ilmassa kuin avaruudessa ja kyberissäkin. Samalla kiinnitetään huomio siihen, että liittouma on sitoutunut lisäämään taisteluvalmiita joukkoja itäisissä jäsenmaissa.
18. "Tänään olemme päättäneet kutsua Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi…"
Julistuksessa on kaikkiaan 22 kohtaa, joista painavimmat ovat dokumentin alkupäässä.. Myöhemmissä kuvataan muun muassa uutta innovaatiorahastoa, EU-yhteistyötä sekä tasa-arvokysymyksiä.
Isäntämaa Espanja sekä paikalle saapuneet ulkopuoliset delegaatiot huomioidaan kohteliaasti.
Sanalla sanoen, loppu on tylsähkö.
Poikkeuksen tekee kappale 18. Siinä kerrotaan, että Suomi ja Ruotsi on nyt kutsuttu jäseniksi – ja heti tämän jälkeen kiitellään Turkin kanssa allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjaa.
Suomalainen lukija miettii, miksi meidät mainittiin vasta julistuksen loppupuolella? Syntyy vaikutelma, että Turkin järjestämä neuvottelumanööveri on asia, jolle Natokaan ei halua antaa tämän enempää näkyvyyttä.
Toki Nato-maiden johtajat toteavat olennaisen:
Suomen ja Ruotsin jäsenyys lisää niiden turvallisuutta ja tekee Natosta vahvemman. Julistuksen mukaan molempien maiden turvallisuus on hyvin tärkeää – myös jäsenyyden hakuaikana.
Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja on otettu kirjavasti vastaan. Ruotsissa kurditaustainen kansanedustaja Amineh Kakabavehsyyttää Ruotsia kurdien myymisestä Nato-jäsenyyttä vastaan. Niin sanotussa yhteisymmärrysasiakirjassa on useampia kurdeja ja terrorismia koskevia kohtia.
Suomessa äänenpainot ovat olleet maltillisempia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökorosti tuoreeltaan sitä, että Suomi toimii oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen taas toi Twitterissä esiin asiakirjan monitulkintaisuuden sekä myöhemmin samassa ketjussa sen, että osa muotoiluista on esimerkiksi ihmisoikeuksien kannalta hankalia.
Suomessa on noin 15 000 kurdia. Kysyimme kolmelta heistä näkemyksiä Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjaan.
"Erdoğanin mielestä kaikki kurdit ovat uhka"
Suomalais-kurdilaisen ystävyysseuran puheenjohtaja Sabah Abbas Ali suhtautuu epäilevästi Suomen, Ruotsin ja Turkin solmimaan asiakirjaan.
Asiakirjassa sanotaan muun muassa, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään Kurdistanin työväenpuolue PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen toimintaa. Samalla ne sitoutuvat estämään myös PKK:n tai muiden terroristijärjestöjen "inspiroimien" yksittäisten ihmisten tekoja.
– Suomen pitää nyt olla tarkkana Turkin vaatimusten kanssa. Toimenpiteet eivät voi perustua vain siihen, mitä Turkki linjaa ja keitä se sanoo terroristeiksi. Odotamme nyt, mitä Suomi oikeasti tekee, Abbas Ali sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.
Abbas Ali arvelee, että Turkin ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tarkoituksena on käyttää Suomen ja Ruotsin kanssa allekirjoitettua asiakirjaa kurdien aseman kyseenalaistamiseen myös muissa Nato-maissa. Esimerkiksi Saksassa on pitkälti yli puoli miljoonaa kurdia.
Samalla Turkki pyrkii Abbas Alin mukaan hämärtämään rajaa terroristisen uhkan ja hallinnon vastustamisen välillä.
– Erdoğanin mielestä kaikki kurdit ovat uhka, riippumatta siitä, missä he ovat. Jos joku käyttää sananvapauttaan Suomessa, Saksassa tai Norjassa ja vastustaa Turkin nykyhallintoa, Turkki voi käyttää tätä asiakirjaa luomaan painetta näillekin maille, sanoo Abbas Ali.
Sopimuksella on Erdoğanille myös sisäpoliittinen ulottuvuus. Sen avulla hän voi näyttää vaikutusvaltaansa sekä sitä, että hän on onnistunut painostamaan muita maita kurdiasiassa.
– Nato-jarrutus on ollut silkkaa Suomen ja Ruotsin kiusaamista Turkin sisäpolitiikan vuoksi, Abbas Ali sanoo.
Asiakirjassa linjattuun asevientikiellon kumoamiseen Abbas Ali ei ota suoraan kantaa.
– Toivon, ettei suomalaisia aseita käytetä kurdeja vastaan, hän sanoo.
Loppuuko Suomen tuki ääriryhmiä vastaan taisteleville kurdeille?
Welat Nehri on ollut pitkään Suomen Kurdiliiton puheenjohtaja. Arkistokuva.Matti Myller / Yle
Suomen Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri pitää selvänä, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet Turkille myönnytyksiä Nato-jäsenyyden nimissä. Nehri pelkää Suomen tuen loppuvan Isisiä ja muita ääriryhmiä vastaan taisteleville kurdijärjestöille.
– Lähi-idän tilanteen näkökulmasta on huolestuttavaa, jos Isis ja muut samaa ideologiaa edustavat terroristiryhmät vahvistuvat Syyriassa, Irakissa ja muualla Lähi-idässä. Toiveena on, että Nato- ja EU-maat tukisivat kurdeja terrorismin vastaisessa taistelussa.
Yhteisymmärrysasiakirjassa puhutaan paljon terrorismista. Nehri toteaa, että Turkissa terrorismikäsitys on aivan toisenlainen kuin länsimaissa.
– Turkissa kaikki, jotka kritisoivat presidentti Erdoğanin toimintaa eivätkä toimi hänen asettamiensa lakien puitteissa luokitellaan terroristeiksi. Kurdit ovat kärsineet tästä aivan liikaa.
Nehri sanoo puhelinhaastattelussa, ettei Turkki päässyt kaikkiin tavoitteisiinsa. Silti Turkissa asiakirja on esitetty Turkin voittona ja Suomen ja Ruotsin tappiona.
– Siellä on levitetty jopa valheellisia väittämiä muun muassa siitä, että Suomi ja Ruotsi muuttaisivat lainsäädäntöään ja muuttaisivat kurdien YPG:n sekä Gülenin järjestön terroristijärjestöksi. Siellä on myös väitetty, että Suomi ja Ruotsi palauttaisivat Turkin vaatimia henkilöitä.
Nehri uskoo, että Turkki pyrkii jatkossakin suhmuroimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelujen ja maakohtaisten ratifiointien tiellä.
– Turkki valvoo yhteisymmärrysasiakirjan pykälien toteutumista, kuten he ne ymmärtävät. He saattavat esittää mielivaltaisia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille tämän sopimuksen nojalla. Tämä on isompi huoli kuin se, miten sopimus on kirjoitettu.
Näin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi sopimusta Madridissa
Suomi ja Ruotsi pääsivät uhkailusta "yllättävän vähällä"
Kurditaustainen Lähi-idän ja islamin asiantuntija ja kolumnisti Seida Sohrabi puolestaan suhtautuu yhteisymmärrysasiakirjaan tässä vaiheessa myönteisesti.
– Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vähällä Suomi ja Ruotsi tästä uhkailusta pääsivät.
Sohrabi toteaa puhelinhaastattelussa, etteivät Turkin Suomelle ja Ruotsille aiheuttamat ongelmat kuitenkaan päättyneet eilen solmittuun sopimukseen.
– Tulee varmasti useaan otteeseen eteen, että Turkki tulee tulkitsemaan asiakirjaa ja sen lauseita eri tavalla kuin Suomi.
Sohrabi tulkitsee, ettei asiakirjassa esimerkiksi kielletä Suomen ja Ruotsin tukea Syyriassa toimiville kurdijärjestöille.
– Tämä ei käsitykseni mukaan tarkoita sitä, että Suomi ja Ruotsi eivät voisi tukea esimerkiksi YPG:ta ja muita kurdijärjestöjä Syyriassa Isisin vastaisessa taistelussa, jota Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat tukeneet.
Sohrabi sanoo, että kunkin maan lainsäädäntö on avainasemassa, kun sopimuksen sisältöä tulkitaan.
– On varma, että Suomen puolelta lauseet on mietitty todella tarkasti ja kohtia on viilattu. Kokonaisuutena tämä on erittäin laajasti tulkittavissa oleva asiakirja.
– Varmasti Turkin kanssa tulee erilaisia tilanteita ja keskusteluja. Tämä ei pääty tähän. Tulkinnan varaa on niin paljon, että ihan varmasti Turkki ottaa vielä yhteen Suomen ja Ruotsin kanssa.
Sohrabi toteaa, että Suomen kurdien keskusteluryhmässä on kysytty mistä Suomi ja Ruotsi ovat luopuneet, että sopimus on saatu aikaiseksi. Sopimus aiheuttaa Sohrabin mukaan huolta.
– Kurdiyhteisön jäsenet kysyvät, että mitä tämä oikeasti tulee tarkoittamaan taistelussa terrorismia vastaan. Se on ainakin varmaa, että jos kurdiryhmiltä, kuten YPG:ltä viedään tuki, niin Isis nostaa päätään. Se on aivan varma.
Kun prinssi William ja herttuatar Catherine vierailivat maaliskuussa Kansainyhteisön maissa Karibianmerellä, täyttyivät kuninkaallisten some-tilit aurinkoisilla kuvilla ja videoilla tanssivista ja sukeltavista kuninkaallisista. Iloiset ihmiset hurrasivat katujen varsilla ja kättelivät hymyillen prinssiä ja herttuatarta.
Esimerkiksi yhdessä pariskunnan matkaltaan julkaisemassa tviitissä tanssahdellaan ja kiitellään ystävällisestä vastaanotosta sekä mahdollisuudesta tutustua paikallisten asukkaiden perinteisiin.
Kuninkaallisiin supeasti suhtautuva osa brittimediaa raportoi kansan hurmanneista Williamista ja Catherinesta, mutta osassa mediaa uutisointi sai toisenlaisia sävyjä. Vastaanotto Belizessä, Jamaikalla ja Bahamalla ei ollutkaan yksimielisen positiivinen.
Paikalliset kriittiset äänet huomauttivat rahvasta verkkoaidan läpi kätelleiden ja avoautosta vilkuttelevien valkoisten eurooppalaisten kuninkaallisten tuovan mieleen orjuuden ja kolonialismin synkät vuosisadat, uutisoi The Guardian.
Belizessä Williamia ja Catherinea odottivat mielenosoittajat, ja pariskunta joutui perumaan käyntinsä kaakaoviljelmällä. Jamaikalla pääministeri Andrew Holness sanoi maansa olevan valmis muuttumaan tasavallaksi ja Bahamalla kuninkaallisilta vaadittiin "täyttä ja virallista anteeksipyyntöä rikoksista ihmisyyttä vastaan".
Belizessä mielenosoittajien kylteissä muun muassa julistettiin kolonialismin ryöstöperinnön jatkuvan yhä.
Myös Jamaikalla mielenosoittajat julistivat herttuaparinkin hyötyvän edelleen "orjien verestä, hiestä ja kyynelistä". Tällä viitattiin siihen, että kuninkaalliset ovat hyötyneet vuosisatojen mittaan orjuudesta ja entisten alusmaiden riistämisestä.
The Guardianin mukaan joukko jamaikalaisia poliitikkoja, yritysjohtajia ja kulttuurivaikuttajia julkaisi avoimen kirjeen, jossa Britannialta vaadittiin korvauksia.
– Kuninkaat, kuningattaret, prinsessat ja prinssit kuuluvat satuihin, eivätkä Jamaikalle, luki Jamaikan pääkaupungin Kingstonin kaduilla kuninkaallisia "tervehtineiden" mielenosoittajien kyltissä.
Prinssi Charles tarttui orjuusaiheeseen
Kuninkaallisten hallitsijoiden hyväksynnällä ja heitä hyödyttäen emämaa osallistui orjakauppaan aina 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle saakka. Tuona aikana miljoonia ihmisiä orjuutettiin.
Brittiläinen imperiumi hankki siirtomaita aina 1600-luvulta alkaen ja laajimmillaan se oli 1900-luvun alussa. Imperiumin hajotessa 1900-luvun mittaan moni itsenäistynyt valtio liittyi Kansainyhteisöön ja säilytti brittimonarkin valtionpäänään.
Walesin prinssi Charles tarttui orjuusaiheeseen vieraillessaan kesäkuussa Ruandassa Kansainyhteisön kokouksessa.
Charlesin mielestä ymmärryksen lisäämiseksi orjuuden historiaa pitäisi opettaa Britannian kouluissa yhtä laajasti kuin holokaustin historiaa. Hänen mukaansa maassa vallitsee suuri aukko tietämyksessä transatlanttisen orjakaupan historiasta.
Hän vakuutti pyrkivänsä itsekin syventämään ymmärrystään orjuuden pysyvistä vaikutuksista. Hän sanoi tiedostavansa, että Kansainyhteisön juuret ulottuvat syvälle kipeään historiaan, ja että nyt on aika keskustella tuosta aikakaudesta.
– Meidän on tunnustettava menneisyyttämme muokanneet vääryydet, Charles sanoi Kansainyhteisön kokouksessa.
– En voi edes kuvailla sen henkilökohtaisen surun syvyyttä, jota tunnen niin monien kärsimyksestä.
Prinssi Williamia ja herttuatar Catherinea ajelutettiin avoautolla Jamaikan Kingstonissa 24. maaliskuuta. Näky sai arvostelijat muistelemaan siirtomaa-aikoja.Tim Rooke / AOP
Moni maa voi muuttua tasavallaksi Elisabetin jälkeen
Kuningatar Elisabet II on tällä hetkellä 14 Kansainyhteisöön kuuluvan Britannian entisen alusmaan valtionpää. Määrä väheni viime marraskuussa yhdellä valtiolla, kun Barbados muuttui tasavallaksi.
Valtionpään aseman siirtyessä presidentti Sandra Masonille paikalla oli myös prinssi Charles. Walesin prinssi nosti tuolloinkin esille menneet vääryydet ja sanoi, että Barbados on joutunut kärsimään orjuuden kauhistuttavasta julmuudesta. Karibianmerellä sijaitseva Barbados oli 1600-luvulla yksi ensimmäisistä alueista, joihin englantilaiset laivasivat orjia Afrikasta.
– Se tahraa ikuisesti historiaamme, Charles sanoi BBC:n mukaan.
Video vallanvaihdosta Barbadoksella:
Useissa entisissä alusmaissa, joiden valtionpäänä kuningatar Elisabet II on, käydään nyt keskustelua tämän asemasta. Kannatusta monarkin hylkäämiseksi ja korvaamiseksi presidentillä löytyy useista maista. Monet maat kuitenkaan tuskin ryhtyvät sanoista tekoihin niin kauan kuin Elisabet on vallassa.
Kruunun siirryttyä eteenpäin tilanne on toinen, ja siihen prinssi Charles näyttää jo valmistautuvan.
– On jokaisen maan oma asia, muuttuuko tasavallaksi, prinssi sanoi viime viikolla Kansainyhteisön kokouksessa.
Nokian Viinikanniemessä on laiturissa hieman alakuloisen näköinen matkustaja-alus. M/S Tampereeksi tunnistettu laiva ilmestyi toukokuussa kylpylähotelli Edenin rantaan, josta se kaupungin kehotuksesta siirrettiin pois. Nyt lähes 29-metrinen alus on luvattomasti laiturissa Viinikanniemessä.
– Kaupungilta ei ole kysytty lupaa jättää laivaa tähän laituripaikkaan. Tässä se on vajaat pari viikkoa ehtinyt nyt olla, kertaa Nokian kaupungin katuinsinööri Aino Tuikka.
Nokian kaupungin katuinsinööri Aino Tuikka ei tiedä, miksei alusta ole siirretty mihinkään.Päivi Solja / Yle
Alus aiheuttaa päänvaivaa kaupungille, koska omistajaa tai omistajia on hankala tavoittaa. Aino Tuikka kertoo, että vajaat kymmenen kertaa on laivan puhelinnumeroon soiteltu ja lähetetty sähköpostia. Hän kertoo sen verran keskustelleensa omistajatahon kanssa, että heillä on aikomuksena kunnostaa laiva ja he odottavat pääsyä telakalle. Mutta sitä ei tiedetä, miksei alusta ole vielä siirretty mihinkään.
– Kaupungilla ollaan siinä käsityksessä, että laiva ei ole vesikelpoinen ja se pitäisi välittömästi siirtää pois vesistöstä, sanoo Aino Tuikka.
M/S Tampere seilasi Tampereen ja Hämeenlinnan väliä kymmeniä vuosia. Maineikkaan aluksen uusista vaiheista kertoi ensimmäisenä Aamulehti.
Aluksen yhteyshenkilö: hienoa perinnealusta dissataan
M/S Tampere on rakennettu vuonna 1957 Suomessa. Viime vuosina se on kokenut kovia, ja se on lähes uponnut kaksi kertaa.
Syyskuussa 2018 alus nousi otsikoihin, kun se ajautui Ilves-fanit kyydissään matalikkoon Vanajavedellä Akaassa. Vuonna 2019 alus oli upota Tampereen Laukontorin rantaan. Tänä keväänä Tampereen kaupunki hääti aluksen pois Ratinan rannasta.
Aluksen pituus on noin 29 metriä ja leveys noin seitsemän metriä.Päivi Solja / Yle
Yle tavoitti puhelimitse laivan yhteyshenkilön, johon Nokian kaupunki on ollut yhteydessä. Henkilö ei kerro nimeään, mutta kertoo olevansa vahtiperämies ja aluksen "kippari". Hän sanoo ajaneensa Tampereelta häädön saaneen M/S Tampereen Nokialle 8. toukokuuta.
Kipparin mukaan aluksen moottori- ja sähkötekniikka kunnostettiin alkuvuonna. Ulkonäkö jätettiin tarkoituksella elämää nähneeksi.
– Aivan hienoa perinnealusta dissataan aivan turhaan.
Yhteyshenkilön mukaan aluksen, joka odottaa telakointia, saa ajaa rantaan. Paikaksi katsottiin laituri, jossa ei ole liikennöintiä. Vaihtoehtona olisi ollut ankkuroida alus keskelle järveä.
M/S Tampere on nyt laiturissa Nokialla.Päivi Solja / Yle
Kipparin mukaan M/S Tampere on tarkoitus nostaa vedestä ja viedä pois. Sitä varten alusta pitää siirtää jälleen, sillä ainoa sopiva laituri on Nokian sahan rannassa. Aikataulu riippuu siirtoyhtiöstä.
– Siirtokustannukset ovat isot. Siirto voi tapahtua ensi viikolla, kuukauden tai parin kuukauden päästä.
Yhteyshenkilö ei kerro, minne alus siirretään tai mihin käyttöön. Siitä päättää aluksen omistaja, joka on kipparin mukaan yksityinen yhteisö. Puhetta on ollut asunto- tai saunalauttakäytöstä.
Alusten hylkäämisiä tapahtuu joka vuosi
Erikokoisten alusten jättäminen oman onnensa nojaa on jokavuotinen ilmiö. Näin vahvistaa Kotkassa vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Storen yhteiskunta-asioiden avustaja Heikki Kuokka. Hänellä on tuoreessa muistissa Kotkassa päänvaivana ollut Mary Ann -niminen alus, joka hylättiin Kantasataman vierasvenelaituriin kesäkuussa 2019.
Kotkassa uponnut 23-metrinen Mary Ann -alus oli aiemmin risteilykäytössä.Antro Valo / Yle
– Alusten hylkäämisiä tapahtuu joka vuosi ympäri Suomea. Omistaja vain katoaa jonnekin ja alus hylätään laituriin, kertoo Heikki Kuokka.
Kuokan mielestä lainsäädännössä on selvä porsaanreikä. Aluksen voi hylätä jonkun laituriin ja vain lähteä pois. Jos alus on esimerkiksi yrityksen nimissä, omistajatiedot pystyy hävittämään virallisista rekistereistä.
Kuokan mukaan Suomessa on paljon vanhoja aluksia, joista uusi omistaja kuvittelee tekevänsä itselleen vielä veneen.
– Sitten huomataan, että edessä on valtava urakka. Loppuu aika ja rahat ja sitä vanhaa venettä ei kukaan enää halua ostaa, pohtii Kuokka eri syitä hylkäämisille.
Heikki Kuokalla on suoraviivainen neuvo Nokian kaupungille, jos alus on pitkään luvatta laituripaikalla.
– Laiturimaksut täytyy laittaa heti juoksemaan ja jos maksut jätetään maksamatta, niin saman tien perintään. Siitä lähtee häätörumba sitten päälle, pohtii Heikki Kuokka.
Muste ei ehtinyt kauan kuivua Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä yhteistyöasiakirjassa, kun osapuolten tulkinnat sovitusta alkoivat vaihdella toisistaan.
Ministeri sanoi, että Turkki pyytää 12 ihmisen luovuttamista Suomesta ja 21:n luovuttamista Ruotsista. Turkki epäilee näitä ihmisiä terrorismista.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo, että Suomen toiminnassa ei muutu mikään tulevaisuudessa.
– Tässä asiassa on syytä muistaa, että Suomi noudattaa edelleen samaa kansainvälistä sopimusta, mitä luovuttamisiin tulee. Eli juridinen käsittely tulee olemaan ihan samanlainen ja jokainen yksittäinen tapaus käydään läpi.
Henriksson on avainpaikalla asiassa, sillä luovuttamisasiat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan. Hän kuitenkin alleviivaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön tavoin, ettei luovutuksiin liity lainkaan poliittista harkintaa. Päätöksen asiasta tekevät viranomaiset.
– Jos nyt tulee uusia luovutuspyyntöjä, niin ne käsitellään samalla tarkkuudella kuin aikaisemmin. Noudatamme Euroopan neuvoston luovuttamissopimusta.
Henrikssonin mukaan Suomi käsitellyt “noin pariakymmentä luovutuspyyntöä” Turkilta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osassa tapauksista Suomi on tehnyt myönteisen päätöksen ja osassa päätös on ollut kielteinen.
Sopimus vai yhteistyöasiakirja?
Yhteistyöasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen julkisuudessa alkoi keskustelu siitä, kuinka sitovasta paperista on kysymys. Osa asiantuntijoista näkee asiakirjan sopimuksena, osa taas väljempänä julistuksena.
– Tämä paperi on laadultaan memorandum of understanding -asiakirja, tämä ei ole valtiosopimus. Mutta totta kait se mitä siihen on kirjattu, niin sen kanssa tässä edetään, Henriksson sanoi.
Tosin asiakirjan teksti on niin yleisluonteista ja monitulkintaista, että jokainen voi vetää omia johtopäätöksiä siitä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan Suomen pitäisi nyt keskittyä seuraaviin askeliin puolustusliitto Naton hakuprosessissa.
– Vaikka Suomi ja Ruotsi nyt kutsutaan jäseniksi, niin tässä on sen jälkeen kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointiprosessi edessä. Tästä näkökulmasta minä tyytyisin tällä hetkellä siihen, että on hyvä, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, Halla-aho sanoo.
Halla-ahon mukaan Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen ja Turkin suhteita siten, että maista tulisi sotilaallisesti liittolaisia. Tämän takia on luonnollista, että maat ottavat toistensa turvallisuusuhat vakavasti, kuten yhteistyöasiakirjassa todetaan.
Halla-aho: Turkki halusi vaatimuksilleen näkyvyyttä
Heti yhteistyöasiakirjan julkistamisen jälkeen tiedotusvälineet ja asiantuntijat alkoivat arvuutella sitä, mikä käänsi Turkin pään neuvotteluissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei avannut tiistain tiedotustilaisuudessa neuvottelujen yksityiskohtia medialle. Halla-aho arvioi, että Turkki halusi vaatimuksilleen näkyvyyttä Naton sisällä.
– Oma tulkintani on se, että Turkki halusi näkyvyyttä kysymyksille, jotka ovat Turkille erittäin tärkeitä. Mutta joita ei ole Turkin näkökulmasta, otettu kumppanimaissa tarpeeksi vakavasti.
Halla-aho ymmärtää Turkin näkökulman, sillä maata on kritisoitu paljon sotilasoperaatioista naapurimaissa. Samaan aikaan Turkin sisäisen turvallisuuden kysymyksistä ei ole käyty paljon keskustelua.
Halla-aho ei näe, että Suomen linja muuttuu suuresti yhteisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 30.6.2022 kello 23 asti.
Kun Suomessa pohdittiin keväällä Nato-jäsenhakemuksen jättämistä, yksi vastustajien huolenaiheista oli Yhdysvaltain seuraava johtaja. Maan presidentiksi saattaa kahden vuoden päästä taas nousta arvamaaton Donald Trump.
Yhdysvallat rahoittaa Natosta noin kaksi kolmasosaa, ja maa on käytännössä Naton johtajavaltio. Trumpin mahdollinen uusi kausi on monille huolenaihe, koska ex-presidentti on hyvin Nato-kriittinen.
Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suomisen mukaan huoli ei ole turha.
– Kun Trump johti Yhdysvaltoja, hän käytti hyvin poikkeuksellista kieltä, kun hän kritisoi eurooppalaisia Nato-maita, Suominen sanoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.
Viime kaudellaan Trump uhkaili, että Yhdysvallat voisi jopa jättää Naton. Voisiko maa todella vetäytyä sotilasliitosta?
– Kaikki on varmasti mahdollista, mutta sekin on mahdollista, että Trump ei tule valituksi presidentiksi.
Suominen toteaa, että Trumpin kritiikki eurooppalaisia Nato-maita kohtaan oli monin paikoin perusteltua. Samaa kritiikkiä on esitetty jo vuosikymmeniä.
– Yhdysvalloissa on pitkäaikainen turhautuminen siihen, että eurooppalaiset liittolaiset eivät osallistu kustannuksiin riittävästi.
Euroopassa puolustusbudjetteja on supistettu kylmän sodan päättymisestä lähtien. Useimmat jäsenmaat eivät myöskään täytä Naton vaatimusta siitä, että puolustukseen tulee käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Viime vuosina tilanne on Suomisen mukaan alkanut kääntyä.
– Esimerkiksi Kanada ja eurooppalaiset liittolaiset ovat lisänneet sadalla miljardilla omaa puolustusbudjettiaan.
Se lisää Suomisen mukaan myös Yhdysvaltain sitoutumista Natoon.
Katso 8 minuuttia -ohjelma Yle Areenassa: Mitä käy Natolle, jos Donald Trump nousee uudestaan presidentiksi?
Oulun vuosikausia venyneen torihotellihankkeen seuraava näytös käydään Oulun käräjäoikeudessa. Rakennusyhtiö on jättänyt tällä viikolla konkurssihakemuksen hotellin rakennuttajasta, Kiinteistö Oy Oulun Torihotellista.
Konkurssihakemus jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen maanantaina 27. kesäkuuta. Helsingin käräjäoikeuden mukaan hakemus siirrettiin Oulun käräjäoikeuteen tiistaina, koska Helsingin käräjäoikeus ei ole asiassa toimivaltainen.
SRV Pohjois-Suomen aluejohtaja Juha Huhtanen kertoo, että SRV odottaa käräjäoikeudelta, että se ottaisi konkurssihakemuksen käsittelyyn mahdollisimman nopeasti.
– Konkurssimenettelyn myötä pesänhoitaja alkaa realisoimaan kiinteistöosakeyhtiön omaisuutta ja tätä kautta odotamme saavamme saatavamme verrattain nopeasti, kertoo Huhtanen Ylelle sähköpostitse.
Hotellihanketta on puitu käräjäoikeudessa jo aiemmin keväällä.
Toukokuussa Oulun käräjäoikeus tuomitsi hotellihankkeeseen liittyvän pantin realisoitavaksi, mikä tarkoittaa sitä että hotellihanke myydään rakennuttajan velkojen kattamiseksi ulosottoviranomaisten toimesta.
Rakennusyhtiö SRV keskeytti rakennustyöt hotellityömaalla maaliskuussa. Töiden pysäyttämisen syyksi kerrottiin se, että rakennuttaja ei ollut hoitanut velvoitteitaan.
Rakennuttajana toimii Uros-yhtiöstä tunnetun oululaisen liikemies Jyrki Hallikaisen ja hänen perheensä yhtiö MGP Services Oy. Hallituksen puheenjohtaja toimii ex-puoliso Tarja Hallikainen.
Uros Oy on ollut julkisuudessa viime vuosina yhtiön talousongelmien vuoksi. Uros asetettiin konkurssiin helmikuussa.
Samat henkilöt ovat nimetty myös Kiinteistö Oy Torihotellin vastuuhenkilöiksi.
Oulun torille kauppahallin viereen on odotettu hotellia noin 14 vuotta. Keskeisellä paikalla kaupunkia seisoo nyt kolmikerroksinen keskeneräinen rakennus.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kerrotaan, että sille on jätetty jatkolupahakemus, jotta rakentamisen jatkaminen on edelleen mahdollista. Muuten rakennuslupa olisi umpeutunut 30. kesäkuuta.
Juttua päivitetty 29.6.2022 klo 11.40: lisätty SRV:n aluejohtajan kommentti.
Vaikea työvoimapula on johtanut poikkeuksellisiin ruuhkiin Euroopan lentokentillä. Lomalaisen kannattaakin nyt varautua pitkiin jonotuksiin ja jopa lentojen peruutuksiin Euroopassa.
Mistä ruuhkat johtuvat ja mihin matkustajan kannattaa varautua? Kysyimme Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysjohtaja Sami Kiiskiseltä ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n puheenjohtaja Sami Rajalalta.
Mistä “lentokenttäkaaokset” johtuvat?
Syynä ovat työvoimapula sekä lakot. Samaan aikaan moni haluaa matkalle muutaman vuoden tauon jälkeen.
Samalla, kun ihmisillä on koronapandemian jälkeen kova matkakuume, monilla lentokentillä kärsitään työvoimapulasta. Euroopan suurilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat nousseet suurin piirtein samalla tasolle kuin ennen pandemiaa.
Suomessa lentokenttien henkilökuntaa lomautettiin pandemian aikana, mutta Euroopassa monilla kentillä ja monissa lentoyhtiöissä jouduttiin mittaviin irtisanomisiin. Monet irtisanotut ovat päätyneet nyt muille aloille töihin, eikä henkilökuntaa ole tarpeeksi esimerkiksi matkatavaroiden lajittelussa tai turvatarkastuksissa.
Työvoimapulaa on esimerkiksi matkatavaroiden lajittelussa. Kuva Heathrown lentokentältä 18. kesäkuuta. AOP
Kuinka paljon lentoja on jouduttu perumaan, entä kuinka paljon on myöhästymisiä?
Suomalaisten suosimat lentoyhtiöt ovat peruneet lentoja vähän, mutta Euroopassa lentoja on peruttu satoja päivässä.
Suomalaisten suosimat lentoyhtiöt, kuten Finnair tai Norwegian, ovat joutuneet perumaan lentoja vain vähän, kertoo Rajala. Eniten ongelmia on ollut Rajalan mukaan esimerkiksi Manchesterin, Lontoon, Dublinin ja Amsterdamin kentillä.
Ennen pandemian alkua Euroopassa lentojen täsmällisyys oli noin 90 prosentin luokkaa. Tämän kesän pahimpina ruuhkapäivinä lennoista on lentänyt täsmällisesti noin 30–40 prosenttia, Rajala kertoo.
Lentokoneilla on tietyt aikarajat, jolloin on niiden vuoro nousta ilmaan. Siksi pienikin myöhästyminen voi sekoittaa lentoliikenteen, kertoo Rajala.
Miten matkustajan kannattaa varautua tilanteeseen Euroopassa?
Lentokentällä kannattaa varata aikaa. Suora lento on matkailijalle varmempi vaihtoehto.
Jokainen lentoyhtiö ohjeistaa erikseen, kuinka ajoissa lentokentälle kannattaa saapua. Tämän lisäksi kannattaa seurata lentoasemien omia tiedotuskanavia, esimerkiksi nettisivuja, sanoo kehitysjohtaja Kiiskinen.
Yleisohje on, että nyt lentokentälle kannattaa varata enemmän aikaa ruuhkien takia – varsinkin, jos mukana on suurempia matkatavaroita.
Suorat lennot voivat nyt olla varmempi vaihtoehto kuin vaihtoja sisältävät reissut, sillä Euroopassa on paljon peruutuksia ja myöhästymisiä.
Myös Saksassa lentokentillä on ollut ruuhkia. Kuva Düsseldorfin kentältä 22. kesäkuuta.Ying Tang / AOP
Entä Suomessa?
Helsinki-Vantaalla turvatarkastuksessa on saattanut joutua jonottamaan tavallista pidempään.
Helsinki-Vantaan lentokentällä ruuhkaa on aiheuttanut työvoimapula turvatarkastuksessa. Ruuhkaisimpina päivinä ja hetkinä kesäkuussa matkustajat ovat joutuneet jonottamaan tarkastukseen noin tunnin, kertoo lentoaseman kehitysjohtaja Kiiskinen. Siksi matkustajia suositellaan tulemaan kentälle aikaisemmin.
Useimpina päivinä jonot ovat kuitenkin olleet alle puoli tuntia. Ruuhkaisimpia hetkiä turvatarkastuksessa ovat varhainen aamu ja iltapäivä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla käy nyt päivittäin 50 000 matkustajaa. Ennen pandemiaa määrä oli vilkkaimpien kesäpäivien aikaan noin 70 000. Ruuhkahuiput ovat tänä kesänä kuitenkin jo pandemiaa edeltävällä tasolla.
Ennen pandemiaa lentoasema oli tärkeä reitti Euroopan ja Aasian välillä, mutta Venäjän pakotteiden myötä Suomen kautta matkustavien turistien määrä on laskenut.
Voiko lentoyhtiöltä vaatia korvauksia?
Voi. Jos oma lento on peruttu tai myöhässä, kannattaa ensin olla yhteydessä lentoyhtiöön.
Esimerkiksi matkatavaroihin liittyvät kysymykset kannattaa esittää suoraan lentoyhtiölle.
Korvauksia maksetaan tapauskohtaisesti. Lähtökohta on, että korvauksia voi saada peruutuksista tai muutaman tunnin myöhästymisistä, jos syy ei ole matkustajan. Jos taas on saapunut liian myöhään lentokentälle, voi olla, ettei rahojaan saa enää takaisin.
Entäs jos loma on vasta heinäkuun lopulla – helpottaako tilanne siihen mennessä?
Ei välttämättä. Eurooppalaisten lomat saattavat pahentaa tilannetta loppukesästä.
Keski- ja etelä-eurooppalaiset lomailevat heinä–elokuussa, jolloin lentoliikenteessä nähdään todennäköisesti vielä kovempia ruuhkia – siitäkin huolimatta, että lentokentät yrittävät nyt kovasti palkata lisää työntekijöitä.
Ruuhkat saattavat vaikuttaa myös suomalaisten lentoihin ja lentojen täsmällisyyteen. Lentokentillä odotusajat voivat pidentyä entisestään, sanoo Rajala.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 30.6.2022 klo 23 asti.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) pitää Turkin, Suomen ja Ruotsin allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa tietyn keskusteluvaiheen tärkeänä tuotoksena.
– Turkki on Suomen tuleva liittolainen. Maiden välillä on ollut hyvät diplomaattiset suhteet jo pitemmän aikaa. Erimielisyys esimerkiksi terrorismin tulkinnasta on todellista ja siitä on hyvä keskustella. Kyse ei ole maaottelusta, kumpi voittaa, Vanhanen sanoo.
A-studiossa keskiviikkona vieraillut Vanhanen muistutti, että Nato-jäsenyys ei merkitse Suomelle vain sotilaallista turvaa liittokunnalta Venäjän uhkaa vastaan.
– Venäjän silmissä Suomi tulee olemaan osa läntistä blokkia. Toinen iso muutos on se, että Suomen täytyy tarkastella kaikkien muiden Nato-maiden turvallisuushuolia myös ominaan. Osana tätä on Lähi-idän terrorismi ja sen luonne. Siihen Suomen on määriteltävä kantansa.
Vanhasen mukaan Suomen on päätettävä, pidämmekö vanhan kantamme vai otammeko jollakin tapaa keskustelussa vaikutteita vastaan rikkomatta omia oikeusperiaatteita.
– Suomi ei pidä kaikesta Turkin politiikassa, mutta maa on samoilla säännöillä mukana Naton liittokunnassa. Jos Turkki joutuu vaikeuksiin ja pyytää liittolaisten apua, niin Suomi antaa apua.
Nato kutsui Suomen ja Ruotsin keskiviikkona virallisesti jäsenyysneuvotteluihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.
Turkki lupasi tiistaina tukea Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi Madridin huippukokouksessa. Turkki sai Suomen ja Ruotsin kanssa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan mukaan myönnytyksiä vastineeksi tuesta.
Madridissa hyväksyttiin keskiviikkona myös Naton uusi strategia, joka ohjaa sotilasliiton kehitystä seuraavat kymmenen vuotta.
A-studion keskusteluun osallistuivat myös Turkki-asiantuntija, Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen,Hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen jaulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.).
