Tampereella on kesän aikana kokeiltu uutta tapaa järjestää mielenterveyspalveluita.

Alle 30-vuotiaille erilaisia tukipalveluja tarjoava Tampereen Ohjaamo on tarjonnut lyhytterapiapalveluita nuorille asiakkailleen.

Kokeilu on itsessään poikkeuksellinen, sillä idea ei ollut Ohjaamon oma: se tuli Tampereen kaupungilla työskentelevältä, lyhytterapiaa opiskelevalta Pia Valleniukselta.

Vastaanotto on ollut hyvä.

– Avasin kesäkuulle Ohjaamolle 20 tapaamisaikaa ja ne täyttyivät heti, enemmänkin halukkaita asiakkaita terapiaan olisi ollut tulossa, Vallenius paljastaa.

Kokeilun suosiota uskallettiin ennakoida, mutta lopullinen vastaanotto yllätti myös Ohjaamon.

– Olimme silti yllättyneitä siitä, että ajat oikeasti täyttyivät todella nopeasti. Tämä on ollut tosi positiivinen kokemus ja etenkin, kun idea tuli Pialta, Tampereen ohjaamon markkinointisuunnittelija Leevi Rasila kuvailee.

Palvelulle "huutava pula"

Terveydenhoitaja (TtM) Pia Vallenius kuvailee lyhytterapiaa mielenterveyden tukihoidoksi, joka on helposti ja nopeasti saavutettavaa keskusteluapua äkilliseen ongelmaan tai ongelmiin.

Terapia on luonteeltaan ratkaisukeskeistä ja se soveltuu muun muassa ihmissuhde- ja itsetunto-ongelmiin, uniongelmiin, masennusoireisiin ja esimerkiksi vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Käsiteltävien aiheiden lisäksi myös yksittäisten käyntikertojen määrä vaihtelee.

– Jo yksikin ratkaisukeskeinen kerta voi tuoda asiakkaalle apua. Yleensä kertoja on kuitenkin 1-5, maksimissaan 20, Vallenius kuvailee.

Se kertoo siitä, ettei meillä Suomessa ole riittäviä mielenterveyspalveluita kenellekään, ei myöskään nuorille. Pia Vallenius

Ohjaamolla kokeiluun ollaan oltu tyytyväisiä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vastaavaa palvelua tarjotaan.

– Muistan, kun Pia tuli tänne aluksi, niin täällä kyseltiin, että “oletko nyt ihan varma?" Kun nuoret saavat selville tällaisen palvelun mahdollisuudesta, niin ajat tulevat kyllä täyttymään, Rasila muistelee.

Valleniuksen mukaan syyt palvelun suosiolle ovat selviä.

– Lehtiä lukemalla suurin osa meistä on varmasti kartalla siitä, millä tasolla nuorten pahoinvointi nykyään on ja miten terapiapaikkoja ei ole tarpeeksi ja jonot sinne ovat pitkiä. Kyllähän tällaiselle palvelulle on ihan huutava pula. Suosio kertoo siitä, ettei meillä Suomessa ole riittäviä mielenterveyspalveluita kenellekään, ei myöskään nuorille.

Jatkuuko toiminta syksyllä?

Palvelun jatkaminen loppuvuodesta on toistaiseksi epäselvää. Valleniuksen oma kanta mahdolliseen jatkoon on selkeä.

– Kyllä toivoisin jatkoa. Tälle on tarvetta ja etenkin kun ajattelee nuoria, keitä varten palvelua Ohjaamossa tehdään. Sehän on ihan mahtavaa, kun voi auttaa nuoria ja tarjota paikan, jossa vaikeita asioita voi purkaa keskustelun avulla.

Ohjaamon Rasila kertoo palvelun tulevaisuuden olevan toistaiseksi epävarmaa, mutta tahtotilaa jatkolle löytyy.

– Olemme kyllä huomanneet, että tätä Pian alun perin ehdottamaa kokeilua voisi olla hyvä jatkokehittää. Mahdollisesti, mutta ei välttämättä, Rasila summaa.

Kovan suosion vuoksi kesän kaikki lyhytterapia-ajat on nyt lunastettu.

Mitä alle 30-vuotiaat mielenterveysongelmien kanssa painivat voivat kesän aikana tehdä, mikäli tarvetta ulkopuoliselle avulle on?

– Myös kesällä suosittelen, että Ohjaamo on oikea osoite mistä hakea apua. Ihan kuten heidän slogan sanoo: "Jos et tiedä mistä aloittaa tai mitä tehdä, niin mene Ohjaamoon”, Vallenius tiivistää.

Uupuneet ja toivottomat nuoret naiset rikkovat nyt kriisipuhelimen soittoennätyksiä – "Jokaisen mieli on tärkeä", sanoo päivystäjä

Mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat kesällä kaakossa lähes normaalisti – Eksote ja Kymsote haluavat vastata maailmantilanteen aiheuttamaan hätään

Hallitus jätti terapiatakuun pois hoitotakuuesityksestä, vaikka se toisi terapian hyvin toimeentulevien luksushoidosta kaikkien ulottuville

Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäseniksi keskiviikkona ja jäsenyysprosessin on arveltu etenevän parhaassa tapauksessa rivakasti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Naton huippukokouksesa Madridissa, että Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.

Jäsenyyshanke oli kilpistyä jo alkuvaiheessa, kun Turkki alkoi asettaa omia ehtojaan. Tilanne laukesi kuitenkin tiistaina illalla, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan ja Turkki suostui jäsenhankkeen etenemiseen.

Ulkopoliitisen instituutin johtaja Mika Aaltola vertaa tilanteen laukaisseita neuvotteluja "turkkilaiseen saunaan", vaikka päällisin puolin asiat näyttävät lutviutuneen vauhdikkaasti ja ilman suurempaa hikoilua.

– Turkkilainen sauna tulee kestämään hieman pidempään kuin yhden päivän, eli ratifikaatioprosessi, siis että asiat saadaan Turkissa lävitse, tulee vaatimaan muutaman hikisen jakson, Aaltola arvioi Ylen erikoislähetyksessä keskiviikkona.

Aaltola viittasi useihin tekijöihin, jotka vaikuttivat todennäköisesti lopputuloksen aiheuttaneisiin neuvotteluihin. Niitä olivat Suomen ja Ruotsin tahtotila Nato-jäsenyyteen, neuvotteluhalukkuus ja mahdollisesti myös Yhdysvaltain Turkille tarjoamat porkkana ja keppi: uudet F-16-hävittäjäkaupat ja mahdolliset sanktiot rahaliikenteestä Venäjän ja Turkin välillä.

Asiat voivat vielä mutkistua

Se, mikä tilannetta saattaa edelleen mutkistaa, on Aaltolan mukaan mahdollisesti Suomen ja Turkin erilaiset tulkinnat siitä, mikä on terrorismia, joka on mainittu yhteisymmärrysasiakirjassa.

– Suomelle ja Ruotsille tämä päivä oli historiallinen siinä mielessä, että koskaan aikaisemmin Naton huippukokouksessa ei ole hyvksytty uusia jäseniä ja samalla allekirjoitettu liittymisprotokollia. Eli tässä tämä nopea liittymiskaista on yhä voimassa, mutta sinne jää kysymysmerkki Turkin erilaisesta tulkinnasta siitä, mitä on terroristinen toiminta.

– Suomen lakihan ei näe terroristijärjestöön kuulumista itsessään rangaistavana tekona. Terroristinen toiminta on tämän kaltaista ja turkkilaiset näkevät asian hieman eri tavoin.

Aaltola arvelee, että tässä vaiheessa Turkki katsoi viisaaksi taipua ja säilyttää suhteensa Natoon ja Yhdysvaltoihin. Edessä voi olla kuitenkin vielä uusia mutkia, kun Turkin presidentin-vaalit ja parlamenttivaalit lähestyvät.

– Tässä on voimassa vielä vanha prognoosi, eli puhutaan vuoden lopusta, ensi vuoden alusta ennen kuin prosessi on saatu vietyä lävitse.

Ohituskaistalla mennään

Loppuvuosi on vauhdikas arvio. Aaltola väläyttää myös mahdollisuutta vuodenkin kestävään prosessiin, jos mutkia alkaa tulla. Hän itse on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että nyt saavutettu voimakas "liike-energia" riittää pitämään myös Turkin vaatimukset aisoissa.

Aaltola uskoo, että ratifiointiprosessi lähtee kansallisissa parlamenteissa nyt liikkeelle nopeasti, kun Turkki on sitoutunut Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen.

– Nopean reitin mahdollisuudet ovat olemassa. Vaikka joitakin draaman ja jännityksen elementtejä jää, niin ollaan edelleen ohituskaistalla menossa aika vauhdilla eteenpäin.

– Lähtölaukaus on ollut, telineistä on päästy nyt nopeasti. Ja vaikka se näyttää sotkuiselta, niin loppu hyvin, kaikki hyvin, Aaltola sanoo.

Lue lisää: Naton huippukokouksen seuranta-artikkeli

Vuonna 2022 maailman vanhin tasavalta San Marino teki taas historiaa. Italian ympäröimän mikrovaltion valtionpääksi valittiin avoimesti homoseksuaalinen henkilö.

Kansainväliset otsikot hehkuttivat, kun Paolo Rondelli rikkoi lasikaton ja astui virkaansa San Marinon kapteenivaltionhoitajana huhtikuussa. Aseman vastine Suomessa olisi tasavallan presidentti.

Avoimesti homoseksuaaleja pääministereitä on Euroopassa 2000-luvulta eteenpäin nähty muutamia.

– Se, että on tullut ulos kaapista ja silti tullut valituksi valtionpääksi, on voimakas tuen ja voimaantumisen viesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kaikkialla maailmassa, sanoo hlbt-aktivisti Marco Tonti Ylelle videohaastattelussa.

Hän johtaa Italian suurimman sateenkaarijärjestön Arcigayn osastoa pohjoisessa Riminin kaupungissa, joka sijaitsee aivan San Marinon vieressä. Omaa sateenkaarijärjestöä ei San Marinossa ole.

Paolo Rondelli on toinen kahdesta San Marinon parlamentin valitsemasta kapteenivaltionhoitajasta. He johtavat vuorollaan maata aina puolivuotiskauden verran. Järjestelyn sanotaan heijastavan antiikin Rooman tasavallan konsulijärjestelmää.

Rondelli ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön. Kapteenivaltionhoitajien valtaoikeudet ovat tarkkaan rajatut ja edustukselliset, eivätkä he saa virassa ollessaan antaa lainkaan julkisia lausuntoja.

“Ja näin se rikotaan”

Marco Tonti sanoo, että Rondellin virkanimitys ei kohdannut merkittävää vastustusta San Marinossa. Hänen mukaansa nimenomaan Rondellin avoimuus elämästään ja seksuaalisuudestaan katkaisi pahantahtoisilta puheilta siivet.

Hieman ennen nimitystään Rondelli puhutteli kriitikoitaan Facebookissa. Hän kirjoitti kuulleensa, että hänen yksityiselämästään on yritetty vuotaa huhuja skandaalilehdistölle. Avoimuuden nimissä hän julkaisi kuvan Kansainvälisen naturistiliiton jäsenkortistaan todeten, että nudismi on elämäntapa.

– Kiinnostavampi uutinen lienee se, että minusta tulee todennäköisesti maailman ensimmäinen hlbt-yhteisöön kuuluva valtionpää. Ja näin se rikotaan, Rondelli kirjoitti ilmeisesti lasikattoon viitaten.

Lue lisää: Homo pääministeri, musta presidentti – kun politiikan lasikatot särkyivät

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvän murroksen voi katsoa alkaneen San Marinossa vasta hyvin hiljattain. Vankasti katolilainen maa on ollut tunnettu hyvin arvokonservatiivisesta politiikasta – esimerkiksi avioero sallittiin laissa vasta vuonna 1986.

Nyt San Marino on menossa joiltain osin ohi ympäröivästä Italiasta, jossa senaatti ei viime syksynä halunnut luokitella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa viharikokseksi.

Tammikuussa silloinen kansanedustaja Rondelli kuvasi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että San Marinossa puhaltavat “muutoksen tuulet”, jotka horjuttavat maan “konservatiivisia perinteitä”.

San Marinossa homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista vuonna 2004. Vuonna 2019 maassa kiellettiin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä ja sallittiin samaa ja vastakkaista sukupuolta olevien ihmisten rekisteröidyt siviililiitot.

Rondelli sanoi Reutersille, että esimerkiksi samaa sukupuolta olevien tasa-arvoiset avioliitot eivät luultavasti toteudu lähitulevaisuudessa.

– Suurin osa kansanedustajista on katolilaisista puolueista. Hlbt-oikeuksista puhuminen ei ole heillä etusijalla, vaikka suurin osa äänestikin siviililiittojen rekisteröimisen puolesta, Rondelli sanoi.

“Ei enää uutisaihe”

Paolo Rondellilla on pitkä tausta sateenkaariaktivistina. Hänellä oli keskeinen rooli syrjinnän kieltävän lakimuutoksen edistämisessä kansanäänestyksen kautta. Ennen kansanedustajaksi tuloaan hän toimi sateenkaarijärjestö Arcigay Riminin varajohtajana. Hän on toiminut myös muun muassa San Marinon Yhdysvaltain-suurlähettiläänä.

Arcigay Rimini-järjestön johtaja Marco Tonti sanoo, että San Marinossa kansalaiset ovat sosiaalisissa kysymyksissä selvästi poliitikkoja vapaamielisempiä.

Viime syksynä maassa järjestettiin kansanäänestys aborttioikeudesta, jota tuki peräti 77 prosenttia äänestäjistä. Äänestysprosentti jäi matalaksi, mutta selkeästä tuloksesta huolimatta uusi lakiluonnos on vielä jäänyt parlamentin pöydälle.

Tonti näkee, että kansalaisoikeuksista on tullut yhä vahvemmin myös geopoliittinen kysymys. Hän mainitsee Venäjän, Unkarin ja Puolan maina, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kansalaisoikeuksia poljetaan. Yhdysvalloissa taas korkein oikeus päätti viikonloppuna ottaa ihmisiltä pois perustuslaillisen aborttioikeuden.

– On syntymässä raja ihmisoikeuksia puolustavien liberaalien demokratioiden ja tasa-arvoa vastustavien maiden välille, Tonti sanoo.

Vaikka tasa-arvon edistyminen ei maailmalla tai Euroopassakaan tapahdu suoraviivaisesti, Tonti näkee San Marinon tilanteessa toivoa.

– Rondellin nimitys on suuri harppaus San Marinolle, Italialle ja länsimaille, jossa tällaisesta on tulossa osa tavallista elämää. Maailman toinen ja kolmas homoseksuaali valtionpää eivät sitten enää ole suuria uutisaiheita.

Lue lisää:

Julkihomo on eksoottinen ilmestys Liettuan politiikassa — ”Kun alan puhua vaikka jätehuollosta, salissa tulee aivan hiljaista”

Disneyn uusi kesäleffa kiellettiin 14 maassa – syynä kahden naishahmon suudelma

Yksisarvisesta tuli Ukrainan LGBTQ-sotilaiden symboli: Fantastisia mielikuvitusolentoja, aivan kuin homot armeijassa, sanoo Oleksandr Zhuhan

Maailmalla kiristetään aborttilakeja – jos nämä asiat tapahtuisivat, saattaisi raskauden keskeytys hankaloitua Suomessakin

Taivalkosken kunnanjohtajan tehtävät kahden viikon työrupeaman jälkeen jättänyt Eija Liikamaa on päätynyt avaamaan lähtönsä taustoja.

Hän irtisanoitui yllätten ja Taivalkoskella on jälleen kunnanjohtajan paikka auki.

Keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa Liikamaa kirjoittaa lähtönsä syistä. Ylen tavoittama Liikamaa sanoo, että hänen kokemansa painostus ja työmäärä saivat hänet tekemään lähtemispäätöksen.

Liikamaan mukaaan hänelle selvisi hyvin pian, että kunnan hallinnossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja työtaakka on valtava. Hänelle tuli yllätyksenä Taivalkosken kunnan haastava tilanne sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Hän oli saanut asioista toisenlaisen kuvan rekrytointiprosessin aikana.

Kunnanjohtaja haluttiin pitää kiireisenä valtuustoaloitteilla

Liikamaa kirjoittaa tiedotteessa vastaanottaneensa vieraan, jonka tapaamisen jälkeen hän alkoi konkreettisesti miettiä työtään.

– Minulle tuli vieras, joka kertoi oman näkemyksensä epäselvyyksistä kunnan toiminnassa. Voin sanoa, että tuon kohtaamisen jälkeen minulle selvisi se, että olen tullut ihan eri virkaan, mihin luulin tulleeni. Kohtaaminen oli todella erikoinen ja sen aikana minuun ”istutettiin pelon siemen”. Uskon, että Suomessa on useita kunnanjohtajia, joiden sisällä on sama ”pelon siemen”, Eija Liikamaa kirjoittaa tiedotteessaan.

Lisäksi työpöydällä oli valtuustoaloitteita, jotka oli jätetty tammikuussa edellisen kunnanjohtajan ja hallintopäällikön valmisteluun. Erään valtuuston edustajan mukaan aloitteet oli tehtailtu sitä varten, ettei kunnanjohtaja ollut toiminut tarpeeksi ripeästi. Liikamaan mukaan aloitteiden asiat ja kehittämisideat olivat sinänsä hyviä ja oikeita, mutta niiden määrä ja pelkästään käsittelyyn käytettävä aika eivät ole tasapainossa.

– Aloitteita siis tehtailtiin, että pidettäisiin kunnanjohtaja kiireisenä, Liikamaa ihmettelee.

Liikamaa toteaa, että hänelle tuli stressi, kuinka kaikki asiat saa tehtyä oikein. Valmistelun pohjaksi pitää selvittää lakitekstejä ja raportteja. Huolellisuus on ensiarvoisen tärkeää.

– Moni kunnanjohtaja joutuu jännittämään, tekeekö työnsä oikein.

Liikamaa kertoo nauttineensa siitä lyhyestä ajasta, jonka hän Taivalkoskella vietti. Kuntalaisten, kunnan henkilöstön, sidosryhmien ja yrittäjien tapaaminen oli antoisaa.

– Jos työhön ei riitä työaika 24/7, on sitä mahdotonta hoitaa. Taivalkoskella, kuten monessa muussakin kunnassa kannattaisi pohtia, miten kunnanjohtajaa tuetaan, että hän pystyy selviytymään työstään.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

Savonlinna, Savola. Hälsofarlig rök i luften.

Alla i områden uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande

Savonlinnassa suuri rakennuspalo työllistää pelastuslaitosta pitkälle torstaiaamuun. Paikalla kahden aikaan yöllä oli 12 pelastuslaitoksen yksikköä. Hälytys palosta tuli hieman ennen yhtä yöllä.

Tilanteesta annettiin vaaratiedote.

– Vaaratiedote annettiin, koska savunmuodostus oli runsasta ja tuuli painoi savua keskustaan. Kyseessä oli varotoimi, mukana ei ole mitään vaarallisia aineita, sanoo paikalla ollut päivystävä palomestari, palopäällikkö Antti Peltonen.

– Se hyvä puoli tässä on, että suuri osa ihmisistä on nukkumassa ja kotona. Moni kuulee asiasta vasta aamulla.

Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa, että palossa olisi sattunut henkilövahinkoja eikä sellaista epäillä. Syttymissyy ei ole selvillä.

– Käsittääkseni tähän ei tule sähköjä ja täällä ei ole toimintaa. Harvemmin nämä itsestään syttyy, mutta poliisi tutkii.

Kyseessä on vanha tyhjillään oleva 1200 m2 kokoinen rakennus, joka tuhoutui valtaosin. Rakennus liittyy alueella vuosikymmeniä sitten toimineeseen sahaan. Palosta levisi kaupunkialueelle runsaasti terveydelle haitallista savua.

Alueen asukkaita kehoitettiin pysymään sisällä ja sulkemaan ilmanvaihto.

Pitkospuut johtavat Soukonkorven suolle, jonka tarina kertoo suomalaisten suhtautumisesta luontoon – ja erityisesti siinä tapahtuneista muutoksista.

Kävimme GTK:n erikoistutkijan Liisa Maanaviljan kanssa täällä viimeksi tasan kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hän oli Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija.

Yritämme etsiä merkkejä siitä, mitä Soukonkorvelle kuuluu juuri nyt.

Soukonkorpi on yksi niistä lukemattomista soista, jotka on ojitettu tuottavampaan tarkoitukseen metsiksi, pelloiksi tai turpeennostoalueiksi. Täällä ojat kaivettiin 1930-luvulla, jotta korvesta tulisi kuivempi ja puut kasvaisivat nopeammin tukkipuiksi.

Mutta samalla maan sammalpeite kutistui ja luonto köyhtyi.

Myöhemmin havahduttiin siihen, että soiden vähyys on vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vuonna 1995 alkoi Soukonkorven ennallistaminen. Tämä on yksi ensimmäisistä soista koko maassa, jossa kelloja yritetään kääntää taaksepäin.

Siksi tämä on erinomainen paikka tutkia, kuinka hyvin ojituksen aiheuttamat haavat voi parantaa.

Liesjärven kansallispuistoon kuuluvassa Soukonkorvessa tavoitteena on erityisesti luonnon rikastaminen, mutta toiveissa on myös ilmastonmuutoksen hillintä. Lopputuloksen määrää luonto, joka voi yllättää – niin tälläkin kertaa.

Suuret muutokset tapahtuvat maanpinnan alapuolella

Liisa Maanavilja on erikoistunut soiden kasvillisuuteen ja suoekosysteemin toimintaan. Siksi hän ottaa esiin keittiöveitsen ja alkaa hakata sillä suota riuskoin ottein.

Maan alta paljastuu se, kuinka hyvin sammal on lähtenyt kasvamaan. Selväksi käy myös se, miksi hyvinvoiva sammalkerros on tärkeä veden imeytymiselle.

Soiden ennallistaminen ja monimuotoisuuden arvostus ovat lähteneet nousuun

Yksi syy edelliseen vierailuumme vuonna 2012 oli se, että soiden ennallistamistahdin pelättiin hiipuvan.

Ennallistamisen määrän suhteen Maanaviljalla on hyvä uutinen.

Metsähallituksen tilastojen perusteella vuotta 2012 seurasi hieman hiljaisempi kausi, mutta viime vuosina tahti on ollut kovempi kuin koskaan aiemmin.

Suomen liki viidestä miljoonasta ojitetusta suohehtaarista on ennallistettu vasta alle prosentti, mutta suunta on oikea.

– Ennallistaminen lisääntyy tulevaisuudessakin. Kymmenen vuotta sitten sitä tehtiin vain valtion suojelualueilla, mutta nyt sitä on alettu tehdä myös yksityismailla, sanoo Maanavilja.

Tutkijan mukaan luonnon monimuotoisuudesta puhuttiin kyllä myös vuosikymmen sitten, mutta nyt se on noussut ilmastonmuutoksen kanssa politiikan keskiöön.

– Ihan koko EU:n tasolla on aika kovat monimuotoisuustavoitteet vuoteen 2030 ja ennallistaminen on niissä mukana.

Ennallistettukaan suo ei välttämättä palaa ennalleen

Vaikka ennallistettujen soiden hehtaarimäärät kasvavat, ne eivät ole samanlaisia kuin ennen ojitusta vielä pitkään aikaan – jos koskaan. Ennallistaminen sysää liikkeelle muutosten sarjan, joka kestää vuosikymmeniä ja voi yllättää tutkijatkin.

Soukonkorpi ennallistettiin melkein 30 vuotta sitten ja nyt monella paikalla maisemaa hallitsevat koivut.

Tämä ei ole sitä mitä ennallistamisen alussa ajateltiin, eikä sitäkään millainen suo on mitä todennäköisimmin ollut sata vuotta sitten.

– Monessa kohtaa koivut eivät näytä kovinkaan paljon suuremmilta kuin kymmenen vuotta sitten. Jäävätkö ne tällaisiksi vai mitä seuraavaksi tapahtuu? En osaa sanoa, sanoo Maanavilja.

Tärkeintä on, että suo on rikkaampi. Luonnon monimuotoisuus on peruskivi kaikelle sille, miksi ihmisten elämä maapallolla on mahdollista sellaisena kuin mitä se nyt on.

Monimuotoisuus on myös moraalinen kysymys. Millaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville? Mikä on luonnon itseisarvo?

Luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet eivät aina kulje käsi kädessä

Parhaimmillaan ennallistamisesta on monenlaisia hyötyjä. Suosta tulee paitsi monimuotoisempi, myös parempi vesien suodattaja, sekä tulvien ja ilmastonmuutoksen hillitsijä.

Vuonna 2012 tutkimustieto ilmastovaikutuksista oli puutteellista ja valitettavasti tietoa puuttuu yhä.

Tieto olisi ensiarvoisen tärkeää, koska ennallistaminen voi lisätä suon kokonaispäästöjä ainakin jonkin aikaa.

Nyrkkisäännöt toki tunnetaan.

– Rehevät suot ovat Suomessa kaikkein uhanalaisimpia ja monimuotoisuuden takia niitä olisi hyvä ennallistaa. Mutta niillä kasvihuonevaikutus ei välttämättä ole niin positiivinen kuin karummilla soilla, sanoo Maanavilja.

Vaikka perusasiat tiedetään, asia kaipaisi Maanaviljan mielestä lisää tutkimusta. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskelmissa ennallistetun suon ilmastovaikutukset lasketaan vastaavan luonnontilaisen suon perusteella.

– Mutta kyllä ennallistetuissa soissa on omat erityispiirteensä, joiden takia ilmastovaikutukset eivät välttämättä ole samat, sanoo Maanavilja.

Tiedon tärkeys on korostunut kymmenen vuoden takaisen retkemme jälkeen.

– Kyllä kriisitietoisuus on lisääntynyt ja kriisi pahentunut. Nyt on alettu ajatella enemmän, että meillä ei ole aikaa ottaa edes niitä väliaikaisia korkeita päästöjä. Vaikka eiväthän soiden metaanipäästöt ole tietenkään tätä pahaa tilannetta aiheuttaneet.

Nousevatko kuuset sittenkin takaisin valtalajiksi?

Lyhyt tutkimusmatkamme Suokonkorvessa Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamailla alkaa olla päätöksessä. Katselemme ympärillämme maisemaa, joka kuvastaa parhaiten mustikkakorpea, jollaiseksi tutkijat odottivat suon laajemminkin muuttuvan.

Maanavilja upottaa jälleen keittiöveitsensä sammaleeseen tutkiakseen sen kasvua.

– Kyllä se ällistyttää, että kuinka paljon sammal todella kasvaa. Suomessa ei kovin moni asia kasva kovin nopeasti. Maatalouden suhteen olemme vähän äärirajoilla, että miten viljelykasvit kasvavat näin pohjoisessa. Mutta rahkasammal täällä kyllä kasvaa, Maanavilja sanoo.

Vielä viimeisillä pitkospuilla Maanavilja tekee kiinnostavan havainnon. Ehkäpä koivujen lähtölaskenta suolta on sittenkin jo alkanut. Sellaisilla paikoilla, joissa sammal on kasvanut kaatuneen puunrungon päälle, näkyy siellä täällä kuusentaimia.

Jos kuuset pääsevät näillä paikoilla kasvamaan, ne voivat ohittaa koivut ja jättää ne varjoonsa. Tämä kehityskulku voisi johtaa siihen, että Soukonkorvesta tulisi sittenkin nykyistä laajemmin kuusivaltainen korpi.

Tulevat vuosikymmenet näyttävät, miten käy. Palatkaamme siis paikalle taas kymmenen vuoden kuluttua.

Juttuun on antanut haastattelun tai kommentteja myös Kaisu Aapala / SYKE, Tuomas Aakala / Itä-Suomen yliopisto, Paavo Ojanen / Helsingin yliopisto, Markku Koskinen / Helsigin yliopisto, Eerika Tapio / Metsähallitus.

Voit keskustella luonnon monimuotoisuudesta perjantaihin 1.7. kello 23:een asti.

Lue 10 vuoden takainen juttu tästä linkistä:

• Kuivatettu suo herätettiin henkiin – jatko hataralla pohjalla

Lue myös suunnitelmasta luontokadon pysäyttämiseksi:

Suomi valmistelee kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi – "Rahoitus pitää kymmenkertaistaa", sanoo SLL

Joensuussa on syttynyt vuorokauden sisään kolme autopaloa. Viimeisin Joensuun autopaloista tapahtui keskiviikkona päivällä Joensuun keskustassa sijaitsevalla Pötkän parkkipaikalla. Auto paloi käyttökelvottomaksi.

Aamuyöstä pelastuslaitos sai ilmoituksen ajon aikana syttyneestä autosta Hammaslahdesta ja eilen kauppakeskus Iso Myyn parkkihallissa palaneesta autosta. Parkkihallissa syttynyt auto välttyi suuremmilta tuhoilta, koska palon huomannut toinen autoilija sammutti sen hallin jauhesammuttimella.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jukka Saarelainen sanoo, että näin usea autopalo lyhyen ajan sisään on poikkeuksellista. Helteillä ei kuitenkaan luultavasti ole vaikutusta autojen syttymiseen.

Bensa-autot syttyvät dieselautoja herkemmin

– Meillä ei ole asiasta tutkimustietoa, että onko helteillä yhteyttä autopaloihin, mutta emme ainakaan ole toiminnassamme huomanneet, palomestari Saarelainen kertoo.

Yleisin autojen syttymissyy on viat koneessa tai ajoneuvon sähkölaitteissa ja bensiinillä kulkevat autot syttyvät herkemmin kuin dieseliä käyttävät autot. Myös auton ikä alkaa vaikuttaa syttymisherkkyyteen, jos sitä ei ole säännöllisesti huollettu.

Päivystävä palomestari Jukka Saarelainen kehottaakin pitämään huollot kunnossa, eikä viallisella autolla tule liikkua. Autossa ilmenneen vian syy on paras saman tien selvittää ennen kuin jatkaa ajamista.

Jo kolmen kilon jauhesammutin on alkuvaiheessa tehokas

Jos auto kuitenkin ajaessa syttyy palamaan, tulee se pysäyttää mahdollisimman turvalliseen paikkaan, ihmisten poistua autosta ja soittaa hätäkeskukseen. Autopalot voivat edetä hyvinkin nopeasti, jos polttoaine syttyy palamaan. Alkusammutus on hyvä aloittaa itse, jos autosta tai lähistöltä löytyy siihen välineet. Myös vettä voi käyttää auton moottoripalon sammuttamiseen, jos muuta ei ole.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tilastojen mukaan suurimmassa osassa tapauksista, joissa autopaloa on yritetty alkusammutuksella taltuttaa, on palo onnistuttu sammuttamaan tai rajoittamaan. Palomestari suositteleekin hankkimaan alkusammutusvälineet autoon.

– Jokaisessa autossa olisi hyvä olla jauhesammutin varalta. Jo kolmen kilon sammutin on alkuvaiheessa hyvin tehokas, palomestari Jukka Saarelainen sanoo.

Lue myös:

Roska-auton jätteet syttyivät tuleen aerosolipulloista – kaasulla toimiva auto oli vaarassa muuttua liekinheittimeksi

Suomalaisia pelastajia lähtee rajujen palojen keskelle Kreikkaan – äärimmäisistä metsäpaloista voi tulla arkea myös Suomessa

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, ”Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan”. Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

Mutta entä ne, joiden on pakko ostaa kallista bensaa ja tinkiä muusta välttämättömästä kulutuksesta? Jos heille sanoo, että ostakoot sähköauton, se kuulostaa samalta kuin ennen Ranskan vallankumousta kuningatar Marie Antoineten suuhun (virheellisesti) laitettu lausahdus – rajusta leivän hinnan noususta kimpaantuneille alamaisilleen hänen väitetään tokaisseen: syökööt leivoksia!

Poliitikoilla on suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään.

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

Poliitikoilla on kuitenkin suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään. Eikä kyse ole vain oppositiosta. Hallitus päätti helmikuussa energiapaketista, jossa työmatkavähennyksen ylärajaa nostetaan. Päätös hyödytti eniten suurituloisia autoilijoita.

Jännittävän esimerkin energian hintashokin pehmentämisestä pienituloisille tarjoaa yllättävä maa – Iran. Presidentti Mahmoud Ahmadinejad poisti vuonna 2010 energian hintatuet, minkä seurauksena bensiinin hinta nelinkertaistui ja dieselin yhdeksänkertaistui .

Vastapainoksi Iran otti käyttöön eräänlaisen perustulon. Koska hallitus ei pystynyt tunnistamaan pienituloisia, tuki maksettiin kaikille. Samansuuruisen tuen vaikutus oli kuitenkin kaikkein suurin pienituloisille. Toisin kuin pelättiin, tuntuva tukisumma ei vähentänyt työn tarjontaa.

Tarvitsemme korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Mitä Suomi voisi tästä oppia?

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Kolumnista voi keskustella 1.7. klo 23.00 saakka.

Nato-huippukokous keskittyy tänään terrorismiin

Sotilasliitto Naton huippukokous Madridissa jatkuu. Tänään on odotettavissa keskustelua terrorismin torjunnasta. Aihe on esillä erityisesti Turkin vaatimuksesta.

Nato-maat päättivät tiistaina kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina. Yle seuraa kokouksen käänteitä tässä artikkelissa.

Harjulan pariskunnan perintöpainajainen alkoi, kun ystävä testamenttasi heille omaisuutensa

Käräjäoikeuteen päätyvien perintöriitojen määrä on kääntynyt jälleen nousuun. Oikeudessa riidellään tyypillisesti ennakkoperinnöistä ja testamenteista. Nokialla asuva Harjulan pariskunta peri ystävältään asunnon ja käteistä rahaa. Vainajan sisaren tytär ei hyväksynyt testamenttia, vaan vei Harjulat vuosien oikeustaisteluun.

Mehiläisten keinosiementäjä Timo Rahkola hurahti mehiläisiin jo mukulana – jalostuksella kehitetään talvea ja tauteja paremmin kestävää kantaa

Mehiläisten keinosiementäjiä ei ole Suomessa vieläkään monia, vaikka uusia osaajia koulutetaan tänäkin kesänä. Kauhajokelainen Timo Rahkola innostui ensin emokasvatuksesta, mutta huomasi sitten kiinnostuvansa keinosiemennyksestä. Mehiläisjalostuksella on saatu jo aikaan esimerkiksi varroapunkille vastustuskykyistä kantaa.

Sää jatkuu helteisenä

Sää jatkuu lähes koko maassa helteisenä ja aurinkoisena. Lounaisrannikolla ja Lapissa voi tulla paikoin sade- tai ukkoskuuroja. Päivän ylin lämpötila on 27–31 astetta, Pohjois-Lapissa paikoin alempi.

Metsäpalovaroitus on voimassa Enontekiötä lukuun ottamatta koko maassa. Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa voi sataa aamuyöllä rankasti.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Somehitiksi päässyt valokuva Helsingin Mäkelänkadun luonnon kyllästämästä raitiovaunureitistä on kirvoittanut useita innokkaita kuvaajia ikuistamaan raitiokiskojen vihreyttä.

– Somehitin jälkeen ero kuvaajien määrässä on ollut silmiinpistävä, kertoo Helsingin seudun liikenteen liikennehenkilökunnan päällikkö Pasi Singh.

Hän kysyi asiasta raitiovaunukuljettajilta. Kaikki vastanneet olivat huomanneet, että valokuvaaminen oli lisääntynyt Sörnäisistä Käpylään kulkevan rataosuuden välissä, etenkin Vallilan kohdalla.

Kun yhdysvaltalainen Daniel Trubman jakoi 8. kesäkuuta Twitterissään helsinkiläisen Ants Vahterin ottaman valokuvan, se nousi välittömästi somehitiksi.

Kuvaa raitiovaunusta luonnonvihreällä Mäkelänkadun reitillään jaettiin yli 10 000 kertaa, ja se sai miltei 140 000 tykkäystä. Jopa pääministeri Sanna Marin intoutui kommentoimaan kuvaa, josta nousi kaupunkipoliittinen keskustelu.

Mäkelänkadulla kuvataan asiallisesti, keskustassa ei

Pasi Singhin mukaan valokuvia on Mäkelänkadulla otettu asiallisesti ja valppaina.

– Kuljettajat eivät ole kokeneet ilmiötä lainkaan häiritseväksi tai turvallisuutta vaarantavaksi. Radalla liikkuva raitioliikenne on huomioitu, Singh kertoo.

Kuvaussessioista ei ole Singhin mukaan seurannut vaaratilanteita, lähellä piti -tilanteita tai hidasteita.

Samaa ei voi sanoa keskusta-alueen raitiotiepätkistä Aleksanterinkadulla, Kauppatorilla ja Katariinankadulla. Singhin mukaan alueella vilisee paljon turisteja etenkin kesäisin, jonka vuoksi kuljettajien on oltava tarkkana näillä osuuksilla ajaessaan.

– Kaikki eivät hahmota, että raiteilla liikkuu kulkuväline. Joskus turistit ovat maanneet raiteilla valokuvia ottaessaan, Singh kertoo.

Vakavilta vaaratilanteilta on silti vältytty myös keskusta-alueella.

– Kuskien on oltava erityisen hereillä keskustassa. Välillä on käytettävä tööttiä.

HSL ei kannusta asiattomaan oleskeluun raitioteiden kiskoilla.

Lue myös:

Helsingin ratikat siirtyivät harvempaan vuoroväliin – syynä pitkittynyt kuljettajapula

Suomen Nato-jäsenyysprosessi liikahti tiistaina merkittävästi eteenpäin, kun Turkki ilmoitti tiukoiksi kuvailtujen neuvottelujen jälkeen tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.

Sovun sinetiksi kolmen maan valtiojohto, kuten Suomen ja Turkin presidentit sekä maiden ulkoministerit allekirjoittivat niin sanotun kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, memorandumin.

Asiakirja hätkähdytti, sillä siinä liikutaan täsmälleen samoissa kiistanalaisissa ihmisoikeuksiin ja terroristien luovuttamiseen ja terrorismin torjuntaan liittyvissä vaatimuksissa, joiden takia Turkki on jumittanut toukokuusta asti Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia.

Siinä esimerkiksi sovitaan, että Suomi ja Ruotsi perustavat Turkin kanssa "tarpeelliset kahdenväliset rakenteet, joiden tarkoitus on helpottaa terroristiepäiltyjen luovuttamista" Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.

Asiakirjassa sitoudutaan asettamaan virkamiehistä koostuva ryhmä tai komitea, joka pohtii palauttamisen tavoitteiden käytännön toteuttamista.

• Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Turkin media tulkitsi asiakirjaa kärjekkäästi niin, että Suomi ja Ruotsi lupautuisivat valmistelemaan konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi.

Se tulkitsi myös, että maat suostuivat muuttamaan terrorismilainsäädäntöään.

Mihin Suomi tosiasiallisesti sitoutui kurdien suhteen?

Heti perään keskiviikkona Turkki toistikin vaatimuksensa 33 ihmisen luovuttamisesta Ruotsista ja Suomesta.

Paniko Suomen valtiojohto nimensä paperiin, joka sitoo Suomea luovuttamaan Turkin vaatimia henkilöitä Turkkiin?

Ei pannut, vastaa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi.

– Tämä sopimus ei velvoita Suomea tai Ruotsia luovuttamaan näitä 33 henkilöä, Koskenniemi tiivistää.

Näin katsoo myös vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopolittisesta instituutista.

– Se ei voi sitoa. Suomi on oikeusvaltio ja sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin luovutusten osalta, eikä oikeastaan voi niistä joustaa, Pesu sanoo.

Asiakirjassa erikseen sanotaan, että luovutukset tehdään Euroopan luovutussopimusten mukaisesti, kuten ennenkin.

Yhtä lailla luovuttamista pohdittaessa huomioon tulee ottaa esimeriksi pakolaissopimuksen ehdot, joista yksi on esimerkiksi se, että ihmisiä ei luovuteta valtioihin, joissa on riski että joutuvat kidutetuiksi tai epäinhimillisen kohtelun alaisiksi.

Velvoitteisiin ei siis tullut kansainvälisten säädösten tasolla mitään lisää, Koskenniemi summaa.

Turkin rajuhko tulkinta siitä, että Suomi olisi muuttamassa terrorismilainsäädäntöään voi Matti Pesun mukaan liittyä jo tehtyihin uudistuksiin.

– Suomella ja käsittääkseni myös Ruotsilla on ollut kansallisia ja itsenäisiä terrorismilainsäädäntöprosesseja, joita kätevästi ja tarkoitushakuisesti yhdistettiin tässä.

Presidentti Sauli Niinistö korosti tiistaina asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen, ettei sen noudattaminen edellytä Suomelta lakimuutoksia.

Vielä pitäisi jaksaa neuvotella, siihen sopimus velvoittaa

Tunnetasolla asiakirjassa kuitenkin sitouduttiin tukemaan Turkkia entistä vahvemmin terrorismin torjumisessa. Suomi muun muassa tuomitsee terrorismin ja sitoutuu osoittamaan Turkille täyttä tukea ja solidaarisuutta.

Tämä on poliittisen paineen kasvattamista.

– Siksi se velvoittaa Suomen ja Ruotsin keskustelemaan näiden henkilöiden osalta luovuttamiskysymyksestä vielä kerran ja mahdollisesti jälleen kerran katsomaan, toteutuvatko Euroopan luovuttamista koskevan sopimuksen kysymykset heidän kohdallaan, Koskenniemi lisää.

Suomi ei ole viime vuosina suostunut Turkin vaatimuksiin luovuttaa ihmisiä, joita Turkki on pitänyt aseellisten terroristijärjestöjen jäseninä. Kaksi Turkin tänä vuonna jättämää luovutuspyyntöä on oikeusministeriön mukaan tällä hetkellä ratkaisematta.

Turkki hämmästytti

Kokonaisuudessaan Koskenniemi kuvailee sopimusta hämmästyttävän yleisluontoiseksi ja epäkonkreettiseksi.

– Hämmästyin että Turkki on suostunut näin yleisluontoiseen periaatemuotoiluun. Uskon, että Turkki on suostunut sen takia, että se tietää, että keskustelu ei tähän lopu.

Koska Suomen ja Ruotsin jäsenyys riippuu siitä, ratifioiko Turkki niiden Nato-jäsenyyden, Turkki voi esittää halutessaan tiistaina tehdyn sopimuksen pohjalta uusia, täsmällisempiä vaatimuksia.

Turkki testaa nyt sitä, missä raja kulkee ja mitä ylevät määreet, kuten solidaarisuus, tuki tai tuomiot käytännössä tarkoittavat.

– Testaaminen alkoi saman tien, eikä ole epäilystä ettei se jatkuisi, Koskenniemi kuvailee kansainvälisten neuvottelujen ja diplomatian keinovalikoimaa.

– Toivotaan, että nämä olisivat enemmän kotiyleisölle suunnattuja viestejä, mutta ei voi sulkea pois mahdollisuutta että Turkki edelleen kriisiyttää tilannetta, Matti Pesu sanoo.

Paperi on sitova valtiosopimus

Vaikka memorandumin tarkka käännös on lähempänä muistiota tai asiakirjaa kuin sopimusta, kansainvälis-oikeudellisesti sitä voidaan pitää Koskenniemen mukaan valtiosopimuksena.

Koskenniemi viittaa siihen, että presidentillä ja ulkoministerillä on kansainvälisessä oikeudessa aseman tuoma valtuus tehdä valtiota sitovia sopimuksia riippumatta siitä, edetäänkö valtioiden sisäisten voimaansaattamismenettelyiden mukaisesti.

Samalla se tekee asiakirjoista muodollisesti valtioiden välisiä sopimuksia.

– On aika on harvinaista että tällä tasolla tehdään sopimuksia, ja se on kansainvälisoikeudellisesti vahva instrumentti. Siinä mielessä kehotan ottamaan sen vakavasti.

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck on harmissaan siitä, että Venäjältä tulee yhä sahatavaraa Suomeen.

– Venäläistä sahatavaraa virtaa vielä todella paljon markkinoille huolimatta siitä, että rajoitukset tulivat voimaan jo huhtikuun alussa.

Hänen mukaansa alalla odotettiin venäläisen puutavaran poistuvan kokonaan markkinoilta, kun venäläisen puun sertifioinnit loppuivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Sahatavaran tuonti EU-alueelle loppuu 10.7. mutta nyt sitä ennen on tuotu ihan ennätysmääriä. Ne sotkevat kyllä pahasti markkinatilannetta.

EU pakotteet kieltävät Venäjän tuonnin kokonaan 10. heinäkuuta, kun siirtymäaika päättyy. Suuri osa metsäteollisuuden yrityksistä ilmoitti kuitenkin lopettavansa Venäjän-tuonnin miltei heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lisäksi sertifiointeja ylläpitävät järjestöt PECF ja FSC sulkivat venäläisen ja valkovenäläisen puun ja puutuotteet sertifikaattien ulkopuolelle maaliskuussa. Päätökseen liittyi kuukauden siirtymäaika. Venäläispuusta tuli konfliktipuuta, jota yritysten ei pidä vastaanottaa. Valtaosa Suomeen tuotavasta puusta on PECF:n alkuperäsertifioinnin piirissä.

Vaikka tuonti ei ole vielä kiellettyä, halvempi venäläinen sahatavara vääristää kilpailua niiden haitaksi, jotka ovat lopettaneet tuonnin.

Sneckin mukaan sahatavaraa on tuotu sertifioimattomana ja isoja määriä.

– Osa sanoo rehellisestikin tuovansa ja he kertovat sitten, että se on sertifioimatonta, mutta kyllä tuntuma on se, että näitä sertifiointeja hieman kierretään.

Sneck peräänkuuluttaa sahatavaran ostajilta vastuuta.

– Asiakkailla pitäisi olla sen verran vastuuta, että he valitsevat tuotteita, jotka on tuotettu sellaisissa paikoissa, että se on moraalisesti oikein, Sneck sanoo.

Venäläisen puutavaran kuljetukset ovat vaikeutuneet, koska venäläisten laivojen pääsy EU:n satamiin on estetty.

Tuonti nousi ennätysmäärään maaliskuussa

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan sahatavaran tuonti Venäjältä kasvoi maaliskuussa tuntuvasti: viime vuoden maaliskuussa sahatavaraa tuotiin 47 000 kuutiometriä ja tämän vuoden maaliskuussa 76 000 kuutiometriä. PTT kuitenkin arvioi, että huhti–toukokuussa sahatavaran ja vanerin tuonti todennäköisesti väheni.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että Venäjän-tuonnissa on kyse aiemmin tehtyjen sopimusten pitämisestä.

– Isot firmat vähensivät tuontia nopeasti. Pienillä erät voivat olla hyvin suuria osuuksia tuotannosta ja ne on toimitettu sopimusten mukaisesti.

Suomen sahatavaran kulutuksesta Venäjän osuus on ollut noin 15 prosenttia, joten tuonnin tyrehtyminen tuntuu markkinoilla.

Viime vuonna Eurooppaan tuotiin Venäjältä noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Suomeen on tuotu noin puoli miljoonaa kuutiometriä ja Viroon noin miljoona. Suomen koko sahatavaratuotanto oli viime vuonna noin 12 miljoonaa kuutiometriä.

Inflaatio ja nikkaroinnin loppuminen hiljentävät sahoja

Koskisen saha rakentaa uutta suurta sahalaitosta vanhan lähettyville. Viime vuosien sahatavaran hyvä menekki on saanut monet sahat investoimaan. Uusimisille on tarvetta, sillä Suomen sahat ovat alkaneet jäädä teknologiassa jälkeen ruotsalaisista ja venäläisistä kilpailijoista.

Sneck työskentelee Koskisen sahateollisuuden johtajana. Hän esittelee 30 vuotta vanhaa sahaa vähän vastahakoisesti, kun uusi uljaampi saha on valmis vuoden päästä.

Tukit kulkevat vanhallakin linjalle hyvää vauhtia. Linjalla on autiota, sillä toimintaa seurataan pääosin ohjaamosta.

Yksi vääränlainen tukki tekee tenän ja runkojen tasainen meno seisahtuu. Kaksi sahatyöntekijää on pian paikalla siirtämässä puuta pois välistä ja tukkien matka jatkuu.

Viime keväänä lautatatavaraa loppui rautakaupoista ja omakotirakentajat valittelivat kovia hintoja.

Nyt rakentamisbuumi on ohi. Sekä yksityistä että julkista rakentamista jarruttaa rakennusmateriaalien hintojen nousu. Sahatavaran menekki on kesällä hidastunut.

– Inflaation ohella näkyy se, että koronarajoitukset ovat nyt ohi ja ihmiset käyttävät rahansa mieluummin matkustamiseen kuin rakentamiseen ja remontointiin.

Sota haittaa vientiä

Sahatavaran kysyntä on laskenut eri puolilla maailmaa, myös Suomen vientimaissa. Syinä ovat muuallakin inflaation nostamat rakentamiskustannukset ja koronarajoitusten loppuminen.

Sahatavara on Suomen neljänneksi suurin vientituote. Suurimpia vientimaita ovat Japani, Britannia, Egypti, Saksa ja Ranska. Sota Ukrainassa heijastuu esimerkiksi Pohjois-Afrikan vientiin.

– Siellä on selvästi valtioilla rahat loppu ja ollaan priorisoitu tuotteita, joita saa ylipäätään tuoda. Asiakkaiden on erittäin vaikea saada tuontilupia sahatavaralle, koska valtioiden rahat halutaan säästää esimerkiksi ruoan tuomiseen.

Puurakentamisen noste jatkuu, nyt vain notkahdus

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Antti Mutasen mukaan sahatavaran kysynnän laskua ennakoitiin jo keväällä, kun hintojen nousu jatkui.

– Euroopassa alettiin huhti–toukokuussa lykätä isojen rakennushankkeiden aloittamisia. Näkymät ovat synkentyneet. Sahoilla tilauskirjat näyttivät olevan täynnä, mutta syksyllä on epävarmaa, mihin tilanne heilahtaa. Varsinkin Eurooppa on kysymysmerkki.

Myös Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi, että sahateollisuuteen tulee notkahdus. Loppuvuosi 2020, koko viime vuosi ja tämän vuoden alku olivat kuitenkin niin vahvoja, että kysynnän pieni lasku on kaukana romahduksesta.

Hornen mukaan tukkikauppa ennakoi suhdanteen taittumista.

– Tukin hinta on aika korkea verrattuna viime vuoteenkin mutta myyntimäärät ovat selvästi pienempiä.

Vaikka takapakkia nyt tulisikin, sahojen investoinnit eivät ole virhearvioita, sillä useat ennustelaitokset pitävät sahojen pitkän tähtäimen näkymiä hyvn suotuisina. Puurakentaminen on nosteessa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Esimerkiksi EU:lla on puurakentamiseen kannustavia ohjelmia.

Metsäteollisuuden vientituotteista puutuotteet nousivat viime vuonna ykköseksi viennin arvolla mitattuna. Kartonki, paperi ja sellu jäivät taakse. Syynä oli sahatavaran poikkeuksellisen kova hinta viime vuonna.

Sahatavaran viennin arvo kasvaa tänäkin vuonna korkeiden hintojen takia, vaikka vientimäärät eivät juuri kasvaisikaan.

Venäjän-puuntuonnin loppuminen siirtää puun kysyntää kotimaahan, mutta se ei vielä juurikaan näy kaupankäynnissä eikä hinnoissa. Venäjältä on tuotu lähinnä koivukuitua sekä haketta.

Puuvirtojen kääntäminen Kiinaan ei ole Venäjälle helppoa

Puun ja puutuotteiden tuonnin loppuminen Venäjältä jakaa markkinoita uusiksi. Euroopan sahatavaran määrästä Venäjän-tuonti on edustanut noin kymmentä prosenttia

– Esimerkiksi Kiina käyttää varmaan jatkossakin venäläistä sahatavaraa mutta esimerkiksi EU-alue, Japani ja Amerikka eivät käytä, Tommi Sneck sanoo.

Luken Mutanen toteaa, että Siperian puoleisilta sahoilta on totuttu viemään sahatavaraa Kiinaan mutta Suomen lähialueilla tilanne on toinen.

– Venäjältä Eurooppaan suuntautunut vienti on lähtöisin Luoteis-Venäjältä. Niiden virtojen kääntämisestä kohti Kiinaa on Venäjällä keskusteltu. Rautatiekuljetukset voisivat olla mahdollisia mutta vastaan voi tulla kapasiteetin riittävyys.

Lisäksi tuotantoa voi olla vaikea pitää käynnissä, kun isoimmat sahat ovat länsiteknologiaa, johon ei Venäjälle nyt toimiteta varaosia. Omien varaosien ja huollon kehittäminen vie aikaa.

– Kannattaako ajaa tuotanto alas, on iso kysymys alan lehdissä Venäjällä, Mutanen sanoo.

Lue myös:

Yritys pisti nimensä vaihtoon, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan: "He eivät halunneet enää mitään tavaraa Venäjältä"

Venäjän vastaiset öljypakotteet lähestyvät, mutta tuonti Suomeen moninkertaistui – kukaan ei myönnä lisänneensä merkittävästi kauppaa

EU:n uudet pakotteet lopettavat puun ja puutavaran tuonnin Venäjältä – Metsäteollisuus: "Katse kiinnittyy harvennushakkuisiin ja Itämeren alueelle"

Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle

Nato-maat päättivät tiistaina kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.

Pöytäkirjan myötä Suomesta ja Ruotsista tulee Naton tarkkailijajäseniä, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg avaa prosessin jatkumista Ylen aamussa.

– Aletaan olla entistä tiiviimmin (Naton) kokouksissa. Myöskin virkamiestasolla yhteistyö sotilaiden kanssa tulee tiivistymään, kun mennään kohti jäsenyyttä, milloin se ikinä tapahtuukaan, Forsberg sanoo.

• Lue myös: Yle seuraa Naton huippukokousta tässä artikkelissa

Kaikkien 30 Naton jäsenmaan tulee ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyys. Forsbergin arvion mukaan tämä tulee kestämään nopeutetussa aikataulussa ainakin muutaman kuukauden.

– Osa maista tekee ratifioinnin hyvinkin nopeasti, mutta aina on se viimeinen maa. Usein on saattanut mennä lähes vuosikin.

Nato: Venäjä ja terrorismi suurimmat uhat

Nato-maiden eilisessä julkilausumassa Venäjä ja terrorismi määriteltiin tämän hetken suurimmiksi uhkiksi jäsenmaiden turvallisuudelle. Samalla julkaistussa Naton uudessa strateginen konseptissa liittoutuman tärkeimmiksi tehtäviksi määriteltiin pelote ja puolustus, kriisintorjunta sekä turvallisuusyhteistyö.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi myös tiedotustilaisuudessa ennen huippukokouksen alkua, että Naton valmiusjoukkojen (NRF) määrää kasvatettaisiin yli 300 000:een.

Forsberg muistuttaa, että strateginen konsepti on ohjeellinen ja ajassa elävä asiakirja, joka uudistetaan noin kymmenen vuoden välein.

– Usein sen aikana tilanne on täysin toisenlainen, kuin milloin strateginen konsepti on hyväksytty. Käytännössä Nato toimii tilanteen mukaan, eikä strateginen konsepti sido Naton toimintaa pidemmällä aikavälillä, Forsberg sanoo.

Valmiusjoukkojen vahvistaminen kertoo hänen mielestään, että Nato haluaa parantaa pelotevaikutustaan itäisillä alueillaan ja kykyä siirtää joukkoja sinne, missä niitä ehkä tarvitaan.

– Kysymyshän ei ole akuutti tällä hetkellä Natonkaan näkökulmasta, eivätkä nämä joukotkaan hetkessä synny. Tämä on pidemmän aikavälin valmistamista.

"Putin on nyt hyvä poliisi"

STT kertoo Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoineen eilen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole Venäjälle ongelma, vaan kyse on maiden sisäisestä asiasta.

Samaan aikaan Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on sanonut Venäjän vahvistavan rajojaan ja voivan esimerkiksi asentaa Iskander-ohjuksia "maiden kynnykselle", jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

Forsberg näkee, että Putinin kritiikki alkaa siirtyä enemmän Naton sotilasinfrastruktuurin tuomiseen Suomeen ja Ruotsiin, eikä jäsenyyteen sinänsä. Venäjällä on ollut aiemminkin kaksi linjaa kommentoida maiden Nato-jäsenyyttä.

– Putin on nyt hyvä poliisi ja Medvedevistä on tullut paha poliisi, kun ehkä aikaisemmin ajateltiin hieman toisin päin.

Lue lisää:

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola: Suomen Nato-jäsenyys etenee nyt ohituskaistalla, vaikka mutkiakin voi tulla

Nato-maiden turvallisuushuolet ovat myös Suomen huolia, sanoo Matti Vanhanen

Kemiönsaarella asuva pariskunta teki kesällä 2020 suuren tutkimusretken.

Saaristoekologi, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Panu Kunttu ja ympäristösuunnittelija, eräopas Sanna-Mari Kunttu toistivat kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan vuonna 1974 tekemän meriretken halki Suomen lounaissaariston.

Ennen retkeä Kuntut haastattelivat Pentti Linkolaa ja saivat käyttöönsä hänen lintumuistiinpanonsa ja merikorttinsa. Matka oli pituudeltaan 1 100 kilometriä Salosta Poriin, ja se noudatteli Linkolan aikataulua ja reittiä.

Seitsemän viikon aikana Kuntut laskivat linnut 600 luodolta. Tavoitteena oli vertailla linnuston ja ympäristön muutoksia 46 vuoden jälkeen.

• Panu Kunttu ja Sanna-Mari Kunttu kertovat kokemuksistaan suorassa lähetyksessä kello 9.00 alkaen. Voit katsoa lähetystä tässä artikkelissa tai Yle Areenassa. Lähetys on katsottavissa myös jälkikäteen. Toimittajana on Kalle Mäkelä, kuvaajana Paula Collin.

Kymmenet lajit hävinneet

Kaksi vuotta sitten tehdyn retken tulokset on julkaistu nyt kirjana Kaikki luodon linnut. Havainnot olivat pysäyttäviä.

– Meiltä jäi näkemättä peräti 27 lintulajia, jotka Linkola näki. Lisäksi noin 50 lintulajin kannat olivat vähentyneet tässä ajassa, Panu Kunttu kertoo.

Luodoilta hävinneitä lajeja olivat muun muassa riekko, keltavästäräkki, punasotka, nokikana, peltosirkku ja hömötiainen. Voimakkaasti vähentyneitä lajeja puolestaan olivat muun muassa tukkasotka, karikukko, selkälokki, pilkkasiipi, räyskä, tuulihaukka ja käenpiika.

– Linnuston häviämiseen ja vähentymiseen vaikuttavat muun muassa Itämeren rehevöityminen ja elinympäristöjen umpeenkasvu, metsien hakkuut, ilmastonmuutos, lisääntynyt veneliikenne ja häirintä, mökkirakentaminen sekä vieraspedot minkki ja supikoira.

Toisaalta saaristolinnustoon on tullut myös uusia tulokkaita vuosikymmenien aikana. Kuntut havaitsivat muun muassa kaulushaikaroita, harmaasorsia, kurkia, laulujoutsenia, valkoposkihanhia ja kanadanhanhia, joita Linkola ei havainnut.

Vastaavasti runsastuneita lajeja olivat merikotka, kyhmyjoutsen, harmaahaikara, merimetso, merihanhi ja pikkuvarpunen.

– Osa näistä lajeista on hyötynyt vesien rehevöitymisestä ja osa taas on hyötynyt metsästyksen lopettamisesta, jolloin kannat ovat päässeet kasvamaan. Myös ilmastonmuutos on tuonut eteläisiä lajeja Suomeen.

Kielteistä kehitystä lintukannoissa oli siis Panu Kuntun mukaan havaittavissa merkittävästi enemmän kuin myönteistä kehitystä.

Kirjallaan Kuntut haluavat nostaa esille ihmisen aiheuttamia haitallisia muutoksia ympäristössä, jotka ovat johtaneet saaristoluonnon monimuotoisuuden heikentymiseen.

– Useita lajeja on kuitenkin pystytty pelastamaan sukupuutolta niitä aktiivisesti suojelemalla, ja ihmistoiminnalta on saatu turvaan useita alueita, joissa lintukannat voivat elpyä. Näitä suojelutoimenpiteitä tarvittaisiin nyt vain moninkertaisesti lisää ja ripeästi.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

"Keltainen muuri" oli vallata kaiken, kunnes apuun kutsuttiin lehmät – pelastettua lintukeidasta tullaan nyt katsomaan Japanista asti

Luontokato näkyy suomalaisten mielestä omassa lähiluonnossakin – Ylen kyselyssä 58 prosenttia arvioi nähneensä merkkejä lähiympäristössään

Suomi haluaa pysäyttää vesilintujen häviämisen: valtio satsaa petopyyntiin ja kosteikkoihin kuusi miljoonaa euroa

Tällä viikolla ympäri Suomea on koettu alkukesän kovimmat helteet.

Ylen meteorologi Matti Huutonen kommentoi alkuviikosta, että näin voimakkaat helteet ovat kesäkuussa poikkeuksellisia.

Helteiden rinnalla Suomessa vietetään myös suurinta festarikesää vuosiin. Yle kysyi THL:n asiantuntijalta, miten festarikävijä voi selvitä helteistä ilman, että lämpöuupumus pääsee selättämään.

Näin festareilla valmistaudutaan helteisiin

Seinäjoella tänään alkava Provinssi 2022 odottaa helteiden lisäksi tavallista korkeampia kävijämääriä.

Festivaalijohtaja Sami Rumpunen kertoi Ylelle viime kuussa Provinssin kävijämäärien mahdollisesti hipovan historian kärkivuosia.

Rumpusen mukaan helteisiin on varauduttu Provinssissa muun muassa pitämällä huolta, että festarialueelta löytyy riittävästi vesipisteitä.

– Yritetään myös kaikin tavoin edesauttaa, että asiakkaille löytyy varjoisia lepopaikkoja, joita meidän alueella on tosi paljon, Rumpunen sanoo.

Lisäksi alueella on viilennykseen käytössä vesisumuttimia. Isoimpien lavojen etualojen yleisöä viilennetään tarvittaessa vesiletkuin sekä vettä jakamalla.

Himos Juhannus -festivaalit vietettiin juhannuksena myös lämpimissä tunnelmissa.

Iltalehden mukaan Himoksen Juhannukseen osallistui yhteensä noin 30 000 ihmistä. Kolme päivää kestäneillä festivaaleilla kohdattiin lähes 30 asteen helteet.

Nelonen Media Liven tuotantopäällikkö Anniina Havukaisen mukaan Himoksella oli varauduttu jo viime vuoden festivaalin pohjalta helteisiin lisäämällä vesipisteiden sekä alkoholittoman juomavalikoiman määrää alueella.

– Helteet eivät juurikaan vaikuttaneet festivaaliin, toki juomien ja etenkin veden sekä jääkahvin myynnissä oli selkeä nousu.

– Nuoriso piti hyvin huolta itsestään ja toisistaan, Havukainen vastaa sähköpostitse.

Ruoka, vesi ja oikeanlainen vaatetus suojaavat

THL:n johtava tutkija Timo Langin mukaan festarikävijäkin voi varautua helteisiin ennakkoon.

– Mukaan kannattaa ainakin ottaa vesipullo. Vaikka festareilla on vesipisteitä, niin helteellä sitä nestettä kuluu niin paljon, että oma juomapullo olisi hyvä olla mukana, Lanki sanoo.

Nesteytyksen lisäksi tärkeää on Langin mukaan muistaa syödä.

– Riittävä suolojen saanti pitää muistaa. Esimerkiksi vihannekset ja hedelmät ovat siitä hyviä, että ne ovat itsessään nestepitoisia, joten nesteytyskin tulee siinä samalla lähes huomaamatta, Lanki sanoo.

Vaatetukseen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Parhaiten auringolta suojaa Langin mukaan antaa kevyt, vaalea ja pitkähihainen vaatetus.

– Kun ollaan suorassa auringonpaisteessa, paras vaatetus ei välttämättä ole mahdollisimman vähäinen. Väljä, hengittävä ja pitkähihainen vaate suojaa auringolta, ja se voi tuntua myös viileämmältä.

– Lisäksi aurinkohattu ja -lasit on hyvä pitää mukana, Lanki muistuttaa.

Hengenvaarallista lämpöhalvausta on vaikea tunnistaa itse

Festarikävijän suurimpana riskinä on Langin mukaan nesteiden ja suolojen riittämätön saanti, joka voi johtaa lämpöuupumukseen.

Lämpöuupumuksen oireita ovat muun muassa voimakas jano, hikoilu, heikotus, päänsärky ja pahoinvointi.

Pahimmillaan lämpöuupumus voi muuttua lämpöhalvaukseksi. Lämpöhalvaus syntyy silloin, kun elimistö ei enää pysty poistamaan lämpöä kehosta ja hikoilu loppuu.

Langin mukaan haastavinta on erottaa, milloin kyseessä on lämpöuupumus ja milloin taas henkeä uhkaava lämpöhalvaus. Vaikeaa oireiden tunnistaminen voi olla erityisesti silloin, kun ihminen on muuten päihtynyt.

– Ehkä parhaiten sen kuitenkin erottaa siitä, että lämpöhalvauksen aikana ihmisen iho on kuuma ja kuiva, hengitys vaikeutuu ja sydämen syke nopeutuu, Lanki sanoo.

Kaveria ei jätetä

Langin mukaan festarikävijän kannattaa kiinnittää huomiota omien tuntemusten lisäksi muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Esimerkiksi toisen sekava käyttäytyminen on jo merkki siitä, että apua kannattaa pyytää.

– Mieluummin pyytää apua liian aikaisin kuin liian myöhään, hän sanoo.

Kaverin voi olla helpompaa tunnistaa lämpöhalvauksen oireet. Kaveri voi huolehtia myös esimerkiksi siitä, että toinen juo varmasti riittävästi vettä.

– Pidetään huoli toisistamme ja muistutetaan toisia juomisesta – ja välillä myös syömisestä.

– Pelkkä veden, tai alkoholin, juominen ei siis riitä, vaan pitää myös muistaa pitää huoli riittävästä suolojen saannista, Lanki muistuttaa.

Aiheesta voi keskustella 1. heinäkuuta kello 23 asti.

Juttua korjattu 30.6. kello 11.02: Jutussa kerrottiin aiemmin festivaalijohtaja Sami Rumpusen kommentoineen Provinssin kävijämääriä Ylelle viime lauantaina. Rumpunen kommentoi kävijämääristä Ylelle viime kuussa, ei lauantaina.

Lue lisää:

Tulossa on kesän kuumin viikko: Yli 30 asteen helteitä mitataan lähipäivinä laajalti

Poikkeukselliset helteet voivat Suomessakin aiheuttaa satoja kuolemia kesässä – hoitolaitosten ja sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon

Korkein oikeus (KKO) antoi torstaina ennakkopäätöksen niin kutsutuista kiky-tunneista.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät vuonna 2016 kilpailukykysopimuksena (kiky) tunnetun työehtosopimuksen, jossa vuosittaista työaikaa kokoaikatyössä pidennettiin keskimäärin 24 palkattomalla tunnilla. Tarkoituksena oli muun muassa parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja lisätä talouskasvua.

KKO:n käsiteltävänä oli tapaus, jossa työnantaja pidensi suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä olleen työntekijänsä työaikaa puolella tunnilla viikossa. Työajan pidennyksestä tehtiin työpaikalla työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus.

Työntekijä vei työajan pidennyksen oikeuteen. Aiemmin käräjä- ja hovioikeus katsoivat, ettei yritys voinut pidentää työsopimuksella sovittua työaikaa työehtosopimuksella ja määräsivät työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä.

KKO: Työsopimuksen ehtojen heikennys ei ollut kohtuuton

KKO oli asiasta eri mieltä. KKO katsoo ennakkopäätöksessään, että työehtosopimuksella oli poikkeuksellisesti voitu heikentää työntekijän työsopimuksella sovittuja ehtoja.

– Vaikka työehtosopimukset yleensä määrittävät vain työehtojen vähimmäistason, joissakin tilanteissa työehtosopimuksella voidaan muuttaa työsopimuksen ehtoja myös työntekijän vahingoksi, KKO sanoi.

KKO:n mukaan käsitellyssä tapauksessa oli ilmeistä, että työehtosopimuksen tehneiden järjestöjen nimenomaisena tarkoituksena oli ollut, että työajan pidennys koskee kaikkia sen piirissä olevia työntekijöitä. KKO:n mukaan työsopimuksen ehdot eivät käsitellyssä tapauksessa myöskään heikentyneet niin olennaisesti, että muutosta olisi voitu pitää kohtuuttomana.

Näin ollen KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi työntekijän kanteen.

Lappeenrannan kaupunki pyrkii saamaan mahdollisimman suuren hyödyn siitä, jos Suomi liittyy Natoon.

Lappeenrannan poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat väläytelleet toivetta, että jäsenyyden myötä Lappeenrantaan voitaisiin perustaa jopa Nato-tukikohta.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo ajatuksen syntyneen samaan aikaan, kun keskustelu Natoon liittymisestä on käynyt vilkkaana, ja koska Etelä-Karjala sijaitsee Euroopan ja Venäjän rajamaastossa.

Asiasta ei ole käyty puolustuspoliittista keskustelua eikä keskusteltu myöskään puolustusvoimien kanssa. Lappeenrannan kaupungin toiveena kuitenkin on, että puolustusvoimat tekisi Etelä-Karjalaan investointeja Nato-jäsenyyden myötä.

– Olen kullut ajatuksia muun muassa lentokentästä. Se on varmasti käytettävissä, jos puolustusvoimat niin haluaisi. Ja mikä on maasotakoulun ja puolustusvoimien sijoittuminen – onko siihen tulossa muutoksia, en osaa sanoa, kun olen maallikko, Jarva pohdiskelee.

Kimmo Jarvan mukaan Nato-jäsenyyden eteneminen antoi toivoa koko Etelä-Karjalalle. Se tuo turvallisuuden tunnetta ja luottamusta vaikkapa yrityksille.

– Esimerkiksi yritykset uskovat, että tämä on vakaa ympäristö. Onhan tämä koko ajan ollutkin, mutta se tuo turvallisuuden tunnetta ja voi edesauttaa investointien tekemistä alueelle, Jarva sanoo.

Hän uskoo sodan joskus loppuvan ja tavallisten ihmisten liikkuvan taas itärajan yli.

– Nato-jäsenyys ei estä tavallisten ihmisten liikkumista, kun asiat saataisiin ensin muuten kuntoon, Jarva toivoo.

Lisää Etelä-Karjalan uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Keskipohjalainen kaivosyhtiö Keliber on neuvotellut uuden rahoitusjärjestelyn, jonka avulla litiumhankkeen rakennusvaihe voidaan aloittaa jo tämän kesän aikana.

Yksi litiumkaivosyhtiön suurimmista omistajista eteläafrikkalainen kulta- ja platinajätti Sibanye-Stillwater sijoittaa Keliberiin kahdella osakeannilla. Litiumhankkeen on arvioitu maksavan liki 500 miljoonaa euroa.

Ensimmäisessä annissa Sibanye-Stillwater sijoittaa 146 miljoonaa euroa, toisen annin koko on 104 miljoonaa.

Sibanye-Stillwater kasvattaa omistusosuutensa vajaasta kolmanneksesta yli puoleen ja nousee näin enemmistöomistajaksi. Myöhemmin sen omistusosuus nousee 80 prosenttiin.

Rahoitusjärjestelyllä varmistetaan lainarahoituksen saaminen kilpailukykyisin ehdoin. Keliber neuvottelee myös pääoman lisäksi tarvittavasta lainarahoituksesta.

Mika Lintilä: Olen kiitollinen keskipohjalaisille piensijoittajille

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää rahoitusjärjestelyä onnistuneena. Hän ei ole huolissaan siitä, että kaivosyhtiö siirtyy Lintilän kotimaakunnasta ulkomaiseen omistukseen. Lintilän mukaan kotimaasta ei löydy rahoittajia kalliille kaivoshankkeille.

Keliber oli aluksi vahvasti keskipohjalainen ja suomalainen hanke. Tällä hetkellä Keliberillä on noin sata osakkeenomistajaa, joukossa on paljon pohjalaisia sijoittajia.

– Olen erittäin kiitollinen näille keskipohjalaisille yksittäisille sijoittajille, jotka ovat mahdollistaneet sen, että tämä hanke on pysynyt hengissä. On ollut vaiheita, joissa on ollut hyvin suurta epätietoisuutta, miten mennään eteenpäin.

Lintilä uskoo, että eteläafrikkalaisesta Sibaney-Stillewatewrista tulee hyvä omistaja Keliberille. Hän on tavannut muutamaan otteeseen yhtiön johtoa.

– Minulle on jäänyt hyvä kuva yhtiöstä ja mitä taustaselvityksiä olemme tehneet. Heillä on ollut suurta mielenkiintoa Keliberiä kohtaan ja he ovat hakeneet tämänlaista kohdetta. Keskustelu on ollut hyvin avointa ja mutkatonta.

Valtion omistama Suomen malmijalostus Oy jää Keliberin toiseksi suurimmaksi omistajaksi 19 prosentin osuudella. Malmijalostus perustettiin tukemaan suomalaista akkuklusteria. Edessä on vielä Keliberin 104 miljoonan osakeanti, Lintilä ei vielä kerro jatkaako valtio Keliber-sijoituksiaan.

– Sanotaan nyt, että suunnitelmia on olemassa, mutta ne eivät ole vielä julkisia.

Kokkolan ja Kaustisen rajalla sijaitsevia litiumesiintymiä pidetään Euroopan rikkaimpiin kuuluvina. Euroopassa ei ole vielä yhtään toimivaa litiumkaivosta, mutta Keliber on hankkeista pisimmällä. Toiminnan on määrä alkaa vuonna 2024.

Töitä tarjolle sadoille henkilöille

Keliberin litiumhanke jalkautuu ympäri Keski-Pohjanmaata ja työllistää satoja ihmisiä.

Kaivoskohteita Keliberillä on Kokkolassa Kaustisella ja Kruunupyyssä. Rikastamo tulee Kaustisen ja Kruunupyyn kuntien rajalle. Litiumkemiantehdas puolestaan nousee Kokkolan suurteollisuusalueelle ja sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä kesänä.

Rakennusvaiheessa koko hanke työllistää jopa 500 henkilöä ja tuotannon käynnistyttyä eri toimipaikoilla tulee työskentelemään noin 250 henkilöä.

Kokkolan ja Kaustisen rajalla sijaitsevia litiumesiintymiä pidetään Euroopan rikkaimpiin kuuluvina. Euroopassa ei ole vielä yhtään toimivaa litiumkaivosta, mutta Keliber on hankkeista pisimmällä. Toiminnan on määrä alkaa vuonna 2024.

Lue myös:

Euroopan isoin litiumkaivos lähellä toteutumista Kaustiselle – Kaivosyhtiö Keliberille 40 miljoonan euron rahoitus eteläafrikkalaiselta kaivosjätiltä

Keliber marssittaa 14 pankkiiria kaivokselle Kaustiselle ensi viikolla – Euroopan ehkä ensimmäisen litiumkaivoksen rahoitus ratkeaa pian

Riittääkö töitä paikallisille? Kun malmia löytyy lisää, tarvitaanko uusia lupia? Litiumkaivos herätti kiperiä kysymyksiä Keliberin järjestämässä yleisötilaisuudessa

Keskipohjalaisen suon alla on satumainen malmiaarre, jota maailma himoitsee – suomalaisinsinööri aikoo kerätä 400 miljoonaa, jotta Euroopan isoin litiumkaivos saadaan vihdoin avattua

Kaivosyhtiö Keliberin suuri litium-hanke viivästyy vuosia aiemmin arvioidusta – Tuotanto pyritään käynnistämään vuonna 2024