Ratayhtiö Kymiringillä on ollut toistuvasti vaikeuksia maksaa laskujaan, kertoo kouvolalaisen rakennusliike Macran toimitusjohtaja Jari Suomela.

– Aiemmat kolme kertaa velat ovat ratkenneet, mutta eivät nopeasti.

Nyt neljännellä kerralla rakennusliike on jättänyt Kymiring ratayhtiöstä konkurssihakemuksen. Yle kertoi keskiviikkona, että Macra ja toinen rakennusurakoitsija ovat hakeneet kesäkuussa ratayhtiö Kymiringiä konkurssiin velkojina.

Macran ja toisen yhtiön saatavat ovat yhteensä runsaat puoli miljoonaa euroa.

– Yhtiömme jätti konkurssihakemuksen, koska emme saaneet selviä vastauksia Kymiringiltä, että miten asia meinataan hoitaa. Meillä ei ole varaa osallistua tällaisten hankkeiden rahoituksiin, yrityksemme rahaliikenteen on pyörittävä, että voimme hoitaa omat velvoitteemme, kertoo Macran toimitusjohtaja Jari Suomela.

Kouvolalainen rakennusliike on työskennellyt Iitin rata-alueella runsaat kolme vuotta. Macra on tehnyt etupäässä varikkorakennusta. Työt ovat työllistäneet 5–15 liikkeen työntekijää.

– Kyse on ollut yhteensä miljoonaluokan urakasta. Työt ovat useampaan otteeseen olleet kesken. Niitä on sitten jatkettu, kun tilaajalta tullut toive, että voi jatkaa.

Suomelan mukaan työt keskeytyivät aiemmin kesällä, kun selvisi ettei MotoGP-kisoja heinäkuussa ajetakaan.

Lue myös:

Riskiarvion pahin uhka toteutui, kun MotoGP-kisa peruttiin: nyt tapahtumayhtiö selvittää, saako se rahojaan takaisin

Intian pohjoisosassa Rajasthanin osavaltiossa viranomaiset pelkäävät uskonnollisten väkivaltaisuuksien leimahtavan hindumiehen murhan takia.

Kaksi muslimimiestä tappoi tiistaina Udaipurin kaupungissa hindulaisen räätälin ja kuvasi teon videolle. Ilmeisesti he yrittivät myös leikata uhrin pään irti.

Netissä julkaistulla videolla epäillyt esittelivät suuria veitsiä ja sanoivat, että teko oli kosto profeetta Muhammedin loukkaamisesta. He myös uhkasivat pääministeri Narendra Modia.

Miehet viittasivat videolla tapaukseen, jossa Intiaa hallitsevan hindunationalistisen BJP-puolueen entinen tiedottaja oli toukokuussa esittänyt profeetasta kommentteja, jotka raivostuttivat muslimeja Intiassa ja ulkomailla.

Kaksi epäiltyä on pidätetty. Intian keskushallinnon viranomaiset kuulustelevat heitä. Useat poliitikot ja muslimijärjestöt ovat tuominneet teon.

Rajasthanin poliisin pääjohtaja M. L. Lather sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että epäillyillä on ollut yhteyksiä pakistanilaisen Dawat-e-Islami -järjestön edustajaan. Latherin mukaan henkirikosta tutkitaan terroritekona.

Pakistanin ulkoministeriön tiedottaja on kiistänyt epäiltyjen yhteydet pakistanilaisjärjestöön.

Sosiaalisessa mediassa yllytetään väkivaltaan

Murha on raivostuttanut intialaisia. Sosiaalisessa mediassa yllytetään kostohyökkäyksiin muslimivähemmistöä vastaan.

Rajasthanin osavaltion pääministeri Ashok Gehlot on kehottanut ihmisiä pysymään rauhallisina ja luvannut ryhtyä tiukkoihin toimiin hyökkääjiä vastaan, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Rajasthanin poliisi on kieltänyt väkijoukkojen kokoontumisen ja katkaissut nettiyhteydet paikoitellen osavaltiossa videon levittämisen estämiseksi.

Hindujen Telegram-ryhmissä jäsenet ovat kehottaneet toisiaan hankkimaan aseita ja hyökkäämään muslimien kimppuun. Ryhmissä on myös keskusteltu siitä, että väkijoukko voisi tunkeutua poliisiasemalle, jossa epäillyt ovat pidätettynä.

Hindunationalistinen Vishwa Hindu Parishad -järjestö eli VHP on kutsunut sosiaalisessa mediassa ihmisiä maanlaajuiseen protestiin vastustamaan islamistista terrorismia.

VHP sanoi, että muslimit ovat toistuvasti järkyttäneet Intian enemmistöuskonnon edustajien tunteita.

– Teidän olisi syytä pelätä päivää, jolloin hindut alkavat vastata loukkauksiin, VHP:n korkea-arvoinen jäsen Surendra Kumar Jain jyrähti sosiaaliseen mediaan ladatulla videolla uutistoimisto AFP:n mukaan.

Viranomaiset selvittävät epäiltyjen yhteyksiä

Intian sisäministeri Amit Shah sanoi Twitterissä, että murhan tutkinta on siirretty liittovaltion poliisille.

Shahin mukaan viranomaiset selvittävät perusteellisesti, onko teon taustalla jokin organisaatio tai yhteyksiä ulkomaille.

Rajasthanin osavaltion poliisin edustaja Hawa Singh Ghumaria kertoi uutistoimisto Reutersille keskiviikkona, että henkirikos on järkyttänyt koko Intiaa.

– Meille on annettu tiukat määräykset estää kaikenlaiset protestit ja mielenilmaukset, joiden tarkoituksena on tuomita murha, Ghumaria sanoi Reutersille.

Taustalla BJP:n entisen tiedottajan kiistanalaiset kommentit

Noin puolen miljoonan asukkaan Udaipur on yksi aavikkoisen Rajasthanin osavaltion merkittävistä turistikohteista.

Udaipurin kaupunginhallinnon edustaja Bhawarlal Thoda kertoi Reutersille, että hyökkääjät olivat viiltäneet räätäliä päähän ja kurkkuun, kun tämä oli ollut ottamassa mittoja toisesta epäillystä.

Thodan mukaan räätäli oli aiemmin ollut kiinniotettuna, koska hänen puhelimestaan oli julkaistu Facebook-viesti, joka tuki muslimeja loukannutta BJP:n entistä tiedottajaa Nupur Sharmaa.

Uhrin poika kiisti Reutersille, että hänen isänsä olisi julkaissut toisia uskontokuntia loukkaavia huomautuksia. Poika vaatii, että tekijät pitää tuomita kuolemaan.

Sharma esitti loukkaavia kommentteja profeetta Muhammedista televisioväittelyssä toukokuussa. Kommentit aiheuttivat Intiassa väkivaltaisia protesteja ja diplomaattisen selkkauksen, kun useat islamilaiset maat vaativat Intialta selitystä.

BJP siirsi Sharman sivuun tiedottajan tehtävästä sekä erotti hänet puolueesta. BJP myös julkaisi tiedotteen, jossa se sanoi kunnioittavansa kaikkia uskontoja.

Pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen puolue BJP nousi valtaan Intiassa vuonna 2014.

Ihmisoikeusjärjestöt ja jotkin ulkomaat ovat syyttäneet puoluetta siitä, että sen politiikka syrjii Intian muslimivähemmistöä. Intiassa on noin 200 miljoonaa muslimia.

Lue lisää:

Intiassa yritykset vetävät pois "sopimattomia" mainoksia – taustalla kasvava paine hinduryhmien suunnalta

Intiassa oikeus vapautti hallitsevan BJP-puolueen johtoa moskeijan tuhoamista koskevista syytteistä

Intian kuohunnalle ei näy loppua – uusi kansalaisuuslaki säikäytti muslimivähemmistön, joka pelkää jäävänsä hinduenemmistön syrjimäksi

Kuuden yliopiston pääsykoepisteitä nähneet hakijat eivät voi pisteiden perusteella tietää saavatko he opiskelupaikan.

Suomenkielisistä hakukohteista näkyvillä olivat oikeustieteellisen, biologian, ympäristö- ja metsätieteiden yhteisvalinnan koepisteet sekä kasvatusalan VAKAVA-kokeen pisteet.

Lisäksi nettin tuli osa lääketieteellisen alan koepisteistä.

Ruotsinkielisistä hakukohteista näkyvillä olivat Åbo Akademin yhteisvalinnan ja oikeusnotaarikoulutuksen B-osan koepisteet.

– Hakijoiden koepisteet olivat eilen näkyvillä muutaman tunnin ajan, kun Tulokset korkeakouluun -sivuston palomuuri petti, kertoo valintakokeet järjestäneen Metropolia-ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Tuomas Orama.

Hakijat ovat voineet nähdä vain omat pistemääränsä sivuston vaatiman vahvan sähköisen tunnistautumisen vuoksi.

Orama sanoo, että tekninen vika ei aiheuttanut tietoturvariskiä.

Kokeissa automaattitallennus puolen minuutin välein

Osa pisteitään nähneistä on ollut sitä mieltä, että kaikki kokeen vastaukset eivät ole heidän osaltaan tallentuneet.

– Emme ole saaneet tästä minkälaista palautetta. Mahdollisia palautteita tullaan käsittelemään oikaisuvaatimusten perusteella, sanoo Orama

Metropolian järjestämiin sähköisiin pääsykokeisiin osallistui lähes 100 000 ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakenutta.

– Meillä on varmasti selvitettävää, mutta meillä on kattavat lokitiedot kaikkien käyttäjien tekemistä toimista järjestelmissä.

– Kaikki tapahtumat nähdään mitä hakijat ovat tehneet ja mitä automaattinen tallennus on tehnyt.

Muraja sanoo, että sähköisen kokeen automaattinen tallennus toimii siten, että se tallentaa vastaukset noin puolen minuutin välein.

– Jos olet kirjoittamassa esseetä, niin maksimissaan puolen minuutin aikana kirjoitettu teksti voi jäädä tallentumatta, jos olet poistumassa osioista eikä noudata kehotusta, jossa sanotaan, että sinulla on tallentamattomia tietoja.

Pisteet ovat vahvistettuja pisteitä

Hakijat näkivät palvelusta kokeesta riippuen esimerkiksi valintakokeen kokonaispisteet, sisältöaluekohtaiset pisteet, koekysymykset ja antamansa vastaukset.

Palvelussa näkyneet pisteet ovat vahvistettuja ja Opintopolkuun siirrettyjä valintakoepisteitä.

Hakijoille on tiedotettu asiasta tänään Opintopolku-palvelussa.

Kaikki yliopistojen pääsykokeisiin osallistuneet pääsevät katsomaan omat koepisteensä Valintakoepisteet -palvelusta 8. heinäkuuta.

Opiskelijavalinnat ovat vielä kesken

Vaikka koepisteet ovat selvillä, se ei merkitse sitä, että opiskelijavalinnat näillä aloilla olisi jo tehty.

Näkyville tulleista koepisteistä ei voinut päätellä, saako opiskelupaikkaa vai ei.

Yliopistot tai yhteisvalinnat tekevät mahdolliset pisteiden skaalaukset ja muut opiskelijavalintoihin liittyvät päätökset omien menettelytapojensa mukaan.

Lääketieteellisen alan valinnat pyritään saamaan valmiiksi ensi viikon alkupuolella, kertoo yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia.

Oikeustieteellisen alan valinnat julkaistaan 8. heinäkuuta mennessä, kertoo oikeus- ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen koordinaattori Sanna Piesanen.

Uutista on täydennetty klo 14.57 koevastausten tallentumista koskevilla tiedoilla.

Lue myös:

Yliopistojen todistusvalinta remonttiin: ylioppilasarvosanojen pisteytys uusiksi, todistuksella valittavien ei tarvitse lukea pääsykokeisiin

Yliopistojen valintakokeisiin iso uudistus – pääsykokeista tulee sähköisiä, kokeiden määrä vähenee ja eri aloille tulee yhteisiä kokeita

Jännittäminen voi pilata hakijan opiskeluhaaveet, mutta sen voi selättää – lue uravalmentajan neljä vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen

Kasviperäisten tuotteiden myynti ei enää kasva yhtä nopeaan tahtiin, kuten aiempina vuosina on totuttu. S-ryhmän ja Keskon mukaan osassa tuoteryhmistä myynti on jopa laskenut.

Ruokatrendin aallonharjalle on ollut viime vuosina tunkua. Vegaanisten vaihtoehtojen kysynnän kasvu on houkutellut markkinalle niin perinteisiä elintarvikevalmistajia kuin täysin uusiakin yrityksiä.

Osa yrityksistä on kokenut myös takaiskuja. HS Visio kertoi kesäkuussa Gold & Green Foods -nyhtökaurayhtiön vaikeuksista. Yhtiö teki kuuden vuoden aikana yhteensä 49 miljoonaa euroa tappiota, ja yhtiön entinen omistaja Paulig myi brändin Valiolle maaliskuussa 2022.

Sijoittajien odotukset yhdysvaltalaisen Beyond meat inc. -keinolihayhtiön tulevaisuudesta eivät näytä myöskään kovin tuottoisilta. Yhtiön osakkeen hinta kipusi vuoden 2019 heinäkuussa ylimmillään lähes 235 dollariin, kun vuoden 2022 kesäkuun 17. päivän päätöskurssi oli enää vain hieman alle 24 dollaria.

Kasvu on ollut kovaa – ainakin prosenteissa

Kasviperäisten tuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina nopeasti. Vuonna 2017 kasviproteiinien myynti kasvoi sekä S-ryhmän että K-ryhmässä yli 100 prosenttia edellisvuodesta.

Jos tämänhetkistä tilannetta verrataan esimerkiksi vuoteen 2016 monessa tuoteryhmässä kasvua on tullut useita satoja prosentteja.

Lukuja tarkastellessa on syytä muistaa, että kasviperäisten tuotteiden valikoima oli kaupoissa aika erilainen vielä vuonna 2016 kuin mitä se on nyt.

Esimerkiksi erilaisia härkäpapu- ja nyhtökauravalmisteita alkoi toden teolla saapua kuluttajamarkkinoille vasta vuosien 2016 ja 2017 aikana. Myös muun muassa kauramaitotuotteistaan tunnetun ruotsalaisen Oatlyn tytäryhtiö perustettiin Suomeen vuonna 2017. Perinteiset liha- ja maitotalot lähtivät kasvisruokatrendiin mukaan vasta hieman myöhemmin.

Lisäksi yritykset eivät luovuta tuotteiden tarkkoja myyntilukuja. Prosentteina esitetyt kasvuluvut eivät kerro esimerkiksi sitä, miten paljon tuotteita todellisuudessa myydään.

Kiivaiden vuosien jälkeen myynnin nopea kasvu näyttää nyt taittuneen. Esimerkiksi vuonna 2021 K-ruokakaupoissa kasviproteiinien myynti pysyi edellisvuoden tasolla, eli myynnin kasvu pysähtyi.

Alkuvuoden 2022 aikana tuotteiden myynti on jopa supistunut edellisvuodesta.

– Lihaa korvaavien tuotteiden myynti on ollut alkuvuodesta miinuksella. Myös vegaanisten juustojen myynnissä on aika merkittävää laskua. Toki kun katsomme pidemmän aikavälin kehitystä, siellä on isoa myynnin kasvua taustalla, Keskon päivittaistavarakaupan osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo.

Myöskään S-ryhmän ruokakaupoissa muutaman vuoden takaisiin kasvulukuihin ei ole päästy ainakaan kaikissa tuoteryhmissä. Kasviproteiinien myynti kasvoi vuonna 2021 edellisvuodesta vain 5 prosenttia.

Myös monissa muissa tuoteryhmissä vegaanisten vaihtoehtojen myynnin kasvu jäi viime vuonna viiteen prosenttiin – tai sen alle. Esimerkiksi valmisruoissa myynti kasvoi vain kaksi prosenttia.

Osassa tuoteryhmistä myynti on supistunut. Esimerkiksi kasviperäisten jogurttien myynti on laskenut jo kaksi vuotta putkeen, ja vuonna 2021 laskua edellisvuodesta oli 6 prosenttia.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Juha Nieminen uskoo laskun myynnin laskun selittyvän osittain sillä, että kuluttajat ovat vaihtaneet toisiin kasviperäisiin tuotteisiin.

– Esimerkiksi kasviperäisissä jogurteissa näkyy pientä kehitystä alaspäin samaan aikaan kun vanukkaiden tai muiden jälkiruokien myynti kasvaa.

Samanaikaisesti molemmat kauppaketjut kertovat myynnin myös kasvaneen merkittävästi tietyissä tuoteryhmissä. Kasvua on esimerkiksi vegaanisten leikkeleiden, jäätelöiden ja kasvimaitojen myynnissä.

Markkinan kyllästymiseen ei uskota

Kauppaketjuissa uskotaan myynnin tasaantumisen olevan monen tekijän summa.

Kun myynti on vähäistä, kasvuprosentit voivat olla todella suuria. Kun vertailuluku kasvaa, suuria kasvuprosentteja on entistä vaikeampi saavuttaa.

Keskon Vuorisen mukaan myynnin laskuun voi vaikuttaa myös niin vaihtoehtoisten tuotteiden valikoiman kasvu kuin myös markkinoilla jo olevien tuotteiden houkuttelevuus kuluttajien silmissä.

– Kaikki tuotteet eivät välttämättä ole maultaan riittävän hyviä. Uskon tuotekehityksen vielä muokkaavan markkinaa voimakkaasti, hän puntaroi.

Sekä Vuorinen että Nieminen ovat kumpikin vakuuttuneita siitä, että kyse ei ole markkinan kyllästymisestä. Markkinoiden kyllästyminen tarkoittaa tilannetta, jossa tuotteiden tarjonta ylittää kysynnän.

– En puhuisi, että markkina olisi kyllästynyt vaan enemmänkin sen normalisoitumisesta. Edelleen ostetaan kasviperäisiä tuotteita, ja kysyntä on vakiintunut. Siinä vaiheessa kasvuluvut ovat maltillisempia kuin aiempina vuosina, Nieminen sanoo.

Kiihtynyt inflaatio ja hintojen nousu on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siten, että kuluttajat ovat poimineet ostoskoreihinsa edullisempia tuotteita. Esimerkiksi tunnetuimpien nyhtökaura- ja härkäpapuvalmisteiden kilohinta asettuu tällä hetkellä noin 16–17 euroon, kun myös proteiinin lähteenä käytettävä soijarouhe maksaa noin seitsemän euroa kilolta.

Katso Ylen päivittyvästä ruokakoneesta, miten eri elintarvikkeiden hinnat ovat muuttuneet:

Näin hurjaa tahtia ruoan hinta ei ole noussut juuri koskaan – tarkasta Ylen ruokakoneesta, kuinka paljon sinun ostoksesi kallistuvat

Ero eläinperäisiin on edelleen suuri

Kasviproteiinien ja kasvimaitojen kulutus on Suomessa edelleen vähäistä verrattuna vastaaviin eläinperäisiin tuotteisiin. Luonnonvarakeskus Luken tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 henkeä kohden noin 79 kiloa lihaa ja 142 litraa nestemäisiä maitotuotteita.

Kasviproteiinien myynnin osuus koko tuoteryhmästä on pientä. Tuoreiden lihatuotteiden myynnistä kasviperäisten proteiinien eli niin sanottujen lihankorvikkeiden osuus on S-ryhmässä vain yksi prosentti kokonaismyynnistä. K-ryhmässä osuus on 1,3 prosenttia. Tuoreisiin kasviproteiineihin kuuluu esimerkiksi härkäpapu-, nyhtökaura- ja vehnäproteiinivalmisteita.

Kasvimaitojen myyntiosuus on suurempi. S-ryhmässä ruokajuomien, joihin luetaan maidot ja piimät, myynnistä 10 prosenttia tulee kasvimaidoista. K-ryhmän myynnistä kasvimaitojen osuus on 9,3 prosenttia.

Suomalaiset söivät vuonna 2021 noin 25,5 kiloa juustoa. Esimerkiksi K-ryhmän mukaan niin sanottujen vegejuustojen osuus koko tuoteryhmän myynnistä on vain 0,01 prosenttia.

Kasvutahdin hidastuminen ja jopa myynnin supistuminen voi nostaa esiin kysymyksen: Ovatko rajat tulleet vastaan suomalaisilla kuluttajamarkkinoilla?

Vastaus on ei, ainakin jos asiasta kysytään suomalaisilta kauppaketjuilta. Tasaantumisesta huolimatta kauppaketjut luottavat myynnin lisääntyvän myös tulevaisuudessa.

Talouteen erikoistuneen mediayhtiö Bloombergin raportin mukaan kasviproteiinit voisivat kattaa vuonna 2030 jopa 7,7 prosenttia koko maailman proteiinitarpeista. Samalla markkinan arvo voisi paisua 162 miljardiin dollariin. Vuonna 2020 markkinan kooksi arviotiiin 29,4 miljardia.

– On puhuttu paljon siitä, onko kyseessä niin sanottu kasvisbuumi. Me olemme jo monta vuotta putkeen katsoneet kasvaneita myyntilukuja, emmekä usko tämän olevan vain ohimenevä hypetys vaan kyllä tämä on tullut jäädäkseen, Keskon Vuorinen päättää.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Voiko munaa olla ilman kanaa, pohtivat tutkijat – vastaus löytyi, nyt keksintöä vie maailmalle nyhtökaurasta tunnettu sarjayrittäjä

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

WWF:n raportti: Maapallo ei kestä nykyisen kaltaista ruokavaliota – Asiantuntija: Vegaaniksi ei ketään pakoteta

Mitä tapahtuisi, jos kaikki suomalaiset lopettaisivat eläinperäisten ruokien syömisen? Esittelemme kahdeksan asiaa, jotka muuttuisivat.

Muinaiset luulöydöt kyseenalaistavat lihansyönnin merkityksen ihmisen evoluution supervauhdittajana

Mika Kajander-Avellán sai vaimoltaan syntymäpäivälahjaksi kuusi vuotta sitten kuumailmapallolennon. Silloin hän ei arvannut, miten ikimuistoinen matkasta tuli. Pakkolasku Tampereelle risteykseen herätti suurta huomiota keskiviikkoiltana.

– Hymy on vieläkin korvissa. Saatiin kaiken huipuksi pieni improvisoitu lasku, ettei päädytty Näsijärveen. Sinne tuli vielä kaikki viranomaiset paikalle.

Pariskunta joutui siirtämään matkaa monta kertaa ensin kahden lapsen syntymän ja sitten koronavuosien ja huonon sään takia.

Keskiviikkona iltana vihdoin he olivat lähdössä liikkeelle puoli yhdeksältä lennonjohdon luvan jälkeen Hervannan mäkimontusta. Maanopeus pallolla oli matkan aikana hidas, noin 11 kilometriä tunnissa.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että pallo olisi lentänyt Nokian-Ylöjärven suuntaan ja pääosin korkealla, mutta tuuliolosuhteet elivät.

– Tuuli meinasi painaa pallon Näsijärvelle – ja vielä sen suuntaisesti, mikä olisi aiheuttanut vielä enemmän laskeutumisongelmia. Kuvittelisin, että näin kuumalla kelillä ja suhteellisen hitaalla lentonopeudella jopa riski olisi ollut, että propaani olisi loppunut keskellä järveä, Mika Kajander-Avellán sanoo.

Kaasu olisi voinut loppua Näsijärven päällä

Pilotti sanoo Aamulehdessä, että kaasua olisi ollut jäljellä vielä noin puoleksitoista tunniksi. Tuuli oli kuitenkin heikkoa. Siksi oli turvallisempaa tulla maanpinnalle kuin olla Näsijärven päällä.

Kuumailmapallo joutui tekemään pakkolaskun Tampereen Parantolankadulle lähelle Kaupin sairaalaa. Pakkolasku aiheutti huomiota, sillä se tapahtui lähellä vilkkaasti liikennöityä Tampereen Kekkosentietä, joka vie rantatunneliin.

Kuumailmapallossa oli 13 henkeä. Mika Kajander-Avellánin mukaan ilmassa ei ollut pelkoa poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

– Ei siinä ollut minkäänlaista paniikkia. Se ei ole kuin lentokoneen laskeutuminen. Se on hidas ja rauhallinen. Kori tuli niin nätisti maahan, ettei edes polvet notkahtaneet. Vähän tuuli painoi koivun kylkeä pitkin, ja lehtiä ropisi. Kaikilla oli laskeutuessa hymy korvissa.

Paikalle tulivat ensihoito, poliisi ja pelastuslaitos.

– Me lähinnä naureskeltiin, että jos tämä oli raportoitu lentoturmaksi, päästäänkö seuraavaan lentoturmatutkintaohjelmaan.

Matkan jälkeen seurue nautti kuohujuomaa.

Kyseessä oli pariskunnan ensimmäinen kuumailmapallolento, mutta ei välttämättä viimeinen. Mika Kajander-Avellán sanoo, että voisi lähteä uudestaankin.

– Se oli oikein miellyttävä tapa liikkua.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu. Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

Poliisi löysi torniolaisesta omakotitalosta kuolleen naisen tiistaina. Poliisi epäilee henkirikosta ja tutkii asiaa rikosnimikkeellä tappo.

Poliisi ei ole tavoittanut vainajan puolisoa ja ilmoittaa etsivänsä 70-luvulla syntynyttä miestä.

30.6.22 klo 12.48 ja 14.39 juttua muokattu. Kuvateksti muokattu 15.02.

Ukrainan irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova on saattanut valehdella Venäjän joukkojen tekemistä raiskauksista. Asia paljastuu ukrainalaisen verkkolehti Ukrainska Pravdan selvityksestä.

Ukrainan parlamentti irtisanoi Denisovan toukokuussa. Yksi peruste irtisanomiselle oli se, ettei tämä pystynyt toimittamaan todisteita kertomistaan raiskaustapauksista. Denisova kiisti silloin valehdelleensa ja sanoi suojelleensa uhrien henkilöllisyyttä.

Lue lisää: Ukrainan parlamentti erotti raiskauksista raportoineen ihmisoikeusvaltuutetun – kommentoi toimintaansa Ylen haastattelussa

Denisova kertoi usein julkisuuteen väitteitä, joiden mukaan Venäjän joukot olisivat brutaalisti raiskanneet myös lapsia. Hänen väitteitään siteerattiin laajasti kansainvälisessä mediassa, myös Ylellä.

Denisova matkusti usein puhumassa kansainvälisille päättäjille. Juuri ennen irtisanomistaan Denisova osallistui Davosin talousfoorumiin.

Ukrainska Pravdan mukaan tutkinnan kohteena on myös Denisovan tytär Oleksanda Kvitko. Kvitko kertoo toimineensa seksuaalisen väkivallan uhreille perustetun hätäapulinjan psykologina. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kertoi julkisuudessa, että YK:n järjestö Unicef rahoitti linjan toimintaa.

Ukrainska Pravda -lehden juttu paljastaa, että Denisova kertoi saaneensa tietoja raiskauksista nimenomaan Kvitkolta. Kvitkon mukaan linjalla työskenteli viisi psykologia, mutta jutun mukaan tämäkin on epäselvää. Linja on nyt lakkautettu.

Yle julkaisi toukokuussa laajan jutun Venäjän joukkojen tekemistä väitetyistä raiskauksista.

Lue lisää: Venäjän joukot raiskaavat Ukrainassa yleisön edessä – sataa uhria auttava todistaja kertoo Ylelle tapahtumista

Jutussa siteerattiin irtisanotun ihmisoikeusvaltuutetun Denisovan julkisia kommentteja raiskauksista sekä haastateltiin hätäapulinjan Kvitkoa.

Juttua tehdessä Yle arvioi, että Denisova ei riitä yksin lähteeksi, koska Ukrainan hallinnon edustajana hänellä saattaa olla motiivi liioitella sotapropagandan vuoksi. Siksi hänen väitteilleen haettiin perusteita myös muista lähteistä.

Juttuprosessin aikana Ylellä ei ollut tiedossa, että Kvitko on Denisovan tytär vaan piti tätä Denisovasta riippumattomana lähteenä.

Haastattelut tehtiin huhtikuussa pian Kiovan lähiseutujen vapauttamisen jälkeen, jolloin rikostutkintoja vasta aloitettiin. Yle selvitti raiskauksia paikallisten ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Uhreja Yle ei yrittänyt tavoittaa, koska haastattelu voisi syventää traumaa.

Raiskauksista kertoivat Ylen jutussa Denisovan ja Kvitkon lisäksi Ivankivin pikkukaupungin paikalliset nuoret naiset, joille tutusta perheestä oli raiskattu kaksi teinityttöä. Taustalähteenä oli Butšan kaupungin sosiaalityöntekijä. Lisäksi jutussa haastateltiin raiskauksia tutkinutta historioitsijaa.

Kvitko nousi kuitenkin Ylen jutun päälähteeksi. Uusien tietojen valossa hänen väitteitään on syytä epäillä.

Ukrainska Pravdan selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, että Kvitko ja Denisova ovat saattaneet tehtailla valheita yhteistyössä.

Ukrainska Pravda -lehden mukaan Kvitkoa on kuulusteltu, eikä hän ole pystynyt todistamaan väitteitään raiskauksista. Kvitko ei ole osannut sanoa, kenen lääkärin luo hän on ohjannut uhreja tai miksi hätäapulinjalle on tullut kymmenen kertaa vähemmän puheluita kuin Kvitko on väittänyt.

Yle pyysi Kvitkolta uutta kommenttia. Hän ei vastannut viestiin.

Ukrainska Pravdan juttu perustuu nimettömiin viranomaislähteisiin, minkä vuoksi jutun tekotapaa on arvosteltu Ukrainassa.

Lehden päätoimittaja Sevgil Musejeva puolustaa juttua myöhemmin julkaistussa kirjoituksessa ja sanoo, että lähteet ovat nimettömiä, koska se oli hänen mukaansa tutkinnasta tietävien viranomaisten ehto puhua lehdelle.

Ukrainska Pravdan mukaan Denisovan ja Kvitkon toiminta on haitallista ennen kaikkea Ukrainalle, sillä Ukraina taistelee totuuden puolesta Venäjän valheita vastaan.

Lisäksi valheellisista väitteistä voi olla haittaa niille, jotka ovat todellisuudessa joutuneet uhreiksi. Juttu ei kyseenalaista sitä, etteivätkö Venäjän joukot olisi syyllistyneet raiskauksiin.

Siitä on näyttöä muista lähteistä.

Venäjän joukkojen tekemistä epäillyistä raiskauksista ovat raportoineet Ukrainan valtionsyyttäjä ja eri kansainväliset mediat.

Ukrainan apulaissisäministerin mukaan poliisille oli kesäkuun alussa tehty noin 50 ilmoitusta Venäjän joukkojen tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Rikostutkinta on avattu 16 tapauksesta.

Yle haastatteli Puolassa kesäkuun alussa Venäjän mahdollisia sotarikoksia tutkivan Pilecki-insituutin johtajan Magdalena Gawinin. Instituutin haastatteluissa on paljastunut kolme raiskaustapausta Ukrainan sodan aikana. Hänen mukaansa tapauksia saattaa olla enemmän, sillä seksuaalisen väkivallan uhrit eivät usein halua puhua viranomaisille.

Yle pyysi kommenttia Ukrainan valtionsyyttäjältä ja Unicefin Ukrainan-toimistosta. Kumpikaan ei vastannut haastattelupyyntöön.

Kuusamon suurpetokeskus on antanut vastauksensa eläintenpidosta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka harkitsee suurpetokeskuksen toimiluvan peruuttamista.

Vastauksessa esitellään jo tehtyjä toimenpiteitä sekä keskuksessa tulossa olevia parannuksia. Suurpetokeskuksen mukaan tarhatilat on saatettu valvontaeläinlääkärin vaatimaan kuntoon ja virikeympäristöä eläimille on lisätty.

Paljon huomiota herättäneen Aina-karhun oleskelua häkissä selitetään sillä, että karhu itse on aina palannut sinne nukkumaan ja näin ollen asettui häkkiin talvilevollekin. Ainaa oli yritetty totuttaa uuteen tarhatilaan tuloksetta. Nyt Aina asuu omassa tarhassaan.

Lisää henkilökuntaa ja koulutusta eläinten hyvinvoinnista

Suurpetokeskuksen töitä järjestellään nyt uusiksi. Eläinten ja tarhatilojen hoitoa on lisätty palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Henkilöstöä myös koulutetaan. Heinäkuussa tarhalle palkataan Korkeasaaressa ja ulkomailla toiminut eläintenhoitaja.

Yhteistyötä muiden tarhojen kanssa lisätään. Ranuan ja Ähtärin eläintarhojen kanssa on keskusteltu erilaisista toimista eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suurpetokeskuksen yhtiökokouksessa 8. kesäkuuta on päätetty tehdä kaikki korjaustoimenpiteet, mitä avin tarkastus on nostanut esille. Lisäksi muut suunnitellut uudistustyöt saatetaan päätökseen kesän aikana.

Suurpetokeskus vaatii myös puolueettoman tarkastajan käyntiä tarhalla ennen lopullista päätöstä.

Aville toimitetussa vastineessa on mukana myös tiedot, kuinka monta eläintä keskuksessa on, milloin ne ovat sinne tulleet ja millaisissa tarhaolosuhteissa ne elävät. Kaikista tarhoista on kuvaukset, minkä kokoisia tarhat ovat ja millaiset alustat ja virikkeet siellä eläimille on. Samoin kerrottaan kaikkien eläinten saama ravinto.

Kuusamon suurpetokeskuksen aville toimittamasta vastauksesta kertoi ensin Kaleva.

Lue lisää:

Kuusamon suurpetokeskuksen mukaan Aina-karhua on kasvatettu ja hoidettu oikein: "Viranomaiset ovat saaneet väärän kuvan karhun elinoloista"

Kuusamon suurpetokeskusta uhkaa sulkeminen – syynä muun muassa vakava eläinsuojelulain vastainen toiminta

Työterveyslääkärien yhdistyksessä katsotaan, että THL:n johtajan Mika Salmisen arvostelun vauhdittama työterveyshuoltoa koskeva keskustelu on jäänyt kapeaksi.

Yhdistyksen puheenjohtajan Anniina Anttilan mukaan ongelmia on nähty työterveyshuollon yhteydessä tarjotuissa sairaanhoitopalveluissa. Niiden myötä töissä olevilla voi olla terveyskeskusten tarjontaa nopeampi pääsy lääkärin vastaanotolle. Lakisääteinen tehtävä on kuitenkin toisaalla.

– Työterveyshuollon ydin on työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisujen löytämisessä, hän sanoo.

Anttila korostaa, että työterveyshuollon erikoislääkärin työnkuva on pitkälti lakisääteistä työterveyshuoltoa. Sen perusajatuksena on, että ihmiset eivät sairastuisi työssään ja pärjäisivät työelämässä työkykyisinä.

Vaikutusmahdollisuuksia työoloihin

Siihen kuuluvat muun muassa työhöntulotarkastukset, altisteisiin ja työoloihin liittyvät selvitykset, sekä varhainen puuttuminen työkykyongelmiin.

– Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä, jonka työnantajat voivat tarjota. Se on yksilöasiakkaalle näkyvin osa työterveyshuoltoa, jos ei ole ollut mitään työkykyongelmaa. Tai ei ole ollut työssä, jossa on terveysaltisteita.

Myös taloudellisessa mielessä on helppoa perustella nopeaa sairaanhoitoa.

– Työikäiset pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä paitsi työtehtäviensä kautta myös rahoittamalla verotuksen kautta muuta palvelujärjestelmää, Anttila muistuttaa.

Ongelmien varhaiset merkit tunnistettava

Sairaanhoito auttaa myös työterveyshuollon ydintehtävien hoidossa.

– Parempi olisi, että työterveyshuollossa samalla palveluntuottajalla olisi ainakin suppea sairaanhoito. Tämä siksi, että pystyisimme tunnistamaan ihmisiä, joilla on uhkaava työkykyongelma.

Hän katsoo, etteivät työantajien sairaanhoitopalveluihin käyttämät rahat ole otettavissa perusterveydenhuoltoon.

– Se on aika vaikeaa, koska järjestelmän rahoittavat pääosin työnantajat ja työntekijät. Eivät ne työnantajat purematta nielisi sitä, että sieltä yritettäisiin siirtää rahaa pois.

Täysin julkisena palveluna järjestetty työterveyshuolto ei Anttilan mukaan vaikuta realistiselta.

– Kaikkien etu on, jos julkiset palvelut toimivat hyvin eikä kunnallisessa työterveyshuollon palveluntuotannossa ole mitään vikaa. Mutta jos estettäisiin se, että työterveyshuollot tuottavat sairaanhoitopalveluita, yritykset hankkisivat enemmän sairauskuluvakuutuksia henkilöstölleen, hän uskoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Poliisi epäilee 15-vuotiasta poikaa kahdesta ryöstörikoksesta Vantaalla. Toinen epäillyistä rikoksista tapahtui Tikkurilassa torstai-iltana 23. kesäkuuta ja toinen Myyrmäessä maanantaina iltapäivällä 27. kesäkuuta.

Tikkurilassa torstaina tapahtuneessa ryöstössä epäilty oli vaatinut uhrilta rahaa. Pyyntöä oli tehostettu suullisesti uhkaamalla puukottamisella ja tappamisella.

Uhri oli luovuttanut uhkailijalle 50 euroa käteistä, jonka jälkeen epäilty oli ottanut uhrin puhelimen. 15-vuotias epäilty oli vaatinut uhria antamaan puhelimen tunnusluvun ja nostamaan rahaa tililtä.

– Kaikkiaan tililtä ehdittiin nostamaan yli 3 000 euroa, kertoo ennalta estävän toiminnan rikoskomisario Asko Sartanen.

Myyrmäen rautatieasemalla maanantaina tapahtuneessa ryöstössä kahdelta eri uhrilta vietiin käteistä rahaa suusanallisesti tappamisella uhkaamalla.

Molemmista ryöstöistä epäilty poika on nyt poliisin huostassa. Poliisi esittää häntä vangittavaksi tällä viikolla. Nuoren epäillään syyllistyneen tämän vuoden puolella useisiin muihinkin samankaltaisiin rikoksiin.

– Vangitsemisen yksi tarkoitus on nyt saada nuoren rikoskierre ja sen mahdollinen syventyminen katkaistua, Sartanen jatkaa.

Tapausten tutkintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä poliisilaitoksen nuorten tutkintaryhmän kanssa. Nuoren epäillyn tapauksia käsitellään kokonaisvaltaisesti yhteistyössä myös eri viranomaisten kanssa.

Nuorten rikoksesta epäiltyjen vangitseminen edellyttää painavan syyn olemassaoloa.

– Osana poliisin ennalta estävää työtä pyrimme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttumaan nuorten rikolliseen toimintaan, yhdessä lastensuojelun kanssa. Tämä on myös yhteiskunnan etu isossa kuvassa, sanoo Sartanen.

Lisää aiheesta:

Poliisi epäilee poikajoukkoa useista rikoksista Helsingissä: hakkasivat pitsakuskeja ja rattaiden kanssa liikkunutta miestä

Poliisi: alaikäisten väkivaltarikollisuus lisääntynyt selvästi – myös Päijät-Hämeen nuoret oireilevat

Nuorisojoukkojen tekemät ryöstöt työllistävät Itä-Uudenmaan poliisia – Nuoret ovat yrittäneet ryöstää ihmisiä kadulla väkivallalla uhaten

Alaikäiset nuoret tehneet useita ryöstöjä Uudenmaan alueella – merkkivaatteet viedään väkivallalla uhaten

Nuorelle miehelle langetettiin pitkä vankeustuomio useista ryöstöistä – saaliit jäivät muutamiin satasiin

Helteinen sää jatkuu viikonloppuna. Aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta lämpötilat keikkuvat 30 asteen tuntumassa ja ylikin ainakin perjantaina ja lauantaina, kertoo Ylen meteorologi Elias Paakkanen.

Enimmäkseen on aurinkoista, mutta paikoin voi tulla ukkoskuuroja. Perjantaina ukkoset sijoittuvat Lappiin ja mahdollisesti Ahvenanmaalle ja lauantaina laajemmin länsirannikolle, hän ennustaa.

Sunnuntaikin on on vielä helteinen, mutta säätyyppi muuttuu, kun säärintama sateineen kulkee Suomen yli.

– Odotettavissa on sade- ja ukkoskuuroja, ja niiden perässä hieman viileämpää ilmaa, mutta Itä-Suomessa voidaan päästä vielä sunnuntainakin 30 asteen lukemiin.

Varoituksia on kartoilla nyt paljon. Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa viikonloppuna. Samoin hellevaroitus pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta perjantaina.

Lauantaina varoitetaan erittäin tukalasta helteestä, paitsi Pohjois-Lapissa, jossa varoitetaan sielläkin tukalasta helteestä.

Vielä sunnuntainakin idässä ja pohjoisessa varoitetaan erittäin tukalasta helteestä, mutta lännessä ja etelässä alkavat varoitukset helpottaa.

UV- säteilystä varoitetaan perjantaista sunnuntaihin maan etelä- ja keskiosissa.

Rajuista tuulenpuuskista ukkoskuurojen yhteydessä varoitetaan lauantaina maan länsiosassa ja sunnuntaina idässä ja pohjoisessa.

– Paikalliset vaihtelut sademäärissä ukkoskuurojen aikana ovat suuria, vettä voi tulla millimetristä pariinkymmeneen millimetriin. Paakkanen sanoo.

Perjantaina varoitetaan ukkospuuskista lounaisilla merialueilla.

Koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset Suomen ulkorajoilla päättyvät tänään.

Siihen liittyen Tulli muistuttaa Venäjän rajan ylittäviä yksityishenkilöitä, että EU:n Venäjää vastaan asettamat pakotteet koskevat myös heitä.

Erityisesti itärajan läheisyydessä on ennen korona-aikaa ollut tavallista, että halpaa polttoainetta on käyty tankkaamassa Venäjän puolella. Sitä on haettu kanistereissa myös varastoon.

Nyt Tulli kehottaa rajanylittäjiä huomioimaan, että EU-pakotteiden vuoksi Venäjältä saa tuoda polttoainetta vain auton polttoainesäiliössä. Ylimääräisen polttoaineen kuljettaminen rajan yli esimerkiksi erillisessä kanisterissa on kielletty.

Rajoitukset koskevat myös väkeviä juomia

Venäjältä ei saa nyt tuoda Suomeen myöskään väkeviä alkoholijuomia, kuten esimerkiksi viskiä, giniä tai votkaa. Omaan käyttöön tai lahjaksi saa edelleen tuoda rajoitetun määrän mietoja alkoholijuomia, kuten olutta ja viiniä.

Suomesta Venäjälle matkustava ei saa viedä rajan yli niin kutsuttuja ylellisyystavaroita eli tuotteita, joiden arvo ylittää 300 euroa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi älypuhelimet, urheiluvälineet ja korut sekä monet vaatteet ja asusteet.

Tulli valvoo Venäjän vastaisten pakotteiden noudattamista osana normaalia tullivalvontaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia. Erdoğan kommentoi asiaa tänään Nato-kokouksessa Madridissa.

– Olemme korostaneet, että odotamme kumppaneiltamme aitoa solidaarisuutta. Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja, Erdoğan lausui tilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Turkin presidentti viittaa lausunnollaan Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirjaan, jota on pidetty monitulkintaisena.

Erdoğanin mukaan Suomen ja Ruotsin on tehtävä muutoksia terrorismiin liittyvään lainsäädäntöönsä. Turkin presidentin mukaan muutokset on tehtävät mahdollisimman nopeasti, jotta maan parlamentti voi ratifioida jäsenyydet.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kertonut aiemmin Nato-huippukokouksen yhteydessä, että Suomi ei ole tekemässä muutoksia lainsäädäntöönsä. Niinistö kommentoi asiaa tiistai-iltana pian sen jälkeen, kun Suomi, Ruotsi ja Turkki olivat allekirjoittaneet yhteisymmärrysasiakirjan kameroiden edessä.

Ruotsalaismediat kertovat lisäksi, että Erdoğanin mukaan Ruotsi olisi luvannut luovuttaa Turkkiin 73 "terroristia". Ruotsin valtionjohto ei ole ainakaan toistaiseksi kommentoinut väitettä, Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoo.

Turkki on jo aiemmin kertonut vaativansa yhteensä 33:n terrorismista epäilemänsä henkilön luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.

Lue myös:

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit (29.6.)

Erdoğanin mielenmuutos yllätti Turkki-tutkija Toni Alarannan: "Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen" (29.6.)

Lahti Events haluaa Kymiringiltä selvityksen siitä, pystyykö se pitäytymään tapahtumayhtiön kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Lahden kaupungin tapahtumayhtiö oli sopinut Kymiringin kanssa MotoGP-kisan tapahtumatuotannosta tänä kesänä Iitissä, mutta kisa peruttiin, koska rata ei täyttänyt vaatimuksia. Lahti Events neuvottelee parhaillaan Kymiringin kanssa peruuntuneen MotoGP-osakilpailun korvauksista.

Tällä viikolla kaksi rakennusurakoitsijaa haki Kymiringiä konkurssiin maksamattomien saatavien vuoksi.

Lahti Eventsin tiedotteen mukaan selvityspyyntö liittyy ensisijaisesti elokuuksi alueelle suunniteltuihin tapahtumiin.

– Meidän intresseissämme on hoitaa jo sovitut tapahtumat maaliin mahdollisimman laadukkaasti ja minimoida radan vaikeuksista aiheutuvat tappiot omalle liiketoiminnallemme, kertoo Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäki tiedotteessa.

Lahti Eventsin mukaan yhtiö ei voi tällä hetkellä kommentoida tilannetta tarkemmin, koska neuvottelut sekä tulevista tapahtumista että MotoGP-korvauksista ovat kesken.

Tarvittaessa oikeustoimia

Lahti Events on varautunut tarvittaessa ryhtymään oikeudellisiin toimenpiteisiin oikeuksiensa toteuttamiseksi. Yhtiö kertoo myös sitoutuneensa suoriutumaan omista korvausvelvoitteistaan kumppaneilleen riippumatta Kymiringin kanssa käytävien neuvottelujen lopputuloksesta.

Lahti Events on hakenut omistajaltaan Lahden kaupungilta turvaavaa rahoitusta maksujen suorittamiseksi tapahtumajärjestelyjä tehneille kumppaneilleen eli lahtelaisille yrityksille.

– Ymmärrämme kiinnostuksen asiaa kohtaan sekä tilanteen herättämät kysymykset. Emme kuitenkaan voi tässä kohtaa ottaa riskiä, että syyllistyisimme sopimusrikkomukseen julkaisemalla salassa pidettäväksi sovittuja asioita. Tiedotamme siis molemmista asioista heti, kun se on neuvottelutilanteen osalta mahdollista, toimitusjohtaja Emilia Mäki sanoo tiedotteessa.

Yle yritti torstaina useasti tavoittaa Kymiringin toimitusjohtaja Riku Rönnholmia ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tapio Nevalaa kommentoimaan tilannetta.

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina asiakirjan, joka avasi hankalan Nato-solmun.

Neuvottelujen jälkeen Turkki ilmoitti tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, ja maiden valtiojohto allekirjoitti niin sanotun kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan.

Torstaina Turkki kuitenkin ilmoitti, että se vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia.

Asiakirja on kohahduttanut julkisuudessa, ja sitä on kuvailtu muun muassa hämmästyttävän yleisluontoiseksi ja epäkonkreettiseksi.

Myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen näkee asiakirjassa useita ongelmakohtia.

– Asiat, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen, on pyritty sanomaan epäselvästi ja hämärästi, Korhonen sanoo.

Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Asiakirjassa liikutaan samoissa kiistanalaisissa ihmisoikeuksiin ja terrorismiin liittyvissä vaatimuksissa, joiden takia Turkki jumitti Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia.

Korhosen mukaan Turkki-paperi johtaa siihen, että kurdien tilanne muuttuu vaikeammaksi ja aseviennissä Turkin konflikteja katsotaan sormien läpi.

– Tämä on kaupankäyntiä ihmisoikeuskannanotoilla. Se tuntuu vieraalta pohjoismaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Turkki kokee, että me emme ole enää niin tiukkoja luovutuspyyntöjen tai ihmis- ja perusoikeuksien tulkintojen suhteen.

Turkki toisti heti luovutuspyyntöjään

Turkkilaismediat tulkitsivat asiakirjaa niin, että se tarkoittaa Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten valmistelua sekä sitoutumista terrorismilainsäädännön muuttamiseen.

Turkki pyysi jo pian asiakirjan allekirjoituksen jälkeen 12 ihmisen luovuttamista Suomesta ja 21:n luovuttamista Ruotsista. Turkki epäilee ihmisiä terrorismista. Turkki on jo viimeisen viiden vuoden aikana pyytänyt 12 ihmisen luovuttamista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tuoreeltaan, että Suomen toiminnassa ei muutu mikään tulevaisuudessa ja että Suomi noudattaa edelleen samoja luovuttamisiin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia.

Henriksson painotti tasavallan presidentin Sauli Niinistön tavoin, ettei luovutuksiin liity lainkaan poliittista harkintaa. Päätöksen asiasta tekevät viranomaiset.

Asiakirjassa mainitaan, että maat luovat tarvittavat kahdenväliset oikeudelliset puitteet helpottamaan maasta luovuttamista ja turvallisuusyhteistyötä Turkin kanssa.

Asiakirjassa sanotaan, että luovutukset tehdään Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.

Korhosen mukaan kirjaus on suorastaan juridista uhkapeliä. Tarkoittaako kirjaus esimerkiksi maasta luovuttamisen nopeuttamista, tehostamista tai jouston lisäämistä?

– Tämä vaikuttaa luovutuspyynnön kohteeksi joutuneiden ihmisten ihmisoikeuksiin ja mahdollisesti henkeen.

Korhonen muistuttaa, että mikään luovutussopimus ei voi loukata kansainvälisiä luovuttamista koskevia oikeusnormeja, joita Suomen ja muiden on jo nyt noudatettava.

Korhosen mukaan Turkin toimet antavat ymmärtää, että Suomi olisi suostunut pikaluovutuksiin, joissa perusoikeusturva olisi huonompi kuin nyt. Se ei ole laillisesti mahdollista.

Jos asiakirja vaikuttaa Suomessa oleskelevien henkilöiden oikeudelliseen kohteluun, sitä pitäisi Korhosen mukaan käsitellä eduskunnassa tai ainakin perustuslakivaliokunnassa.

Mikä on yhteistyömekanismi?

Asiakirjassa mainitaan myös perustettava yhteinen, jäsennelty vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan lukien lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaiset.

Korhonen pitää mekanismia hyvin epäselvänä. Hänen mukaansa eduskunnalla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä muuta kuin tiedusteluyhteistyötä ja muuta vuoropuhelua aiotaan tehdä.

Korhosen mukaan Turkki uskoo, että sen hallinto voi vaatia Suomelta tiedustelutietoa ja tukea omia vastustajiaan vastaan.

Hän pitää demokratian kannalta harmillisena sitä, että Suomen viranomaiset lähtevät mukaan peliin, jota pelataan poliittis-oikeudellisten epämääräisyyksien ja läpinäkymättömien kiertoilmaisujen avulla.

Korhosen mukaan pelin valvominen on mahdotonta, koska kukaan ei tiedä, mitä täsmällisesti ottaen on sovittu ja millä tavalla mekanismeissa tulevaisuudessa toimivat ihmiset tulkitsevat asioita.

"Aseviennistä olisi pitänyt kieltäytyä"

Asiakirjassa Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistivat, että niiden välillä ei ole enää kansallisia aseiden viennin kieltoja.

Suomi keskeytti uusien vientilupien myöntämisen syksyllä 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille.

Korhosen mukaan aseviennistä Turkkiin olisi nyt pitänyt kieltäytyä kokonaan.

– Tässä on kyseessä meidän oikeusvaltioidentiteettimme. Olisi parempi, että menisimme Natoon Pohjoismaina, joita arvostetaan eikä sellaisina, joita Turkin kaltainen valtio pystyy kiristämään epämääräisiin ja hämäriksi jääviin joustoihin.

Korhosen mukaan asiakirjassa on annettu korkealla tasolla sitoutumiselta kuulostavia vakuutuksia, jotka koskevat aseviennin helpottamista ja ihmisoikeuksien kaventumista.

Korhonen näkee, että asiakirjan perusteella Suomi on valmis tekemään kompromissia ihmisoikeuksiin liittyvien kantojensa suhteen sillä perusteella, että Turkki äänestää Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

– Turkin mielestä on sovittu, että annamme periksi tiukoista ihmisoikeustulkinnoista.

Korhonen myös muistuttaa, että asiakirjasta puuttuvat artiklat, joilla määritettäisiin esimerkiksi riitojen ratkaisusta tai voimassaolosta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia – presidentti Erdoğan: "Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja"

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit

Oikeusministeri Henriksson Turkin vaatimuksista luovuttaa 12 ihmistä Suomesta: “Suomi noudattaa edelleen samaa kansainvälistä sopimusta”

Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Shahzaib Khan, 19, alkoi vajaat kolme vuotta sitten paistaa pihvejä McDonald’sissa, koska halusi tienata omat taskurahansa.

Alun perin tarkoituksena oli työskennellä opintojen ohessa vain viikonloppuisin, mutta nyt hän tekee täyttä työviikkoa vuoropäällikkönä ja tähtää vielä korkeammalle.

– Ravintolapäällikkö, kenttäpäällikkö, aluepäällikkö – vain taivas on rajana.

Khanin kaltaisista kunnianhimoisista ravintolatyöntekijöistä on nyt huutava pula ja monet ravintolat kelpuuttaisivat vähemmän innokkaitakin. Koronapandemian kuluessa alalta lähti arviolta 10 000–20 000 työntekijää.

Työvoimapula on vakavin McDonald’sin ja Hesburgerin kaltaisissa paikoissa. Viime vuoden lopulla pikaruokaloissa oli Palvelualojen ammattiliiton (Pam) mukaan tarjolla kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin alalla työskennelleitä työnhakijoita.

Ongelman perimmäisistä syistä ainakin Khanilla on selkeä näkemys.

– Alkupalkka alalla on reilut kahdeksan euroa. On monia työpaikkoja, jotka maksavat enemmän, ja työ on helpompaa.

Työoloskandaalit ja korona veivät ravintola-alan maineen

Nuorten työelämää palvelualoilla tutkinut Lotta Haikkola kuvailee ravintolatyötä sosiaaliseksi ja monipuoliseksi mutta myös vaativaksi, kiireiseksi ja matalasti palkatuksi.

Viime aikojen työoloskandaalit voivat hänen mukaansa heikentää alan vetovoimaa.

Kuluneen vuoden aikana mediat ovat kertoneet ylipitkistä työpäivistä ilman taukoja, kohtuuttomasta kiireestä, huonosta johtamisesta ja puutteellisesta hygieniasta Hesburgerissa, McDonald’sissa ja Espresso Housessa.

Tutkimusten mukaan matalapalkkaisia palvelualan töitä tekevät erityisesti vähän koulutetut nuoret, naiset ja ulkomaalaistaustaiset. Ammattiliittoon kuuluminen ei ole niin yleistä kuin muilla aloilla.

Akatemiatutkija Haikkolan mukaan työntekijät pitävät kuormittavia työoloja ja työsuhteiden epävarmuutta normina ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin huonoina.

Haikkola sanookin, että kun ongelmia ilmenee, monet työntekijät kokevat helpoimmaksi ratkaisuksi työpaikan tai alan vaihtamisen.

Korona heikensi työntekijöiden asemaa ja alan mainetta entisestään.

HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että kun rajoituksia veivattiin edestakaisin kovin tiuhaan, työnantajat pystyivät suunnittelemaan työvuoroja vain noin viikoksi eteenpäin.

– Työntekijät olivat melkoisessa vuoristoradassa. Epävarmuus ja alan ylle annettu leima koronakriisistä olivat henkilökunnalle rankkaa, Puolanne sanoo.

Pari viikkoa sitten HOK-Elanto ilmoitti sulkevansa kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla kesän ajaksi osin työvoimapulan takia.

Ravintolatyö ei ehkä pian kelpaa suomalaisille

Alan houkuttelevuuden hiipumisesta on näkynyt merkkejä jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi opiskelupaikat eivät kiinnosta suomalaisia entiseen tapaan.

Vuoden 2015 jälkeen matkailu- ja ravintola-alan ammattikoulutuksen ja AMK-koulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet noin kolmanneksella. Ammatillisessa koulutuksessa alan vetovoima oli kaikista koulutusaloista alhaisin vuonna 2021.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää osa-aikatyön vastaanottamisen helpottamista. Lisäksi kohtaanto-ongelma pitäisi ratkaista eli työvoimaa pitäisi saada sinne missä on työpaikkoja, ja työntekijöiden osaamista pitäisi päivittää.

MaRan toimitusjohtaja Lappi toivoo myös, että ravintola-alalle saataisiin merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Ruotsissa arviolta kolmannes ravintolatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja Itävallassa vastaava osuus on jo noin puolet.

– Muualta Euroopasta työvoiman saaminen on vaikeaa, koska kaikissa EU-maissa on työvoimapula. Katse täytyykin kääntää Aasiaan kuten Filippiineille ja Intiaan, Timo Lappi sanoo.

Helsingissä on tavallista, että ravintolatyöntekijän ei tarvitse osata suomen kieltä. Esimerkiksi S-ryhmän Fafa’s-ravintoloiden keittiöissä ja saleissa kuulee enimmäkseen englantia.

Monessa muussa palveluammatissa, kuten ruokalähettinä tai siivoojana samansuuntainen kehitys on vielä pidemmällä.

Ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvuun alalla uskovat McDonalds’in Shahzaib Khan, MaRan Timo Lappi ja S-ryhmän Henriikka Puolanne.

Se ei välttämättä ole yksin hyvä asia.

Akatemiatutkija Lotta Haikkolan mukaan pienipalkkaisia palvelualan töitä tekevät ihmiset saavat muita heikommin yhteiskunnassa äänensä kuuluviin.

Riskinä on, että jos palvelualojen palkkatasosta ja työehdoista ei pidetä huolta, kahden kerroksen työmarkkinoiden kehittyminen kiihtyy.

Vaikka Shahzaib Khan viihtyy työssään McDonald'sissa, hän ei näe itseään yhtiön palveluksessa loputtomiin.

Kunhan töiden takia viipynyt lukio on paketissa, hän aikoo hakea opiskelemaan liiketaloutta.

– Haluan perustaa yrityksen: ehkä ravintolan tai ehkä muuta, mutta jotain omaa kuitenkin. En halua aina tehdä töitä jollekulle toiselle.

Juttua varten on haastateltu myös McDonalds'in viestintäjohtajaa Heli Ryhästä, ja keittiömestari-ravintoloitsijaa Pekka Terävää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.