Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 100377 articles
Browse latest View live

Etikettien tarraroska jalostuu lämpöeristeeksi – kolmen yrityksen yhteistyöllä syntyi ainutlaatuinen tapa kierrättää muovia

0
0

Salossa toimiva Inosence Polyol saa kuukaudessa rekkalastillisen pullojen ja muiden pakkausten etikettitarroista jäänyttä jätettä.

UPM Raflatacin toimittama tarrajäte on peräisin Keski-Euroopasta ja Suomesta, esimerkiksi viini- ja alkoholipullottajilta.

Salosta vanhat tarrarullat jatkavat jalostettuna kierrätysmateriaalina, polyolina, reilun kilometrin matkan päähän Finnfoamille, jossa siitä valmistetaan taloissa käytettäviä lämmöneristelevyjä.

Tämä kuulostaa äkkiseltään yksinkertaiselta, mutta takana on noin neljä vuotta kestänyt suunnittelu- ja kehitystyö.

Idea tarrajätteen PET-pohjaisen taustakalvon kierrättämiselle syntyi alunperin UPM Raflatacilla, jossa pohdittiin, miten voitaisiin kierrättää pakkausteollisuudessa syntyvää jätettä.

– Teimme kartoituksen mahdollisista yhteistyökumppaneista, ja sitä kautta Inosence Polyol löytyi, kertoo UPM Raflatacin kierrätyspalveluista vastaava johtaja Juha Virmavirta.

PET-muovia sisältävät tarrojen taustakalvot ovat päätyneet aiemmin poltettavaksi, sillä ne sisältävät ohuen kerroksen silikonia, jonka erottelu on hyvin hankalaa. Tähän ongelmaan on nyt kehitetty ratkaisu.

– Kierrätysmielessä silikoni on todella huono, sillä ruokateollisuudessa sitä ei voi missään tapauksessa käyttää, Inosence Polyolin toimitusjohtaja Sami Häkkinen kertoo.

Nyt kehitetty tapa kierrättää etikettitarroista syntynyttä jätettä on tiettävästi ainoa laatuaan.

– Ei minulla ainakaan ole tiedossa, että kukaan olisi tällaista tehnyt. Me taidamme olla ensimmäisiä, ja aika ylpeitä sellaisia, Häkkinen iloitsee.

Sami Häkkinen, Teppo Nieminen ja Juha Virmavirta työmaasuojavarusteet yllään, taustalla säiliöauto.
Sami Häkkinen, Teppo Nieminen ja Juha Virmavirta ovat yhtä mieltä, että yhteistyö kolmen yrityksen välillä on ollut erinomaista.Arttu Kuivanen / Yle

Yhteiset tavoitteet toimivan yhteistyön takana

Kolmen yrityksen välinen yhteistyö on Sami Häkkisen mukaan sujunut erinomaisesti.

– Kaikilla on sama intressi saada aikaiseksi puhdasta kierrätettyä lopputuotetta, joka kaiken lisäksi päätyy vielä rakennusten eristyksiin ja on siellä sitoutuneena hiilenä toivottavasti ainakin 100 vuotta, Häkkinen sanoo.

Kierrätetystä polyolista valmistettava eristelevy ei syntynyt hetkessä. Erilaisia vaihtoehtoja kokeiltiin ennen kuin tarpeeksi tasalaatuinen tuote saatiin aikaiseksi.

– Suoraan ei ollut tie tähtiin. Siinä oli mukana myös huolta ja murhetta, kun isompia määriä lähdettiin tekemään, Häkkinen kertoo eristelevyjen synnystä.

– Kehittämällä prosessia syntyi loistava lopputulos, Finnfoamin hallituksen puheenjohtaja Teppo Nieminen lisää.

Vaikka alkuperäinen idea tarrajätteen kierrättämisestä syntyi UPM Raflatacilla, on varsinainen suunnittelu- ja kehittämistyö tehty Salossa Inosence Polyolin ja Finnfoamin kesken.

– Osuutemme on helpoin, kun toimitamme materiaalia. Pitkäjänteisyys on meille tärkeää, ja meidän täytyy itse uskoa, että tämä on pitkäjänteinen projekti. Siinä mielessä olemme onnistuneet, että pitkäjänteisyysvisio on olemassa, ja uskomme siihen, Virmavirta sanoo.

Kierrätysalalla uskotaan valoisaan tulevaisuuteen

Nyt kehitettyä mallia tarrajätteen kierrättämiselle voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti jalostaa vielä eteenpäin.

Häkkinen näkee kierrätysalalla paljon mahdollisuuksia erityisesti PET-muovin kierrättämisessä.

– Yhdyskuntajätettä päästään erottelemaan, jos isot toimijat investoivat nimenomaan PET-muovin erotteluun sopivaan laitteistoon. Ajatuksena viehättää, että esimerkiksi ihmisten roskat muunnettaisiin eristelevyiksi, Häkkinen visioi tulevaisuutta.

Sami Häkkinen nojaa tehtaan lasiseinää vasten yllään suojalasit ja keltainen huomiotakki.
Sami Häkkinen näkee kierrätysalalla paljon mahdollisuuksia. Arttu Kuivanen / Yle

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Pirjo Jantusen mukaan valmistavan teollisuuden puolella kiinnostus erilaisiin kierrätyksen kautta saataviin raaka-aineisiin on lisääntynyt.

– Kysyntä alkaa olla starttaamassa, ja raaka-aineelle nähdään arvoa. Niin kauan kuin raaka-aine nähdään jätteenä, joka pitää hävittää, se ei toimi. Ajattelussa on tapahtunut selvää muutosta, Jantunen kertoo.

Jantunen nostaa esiin kierrätyksen sijaan materiaali-innovaatiot ja tulevaisuudessa lisääntyvän yritysten välisen yhteistyön merkityksen.

– Pitäisi puhua enemmin materiaali-innovaatiosta kuin kierrätyksestä. Esimerkiksi uudenlaisilla yhteistöillä voidaan avata ajatuksia ja rakentaa uusia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat erilaisten materiaalien hyödyntämisen teollisuudessa.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

VTT kehitti selluloosasta korvikkeen ruokapakkausten muoveille – läpinäkyvän kalvon saa heittää kartonginkeräykseen

Vanhojen tekstiilien kierrätykseen kaivataan uusia keinoja – nyt niitä voi viedä ilmaiseksi tiettyihin kirjastoihin ja kauppakeskuksiin

Jos jokainen lajittelisi biojätteensä, Suomi olisi entistä vähemmän riippuvainen muiden tuottamasta sähköstä, lämmöstä ja polttoaineesta


Bensaralli käy nyt Ruotsiin – länsirajalla käydään tankkaamassa halvempaa bensiiniä Ruotsin puolelta

0
0

Ruotsin Haaparannalla käy säpinä niin sen ainoalla miehitetyllä huoltoasemalla kuin myös kylmäasemien mittarikentillä. Suomalaiset autoilijat ovat pitkän tauon jälkeen palanneet Ruotsin puolelle myös tankkausasioissa.

Hiljaisimpina korona-aikoina viimeisen parin vuoden aikana mittarikentillä ei ole juuri suomalaisia näkynyt. Polttoaineiden hinnat olivat pitkään lähes samat rajan molemmin puolin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti polttoaineiden hintoja, Ruotsissa ei kuitenkaan niin paljon kuin Suomessa. Esimerkiksi kesäkuun lopulla 95 E10 -bensiinilaatu on Ruotsissa selvästi halvempaa kuin Suomessa, hintaeroa on Ruotsin hyväksi noin kolmekymmentä senttiä litralta.

Ruotsissa maan hallitus päätti keväällä alentaa polttoaineveroa kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Se tarkoitti noin 12 sentin alennusta polttoaineen litrahintaan.

Suomi ei ainakaan vielä ole päättänyt helpottaa suomalaisten autoilijoiden ahdinkoa polttoaineen verohelpotuksilla. Suomessa myydään Euroopan kalleinta polttoainetta (Ilta-Sanomat)..

Samuel Alamäki ja hänen poikansa Viktor Alamäki tulivat käymään tankilla Haaparannan Shellillä
Samuel ja Viktor Alamäki ajelevat vuosimallin 1964 Cadillacilla. Juuso Stoor / Yle

Haaparannalla tankkaajista enemmistö suomalaisia

Torniolainen Samuel Alamäki poikansa Viktorin kanssa päräytti vuoden 1964 vuosimallin Cadillacilla Haaparannalle tankille. Isossa autossa on iso moottori ja se on harrastuskäytössä.

– Kyllä Ruotsin puolella pitää nyt tankata, sen verran paljon tämä kuluttaa. Kallista polttoaine on molemmilla puolilla, mutta ostetaan sieltä, missä on halvinta.

Samuel Alamäellä on kotona lisäksi dieselillä kulkeva auto, jolla ajetaan työmatkaa, joka on kuusikymmentä kilometriä.

Oululainen Katja Koskimies tuli tankkamaan Ruotsin puolella muiden asioiden ohella.
Katja Koskimies ajaa vuodessa noin 50 000 kilometriä.Juuso Stoor / Yle

Oululainen yrittäjä Katja Koskimies ajoi Haaparannalle tankkaamaan, kun muutakin asiaa oli paikkakunnalle.

– Onhan täällä edullisempi hinta kuin Suomessa. En minä ihan niille töille tullut tänne, mutta samalla otan tankin täyteen ja otan hyödyn irti tästä.

Katja Koskimies toivoi, että myös Suomessa pystyttäisiin laskemaan polttoaineen hintaa. Hänellä tulee ajoa vuodessa noin 50 000 kilometriä.

– Mielellään, aika nopeastikin. Onhan se aika järkyttävä se hintataso. Kyllä se yrittäjälle tuntuu aika isolta rahalta.

Haaparannan Shellillä, kuntakeskustan ainoalla miehitetyllä huoltoasemalla on käynyt kuhina viimeisten viikkojen aikana. Asemamies Henry Vesala kertoo, että 70 prosenttia tankkaajista on tällä hetkellä Suomesta.

Haaparannan Shellin asemamies Henry Vesala Haaparannan Shellin tankkausaseman edessä.
Asemamies Henry Vesala tuumasi, että hiljaisten vuosien jälkeen nyt on mukavasti säpinää.Juuso Stoor / Yle

Myös Norjassa on edullisempaa

Pohjoisrajallakin polttoaineet ovat tällä hetkellä edullisempia naapurimaan puolella. Samimootorin toimitusjohtaja Ari Naapanki Nuorgamista kertoo, että Norjassa on nyt noin 20 senttiä halvempi polttoaine kuin Nuorgamissa. Se luonnollisesti näkyy norjalaisten tankkaamisinnossa, norjalaiset eivät nyt tankkaa juurikaan Suomen puolella.

Naapanki kertoo, että polttoaineen hinta määräytyy sen mukaan, miten paljon yrittäjä on siitä itse joutunut maksamaan. Hinta voi vaihtua kun uusi polttoaine lasti saadaan.

Ylä-Lapissa on tällä hetkellä liikkeellä paljon ulkomaalaisia matkailijoita, kotimaisia ei juurikaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kallis polttoaine suitsii myös karavaanarien menohaluja – osa pysyttelee leirintäalueella, mutta osa ajaa, vaikka tankkaus kirpaiseekin

Bensiinin hinta halpeni murto-osan – tankkaaminen kaksi senttiä halvempaa kuin viime viikolla

"Ensi talvena Suomi on sekaisin" – hinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa, ennakoivat turveyrittäjä ja Huoltovarmuuskeskus

Taivalkosken kunnanjohtajan tehtävät jättänyt Eija Liikamaa kertoo painostuksesta ja kohtuuttomasta työmäärästä

0
0

Taivalkosken kunnanjohtajan tehtävät kahden viikon työrupeaman jälkeen jättänyt Eija Liikamaa on päätynyt avaamaan lähtönsä taustoja.

Hän irtisanoitui yllätten ja Taivalkoskella on jälleen kunnanjohtajan paikka auki.

Keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa Liikamaa kirjoittaa lähtönsä syistä. Ylen tavoittama Liikamaa sanoo, että hänen kokemansa painostus ja työmäärä saivat hänet tekemään lähtemispäätöksen.

Liikamaan mukaaan hänelle selvisi hyvin pian, että kunnan hallinnossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja työtaakka on valtava. Hänelle tuli yllätyksenä Taivalkosken kunnan haastava tilanne sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Hän oli saanut asioista toisenlaisen kuvan rekrytointiprosessin aikana.

Kunnanjohtaja haluttiin pitää kiireisenä valtuustoaloitteilla

Liikamaa kirjoittaa tiedotteessa vastaanottaneensa vieraan, jonka tapaamisen jälkeen hän alkoi konkreettisesti miettiä työtään.

– Minulle tuli vieras, joka kertoi oman näkemyksensä epäselvyyksistä kunnan toiminnassa. Voin sanoa, että tuon kohtaamisen jälkeen minulle selvisi se, että olen tullut ihan eri virkaan, mihin luulin tulleeni. Kohtaaminen oli todella erikoinen ja sen aikana minuun ”istutettiin pelon siemen”. Uskon, että Suomessa on useita kunnanjohtajia, joiden sisällä on sama ”pelon siemen”, Eija Liikamaa kirjoittaa tiedotteessaan.

Lisäksi työpöydällä oli valtuustoaloitteita, jotka oli jätetty tammikuussa edellisen kunnanjohtajan ja hallintopäällikön valmisteluun. Erään valtuuston edustajan mukaan aloitteet oli tehtailtu sitä varten, ettei kunnanjohtaja ollut toiminut tarpeeksi ripeästi. Liikamaan mukaan aloitteiden asiat ja kehittämisideat olivat sinänsä hyviä ja oikeita, mutta niiden määrä ja pelkästään käsittelyyn käytettävä aika eivät ole tasapainossa.

– Aloitteita siis tehtailtiin, että pidettäisiin kunnanjohtaja kiireisenä, Liikamaa ihmettelee.

Liikamaa toteaa, että hänelle tuli stressi, kuinka kaikki asiat saa tehtyä oikein. Valmistelun pohjaksi pitää selvittää lakitekstejä ja raportteja. Huolellisuus on ensiarvoisen tärkeää.

– Moni kunnanjohtaja joutuu jännittämään, tekeekö työnsä oikein.

Liikamaa kertoo nauttineensa siitä lyhyestä ajasta, jonka hän Taivalkoskella vietti. Kuntalaisten, kunnan henkilöstön, sidosryhmien ja yrittäjien tapaaminen oli antoisaa.

– Jos työhön ei riitä työaika 24/7, on sitä mahdotonta hoitaa. Taivalkoskella, kuten monessa muussakin kunnassa kannattaisi pohtia, miten kunnanjohtajaa tuetaan, että hän pystyy selviytymään työstään.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

YleX:n tähtijuontajat Viki ja Köpi vetävät huomenna viimeisen aamushow'nsa – paljastavat nyt toistensa outoudet

0
0

Ylistetty tähtikaksikko Ville “Viki” Eerikkilä ja Juuso “Köpi” Kallio kuullaan perjantaina YleX Aamun lähetyksessä viimeisen kerran. Juontajapari lopettaa ohjelmassa seitsemän vuoden jälkeen.

Yhteiset työt heillä ei kuitenkaan lopu. Kaksikko jatkaa uuden ohjelmansa parissa Yle Areenan puolella tämän vuoden syksynä.

Ilmiöksi kasvaneet Viki ja Köpi tuuttaavat viimeisen lähetyksensä eetteriin Helsingin Tavastia-klubilla huomenna perjantaina kello 06–12 liveyleisön edessä.

Kysyimme heiltä muistoja seitsemän vuoden aamuherätysputkesta ja siitä, mitä he ovat toisiltaan oppineet. Ja mitä he ehkä haluavat unohtaa.

YLEX logo Tavastia klubin aulassa.
Vikin ja Köpin viimeinen YleX Aamun lähetys jää historiaan ensimmäisenä klubikeikkana vedettynä radiolähetyksenä. Show'ta rakennettiin tänään Tavastia-klubilla.Susanna Pesonen / Yle

1. Miltä nyt tuntuu, kun seitsemän vuoden matka päättyy, Viki ja Köpi?

Viki: "Ristiriitaiset fiilikset. Olen todella innoissani tulevasta, mutta samalla on aina haikea olo jättää tällainen rakas ohjelma ja siirtyä eteenpäin. Muutokset ovat aina vaikeita."

Köpi: "Tämä on ollut niin iso osa molempien elämää. On odottava fiilis tulevasta, mutta samalla yritän olla olematta liian allapäin tämän päättymisestä. Tuntuu, että paljon tässä jää taakse. Aamushow'n loppumista alkaa varmaankin käsitellä kunnolla vasta kauan viimeisen lähetyksen jälkeen."

2. Mikä on ollut yhteisissä lähetyksissänne vaikea hetki, jonka toinen on pelastanut?

Viki: "Vaikeita hetkiä on tullut varmaan viikoittain. Luulen, että Köpi on useammin ollut pelastajan roolissa, kun olen itse vaikkapa möhlinyt tekniikan kanssa. Kerran meinasin tukehtua kahvilasta hakemaani spelttipuuroon kesken lähetyksen. Köpi pelasti."

Köpi: "Yritin miettiä, miten Viki on jeesannut vaikeissa hetkissä, mutta tulee lähinnä mieleen, kuinka olen leikannut hiukseni Vikin puolesta, hypännyt benjihyppyjä Vikin puolesta, auttanut Vikiä, ettei hän tukehdu puuroon tai olen käynnistellyt koneita uudelleen, kun hän ei ole saanut niitä päälle. Kyllä Viki on minut varmasti joskus pelastanut. En nyt muista, miten ja missä, mutta varmasti joku todella tärkeä juttu se on ollut."

3. Minkä oudon piirteen olette oppineet toisesta vuosien aikana?

Köpi: "Ville ei pysy paikallaan. Vietettiin yhteistä iltaa vuosia sitten, ja ihmettelin, kun Vikillä oli koko ajan kiire johonkin. Luulin, että se johtui siitä illasta, mutta myöhemmin tajusin, että Viki on sellainen koko ajan. En ymmärrä, miten hän pystyy istumaan radiostudiossa kolmen ja puolen tunnin lähetyksissä."

Viki: "Köpillä on aikamoinen bakteerikammo. Silti hän on valmis tekemään asioita viihteen puolesta. Pyysin Köpiä tunkemaan kätensä juustonaksupussiin, pyörittelemään kättään siellä ja nuolemaan sormensa. Vaikka se oli hänelle hirvittävän ällö asia, hän teki sen silti."

Köpi: "Tuon olinkin unohtanut. Silloin meinasin oksentaa. Aika järkeviä juttuja on tullut tehtyä radiotyössä."

4. Mitä ammatillista olette oppineet toisiltanne, mitä hyödynnätte jatkossa työssänne?

Viki: "Olen oppinut Köpiltä, että kun kohteet pidetään kondiksessa, niin lähes mistä vain voi vääntää huumoria."

Köpi: "Olen oppinut Villeltä rauhallisuutta, jota olisin varmasti tarvinnut jo nuorempana. Ja Villehän on maailman paras heittäytymään toisen ihmisen juttuun mukaan. Olen itse aina halunnut pitää narut käsissä, mutta kun olen nähnyt, miten Ville heittäytyy minun juttuihini mukaan, niin olen itsekin oppinut hyppäämään toisen virran vietäväksi."

Viki: "Ja olemme molemmat toisiltamme oppineet, että sitä parempi mitä enemmän on oma itsensä. Ei mitään esittämistä."

Köpi: "Joo, sitä ei tarvitse pelätä. Maailman meininki on mennyt ehkä siihen suuntaan, että ihmiset pelkäävät olla oma itsensä, ja että sanomista tulee ja muut katsovat sinua väärin tai kieroon. Tuntuu, että meillä omana itsenä oleminen on vain lisääntynyt. Ei sitä jaksa koko ajan miettiä, että mitä 350 000 ihmistä sinusta ajattelee."

6. Mitä Tavastia-klubilla tapahtuu perjantaina?

Viki: "Siellä tapahtuu kaikenlaista ja vaikka mitä. Kaksi ja puoli tuntia lisää lähetysaikaa normaaliin verrattuna. Tiedossa on meidän suosituimpia ohjelmaosioita, vierailevia työkavereita ja paljon yllätyksiä. Isoin ero on, että siellä on satapäinen yleisö nauramassa, itkemässä, taputtamassa ja kommentoimassa. Se tuo täysin uuden ulottuvuuden lähetykseen."

Köpi: "Veikkaan, että yleisön läsnäolo tuo kotikatsomoihinkin sellaista kylmien väreiden mahdollisuutta. Kaikkea ei voi paljastaa, mutta tiedossa on myös joitain tiettyjä päätöksiä tietyille asioille, mitkä ovat jääneet tässä seitsemän vuoden aikana auki. Tulee tunteikas setti. Ja kaikkien aikojen show."

Vikin ja Köpin viimeisen YleX Aamun lähetyksen voi kuunnella Yle Areenan kautta täältä.

Lue myös:

Suosikkisarja M/S Romantic kahmi palkintoja Venla-gaalassa, YleX Naurumaraton on vuoden paras ohjelma – katso kaikki palkitut tästä

YleX Aamun juontajat Viki ja Köpi lopettavat päivittäiset radiolähetykset

Kirjeenvaihtajan analyysi: Sopu Turkin kanssa tuli Naton näkökulmasta kreivin aikaan – mutta onko Suomen ja Ruotsin ilo ennenaikaista?

0
0

MADRID Huojennus paistoi pääsihteeri Jens Stoltenbergin kasvoilta kun hän veti yhteen Madridissa pidetyn huippukokouksen saavutuksia.

Lista on kattava: uusi tulevaisuuden haasteisiin puuttuva strateginen konsepti, Naton valmiusjoukkojen moninkertaistaminen ja lupaukset merkittävistä lisäpanostuksista Ukrainan tukemiseksi.

Nato otti myös ensimmäistä kertaa kantaa Kiinaan länsimaisten arvojen ja sääntöperusteisten maailmanjärjestyksen haastajana.

Ajan hengen mukaisesti puolustusliitto sitoutuu leikkaamaan toiminnastaan aiheutuvia ilmastopäästöjä.

Historialliseksi kokouksesta teki kuitenkin päätös Suomen ja Ruotsin kutsumisesta puolustusliiton jäseniksi. Yhteisymmärrys Suomen, Ruotsin ja jäsenyyshanketta jarruttaneen Turkin välillä syntyi kreivin aikaan ensimmäisen varsinaisen kokouspäivän aattona.

Naton näkökulmasta marssijärjestys oli paras mahdollinen. Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmiodraaman sijaan Nato-johtajat saivat keskittyä kokouksen varsinaiseen agendaan.

Samalla maailmalle lähti vahva viesti siitä, että presidentti Vladimir Putinin yritykset Naton laajentumisen estämisestä vetivät vesiperän ja että Naton avointen ovien politiikka on voimissaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg piti Naton huippukokouksen päättävää lehdistötilaisuutta Madridissa torstaina, 30.6.2022.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Nato-kokouksen päätyttyä lehdistötilaisuudessa.EPA / ZIPI / AOP

– Jos epäsopua tai eripuraa esiintyy, minun tehtäväni pääsihteerinä on selvittää asiat, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vastasi, kun kysyin häneltä tiistaina pidettyjen neuvottelujen taustoja.

Pääsihteeri mainitsi käyneensä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa neljä pitkää keskustelua Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuviin huoliin liittyen. Läpimurtoon vaadittiin kuitenkin huipputason tapaaminen Madridissa tiistaina.

– Näin Nato toimii, vaaditaan aikaa ja kokouksia, puolustusliittoa kahdeksan vuotta johtanut norjalainen jatkoi.

Uskallan väittää, että Suomeen on tuskin koskaan aiemmin kohdistunut näin paljon kansainvälistä huomiota. Toimittajat piirittivät Suomen delegaation edustajia, onnitteluja sateli jopa paikalla olleille median edustajille.

Läpimurron taustalla on osaltaan suomalaiset päättäjien, virkamiesten ja diplomaattien hartiavoimin tekemä työ Nato-prosessin edistämiseksi.

Pääsihteeri Stoltenbergin ja hänen esikuntansa roolia prosessissa ei myöskään voi väheksyä. Norjan ex-pääministeri tuntee niin Suomen kuin Ruotsinkin tarpeet – sekä sen lisäarvon, jonka maat voivat tuoda puolustusliitolle.

Pohjoismainen poseeraus. Tanskan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin johtajat osallistuivat Naton huippukokoukseen Madridissa.
Pohjoismainen poseeraus. Tanskan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin johtajat iloitsivat yhdessä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä.Rita Franca / NurPhoto / Shutterstock / AOP

Stoltenberg on myös korostanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Samalla linjalla on Islannin pääministeri Kristin Jakobsdóttir,joka ennakoi haastattelussani pohjoismaisen yhteistyön tiivistyvän kun Suomi ja Ruotsi pääsevät jäseniksi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee myös Nato-maista koostuvassa Pohjolassa “hyvin paljon potentiaalia”, joskin hän uskoo Pohjoismaiden säilyttävän omat puolustukselliset orientaationsa Natosta riippumatta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Turkin presidentin lausunnot siitä, että Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia, kertoo siitä, että uusia takaiskuja voi vielä olla luvassa.

Nämä tulevat tuskin enää yllätyksenä Suomen ja Ruotsin neuvottelijoille.

Selvää lienee jo tässä vaiheessa se, että tärkeä välietappi matkalla jäsenyyteen saavutetaan ensi viikolla, kun Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat allekirjoitetaan Brysselissä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti lehdistötilaisuutta torstaina, huippukokouksen päätöspäivänä Madridissa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kommentoi torstaina huippukokouksen päätteeksi lehdistölle Ruotsin ja Suomen kanssa solmittua sopimusta.STELLA Pictures / ddp / abaca press

Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin edustajat saavat osallistua Naton työhön tarkkailijajäseninä. Lopulliset turvatakuut maat saavat vasta kaikkien Nato-maiden ratifioitua liittymisasiakirjat. Tämän esteenä on tällä hetkellä vain Turkki.

Nato vältti Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiin liittyvät karikot Madridin huippukokouksessa. Vielä ei kuitenkaan olla väljillä vesillä.

Lue lisää:

Uutisseuranta Naton huippukokouksesta

Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia – presidentti Erdoğan: "Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja"

Professori: Turkki-paperin luovutuskirjaus on "juridista uhkapeliä" ja voi pahimmillaan johtaa jopa pikaluovutuksiin

Karjalan lennostolla harvinainen harjoitus Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kanssa – Komentaja: "Saimme tuntumaa F-35-hävittäjiin"

0
0

Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjät ovat harjoitelleet Karjalan lennoston kanssa. Kolmepäiväinen vierailu Siilinjärven Rissalassa sijaitsevassa Karjalan lennostossa onnistui hyvin.

– Tulimme yhteisymmärrykseen monessa asiassa ja toiminta lähti sujumaan heti alkupäivistä lähtien, Karjalan lennoston komentaja, eversti Aki Puustinen tiivistää.

Suomalaisille iso asia oli päästä tutustumaan F-35-hävittäjiin, jotka otetaan käyttöön muutaman vuoden päästä.

– Eri henkilöstöryhmät kuten pelastustoimi ja mekaanikot saivat nyt tuntumaa siitä, mitä eroavaisuuksia F-35 tuo meidän normaaliin päivätyöhön aikanaan, Puustinen kuvailee yhteisharjoitusten antia.

Iso-Britannian kuninkaalliset ilmavoivat eivät ole vuosiin tehneet vastaavaa vierailua Karjalan lennostossa. Säännöllisiä yhteisiä harjoituksia ei myöskään ole aikaisemmin ollut.

Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35B Karjalan lennoston tukikohdassa Siilinjärven Rissalassa.
Hävittäjien kuvaaminen oli turvallisuussyistä tarkkaa.Antti-Petteri Karhunen / Yle

Uusien hävittäjien tuloon valmistaudutaan muutostöillä

Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi Böhm sanoo, Karjalan että lennostolla on hyvä kyky ottaa vastaan F-35-hävittäjiä. Fyysisesti kokoeroa Karjalan lennoston omiin hävittäjiin ei ole.

Siirtyminen F 35-hävittäjiin vaatii kuitenkin muutostöitä Rissalan kentällä lähivuosien aikana.

– Uusissa hävittäjissä ei esimerkiksi siivet taivu, joten joudumme avartamaan joitain tallipaikkoja. Lisäksi muutostöitä tehdään joissain toimitiloissa ja meidän on myös huomioitava F-35-hävittäjien turvallisuusmääräykset, Karjalan lennoston komentaja Aki Puustinen kertoo.

F-35-hävittäjät pystyy erottamaan profiilin ja värin avulla. Uudessa koneessa on esimerkiksi hieman laajempi runko ja väritykseltään ne ovat tummempia.

Tomi Böhmin mukaan suomalaisten kiinnostus lennoston toimintaa kohtaan on hiukan kasvanut viime kuukausina.

– Jonkun verran on tullut kyselyjä siitä, miten pääsisi seuraamaan harjoituksia. Näistä ei kuitenkaan turvallisuuden vuoksi anneta tietoja.

Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35B Karjalan lennoston tukikohdassa Siilinjärven Rissalassa.
F-35-hävittäjiä vierailulla Karjalan lennostossa Siilinjärven Rissalassa.Antti-Petteri Karhunen / Yle

Vierailu nopealla aikataululla

Iso-Britannian hävittäjälaivueen vierailu tuli Karjalan lennoston tietoon vain muutamia viikkoja sitten. Harjoitus järjesteltiin nopealla aikataululla. Se ajoittuu samaan aikaan, kun Madridissa järjestetään Naton huippukokous.

– Ajoitukseen en pysty kommentoimaan mitään, Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi Böhm.

Lento-osaston vierailu oli osa Iso-Britannian johtamaa yhteistyötä, johon Suomi on osallistunut vuodesta 2017 lähtien. Mukana oli kaksi F-35-hävittäjää ja 60 osaston henkilöä.

Vierailun tavoitteena oli vahvistaa sotilaallista yhteistyötä ja osoittaa kumppanimaiden tukea Suomelle. Yhteisharjoitus oli osa puolustusministeri Antti Kaikkosen toukokuussa päättämää laajennettua yhteistyötä, jonka mukaan Suomi lisää kansainvälisiä sotilasharjoituksia loppuvuoden aikana.

Seuraava vierailu mahdollisesti heinäkuussa

Karjalan lennosto ja Iso-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat harjoittelivat kahden päivän ajan ilmataisteluja ja niihin liittyviä yhteistoimintakuvioita.

Tarkoitus oli varmistaa yhteistyön saumattomuus ja se, että se on nopeasti toimeenpantavissa.

Harjoituksessa tehtiin keskiviikkona yksi isompi lentokierros, missä oli mukana myös Lapin lennoston Horneteja ja Ilmasotakoulun Hawkeja. Lentokierroksella harjoiteltiin ilmataistelua.

Seuraava vierailu on mahdollisesti tulossa jo heinäkuun aikana.

– Se ei ole varmaa, joten en avaa sitä enempää, Aki Puusinen kommentoi

Iso-Britannian kuninkalliset ilmavoimat vierailivat hiljattain myös Lapin lennostossa, joka oli sen toinen pääkohteista.

Aiheesta voi keskustella 1.7.2022 klo 21 :een saakka.

Lue lisää:

Merivoimat on harjoitellut poikkeuksellisen laajasti Suomenlahdella – Komentaja: "Saimme yhdysvaltalaisista kirsikan kakkuun"

Taivalkosken kunnanjohtajan tehtävät jättänyt Eija Liikamaa kertoo painostuksesta ja kohtuuttomasta työmäärästä

0
0

Taivalkosken kunnanjohtajan tehtävät kahden viikon työrupeaman jälkeen jättänyt Eija Liikamaa on päätynyt avaamaan lähtönsä taustoja.

Hän irtisanoitui yllätten ja Taivalkoskella on jälleen kunnanjohtajan paikka auki.

Keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa Liikamaa kirjoittaa lähtönsä syistä. Ylen tavoittama Liikamaa sanoo, että hänen kokemansa painostus ja työmäärä saivat hänet tekemään lähtemispäätöksen.

Liikamaan mukaaan hänelle selvisi hyvin pian, että kunnan hallinnossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja työtaakka on valtava. Hänelle tuli yllätyksenä Taivalkosken kunnan haastava tilanne sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Hän oli saanut asioista toisenlaisen kuvan rekrytointiprosessin aikana.

Kunnanjohtaja haluttiin pitää kiireisenä valtuustoaloitteilla

Liikamaa kirjoittaa tiedotteessa vastaanottaneensa vieraan, jonka tapaamisen jälkeen hän alkoi konkreettisesti miettiä työtään.

– Minulle tuli vieras, joka kertoi oman näkemyksensä epäselvyyksistä kunnan toiminnassa. Voin sanoa, että tuon kohtaamisen jälkeen minulle selvisi se, että olen tullut ihan eri virkaan, mihin luulin tulleeni. Kohtaaminen oli todella erikoinen ja sen aikana minuun ”istutettiin pelon siemen”. Uskon, että Suomessa on useita kunnanjohtajia, joiden sisällä on sama ”pelon siemen”, Eija Liikamaa kirjoittaa tiedotteessaan.

Lisäksi työpöydällä oli valtuustoaloitteita, jotka oli jätetty tammikuussa edellisen kunnanjohtajan ja hallintopäällikön valmisteluun. Erään valtuuston edustajan mukaan aloitteet oli tehtailtu sitä varten, ettei kunnanjohtaja ollut toiminut tarpeeksi ripeästi. Liikamaan mukaan aloitteiden asiat ja kehittämisideat olivat sinänsä hyviä ja oikeita, mutta niiden määrä ja pelkästään käsittelyyn käytettävä aika eivät ole tasapainossa.

– Aloitteita siis tehtailtiin, että pidettäisiin kunnanjohtaja kiireisenä, Liikamaa ihmettelee.

Liikamaa toteaa, että hänelle tuli stressi, kuinka kaikki asiat saa tehtyä oikein. Valmistelun pohjaksi pitää selvittää lakitekstejä ja raportteja. Huolellisuus on ensiarvoisen tärkeää.

– Moni kunnanjohtaja joutuu jännittämään, tekeekö työnsä oikein.

Liikamaa kertoo nauttineensa siitä lyhyestä ajasta, jonka hän Taivalkoskella vietti. Kuntalaisten, kunnan henkilöstön, sidosryhmien ja yrittäjien tapaaminen oli antoisaa.

– Jos työhön ei riitä työaika 24/7, on sitä mahdotonta hoitaa. Taivalkoskella, kuten monessa muussakin kunnassa kannattaisi pohtia, miten kunnanjohtajaa tuetaan, että hän pystyy selviytymään työstään.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

Maanviljelijöiden protestit äityivät väkivaltaisiksi Hollannissa – poliisiauto rikottiin ja ministerin kotiin yritettiin tunkeutua

0
0

Hollannissa maanviljelijöiden tyytymättömyys typpipäästöjä rajoittavaa ympäristölakia kohtaan kärjistyi toissa iltana väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Protestoijat sytyttivät heinäpaaleja ja autonrenkaita tuleen kaupungintalon edustalla, tuhosivat poliisiauton ja yrittivät tunkeutua ministerin kotiin. Esimerkiksi Hollannin yleisradioyhtiö NOS on julkaissut videoita mellakoinneista.

Hollannin pääministeri Mark Rutte tuomitsi väkivaltaisuudet. Hän sanoi eilen NPO Radio 1:n haastattelussa pitävänsä toimia vastenmielisinä. Rutte kuitenkin korosti ymmärtävänsä viljelijöiden huolen, ja uskoi, että mellakoitsijat edustavat vain pientä vähemmistöä.

Viljelijöiden protestit uutta ympäristölakia vastaan ovat jatkuneet jo toista viikkoa.

Poliiseja ja mielenosoittajia kadulla.
Poliisit ottivat kiinni mellakoitsevia maanviljelijöitä Haagissa tiistaina 28. kesäkuuta.EPA

Luonnonsuojelualueet ja maaperä vaarassa

Ympäristölain taustalla vaikuttavat Hollannin typpipäästöt, jotka ovat Euroopan suurimpia. Se asettaa erityisesti Natura 2000 -luonnonsuojelualueet vaaraan. Lisäksi päästöt köyhdyttävät viljelymaata.

Typpipäästöistä arviolta 40 prosenttia johtuu maataloudesta. Maataloussektorilla suurin päästöjen aiheuttaja on karjatalous ja sen sivutuotteena syntyvä eläinperäinen lannoite.

Eurooppalainen lainsäädäntö velvoittaa Natura 2000 -alueiden suojeluun. Siksi maan nykyisen hallituksen oli päätettävä ympäristö- ja maatalousministeri Christianne van der Walin johdolla uusista typpipäästörajoituksista.

Rajoitukset pakottavat Natura 2000 -suojelukohteiden lähellä sijaitsevat tilat leikkaamaan päästöjä rajusti, jopa 70 prosentilla. Käytännössä monet viljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan.

Viljelijöistä päästörajoitukset ovat epäreiluja

Viljelijät ovat olleet raivoissaan päätöksestä. Heidän mukaansa on epäreilua, että rajoitukset kohdistuvat niin voimakkaasti juuri maatalouteen, vaikka typpipäästöjä syntyy myös esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä.

Harmia aiheuttaa myös se, että monien viljelijöiden jo tekemät kalliit investoinnit päästövähennyksiin valuvat nyt hukkaan, kun tilat joudutaan sulkemaan.

Hollannin maataloudessa on lisäksi kyse suurista rahoista ja monista työpaikoista.

Vuonna 2019 Hollanti oli maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä rahassa mitattuna Yhdysvaltojen jälkeen. Viime vuonna vienti kohosi ennätyksellisesti yli sataan miljardiin euroon. Lisäksi maataloussektori työllistää yhteensä 600 000 henkilöä Hollannissa.

Maatalouspäästöjen leikkaaminen on kuitenkin tehokkain tapa suojella Natura 2000 -kohteita typpipäästöiltä.

Traktoreita ja muimuri moottoritiellä.
Maanviljelijät osoittivat keskiviikkona mieltään valtatiellä Hollannissa lähellä Saksan rajaa.Vincent Jannink / EPA

Maanviljelijät protestoivat muuallakin

Laajemmin Hollannin protesteissa on kyse vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupungin välillä. Viljelijät kokevat, etteivät päättäjät kuule heidän huoliaan.

Ala näyttäytyy näköalattomana, ja ympäristölainsäädäntö holhoavana.

Maanviljelijät ovat järjestäneet traktorimielenosoituksia myös naapurimaissa.

Belgiassa närää on aiheuttanut samankaltainen typpipäästöjä rajoittava laki, mutta siellä protestit ovat sujuneet rauhallisemmin.

Saksassa traktorit ovat viime vuosina olleet yleinen näky Berliinin keskustassa. Syynä ovat olleet ympäristölait, jotka maanviljelijät kokevat epäreiluiksi.

Hollannin hallinto on tarjoutunut ostamaan maatiloja pois viljelijöiltä sadoilla miljoonilla euroilla.

Se ei kuitenkaan viljelijöitä ilahduta. He ovat jatkaneet protesteja. Samalla monien sympatiat valtateitä tukkivia viljelijöitä kohtaan on loppumassa.

Lue myös:

Hollanti harppasi Euroopan ykköseksi aurinkosähkön tuotannossa

Mitä mieltä uutisesta? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.


Ylen selvitys: Tampereen tytäryhtiöt tuottivat jo enemmän rahaa kaupungin kassaan kuin Helsingin yhtiöt, syynä korona ja sähköyhtiöt

0
0

Tampere on tänä vuonna saanut monet esiintyjät ja tapahtumat uudelle areenalleen, mikä on synnyttänyt keskustelua Helsingin asemasta. Uusi kateuden aihe voi tulla tässä.

Tampereen kaupungin tytäryhtiöt tuottivat viime vuonna enemmän tuottoa kaupungille kuin Helsingin. Tämä selviää Ylen selvityksestä.

Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden viime vuonna saavuttama liikevaihto ylitti miljardi euroa ensimmäisen kerran historiassa. Tampereen kaupungin 15 suurimman tytäryhteisön yhteenlaskettu nettotulos parani yli 47 prosenttia 74 miljoonaan euroon.

Helsingin kaupungin tytäryhteisöjen toimintatuotot olivat 2,4 miljardia euroa viime vuonna eli yli kaksi kertaa Tamperetta suuremmat. Nettotulos oli kuitenkin Tampereella 11 miljoonaa euroa parempi kuin Helsingissä, sillä pääkaupungin tytäryhtiöiden tulos oli 63 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunki ennusti raportissa, että tänä vuonna tulos laskee entisestään 55 miljoonaan euroon.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Oulussa kaupungin tytäryhtiöiden tulos verojen jälkeen oli 25 miljoonaa euroa. Oulun kaupungille on osinkoja maksanut eniten kolme yhtiötä eli Oulun Energia Oy, Sivakka Oy ja Kiertokaari Oy.

Korona iski eri tavalla

Tulosten eroa selittävät etenkin koronapandemia ja sähköyhtiöiden erilaiset tilanteet.

Helsingin kaupungin konsernilakimies Miia Aho sanoo, että koronapandemia vaikutti merkittävästi esimerkiksi yleensä kaupungille osinkoja runsaasti tulouttavan Helsingin Satama Oy:n tulokseen.

Tampereella taas kaupungin yhtiöt selvisivät pandemiasta Helsinkiä paremmin.

Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen arvioi, että tämä johtuu yhtiöiden toimialasta ja koosta.

– Meillä korona puri Särkänniemeen, Tampere-taloon ja Hopealinjoihin.

Särkänniemi ja Tampere-talo saivat valtiolta koronatukea ja nousivat plussalle.

Helsingin Energia voimalaitos. Suvilahti. 17.3.2021.
Sähköyhtiö Helen Oy maksoi vuonna 2021 osinkoja 19 miljoonaa. Arkistokuva.Jorge Gonzalez / Yle

Sähköyhtiöillä erilainen vuosi

Osingoilla on merkitystä suoraan kaupunkien talouteen ja palveluihin. Tampereen kaupunki saa 25 miljoonaa osinkotuloa viime vuodesta.

– Se vastaa noin puolen veroprosentin tuottoa, Vuojolainen kuvaa.

Kaupungit saavat yleensä merkittävän osan osingoistaan sähköyhtiöiltä. Niin nytkin.

– Käytännössä ainoa merkittävän summan osinkoa vuodelta 2021 maksanut tytäryhteisö on Helen Oy, joka maksoi 19 miljoonaa, Miia Aho kertoo Helsingistä.

Esimerkiksi vuonna 2020 Helen Oy maksoi osinkoja Helsingille 68 miljoonaa euroa. Helenin tulokseen vaikuttivat Ahon mukaan sähkön vähittäismarkkinoiden haastava tilanne, muuttuvat markkinaolosuhteet ja hintojen vaihtelu.

Suurin osingonmaksaja Tampereelle oli jälleen Tampereen Sähkölaitos Oy, joka maksoi 20 miljoonaa euroa eli enemmän kuin Helen.

Kylmä talvi ja sähkön kallistuminen nostivat Tampereen Sähkölaitos -konsernin liikevaihtoa.

Tampereen kaupungin suurimmat osingonmaksajat

  1. Tampereen Sähkölaitos 20 miljoonaa euroa
  2. Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1,8 miljoonaa euroa
  3. YH Kodit Oy 685 000 miljoonaa euroa

Helsingin kaupungin suurimmat osingonmaksajat

  1. Helen Oy 19 miljoonaa euroa
  2. Vantaan Energia Oy 7,2 miljoonaa
  3. Kuntarahoitus Oy 3,3 miljoonaa

Taustalla myös kohumyynti Tampereella

Tampereen kaupungin kova kasvu- ja rakentamistahti näkyi asumiseen ja kiinteistöihin liittyvien yhtiöiden kasvuna. Summaa nosti ennätystasolle myös Tampereen Raitiotie Oy:n varsinaisen liiketoiminnan aloitus.

Summaa nostaa myös valtakunnallinen kohu, jossa Tampereen Vuokra-asunnot myi noin sata asuntoa sijoitusyhtiölle. Se teki viime vuonna 11,5 miljoonan euron tuloksen. Tästä Tampereen kaupungille tuli osinkoa 572 000 euroa.

Oikotie-ilmoitus etsii jo neljättä omistajaa: Kohu nousi, kun kaupungin vuokrakoteja myytiin sijoitusyhtiölle, sen jälkeen vasta onkin tapahtunut

Tampereen Areena piippuhyllyn viimeiseltä riviltä.
Tampereen areena-, hotelli- ja pysäköintiyhtiö maksavat kaupungille kannesta vuokraa 420 000 euroa vuodessa.Miikka Varila / Yle

Areena voi muuttaa asetelmia

Tampereella on tuleville vuosille yksi lypsävä lehmä valmiina, mikä ei näy konsernitaloudessa. Tampereen areenalla järjestettiin jääkiekon MM-kisat ja uudet kisat ovat ensi vuonna.

Areena on rakennettu kannelle, joka on Tampereen kaupungin maaomaisuutta ja Tampere saa siitä vuokratuloa.

Areena-, hotelli- ja pysäköintiyhtiö maksavat kaupungille kannesta vuokraa 420 000 euroavuodessa.

Lisäksi areena on kaupungin osakkuusyhtiö eli jos se tuottaa voittoa, kaupunki saa siitä vielä osinkoa.

– Olen optimistinen, että siitä tulee kaupungille ihan hyvä sijoitus, Vuojolainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida lauantaihin kello 23:een.

Lue lisää:

Luvut paljastavat: Uusi MM-areena on Tampereelle näin yllättävä rahasampo – Yle seurasi kaupunginvaltuuston kokousta

Leijonat eivät pelanneet pääkaupungissa, ja juhlatkin menivät Tampereelle – kysyimme, onko Helsinki nyt B-luokan kiekkokaupunki

Venäjä-pakotteet saattavat tuoda lisää tapahtumia Tampereelle – Tampereen areenan toimitusjohtaja: "Me käymme useampiakin neuvotteluja"

Näin lähdet kesälomareissuun sähköautolla – kokosimme kuusi vinkkiä

0
0

Kiinnostus sähköautoihin on kasvanut roimasti viimeisen vuoden aikana muun muassa kallistuneen polttoaineen vuoksi. Tänä kesänä entistä useampi autoilija on lähtenyt ensimmäistä kertaa lomareissulle sähköautolla.

Kokosimme tähän juttuun tärkeimmät vinkit tien päälle.

1. Ota huomioon latauspaikat reittisuunnittelussa

Sähköautolla voi ajaa yhdellä latauksella noin 300–500 kilometriä riippuen autosta, kertoo K-Latauksesta vastaava johtaja Tom von Bonsdorff. Hänen mukaansa 300 kilometrin ajopätkä kerrallaan on yleensä hyvä lähtökohta.

Sähköautoilijat ry:n ja Latauskartta.fi-palvelun ylläpitäjä Antti Toivonen neuvoo, ettei aloittelijan kannata jättää latausta aivan viimeisille hetkille vaan auton akussa olisi hyvä olla virtaa vielä noin 20–30 prosenttia. Tämä siksi, että latauspisteen laturi voikin olla esimerkiksi rikki tai jonossa voi olla paljon muita autoja.

Toivosen mukaan hyvä työkalut reittisuunnitteluun ovat esimerkiksi Latauskartta.fi, joka on Sähköautoilijat ry:n vapaaehtoisten ylläpitämä palvelu. Muita reittisuunnittelussa auttavia karttapalveluita ja sovelluksia ovat PlugShare ja ruotsalainen A Better Route Planner.

2. Tarkista etukäteen latauspisteiden laturimallit ja lataustehot

Latauksen kesto riippuu autosta ja siitä, millaisella teholla latauksen tekee. Kotona ihmisillä on usein hitaampi laturi, joka vaatii auton lataamista esimerkiksi yön yli. Matkalla taas kannattaa suosia pikalatureita.

Jos haluaa tehdä mahdollisimman lyhyen latauspysähdyksen, kannattaa valita suurteholataus. K-Latauksen Tom von Bonsdorff kertoo, että suurteholatauksella voi autosta riippuen saada jo vartin aikana 200–250 kilometriä lisää ajomatkaa.

Sähköautoilijat ry:n Toivonen vinkkaa, että suurimmassa osassa karttapalveluita ja sovelluksia on myös suodattimet, joilla voi rajata näkymään erilaiset laturit.

3. Ajoita lataushetkelle vaikkapa lenkki tai jäätelötauko

Mieti reittiä suunnitellessa, kuinka kauan aiot viipyä missäkin kohteessa ja yhdistä niihin myös auton lataushetki.

Arvioi esimerkiksi, missä teet mahdolliset mökkiostokset, missä haluat jaloitella ja katsella paikallisia nähtävyyksiä ja missä riittää pelkkä kahvitauko.

Latauksen kesto riippuu autosta, mutta keskimäärin pikalaturilla lataushetkeen menee vartista 45 minuuttiin.

– Nykyisillä sähköautoilla hyvin harvoin joutuu autoa odottamaan. Kahvin tai ruuan kanssa menee sen verran aikaa, että autokin alkaisi olla jo lähtövalmis, toteaa Toivonen.

K -Latauspisteen kännykkä sovellus
Sovellukset toimivat maksuvälineinä ja apuna reittisuunnittelussa.Antti Kolppo / Yle

4. Lataa etukäteen tarvittavat sovellukset

Kukaan ei halua käyttää turhaa aikaa erilaisten mobiilisovellusten asentamiseen ja niihin rekisteröitymiseen tien päällä. Rekisteröidy ja lisää maksutiedot sovelluksiin etukäteen.

Erityisesti ulkomaille lähtiessä kannattaa tarkistaa mobiilisovellukset etukäteen, sillä kaikissa latauspaikoissa ne eivät Toivosen mukaan käy maksuvälineinä.

Eri operaattoreiden sovelluksista voi myös etukäteen tarkastaa latauspisteiden hintoja. Toivonen arvioi karkeasti, että pikaladatulla sähköautolla ajaa suurin piirtein 100 kilometrin matkan noin kuudella eurolla.

5. Autoa ei kannata ladata täyteen pikalatauksella

Toivonen neuvoo, että sähköauto kannattaa ladata vain 70–80 prosenttiin asti.

Toivosen mukaan pikalaturin latausteho hidastuu mitä täydempi akku on. Sen vuoksi viimeisen 10 prosentin lataaminen kestää melkein yhtä kauan kuin ensimmäisen 90 prosentin lataaminen.

Näin pääsee lähtemään nopeammin latauspaikalta ja vapauttaa latauspaikan seuraavalle käyttäjälle.

6. Aja hiljempaa, jos haluat säästää sähköä

Hitaampi vauhti kuluttaa vähemmän sähköä, joten kannattaa ajaa maltilla.

– Suuret nopeudet kuluttavat sähköä kaikista eniten ilmanvastuksen lisääntymisestä johtuen, kertoo von Bonsdorff.

Toivosen mukaan kannattaa myös varautua isompaan sähkönkulutukseen, mikäli autossa on kiinni peräkärry.

Kesällä helteet vaikuttavat sähkön kulutukseen ja auton jäähdytys vie hieman enemmän sähköä. Toivonen huomauttaa, että jäähdytyksen vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että kannattaisi autossa hikoilla.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Autokaupassa sähköautot viedään lähes käsistä – vähän käytetty sähköauto maksaa jopa enemmän kuin uusi

Bensan hinta kohosi uuteen ennätykseen – polttoaineen säästämisen Suomen mestari kertoo voittavat vinkkinsä, joilla jokainen voi säästää

Shadia Raskin kolumni: Suvaitaan virheitä – ei toisiamme

0
0

Lukuvuosi on jälleen saatu pakettiin. Todistuksia ja tsempparipalkintoja on jaettu niin koulun kuin harrastusten kevätjuhlissa. Myös meidän perheemme pienet jääkiekkoilijat palkittiin mitalein ja todistuksin.

Kiekkokoulun leikkimielisessä leijonapentutodistuksessa on komea rivi pelkkiä kymppejä. Arvioituja taitoja on kolmetoista. Luen lapselle ääneen hymyssä suin: kiekkoilu, hymyily, tervehtiminen, yhteishenkeily, uskaltaminen, suvaitseminen.

Hetkinen. Suvaitseminen?

Jatkan lukemista: kannustaminen, kaveeraaminen, nautiskelu, tsemppailu, hauskanpito, Leijona-käyttäytyminen, kiekkokikkailu. Leijona-keskiarvo: 10.

Pikkukiekkoilija säteilee todistus kädessään ja mitali kaulassaan. Todistuksessa kuvatuista taidoista hän tuntuu ymmärtävän kaikki paitsi kaksi. Leijona-käyttäytyminen on leikki-ikäiselle hyvin konkreettista: karjumista ja konttaamista. Tämän hän tosiaan osaa kiitettävästi!

Mutta lapseni ei ymmärrä, mitä suvaitseminen tarkoittaa – enkä minä osaa sitä lapsentasoisesti selittää.

Keitä oikein ovat ne erilaiset lapset, joita tulisi suvaita?

Suvaitsevaisuus on viime aikojen suosikkivaahtoamisaihe, Heikki Kiseleff (ent. Ahonen) kirjoitti Ylen kolumnissaan jo kymmenen vuotta sitten. En revi sanasta pelihousujani, mutta menen jäihin. Pelkään, että syötän lapselle aivan vääränlaisia normeja ja ennakkoluuloja, jos kehun, miten hienosti hän on sietänyt erilaisia joukkuekavereita.

Keitä oikein ovat ne erilaiset lapset, joita tulisi suvaita? Noin 15 prosentilla suomalaisista lapsista ja nuorista on toimintarajoitteiden vuoksi erityisiä haasteita harrastuksissa. Toimintarajoitteisista nuorista joka kolmannella on kiusaamiskokemuksia. Tämä on selvästi enemmän kuin muilla ikätovereilla.

Myös sateenkaarinuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista ja väkivaltaa sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lapsiasiavaltuutetun blogissa kerrotaan lapsesta, joka jo ennen kouluikää joutui lopettamaan harrastuksensa, koska siellä ei osattu kohdata muunsukupuolisuutta eikä haluttu luopua sukupuolittavista käytännöistä.

Suvaitsemisen ytimessä on sisäänrakennettu ja ongelmallinen valta-asetelma.

Pääkaupunkiseudulla noin joka viides peruskouluikäinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kiusaamiskokemukset ihonvärin, kielen tai ulkomaalaistaustan vuoksi ovat yleisiä. Kiusaaminen kohdistuu etenkin ulkomailla syntyneisiin, ja poikiin useammin kuin tyttöihin.

Tutkimustiedon valossa eri vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat siis ikätovereitaan enemmän kiusaamista, myös vapaa-ajalla. Kiusaamisen kokemukset moninkertaistuvat, kun kuuluu useampaan vähemmistöön. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyssä sateenkaarinuorista melkein joka kymmenes kertoo olevansa ulkomaalaistaustainen.

Onkin erinomaista ja enemmän kuin tarpeen, että seuroissa ja harrastustoiminnassa puututaan kiusaamiseen ja pyritään kaikin tavoin toimimaan siten, että kaikilla lapsilla olisi turvallista ja mukavaa harrastaa yhdessä.

Suvaitsemisen ytimessä on kuitenkin sisäänrakennettu ja ongelmallinen valta-asetelma: minä valitsen hyväksyä sinun olemassaolosi. Kun jotain suvaitaan, siinä ajatellaan olevan jotain väärää tai vähempiarvoista. Siksi koen ongelmalliseksi opettaa tai kiittää lasta suvaitsemisesta.

Virheiden tekemiseen liittyy häpeää. Uuden oppiminen on kuitenkin prosessi, joka vaatii virheitä.

Tarvitsemmeko suvaitsemista enää ollenkaan? Olin jo valmis heittämään koko sanan romukoppaan, kunnes keksin sille käyttöä. On aika unohtaa toistemme suvaitseminen, mutta virheiden suvaitsemista, hyväksymistä ja sietämistä tarvitsemme.

Virheiden tekemiseen liittyy hirveästi häpeää. Uuden oppiminen on kuitenkin prosessi, joka vaatii virheitä – harjoittelua, ja joka on aina kesken. Tämä on totta paitsi lasten harrastuksissa, kentällä ja kopissa, myös aikuisten maailmassa, somessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Miten virheiden suvaitsemisen taitoa voisi sitten harjoitella? Minua on auttanut ja riemastuttanut Raisa Omaheimon podcast-sarja Epäonnistumisten CV, jossa jutellaan häpeilemättä häpeällisistä virheistä ja epäonnistumisista.

”Moka on lahja”, Raisa ja vieraat pohtivat ja nauravat, ja toteuttavat yhdessä mokaterapiaa.

Jotta virheitä uskaltaa tehdä, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua uskomusta, että ryhmässä voi olla oma itsensä ja ottaa riskejä. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä voi mokata ja erehtyä ilman pelkoa, että tulee nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi.

Käsi ylös virheen merkiksi, on urheilumaailmasta lähtenyt sanonta. Mutta voisiko ajatella, että käsi nouseekin pystyyn, ei virheen – vaan uuden oppimisen merkiksi?

Shadia Rask

Kirjoittaja on koripalloileva THL:n tutkimuspäällikkö, joka pyristelee irti virheiden pelosta kentällä ja sen ulkopuolella.

Voit keskustella kolumnista 2.7. klo 23.00 asti.

Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – listalla muun muassa maakunnittaiset hakkuukiintiöt

0
0

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, esittää Suomen Luontopaneeli.

Ympäristöministeriön vuonna 2020 perustama asiantuntijaelin suosittelee päätöksentekijöille yhteiskunnan läpileikkaavia toimia uhkakuvien välttämiseksi. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mielestä seuraavien hallitusten pitäisi tarttua toimeen samalla päättäväisyydellä kuin mitä päätöksentekijöiltä on nähty koronapandemian ja Ukrainan sodan suhteen.

Tähän tarvitaan rahaa. Luontopaneeli esittääkin, että 0,5–1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteen pitkäaikaisesta tasosta sidottaisiin luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Rahoitus jatkuisi niin kauan, kunnes luontokadosta käännyttäisiin luontopositiivisuuden puolelle, eli EU:n ja Suomen luontotavoitteet saavutettaisiin ja kaikki uhanalaisten eliölajien kannat kääntyisivät elinvoimaisiksi.

– Meillä on tästä muutama valmis esimerkki. Kehitysyhteistyömäärärahat on sidottu BKT:seen, niin kuin mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä asevarustelukin, Kotiaho sanoo.

Halpaa luontokadon ehkäisystä ei siis tule. Kotiaho kuitenkin näkee, että vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Hän viittaa Cambridgen yliopiston taloustieteilijä Sir Partha Dasguptan raporttiin, jonka mukaan elinvoimaista taloutta ei ole ilman elinvoimaista luontoa.

Luontopaneeli esittää mittavien lisäresurssien tarpeen keskellä myrskyisää taloustilannetta ja epäselviä tulevaisuudennäkymiä. Kotiaho kuitenkin väittää, että tilanne vain pahenee, jos rahaa ei luonnolle löydy.

– Luontokato itsessään on taloudellinen riski. Jos sitä ei pysäytetä, silloin vasta talous sakkaakin.

Esimerkiksi hän nostaa ruoantuotannon, jota luontokato voi haitata kasvien tarvitsemien hyönteislajien heikentymisen kautta ja ilmastonmuutos puolestaan äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena. Ongelmat ruoantuotannossa johtaisivat nälänhädän myötä konflikteihin ympäri maailmaa, ja tämä taas heikentäisi turvallisuutta ja taloutta entisestään, Kotiaho perustelee.

Luontopaneelin mukaan uhkaavalta näyttävä kehitys voidaan kääntää parempaan päin vuoteen 2035 mennessä, jos vain resurssit löytyvät ja lainsäädäntöä uudistetaan. Rahat ja uudistukset pitäisi suunnata metsiin, maatalouteen, vesistöön ja elintapojemme muuttamiseen.

Maakuntien pitäisi huolehtia hakkuiden kestävyydestä, Luontopaneeli penää

Luontopaneelin mukaan maakunnille pitäisi valmistella mekanismi, jolla hillitään hakkuita niiden alueella. Tämä tapahtuisi selvittämällä maakuntakohtaisesti luontokestävät vuotuiset hakkuumäärät. Paneelin mukaan hakkuita pitäisi vähentää eritoten Etelä-Suomessa, pohjoisessa tilanne on parempi. Avohakkuita voisi vähentää ohjelmalla, jolla kasvatettaisiin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta.

Tätä vauhdittaisi metsälain uudistaminen. Luontopaneelin kaavailemassa uudistuksessa asetettaisiin maksimi hakkuuaukon koolle tietyn ajan sisällä siten, etteivät vierekkäiset hakkuut muodostaisi tiettyä pinta-alaa suurempaa yhteneväistä aukkoa. Lisäksi uudistuksessa asetettaisiin vähimmäismäärä hakkuissa paikalleen jätettäville säästöpuille ja lahopuille.

Luontopaneeli on jo aikaisemmin esittänyt, että maakuntien pitäisi suunnitella, miten niiden pinta-alasta 30 prosenttia asetettaisiin oikeudelliseen suojeluun ja 10 prosenttia tiukkaan suojeluun. Tähän varoja saisi Luontopaneelin mukaan moninkertaistamalla Metso- ja Helmi-ohjelmien budjetit.

Maataloudelle tiukkoja vaatimuksia

Luontopaneelin asiantuntijoiden mielestä maataloustuet pitäisi uudistaa niin, että ne kytkettäisiin ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin. Turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön tulisi kieltää kokonaan. Tätä perustellaan Euroopan komission ennallistamisasetusluonnosten sisällöllä, jossa mainitaan turpeenkäytön vähentäminen ja turvepeltojen ennalleenpalauttaminen soiksi.

Luomutuotantoa pitäisi lisätä, ja tämä tapahtuisi Luontopaneelin visiossa siirtämällä maataloustukien painopistettä luomua suosivaan suuntaan.

Kasvatuskaloille kiertävää vettä, vaeltajakalat vapaaksi

Raportin perusteella Itämerta ja Suomen sisävesiä suojellakseen suomalaisten pitäisi parantaa jätevesien typenpoistoa vähintään 70 prosentin poistotehon puhdistamoilla. Lisäksi hajakuormitusta pitäisi vähentää maa- ja metsätaloustoimijoiden lupa- ja ilmoitusmenettelyä tiukentamalla.

Kalakasvatuksessa pitäisi Luontopaneelin mukaan siirtyä kokonaan suljetun kierron laitoksiin. Suljetun kierron laitokset kierrättävät samaa vettä vähentäen kalankasvatuksen ympäristöpäästöjä. Vaeltajakalojen elinvoimaisuuden takia taas pitäisi purkaa vähämerkityksisiä vesiesteitä ympäri Suomea.

Lainsäädäntöä ja kouluttamista

Luontopaneelin asiantuntijat esittelevät “lievennyshierarkian” sisällyttämistä “kaikkiin keskeisimpiin lakeihin”. Sen perusteella luontohaittoja pitäisi ensisijaisesti välttää, toissijaisesti lieventää ja jos kumpikaan ei ole mahdollista, ylikompensoida. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kaivosteollisuuden toimija tuottaisi väistämättä luontohaittaa kaivoksensa alueella, pitäisi sen ostaa suojeltavaksi moninkertainen alue jostain muualta.

Lisäksi Luontopaneelin jäsenet esittävät ilmastolain kaltaisen luontolain säätämistä. Luontolaki ohjaisi eri ministeriöitä toimimaan luontohaittoja välttävin tavoin. Lain voisi tulevaisuudessa yhdistää ilmastolain kanssa, asiantuntijat maalailevat.

Luontokatoa pitäisi myös jatkuvasti seurata esimerkiksi Luonnontieteellisen museon monimuotoisuuteen liittyvien tehtävien kautta, jotta tehtyjen toimien tehokkuutta voitaisiin arvioida.

Luontopaneelin asiantuntijat haluavat myös lisätä tietoisuutta luontokadosta. Sekä koululaitoksessa että erinäisten ammattiryhmien kuten maanviljelijöiden parissa pitäisi lisätä koulutusta, joka lisäisi tietämystä esimerkiksi kulutustottumusten ympäristövaikutuksista.

Lue lisää:

Luontokato näkyy suomalaisten mielestä omassa lähiluonnossakin – Ylen kyselyssä 58 prosenttia arvioi nähneensä merkkejä lähiympäristössään

"Keltainen muuri" oli vallata kaiken, kunnes apuun kutsuttiin lehmät – pelastettua lintukeidasta tullaan nyt katsomaan Japanista asti

Iltalehti: Merivoimien uusien sotalaivojen valmistuminen myöhästyy jopa puolitoista vuotta Rauman telakalla

0
0

Rauman telakalla rakennettavat merivoimien uudet taistelulaivat myöhästyvät jopa puolitoista vuotta suunnitellusta aikataulusta. Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen puolustusministeriöstä vahvistaa myöhästymisen Iltalehdelle. Tämän takia merivoimat joutuu venyttämään vanhojen alustensa elinkaarta.

Lehden mukaan pääsyynä myöhästymiseen ovat telakan vaikeudet laivojen suunnittelussa.

Merivoimille on tilattu RMC-telakalta neljä monitoimikorvettia noin 1,3 miljardin hintaan.

Ohjelmajohtaja Puranen sanoo, että suunnittelun myöhästyminen pidentää koko laivueen valmistumista ja että kaikki alukset ovat valmiina aikaisintaan vuonna 2029.

Sopimussakkoja ei oteta käyttöön myöhästymisen vuoksi, koska puolustusministeriö on saanut sovittua RMC:-telakan kanssa rakentamiseen liittyvistä hyvityksistä.

– RMC tuli vastaan meitä muutamassa sopimusteknisessä ja RMC:n toimintaan liittyvässä asiassa, mutta ne menevät yrityssalaisuuksien puolelle. He kertovat itse näistä halutessaan, Puranen toteaa.

Ohjelmajohtaja Lauri Puranen ilmaisi huolensa suunnittelutyön vaikeuksista viimeksi marraskuussa. Tuolloin kerrottiin, että suunnittelun takkuilun aiheuttamasta viiveestä huolimatta koko jättihanke oli tarkoitus yrittää pitää alkuperäisessä aikataulussa eli että laivat ovat valmiina vuonna 2028.

Lue lisää:

Sota-alukset valmistuvat Rauman telakan monitoimihallissa katseilta piilossa

Puolustusvoimat huolestui: Sotalaivojen suunnittelu myöhässä Rauman telakalla, valmistumisessa tähdätään yhä vuoteen 2028

Tällaisia ovat sotalaivat, joihin Suomi käyttää 1,3 miljardia euroa – "ei ole tarkoitus miinoittaa koko Itämerta"

Putin vastasi G7-johtajien vitsailuun: He näyttäisivät kuvottavilta paidattomina

0
0

Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi tylysti torstaina länsimaisille johtajille, jotka aiemmin G7-kokouksessa pilkkasivat Putinin lukuisia esiintymisiä valokuvissa ylävartalo paljaana.

Putinin mielestä länsijohtajat näyttäisivät "kuvottavilta" ilman paitaa.

– En tiedä, kuinka he haluaisivat riisuutua, vyötärön ylä- vai alapuolelta. Mutta minusta se olisi kuvottava näky joka tapauksessa, Putin sanoi toimittajille uutistoimisto AP:n mukaan.

Presidentti esitti näkemyksensä Turkmenistanin-vierailullaan, kun häneltä kysyttiin kommenttia siihen, mitä hän ajattelee länsijohtajien vitsailusta hänen kustannuksellaan.

Sunnuntaina G7-kokouksessa Britannian pääministeri Boris Johnson pilkkasi Putinin imagoa kovana miehenä, kertoo verkkojulkaisu Politico. Johnson sanoi, että G7-johtajat voisivat riisua vaatteensa näyttääkseen, että he ovat kovempia kuin Putin.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau lisäsi, että länsijohtajat voisivat vastata Putinin paidattomiin kuviin järjestämällä "paljasrintaisen hevosratsastusesityksen".

Putin sanoi tiedotustilaisuudessa Turkmenistanissa, että länsimaiset johtajat väärinkäyttävät alkoholia eivätkä urheile, toisin kuin hän.

Hän lisäsi, että jos haluaa näyttää hyvältä, "täytyy luopua alkoholin väärinkäytöstä ja muista huonoista tavoista sekä harrastaa liikuntaa ja urheilla".

Kreml on toistuvasti julkaissut kuvia, joissa Putin esiintyy ilman paitaa. Hänet on nähty paidattomana muun muassa kalastamassa, ratsastamassa ja uimassa jääkylmässä vedessä.

Vladimir Putin ilman paitaa ottaa aurinkoa rannalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin oli kalastamassa eteläisessä Siperiassa heinäkuussa 2017.Alexei Nikolsky / SPUTNIK / AOP

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksiin kiihtyy edelleen – "Kysyntä on jopa räjähtänyt", sanoo OP:n turvatuotteiden johtaja

0
0

Korkoympäristön muutokset ovat herättäneet yhä useamman asuntovelallisen pohtimaan, pitäisikö oma asuntolaina suojata koronnousulta. Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor ylitti yhden prosentin rajan kesäkuun puolivälissä.

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksia kohtaan on lisääntynyt merkittävästi kesän aikana, selviää Ylen pankeille teettämästä kyselystä. Kysely lähetettiin yhdeksälle Suomessa toimivalle pankille, ja pankeista seitsemän vastasi.

Korkosuojausten kysyntä on kasvanut jo aiemmin keväällä, mutta OP:n asuntorahoituksen turvatuotteista vastaavan johtajan Anna Niinimäen mukaan kesäkuussa kasvu on ollut aivan omaa luokkaansa.

– Viime aikoina kysyntä on jopa räjähtänyt. Jos verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen, kysyntä on moninkymmenkertaistunut.

Niinimäen mukaan toukokuuhun verrattuna kysyntä on kasvanut kahdesta kolmeenkymmentä prosenttia. Pankkien mukaan esimerkiksi hakemusten käsittely ei kuitenkaan ole ruuhkautunut.

OP-ryhmän talouden- ja turvan johtaja Anna Niinimäki.
OP:n turvatuotteista vastaavan johtajan Anna Niinimäen mukaan korkosuojausten kysynnässä on ollut selkeä kasvupiikki kesäkuun aikana. Toni Määttä / Yle

Danske Bankin henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan julkinen keskustelu korkojen noususta on lisännyt asuntovelallisten ja velanottoa suunnittelevien tiedon tarvetta.

– Ollaan tietoisia siitä, että korkotaso muuttuu ja että se voi muuttua lyhyelläkin aikavälillä. Halutaan neuvontaa, mitä omassa tilanteessa pitäisi sen suhteen tehdä.

Ylen kyselyyn vastanneiden pankkien mukaan mikään yksittäinen korkosuojaustuote ei ole noussut ylitse muiden.

Korkosuojauksia on erilaisia. Yleisimpiä tyyppejä on kolme. Kiinteäkorkoisessa lainassa korkotaso pysyy samana koko laina-ajan. Korkoputki taas mahdollistaa koron muutokset niin sanottujen katto- ja lattiakorkojen välillä. Kolmas korkosuojauksen tyyppi on korkokatto, jossa korko ei nouse tietyn, ennalta määritetyn rajan yli.

Korkosuoja ei sovi kaikille

Korkosuojaukset ovat pankeille kannattavaa liiketoimintaa. Ylen aiemmin haastatteleman Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaiden on vaikea arvioida, mikä esimerkiksi korkokaton todellinen arvo on, ja tämä voi mahdollistaa tuotteen hinnoittelun yläkanttiin.

Korkojen noustessa myös korkosuojausten hinnat ovat liikkuneet ylöspäin. Matalien korkojen aikana asuntolainalle sai korkosuojauksen muutamilla kympeillä kuukaudessa. Pankit eivät mielellään puhu tuotteiden myynnin taloudellisesta merkityksestä niiden myyjille.

– Käytännössä ei voi sanoa, että nämä ovat voitto- tai tappiotuotteita, vaan ne mukailevat sitä markkinahintaa. Enemmänkin voitto tulee asiakaskokeman kautta, Danske Bankin Takala muotoilee.

Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala
Danske Bankin rajoitusjohtajan Sari Takalan mukaan korkosuojan lisäksi kasvaviin asumismenoihin voi varautua myös säästämällä. Toni Määttä / Yle

Esimerkiksi kiinteäkorkoista lainaa suunnittelevien on hyvä huomioida, että korko määräytyy suurimmassa osassa pankeista lainan nostopäivän markkinakoron mukaan. Kaikki pankit eivät ilmoita koron muuttumisesta erikseen.

Pankeista ainoastaan OP ja S-pankki ilmoittavat, että kiinteä korko on asiakkaan allekirjoittaman sopimuksen mukainen – lainan nostopäivästä riippumatta. Ehdot, joiden mukaan korko määräytyy, kannattaakin aina tarkistaa omasta pankista.

Pankkien mukaan keskimääräinen kiinteä korko kymmenen vuoden laina-ajalle on tällä hetkellä noin 3–3,5 prosenttia. Vertailun vuoksi Suomen pankin tilastojen mukaan huhtikuussa 2022 suomalaisten kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 0,81 prosenttia.

Kasvaviin korkoihin voi varautua myös säästämällä

Asuntovelallisen voi olla vaikea arvioida, maksaako korkosuoja itsensä takaisin. Laskutoimitus voi muuttua erityisen haastavaksi, kun korkotason muutokset ovat nopeita.

Kiinteäkorkoisissa lainoissa laina-aika on usein sitova. Jos asuntovelallinen haluaa maksaa lainan nopeammin pois, kulut voivat yllättää.

Korkojen nousuun voi varautua muillakin keinoilla, eivätkä korkosuojaukset sovi kaikille.

– Säästäminen on edelleen hyvin vahva ratkaisuvaihtoehto. Esimerkiksi asiakkaat, jotka eivät usko koron nousevan tiettyjen kiinteiden tasojen yli, tai edes niihin saakka, ovat olleet kiinnostuneita säästämään puskuria, jolla voivat varautua, Takala arvioi.

Tärkeintä on kuitenkin tuntea oma taloustilanteensa.

–Sitä kautta voi ymmärtää, mitä korkojen nouseminen esimerkiksi kahteen tai kolmeen prosenttiin tekee omien tulojen ja menojen suhteelle, ja pitääkö silloin esimerkiksi alkaa mukauttaa kulutustottumuksia, Takala arvioi.

Lue lisää:

Korkojen noustessa korkokatto houkuttaa monia – asiantuntija neuvoo: näin rakennat suojan itse

Moni asuntovelallinen ottaa nyt korkosuojan, kun euribor kipuaa kohti nollaa – huomioi ainakin nämä 4 seikkaa, jos harkitset korkosuojausta


Vastaamon ex-toimitusjohtaja: Tietomurto saattoi olla sisäpiirin rikos – it-asiantuntijat pitävät todisteita huterina

0
0

Psykoterapiakeskus Vastaamon perustaja Ville Tapio pyrkii todistamaan, että toissa vuonna tapahtunut tietomurto saattoi olla sisäpiirin rikos.

Tuntematon rikollinen varasti kymmenien tuhansien ihmisten potilastiedot ja julkaisi ne nettiin lokakuussa 2020. Tapio on teettänyt ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen tietomurrosta ja sitä seuranneesta kiristyksestä.

Selvityksen pohjalta Tapio perustelee, että potilastiedot eivät joutuneet vääriin käsiin Vastaamon tietoturvan laiminlyönnin vuoksi. Sen sijaan kiristäjä saattoi saada apua Vastaamon sisältä.

– On syytä epäillä, että potilastietokanta on päätynyt kiristäjän haltuun joko [Vastaamon entisen tietosuojavastaavan NN:n] kautta tai niin, että [NN] on itse osallinen kiristykseen, Tapio väittää.

Uudet tiedot ovat peräisin Tapion valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Tapio on aiemminkin vierittänyt syytä tapahtuneesta kahdelle tietoturvasta vastanneelle alaiselleen. Nyt hän tiettävästi ensimmäistä kertaa nimeää toisen heistä rikoksen mahdolliseksi tekijäksi. Samalla hän pyrkii kiistämään omaa ja yrityksen vastuuta tietoturvasta.

Poliisin päätutkintalinja on edelleen yrityksen ulkopuolelta tehty murto ja kiristys, joiden jäljet johtavat Euroopan ulkopuolelle. Tutkinnanjohtaja Marko Leponen sanoo kuitenkin ottavansa huomioon myös mahdollisen sisäpiirilinjan. Poliisi ei ole tehnyt kiinniottoja eikä sillä ole tällä hetkellä epäiltyä tietomurrosta.

Näin selvityksessä perustellaan väitettä sisäpiirin tekijästä

Tapion teettämän selvityksen on tehnyt pieni, vasta perustettu tietoturva-alan yritys Cyber Snake Oy. Sen toimitusjohtaja Topias Salminen toimii päivätyössä terveysalan pörssiyritys Oriolan tietoturvajohtajana. Hän sanoo tehneensä koko selvityksen itse.

– Selviä viitteitä ulkopuolisesta tietomurrosta ei ole, perustelee Salminen Ylelle.

Selvitys perustuu tietoturvayhtiö Nixun aiemmin tekemään raporttiin sekä muuhun Salmisen näkemään materiaaliin, kuten Vastaamon tietojärjestelmien lokitietoihin. Yle pyysi Nixun raporttia tietosuojavaltuutetulta tätä juttua varten, mutta se on salattu kokonaan.

Sisäpiirin tekijään viittaa selvityksen mukaan muun muassa kiristäjän Tor-verkossa julkaiseman vastaamo.tar-tiedoston sisältö. Siinä oli jälkiä samasta käyttöjärjestelmästä ja ohjelmistosta, joita Vastaamon tietosuojavastaava NN käytti.

Selvitys viittaa myös kuvakaappaukseen, jonka mukaan NN:llä oli koneellaan mahdollisen alkuperäisen kiristysviestin sisältävä tiedosto. Tätä tiedostoa ei enää löytynyt, kun tietoturvayhtiö Nixu tutki Vastaamon tietomurtoa syksyllä 2020.

Rikoskomisaario Marko Leponen Keskusrikospoliisin tiedotustilaisuudessa
Poliisin pääteoria on edelleen tietomurto ja kiristys, jonka jäljet johtavat Euroopan ulkopuolelle. Kuvassa tutkinnanjohtaja Marko Leponen KRP:stä.Pekka Tynell / Yle

Myös Vastaamo-kiristäjän viestit viittaavat selvityksen mukaan kotimaiseen tekijään. Tämän tulkinnan puolesta puhuu muun muassa epäuskottava "ulkomaisen" rikollisen lähettämä viesti ("Mina olen hakkeri. Olen kopioinut potilaiden tietokanta.") sekä se, mitkä potilaskertomukset kiristäjä lähetti todisteeksi hankkimistaan tiedoista.

– Havainnot tukevat käsitystä siitä, että (...) sisäpiiriin kuuluva henkilö on kiristänyt Vastaamoa (...) potilastietokannalla, Tapion valituksessa hallinto-oikeuteen väitetään.

Selvityksessä ei suoraan sanota, mikä osoittaisi nimenomaan NN:n olevan osallinen kiristykseen. Hänellä väitetään kuitenkin olleen vähintään yksi luvaton varmuuskopio potilastiedoista omalla kannettavallaan.

Ex-tietosuojavastaava: "Ville Tapio selittää mitä selittää"

Yle tavoitti Vastaamon entisen tietosuojavastaavan NN:n puhelimitse. Hän ei halunnut kommentoida Ville Tapion esittämiä syytöksiä.

– Sanon ainoastaan, että Ville Tapio selittää mitä selittää. Loput selviävät myöhemmin. En lausu mihinkään asiaan mitään tässä vaiheessa. Kertominen lienee turhaa – kiitos, hän sanoo, ennen kuin sulkee puhelun.

Emme kerro tässä jutussa NN:n nimeä, koska hän ei ole toiminut Vastaamossa tai muuallakaan julkisessa asemassa.

Tapion ja hänen kahden alaisensa kertomukset tietomurron taustoista ovat eronneet koko ajan. Alaisten näkemyksistä on kuitenkin tullut julkisuuteen vain vähän tietoa.

Viime vuonna kaksikko todisti Helsingin käräjäoikeudessa, että Tapio olisi tiennyt vuonna 2019 havaitusta tietomurrosta ja pimittänyt tietoa. Tapio on kiistänyt tämän.

Yle tavoitti puhelimitse myös Ville Tapion. Hän ei halua kertoa muuta kuin mitä asiakirjoista selviää. Hän kuitenkin sanoo Ylelle edistyneensä "omissa tutkimuksissaan" yhä.

Asiantuntijat: Selvitys ei todista sisäpiirin rikosta

Yle pyysi useita tietoturvan ja verkkorikollisuuden parissa työskenteleviä asiantuntijoita arvioimaan Ville Tapion esittämiä todisteita. He suostuivat haastateltavaksi nimettömänä, koska toisen yrityksen tietoturvan kommentointi julkisesti voisi vahingoittaa heidän omia asiakassuhteitaan.

Heidän mielestään selvityksessä mainitut tekniset todisteet eivät riitä osoittamaan, että tietomurtaja tai kiristäjä olisi joku Vastaamossa työskennellyt henkilö. Todisteista on vedetty heidän mielestään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Selvitys ei myöskään välttämättä ole sen laatijan ominta ammatillista erityisalaa. Se vaatii osaamista digitaalisesta forensiikasta eli sähköisten jälkien analysoinnista. Salminen on työskennellyt lähinnä hallinnon tehtävissä. Hän sanoo kuitenkin, että hänellä on myös forensiikasta kokemusta ja koulutusta.

"Mä näkisin että tietoturva on hyvä syy hukata minuutti"

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Vastaamon tietokanta on ollut pitkään käytännössä ilman suojausta. Tilaisuuksia tietokannan varastamiseen on ollut useita. Tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat kuvaavat Vastaamon tietoturvaa välinpitämättömäksi tai jopa amatöörimäiseksi.

Asiaan kiinnitti huomiota jo vuonna 2018 Vastaamon palkkaama it-konsultti. Hän ihmetteli, miksi yrityksen tietojärjestelmien suojaus oli purettu etätöiden helpottamiseksi. Suojatun yhteyden muodostaminen olisi onnistunut nopeasti.

– Mä näkisin että tietoturva on hyvä syy hukata minuutti, konsultti viestitti tuolloin NN:lle.

Kuvassa on psykoterapiakeskus Vastaamon lähettämiä salaamattomia sähköposteja, joista on kuvankäsittelyn keinoin poistettu henkilöivät yksityiskohdat.
Vastaamon laaja tietomurto paljastui asiakkaille lokakuussa 2020.Silja Viitala / Yle

Tulevissa oikeudenkäynneissä todennäköisesti linjataan, kantaako vastuun laiminlyönneistä yrityksen johto, tietosuojasta vastanneet alaiset vai sekä että.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden arvio on, että rikollinen on varastanut Vastaamon potilastiedot luultavasti automaattisen hyökkäyksen avulla. Tiedot julkaissut kiristäjä on voinut olla eri taho, joka on ostanut aineiston hakkerilta. Tämä on verkkorikollisuudessa tunnettu toimintatapa.

Vastaamossa työskennellyttä kolmikkoa epäiltiin aiemmin tietomurrosta

Rikostutkinnan aikana on noussut uudelleen julkisuuteen Vastaamon it-miesten osuus Tekesin eli nykyisen Business Finlandin tietomurrossa.

NN, MM ja kolmas mies löysivät Tekesin tietokannasta haavoittuvuuden ja latasivat itselleen luvatta rahoitushakemuksia vuonna 2015. Tapausta tutkittiin törkeänä petoksena ja viestintäsalaisuuden loukkauksena. Kolmikko joutui jopa lyhyeksi aikaa tutkintavankeuteen.

Tutkinnassa ei tullut kuitenkaan esiin viitteitä, että miehillä olisi ollut pahoja tarkoituksia. He eivät käyttäneet lataamiaan tietoja väärin ja ilmoittivat löytämästään haavoittuvuudesta Tekesiin ja Viestintävirastoon. Syytteitä ei nostettu.

Sinänsä kolmikon toiminta muistutti sittemmin tutuksi tullutta ja hyväksyttyä valkohattuhakkerointia. Siinä hakkeri etsii haavoittuvuuksia tarkoituksenaan ilmoittaa niistä järjestelmän ylläpitäjälle.

NN ja MM työskentelivät vuosia Vastaamossa. He kehittivät potilastietojärjestelmän, ylläpitivät sitä ja NN toimi myös tietosuojavastaavana. Myös kolmas Tekes-jutun epäillyistä teki jaksoittain töitä Vastaamolle.

Oikeus hylkäsi Tapion valituksen

Joulukuussa 2021 tietosuojavaltuutettu määräsi Vastaamolle 608 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun tietosuojarikkomuksesta. Ville Tapio valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tapion mukaan tietosuojavaltuutetun olisi pitänyt ottaa huomioon sisäpiiriin kuuluvan henkilön tahallisen rikoksen mahdollisuus.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei Tapiolla ole valitusoikeutta Vastaamon edustajana eikä ottanut valitusta käsiteltäväksi. Valituksessa esitetyt uudet väitteet nousevat kuitenkin todennäköisesti esiin myöhemmissä oikeuskäsittelyissä.

Vastaamon perustaja kommentoi tietoja jättimäisestä vahingonkorvaustuomiosta – väittää yhä entisten alaistensa pimittäneen tietomurtoa

Lasten pilapuhelu sai aikaan laajan etsintäoperaation Turun Aurajokisuulla

0
0

Turun meripelastuskeskus sai torstaina illansuussa johdettavakseen mittavan pelastustehtävän Pitkälläsalmella, Aurajoen suulla. Viranomaisten saaman ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut veden varaan.

Etsintään osallistui useita eri viranomaisten yksiköitä, useita helikoptereita, sekä poliisin ja merivartioston kalustoa.

Tehtävä paljastui myöhemmin kahden lapsen soittamaksi pilapuheluksi.

Turun Sanomien mukaan soittajien tavoittaminen kesti kauan, sillä he olivat sulkeneet puhelimensa. Lapset löytyivät myöhemmin kodeistaan. Poliisi oli yhteydessä lapsiin ja heidän vanhempiinsa.

Merivartiosto muistuttaa, että hätänumeroon saa soittaa ainoastaan todellisessa hädässä.

Herätys: Korkosuojalle on vaihtoehtoja | Kuolemaan tuomitun ainoa apu on suomalainen sisar ja ystävät | Venäjä iski Odessaan

0
0

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksia kohtaan kasvaa

Ylen suomalaispankeille teettämän kyselyn mukaan korkosuojausten kysyntä lisääntyi voimakkaasti kesäkuussa. Kasvavat korot saavat nyt monet pohtimaan suojauksen hankkimista asuntolainalleen. Korkosuojaus ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu nouseviin lainakuluihin. Myös säästämisellä ja suunnitelmallisuudella pääsee pitkälle.

Venäjä teki ohjusiskun Odessaan

Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut Venäjän yöllä tekemässä ohjusiskussa Odessaan. Isku osui 9-kerroksiseen kerrostaloon Odessan satamassa. Ohjus ammuttiin lentokoneesta Mustaltamereltä. Myös toinen venäläisohjus osui alueella sijaitsevaan vapaa-ajan keskukseen.

Yle seuraa Ukrainan tilannetta tässä artikkelissa.

Sotavangiksi jäänyttä pikkuveljeä uhkaa kuolemantuomio Itä-Ukrainassa

Imane Saadoune seisoo ulkona.
Imane Saadoune kertoo Ylelle, että hänen veljeensä ei ole saatu mitään yhteyttä.Antti Haanpää / Yle

Marokkolaissyntyisen suomalaisen Imane Saadounen, 27, pikkuveli Brahim Saadoune jäi huhtikuussa kahden brittisotilaan kanssa venäläisten vangiksi huhtikuussa taistellessaan Ukrainan joukoissa. Kesäkuussa heille langetettiin kuolemantuomiot. Saadoune ei ole saanut valtiollista apua kuolemantuomionsa perumiseksi, joten sisar ja ystävät ovat aloittaneet pelastamiskampanjan.

Solistit ja kuorolaiset nousevat Olavinlinnan lavalle parin välivuoden jälkeen

Timo Riihonen, Johan Krogius ja Tapani Plathan esiintyvät Aida-oopperassa Savonlinnan Oopperajuhlilla 2022.
Savonlinnan Oopperajuhlilla on solistirooleissa kaksoismiehitys. Timo Riihosen ensi-ilta ylipappi Ramfiksena koittaa 12. heinäkuuta.Valtteri Hirvonen / Savonlinnan Oopperajuhlat

Savonlinnan Oopperajuhlat jäi kahtena kesänä järjestämättä. Kovista koronarajoituksista kärsineiden esittävän taiteen ammattilaisten palo lavalle on kova. Oopperajuhlat avaa kesän uutuustuotanto Aida. Kuorolaulu sai koronapandemian alkuvaiheessa korkean tartuntariskin leiman. Musiikkilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Miikka Peltomaa antaa kuitenkin synninpäästön kuorolaululle.

Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon torjumiseksi

Kuusimetsän avohakkuun raja ilmakuvassa Ikaalisissa
Suomen Luontopaneeli esittää stoppia avohakkuille. Janne Langen / Yle

Luonnon monimuotoisuudesta päättäjille tietoa tuottava Suomen Luontopaneeli julkaisi raportin, jossa se esittelee eri toimia luontokadon torjumiseksi. Luontopaneelin mukaan seuraavien hallitusten pitäisi tarttua toimeen kiireellä. Pitkää listaa luonnonsuojelutoimista voisi Luontopaneelin mukaan rahoittaa sitomalla siihen Suomen bruttokansantuotteesta 0,5–1 prosenttia, kunnes suojelutavoitteet on saavutettu.

Viilennystä saa vielä odottaa

perjantain aamusää

Lämpötilat kipuavat perjantaina yli 30 asteen lukuunottamatta Pohjois-Lappia ja rannikkoseutuja. Päivästä on tulossa aurinkoinen, joskin hieman pilvisempi kuin torstaista. Ukkoskuuroja tulee paikoin Lapissa ja länsirannikolla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Sotavangiksi jäänyttä pikkuveljeä uhkaa kuolemantuomio Itä-Ukrainassa – "Hänet on jätetty yksin", sanoo suomalainen Imane Saadoune, 27

0
0

Isosiskon hartioilla on nyt valtava painolasti: pikkuveljen henki.

Marokkolaissyntyisen suomalaisen Imane Saadounen, 27, pikkuveli on sotavankina niin kutsutussa Donetskin kansantasavallassa. Se on Venäjä-mielisten joukkojen miehittämä alue Itä-Ukrainassa, jonka hallinnon vain Venäjä on tunnustanut.

Miehitetyn alueen “oikeuslaitos” langetti kesäkuun alkupuolella kuolemantuomion veljelle Brahim Saadounelle, 21, ja kahdelle brittisotilaalle. Miehet joutuivat venäläisten vangiksi huhtikuussa taistellessaan Ukrainan joukoissa.

Länsimaat ovat sanoneet oikeudenkäynnin olevan Venäjän junailema näytös. YK:n mukaan kuolemantuomio on sotarikos. Useat EU-maat sekä Britannia ovat ilmaisseet jyrkän vastalauseen asiasta.

– Hän on käytännössä vielä lapsi, etsimässä omaa elämäänsä. Siksi tulen nyt tämän asian kanssa julkisuuteen. Minusta tuntuu siltä, että hänet on jätetty yksin. Yksin kuolemaan sinne, Imane Saadoune kertoo Ylelle Helsingissä.

Epätoivoinen sisko etsii nyt tahoja, jotka pystyisivät auttamaan hänen veljeään.

Imane kertoo soittaneensa Marokon suurlähetystöön Suomessa ja muun muassa ulkoministeriöön Marokossa. Vastaukset olivat hänen mukaansa tylyjä.

– He sanoivat, että mitä sinä luulet, että tekisimme hyväksesi. Oli kuin he eivät olisi lainkaan välittäneet. Tuntui, kuin he olisivat ajatelleet, että se ei ole meidän asiamme, soita jonnekin muualle, Saadoune kertoo.

Marokon Helsingin-suurlähetystö ei ole vastannut Ylen kommentointipyyntöön.

Veljen kohtalo paljastui nettivideon kautta

Imane Saadoune sai yhteyden veljeensä viimeksi noin kaksi kuukautta sitten. Veli viestitti, että hänellä ei ole rintamalla enää nettiyhteyttä.

Oli pitkään hiljaista, kunnes Imane näki veljestään videon viestipalvelu Telegramissa. Ensin hän ei ymmärtänyt, mitä videossa sanottiin.

– Luulin hänen sanovan, että hän on kunnossa tai jotain sellaista. Pyysin ukrainalaista ystävääni kääntämään videon, ja siinä sanottiinkin, että hän on venäläisten vankina.

Aluksi Imane ei kertonut tilanteesta edes Marokossa asuvalle perheelleen.

– Sitten oli pakko soittaa äidille ja kertoa, että hänen poikansa on vangittuna ja todella pahassa tilanteessa.

Kesäkuun alussa Brahim ja britit tuomittiin kuolemaan. Venäjän uutistoimiston Interfaxin mukaan Donetskin “oikeusistuin” tuomitsi miehet “palkkasoturitoiminnasta ja toimista, jotka tähtäsivät vallankaappaukseen ja Donetskin kansantasavallan perustuslain kumoamiseen”.

Brahim ei kuitenkaan ole palkkasoturi.

Yle tavoitti Kiovasta Brahim Saadounen ystävän Muiz Avghonzodan. Hän vahvistaa, että Brahim liittyi Ukrainan armeijaan jo viime vuoden lopulla.

Avghonzoda on antanut aiemmin haastatteluita aiheesta muun muassa Deutsche Wellelle, The Washington Postille ja The Guardianille.

Brahimin paperit ovat Avghonzodan hallussa Kiovassa ja hän esitteli niitä myös Ylelle. Asiakirjat kertovat, että Brahim on hakenut armeijaan lokakuussa ja astui palvelukseen marraskuussa 2021 Mykolaijivissa, missä hän sai koulutuksensa.

Brahim Saadoune liittyi Ukrainan merijalkaväen 36. prikaatiin. Avghonzodan mukaan hänet siirrettiin Pavlopolin kaupungin lähelle Donetskiin tammikuussa. Hän toimi tykistön kuljettajana.

– He menettivät asemansa siellä heti sodan alussa, ja sen jälkeen hänen osastonsa komennettiin Illitšin terästehtaalle Mariupoliin, Avghonzoda sanoo.

Illitšin terästehdas on samalla teollisuusalueella Azovstalin terästehtaan kanssa. Alueella käytiin raskaita taisteluita, ja yli tuhat Ukrainan sotilasta antautui venäläisille tehtaan lähellä huhtikuun puolivälissä. Brahim oli heidän mukanaan.

Halusi tehdä jotain hyödyllistä ja liittyi armeijaan

Brahim Saadoune saapui Kiovaan 2019. Hän oli päässyt opiskelemaan Ukrainan kansallisessa teknillisessä yliopistossa ilmailu- ja avaruusrakettiteknologiaa. Sisaren mukaan ilmailuinsinööri oli veljen haaveammatti jo nuoruudesta saakka.

Koronapandemia kuitenkin aiheutti sen, että opinnot eivät enää edenneet toisena lukuvuotena.

Ystävä Muiz Avghonzodan mukaan Brahimista ajelehtiminen ja kavereiden kanssa hengailu tuntui hyödyttömältä. Hän halusi tehdä jotain hyödyllistä.

– Hän kertoi hakeneensa armeijaan. Minä sanoin, että älä tee niin. Hän halusi kuitenkin todistaa jotain itselleen. Hän uskoi myös, että se tekisi hänestä vahvemman ihmisen.

Myös sisar tiesi armeijaan hakemisesta, eikä hänkään ollut mielissään asiasta. Imane uskoo, että myös rakkaus Ukrainaan oli päätöksen taustalla.

– Aluksi Ukraina oli hänelle maana ihan sattumanvarainen valinta. Mutta kun juttelin hänen kanssaan, huomasin, että hän oli rakastunut maan tunnelmaan, ihmisiin, kulttuuriin, kaikkeen. Se oli hänelle uusi kokemus.

Kansainvälisissä haastatteluissa esiintyneet muutkin Brahimin ystävät kuvaavat häntä kavereiden ympäröimäksi, sosiaaliseksi ja herttaiseksi ihmiseksi, joskin ehkä vielä hieman elämässään hukassa olevaksi nuoreksi. Hän viihtyi erityisesti Kiovan teknomusiikkiklubeilla, missä myös Muiz Avghonzoda tapasi hänet.

Ystävät kertovat rakastaneensa Brahimin energisyyttä ja avuliaisuutta. Nyt nuo samat kaverit yrittävät pelastaa hänen henkensä.

Avghonzoda aloitti sosiaalisessa mediassa toimivan #saveBrahim -kampanjan sen jälkeen, kun tieto kuolemaantuomiosta tuli julkisuuteen.

– Brahimia ei aluksi edes oikeastaan mainittu missään uutisissa, oli vain niistä kahdesta britistä. Silloin tajusin, että tämä täytyy saada julkiseksi.

Ainoa tieto Brahimista on tullut Venäjän julkisuuteen levittämien kuulusteluvideoiden kautta. Videot itsessään ovat Geneven sopimuksen vastaisia. Sopimuksen lakitekstin mukaan sotavankeja on suojeltava muun muassa “solvauksilta ja julkiselta uteliaisuudelta”.

Tämän vuoksi myöskään Yle ei julkaise videoita Brahimin kuulusteluista.

Videoita Brahimista on kuitenkin netissä paljon, ja Imane on nähnyt niistä useita.

– Hänellä on aivan erilaiset kasvot, en ole koskaan nähnyt häntä sellaisena. Hän näyttää siltä kuin hän olisi nähnyt jotain todella pahaa. Hän on myös laihtunut todella valtavasti.

Imane on huolissaan veljensä terveydestä. Veli sairasti koko lapsuutensa vakavaa anemiaa, joka saatiin lopulta kuriin, mutta nyt sisar pelkää videokuvien perusteella sen palanneen.

Arabimediassa julmia kommentteja

Videoita ovat nähneet myös marokkolaiset. Osa niistä on tehty arabian kielellä.

Monet marokkolaiset ovat venäjämyönteisiä, ja paikallinen media on ottanut kaikkensa irti Brahimin kuolemantuomiosta. Siitä iloitaan sosiaalisessa mediassa. On jopa uutissivustoja, joilla odotetaan Brahimin teloitusta, jotta se voitaisiin sitten näyttää ensimmäisenä.

Osasyynä kommentteihin saattaa olla arabiankielisissä videoissa esiintyvä kohta, jossa Brahimilta kysyttiin hänen uskonnostaan. Hän sanoo olleensa muslimi mutta nyt agnostikko.

Monille muslimeille tämä on kuolemantuomion arvoinen lausunto.

– Nyt Marokossa sanotaan sen takia, että jos hän tulee takaisin, me tapamme hänet. Jos Venäjä ei tapa häntä, me tapamme, kuvaa Imane somepostauksia.

Useat marokkolaiset ovat toki yrittäneet myös auttaa, mutta uhkailevia kommenttejakin on paljon. Imane kertoo myös aidosti pelkäävänsä äitinsä ja muiden vielä Marokossa olevien läheistensä puolesta.

Marokon mediassa esiintyy lisäksi runsaasti propagandaa ja suoranaisia virheitä, joita toistellaan faktoja tarkistamatta. Yksi keskeisimmistä on se, että Brahimilla olisi Ukrainan kansalaisuus, mikä ei pidä paikkaansa.

Kiovalaisen ystävän Avghonzodan mukaan Brahimilla on vain pysyvä oleskelulupa Ukrainassa. Hänen hallussaan Kiovassa on jopa Brahimin Marokon passi.

Marokko on käyttänyt väitettyä Ukrainan kansalaisuutta yhtenä syynä siihen, että apua valtiolta ei ole juuri herunut.

Viime viikolla Marokon Kiovan-suurlähetystö antoi lausunnon, jonka mukaan Saadoune vangittiin “Ukrainan valtion armeijan univormua kantaen, Ukrainan merijalkaväen yksikön jäsenenä”. Niukkasanaisen lausunnon mukaan häntä pidetään vankina alueella, “jota niin YK kuin Marokkokaan eivät ole tunnustaneet”.

Marokon kantoja selittää maan läheinen suhde Venäjään.

Vaikka Marokko on virallisesti pyrkinyt olemaan sodassa neutraali, se oli yksi niistä harvoista maista, jotka pidättäytyivät maaliskuun alussa äänestämästä YK:ssa Venäjän vetäytymistä vaativan päätöslauselman puolesta sekä toisesta sotaa koskevasta päätöslauselmasta muutamaa viikkoa myöhemmin.

Taustalla on muun muassa se, että Marokko tarvitsee Venäjän tukea pyrkimyksessään saada Länsi-Sahara haltuunsa. Mailla on myös tärkeät kauppasuhteet. Marokko vie ulkomaille paljon maataloustuotteita, ja siksi se tarvitsee kipeästi erityisesti Venäjän lannoitteita.

Maiden lämpimiä suhteita kuvaa muun muassa se, että Marokon kuningas Muhammed VI lähetti ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä korostavan kirjeen Vladimir Putinille Venäjän kansallispäivänä 12. kesäkuuta.

Maiden suhteet heijastuvat myös kansalaisten mielipiteeseen. Tuoreen kyselyn mukaan 37 prosenttia marokkolaisista kannattaa suhteiden säilyttämistä Venäjään sodasta huolimatta. Vain 14 prosenttia kannattaa niiden katkaisemista.

Brahim Saadounen kohtalo on ollut joutua monien marokkolaisten hampaisiin.

"Haluaisin sanoa, että hän ei ole yksin"

Brahim kertoo arabiankielisellä videolla antautumisensa hetkestä. Hän pohti sitä, että saattaisi joutua ammutuksi tai kärsimään, mutta hän halusi vielä nähdä rakastamansa ihmiset.

Imane toivookin nyt, että voisi välittää veljelleen tiedon siitä, että hän ei ole yksin.

– Haluaisin vain saada soittaa hänelle. Haluaisin sanoa, että häntä rakastetaan, että hänellä on on ystäviä, jotka rakastavat häntä ja tekevät kaikkensa hänen puolestaan.

Nuorten varassa on nyt paljon.

Ystävien somekampanja on kuitenkin jo herättänyt ihmisoikeusaktivistien huomion, ja myös vapaaehtoiset ukrainalaiset lakimiehet ovat antaneet apua.

Viime viikolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hyväksyi Imanen toimittaman vetoomuksen Brahim Saadounen tapauksesta.

Tuomioistuin vaati Venäjän hallitusta varmistamaan, että kuolemantuomiota ei panna täytäntöön. Lisäksi Venäjän on annettava oikeudelle kahden viikon kuluessa selvitys siitä, että Saadounen oikeuksista ja muun muassa lääkinnällisestä hoidosta huolehditaan.

Muiz Avghonzoda luottaa siihen, että kaikki vielä järjestyy.

– Päätavoitteemme on saada hänet Ukrainaan. Uskon, että se on mahdollista ja uskon, että niin tapahtumaan.

Aiheesta aiemmin:

Donetskilainen tuomioistuin tuomitsi kolme vierastaistelijaa kuolemaan

Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käyttö alkaa HUSissa

0
0

Paxlovid-koronaviruslääkkeen käyttö alkaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä välittömästi.

Kyseessä on ensimmäinen Euroopassa myyntiluvan saanut suun kautta otettava lääke koronavirustaudin hoitoon.

HUSin erikoissairaanhoidon hoitavat yksiköt aloittavat lääkkeen käytön niille seurannassa oleville potilailleen, jotka ovat sairautensa tai lääkehoitonsa takia immuunipuutteisia, tietyille syöpäpotilaille ja kroonista keuhkosairautta sairastaville.

Paxlovid-lääkityksen aloittaminen edellyttää, että koronavirustartunta on todettu laboratoriotestillä. Lääke estää koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä. Lääkettä otetaan viiden vuorokauden ajan ja se on potilaalle maksuton.

HUSin verkkosivuille on koottu potilaille tietoa siitä, ketkä kuuluvat erikoissairaanhoidon seurannassa oleviin kohderyhmiin ja miten heidän tulee toimia lääkityksen aloittamiseksi ja saamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi kesäkuussa, että lääkkeiden jakaminen eri alueille tapahtuu yhdenvertaisesti ja hoidon aloituksessa noudatetaan samoja lääketieteellisiä periaatteita.

STM kertoi tuolloin myös, että osaa lääkkeistä on mahdollista käyttää myös vähintään 12 vuotta täyttäneille, joilla on suurentunut riski vaikealle covid-19-taudille. Osa lääkkeistä ei ole tarkoitettu alle 18-vuotiaiden hoitoon. Potilaan riskiarvion, lääkehoidon sopivuuden arvioinnin ja aloittamispäätöksen tekevät potilasta hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Viewing all 100377 articles
Browse latest View live