Viittomakielisiä käännöksiä on tehty yhdestä kaunokirjallisesta teoksesta. Lisäksi käännöksiä on tehty mm. Kalevalan Kullervosta, ja osista Raamattua. Myös lasten satuja on käännetty jonkin verran.
Kuurojen Liitto on jo vuosia ajanut viittomakielistä käännöstuotantoa.
- Nyt viime vuosina tää on vahvistunut tää ajatus, että tarvitaa joku ohjelmallinen tapa tuottaa näitä materiaaleja ja viittomakielinen kirjasto siinä muodossa kuin sitä on esitetty on yksi ratkaisu myöskin näiden käännösten toteuttamiseen. Se on tarkoitus olla kulttuurilaitos joka tuo esim. suomalaista kansalliskirjaliisuutta viittomakielisten saavutettavaksi heidän omalla kielellään, kertoo eristyisasiantuntija Jari Heiskanen Kuurojen liitosta.
Viittomakielinen kirjasto ei tarkoita fyysistä paikkaa, jossa kirjat ovat hyllyssä vaan internetiin luodaan virtuaalinen paikka, josta asiakkaat voivat ladata ilmaiseksi tietyn viittomakielelle käännettyn teoksen.
Vain rahoitus enää puuttuu. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti Viittomakielisen kirjaston käynnistämistä varten valtion ensi vuoden budjettiin 252 000 euroa. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen.
- Tällä hetkellä näyttää, että valtiovarainministeriön on poistanut tuon summan budjettiesityksesta, mutta syyskuussa eräät kansanedustajat ovat tehneet talousarvioaloitteen, jolla tämä 252 000 euroa palautettaisiin siihen alkuperäiseen budjettiesitykseen. Näyttää siltä, että tämä toiminta voisi mahdollisesta käynnistyä ensi vuonna, mutta asia on täysin eduskunnan käsissä, Heiskanen summaa.