Viittomakielisten oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan erillislakia, koska nykyiset viittomakielisten oikeuksia koskevat lait ja säännökset ovat hajallaan. Tämän vuoksi palveluiden kehittäminen ei ole selvästi minkään hallinnonalan päävastuulla.
– On erittäin tärkeää, että viittomakieltä käyttävien oikeuksiin kiinnitetään huomiota ja viittomakielisiä palveluita kehitetään laajalla rintamalla. Varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet esimerkiksi ovat tärkeitä viittomakieltä käyttävien lasten kielitaidon kehittymisen kannalta. Lisäksi suomenruotsalainen viittomakieli on ollut jo pitkään erityisen uhanalaisessa asemassa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo oikeusministeriön tiedotteessa.
Työryhmän toimikausi alkaa marraskuun alusta ja se päättyy 17.4.2014. Tavoitteena, että viittomakieliä koskeva yleislaki säädetään vielä tämän vaalikauden aikana eli käytännössä huhtikuuhun 2015 mennessä.
Erillislaki auttaa osaltaan myös YK:n vammaisoikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimusten toteuttamisessa. Nykyisen hallituksen tavoitteena on ratifioida sopimus niin ikään nykyisen hallituskauden aikana.